Oikeudenmukaisuudesta -
jos syöpäpotilaalla on rahaa ( paljon ) voi mennä yksityiseen syöpäsairaalaan jossa mm voi päästä kokeilemaan lääkkeitä jotka eivät vielä ole muiden käytössä.
Eikö olisi oikein, että vähävaraiset saavat samanlaista hoitoa?
Tarkoitan, että Hyksissä on hyvää hoitoa - mutta onko se parempaa yksityisessä sairaalassa?
jos syöpäpotilaalla on rahaa ( paljon ) voi mennä yksityiseen syöpäsairaalaan jossa mm voi päästä kokeilemaan lääkkeitä jotka eivät vielä ole muiden käytössä.
Eikö olisi oikein, että vähävaraiset saavat samanlaista hoitoa?
Tarkoitan, että Hyksissä on hyvää hoitoa - mutta onko se parempaa yksityisessä sairaalassa?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Totta puhut. Köyhä ei ole samanarvoisessa asemassa varakkaan kanssa.
Varsinkin nyt, kun jokainen kunta on talouskurimuksessa ja säästöjä pitää löytää. Terveydenhuolto on suuri menoerä kunnille ja näin ollen siihen kohdistetaan valtavat säästöt.
Vaikka julkisuudessa päättäjät toista väittävät, tosiasia on kuitenkin, että raakaa prioriointia käytetään valittaessa, kelle sitä parasta ja kalleinta hoitoa annetaan.
Varakkaalla on tosiaan mahdollisuus mennä yksityiseen sairaalaan.
Onhan tästä julkisuudesta esimerkkikin. M. Jungner sairasti laajalle levinnyttä eturauhassyöpää, johon ei kyllä yleensä parantavaa hoitoa ole, ja kummasti hän parantui tuosta sairaudestaan yksityissairaalassa saamansa hoidon ansiosta.
Tasan ei käy onnen lahjat
Junger muuten hoidettiin Hussin syöpäklinikalla 2005. Silloin ei yksityistä syöpäsairaalaa ollut vielä perustettu.
Ok. Kiitos virheellisen tiedon oikaisusta.
Noste:ssa ollut juttu:
Kuolemakin meidät erottaa
Lea Suoninen-Erhiö, toimituspäällikkö
Väärien tulkintojen välttämiseksi sanottakoon heti aluksi, että olen iloinen Mikael Jungnerin puolesta. Hän parani parantumattomaksi luokitellusta eturauhassyövästä. Helsingin Sanomien haastattelussa 13. tammikuuta hän kertoi, miten sai Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa hoitavaksi lääkärikseen Timo Joensuun, joka näki toivottoman tapauksen haasteena. Jungner sai houkuteltua Joensuun USA:n Arizonaan tapaamaan maailman parhaita eturauhassyöpälääkäreitä.
Tämä kohta haastattelussa särähti jo juttua lukiessani ja yhä se vaivaa. Jos ymmärsin oikein, Jungner hoidettiin julkisessa terveydenhuollossa. Hän kieltäytyi leikkauksesta, ja siksi hänelle räätälöitiin uudenlainen hoito-ohjelma.
Kuinka moni potilas saa tällaista erityiskohtelua? Kenen takia lääkärit lähtevät USA:han lisäoppia hakemaan? Arvioivatko lääkärit jonkun elämän arvokkaammaksi kuin toisen ja millä perusteella? Yhteiskunnallisen aseman, koulutuksen, varakkuuden?
Lähipiirissäni on kaksi kuolevaa ihmistä. Keski-ikäisiä, syöpään sairastuneita, parantumattomiksi tapauksiksi luokiteltuja. Eivät hekään haluaisi vielä kuolla.
He ovat tavallisia ihmisiä. Toisella on alaikäisiä lapsia. Hän on yksinhuoltaja. Toisenkin lapset asuvat kotona, vaikka täysi-ikäisiä ovatkin.
Heille on tarjottu julkisessa terveydenhuollossa tasan kaksi vaihtoehtoa: joko he osallistuvat elinikää pidentävään hoitoon tai jäävät kokonaan ilman hoitoa ja kuolevat nopeammin. Parantaa heitä ei yritetä.
Tutkimukset osoittavat, että Suomessa terveyserot ja sosiaaliryhmien väliset kuolleisuuserot ovat kasvaneet viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Sekin tiedetään, että hyväosaiset ovat yliedustettuina erikoissairaanhoidossa.
Jos sairastun vakavasti, voinko luottaa siihen, että saan parasta mahdollista hoitoa julkisessa terveydenhuollossa? Siis siinäkin tapauksessa, että en ole Yleisradion toimitusjohtaja vaan työtön tai vaikkapa mielenterveysongelmien takia eläkkeellä.
Tässä edellisen jutun kommentteja:
Kommentit:
(Ei otsikkoa)
aivan! hyvä kirjoitus tosi tärkeästä aiheesta! saisikohan jostakin vielä vastauksia noihin kyysmyksiin?
- 02.02.2013
Sama särähdys
Luin saman jutun ja samassa kohdassa mietin juuri samaa. Pitäisikö kysyä Timo Joensuulta vastausta hoitolinjauksien valintoihin, ihan noin yleisesti. Jos valintoja voi noin tehdä, on varmaan olemassa joku kriteerilistaus?
- 04.02.2013
(Ei otsikkoa)
Rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät. Rikkaat hoidetaan, köyhiä ylenkatsotaan terveydenhuollossa! Näin meillä Suomessa.
- 05.02.2013
Saattaa olla julkistakin
Luin myös jutun jo heti sen ilmestyttyä mutten edes huomannut ko. ristiriitaa. Johtui ehkä siitä että tunnen Joensuun ja tiedän että hänellä on myös Suomen ensimmäinen yksityinen syöpähoitoja antava keskus, joka hoitaa rahalla niin kotimaisia kuin ulkomaisia potilaita. Hän nousi tuolla sairaala-teollaan terveydenhuollon 100 vaikuttajaa listan ykköseksi vuonna 2010. Että saattoihan Jungner panna hoitoihin omaakin rahaansa.
- 06.02.2013
Pelkästään tavanomaisen "hoidon" varaan ei silti kannata jäädä.Ravitsemustilaan ei kiiinnitetä mitään huomiota,vaikka sillä on valtava vaikutus potilaan tilaan.
Kuten on todettu; ravitsemus ei aina auta.
Liian moni, yhteiskunnallinen, rikas vaikuttaja on myös kuollut syöpään - heillä on varmasti varaa syödä " oikein" - vaan eipä ole auttanut...
Jatkoaikaa voi saada joissain tapauksissa, mutta kun pahanlaatuinen syöpä iskee, niin se on menoksi. Ja kaikkihan lähdemme täältä joskus.
Leena Paloheimo, maailman huippu geenitutkija sairastui itse syöpään ja hänen tukenaan oli kaikki mahdollinen apu, hoito ja tietämys ammattipiiriltään ja suhteet huippulääkäreihin, mutta sairaus vei lyhyessä ajassa. Luojan käsissä.
Korjaus : Saatavilla kaikki apu minkä lääketeollisuus voi patentoida,ei kaikkia tehokkaita hoitoja.
Köyhällä?
Missä on niin rikkaita ja missä heitä voi hoitaa suomessa?
Syöpää pystyy ehkäisemään ja sehän ei maksa yhtään mitään, päinvastoin terveellinen ravinto on halvempaa kuin ravintoköyhä mössö, jolla lihot.
Voisi luulla että Leena Paloheimo olisi syönyt terveellisesti - miksi hän sitten menehtyi syöpään?
Kerro se, tollo !
..
Lääkäri ei tiedä ravinnosta mitään,eikä esim. D- ja E-vitamiineja ole edes mahdollista saada pelkästä ruoasta tarpeeksi.E-vitamiinin saantisuositus perustuu siihen mitä tavallinen murkina sisältää.
Maksaa se julkinenkin mutta siellä ei syöpääni havaittu vaan sen teki yksityinen muun asian yhteydessä.
Olin käynyt tk:ssa pyllistelemässä eturauhaseni johdosta ja evästeinä sain rauhoittavan tiedon, ettei rauhasessa ole mitään hälyttävää mutta lekuri kehoitti hakemaan apteekista salvaa pukamiin.
2kk myöhemmin, muussa yhteydessä, yksityinen kysyi lupaa eturauhasen tunnusteluun. Ajattelin, että tunnustelkoon.
Tökättyään sormen anukseeni hän älähti, että täällähän on syöpä.
Noin 5cm sulkijasta.
Tk-tyypin olisi pitänyt huomata se noin1cm2:n kokinen kasvain.
Leikaus sai vauhtia vasta mainitsemani yksityislekurin toimesta.
Leikkaukset, 2kpl, tulivat valmisteluineen maksamaan juljisella puolella noin 1000€ joten ei se ylen halpaa ole.
Tietysti yksityisellä se olisi ollut monin verroin kalliimpaa.
Ps. Samaan aikaan oli samassa huoneessa paluumuuttaja haimatulehduksensa vuoksi.
Välttääkseen kaupungin osoittamat työt hän oli jokainen aamu aloittanut ryyppäämisen ja siten päässyt työn ikeestä.
Hänelle mikään ei maksanut mitään eikä ukko uskonut millään, että minulle tulee kustannuksia vaikka olen eläkeläinen.
Tk-lääkärit on tolloja. Itse menin lääkärille, kun yhtäkkiä ilman mitään ennakko-oireita en millään saanut ulostettua kunnolla. Tuli vain ohutta nauhaa, eikä suoli tyhjentynyt kunnolla ja koko ajan oli hätä.
Itse epäilin monisynnyttäjänä kohdun laskeumaa. Lekuri tonki sormellaan peräsuoltani ainakin 10min ja sanoi lopulta, että ei tuolla suolen puolella mitään erikoista ole ja että laittaa lähetteen tk:n gynelle.
Gyne ultrasi vaginan kautta ja huudahti saman tien " täällä on iso kasvain lantiossa!".
Siitä sitten keskussairaalaan tutkimuksiin ja löytyi 4:n cm:n päästä sulkijalihaksista halkaisijaltaan 6cm oleva syöpäkasvain, joka oli läpäissyt suolen seinämän.
Pussielämää on takana neljä vuotta, edessä ei liene kovin montaa. Syöpäpiru otti ja uusiutui.
Kaikkia teitä, joille ilmaantuu uusia outoja oireita liittyen suolen toimintaan, kehotan välittömästi hakeutumaan lääkäriin. Älkää miettikö ja ihmetelkö asiaa yksiksenne, vaikka vaiva kuinka hävettävä olisikin. Suolistosyövän oireet ovat hyvin yksilölliset, eikä niihin läheskään aina liity verenvuotoa.
Vain riittävän ajoissa löydetty suolistosyöpä voidaan parantaa, joten mieluummin sinne lekurin pakeille turhaan, kuin liian myöhään.