...nimittäin ihastuminen, ei tunnu siitä olevan muuta kuin ongelmia ongelmien perään =)
Pääsi sellainen vahinko käymään että ihastuksen kohde on hyvä kaveri (nainen sellainen). Viime aikoina ollaan oltu paljon tekemisissä ja siinä vain jostain syystä niin pääsi käymään.
No, tämä henkilö on kyllä tietoinen siitä että minulla on jotain tunteita häntä kohtaan mutta itse hän ei ole sanonut mitään, eikä hänestä oikein pysty päättelemäänkään onko kiinnostus vain yksipuolista. On hän lupautunut ulos joku päivä lähtemään...
Ongelma vain on se että kannattaako sitä yrittää kun takaraivossa hakkaa pelko siitä että meneekö nyt hyvä ystävyys vain pilalle. Onko parempi antaa tilanteen edetä niinkuin etenee, antaa olla vai kysyä suoraan? Mielipiteitä todellakin kaivataan asian suhteen...
Pääsi sellainen vahinko käymään että ihastuksen kohde on hyvä kaveri (nainen sellainen). Viime aikoina ollaan oltu paljon tekemisissä ja siinä vain jostain syystä niin pääsi käymään.
No, tämä henkilö on kyllä tietoinen siitä että minulla on jotain tunteita häntä kohtaan mutta itse hän ei ole sanonut mitään, eikä hänestä oikein pysty päättelemäänkään onko kiinnostus vain yksipuolista. On hän lupautunut ulos joku päivä lähtemään...
Ongelma vain on se että kannattaako sitä yrittää kun takaraivossa hakkaa pelko siitä että meneekö nyt hyvä ystävyys vain pilalle. Onko parempi antaa tilanteen edetä niinkuin etenee, antaa olla vai kysyä suoraan? Mielipiteitä todellakin kaivataan asian suhteen...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Minulla oli sama tilanne päällä...
Minä ratkaisin ongelman niin, että vihjailin aina enemmän ja enemmän olevani kiinnostunut naisesta.
Lopulta huomasin, että eipä ole nainen kiinnostunut minusta :(
Mielestäni aina kannattaa yrittää, koska se on pahinta kun miettii aikaa taaksepäin ja pohtii, että mitähän olisi tapahtunut jos silloin ja silloin olisin ollut rohkeampi!
(senkin virheen olen joskus tehnyt ja vieläkin kadun)
Ja tuskin hyvä ystävyys siihen kaatuu jos tunnustaakin ihastumisensa.Varsinkin jos luulet ystäväsi jo tietävän tunteistasi häntä kohtaan.
Kyllä olen mielestäni sen verran selvästi asian jo ilmaissut että pitäisi tietää. Olisi vielä vain kiva saada selville onko hänellä yhtään samanlaisia tuntemuksia vai ei... No, täytyy varmaan vaan jatkaa ja katsoa mihin sitä lopulta päätyy...
että kuinka ne tunteet voisi olla huomaamatta. Syystä ja toisestakin olen tullut siihen päätelmään, että kyseiset toivotut tunteet todennäköisesti olisi helppokin havaita.
Luepa noita ketjuja aiheesta "Millainen on ihastunut mies" tai "Millainen on ihastunut nainen".
Puske siltikin lannistumatta eteenpäin. Parasta on sellainen hitaasti syttyvä / sytytetty ihastus ja vähän enemmänkin :)
Jos naisella on vähänkään heikko itsetunto ja hän on itsekin ihastunut sinuun, hän ei usko vihjailuja todeksi. Kannattaa sanoa suoraan.
onkin.
Minä lähdin siltä pohjalta, että vihjailemalla "pohjustin" asiaa.
Ajattelin ettei tule sitten niin suurena yllätyksenä.
Minun tapauksessa vihjailukin selvästi riitti, koska ihastukseni kohde välttelee nykyään kahdenkeskisiä tapaamisia. Jne...
(eli ei päästä minua sanomaan suoraan)
Kyllä sen olen jo suoraan sanonut että mitä minä hänestä ajattelen. Mitään välttelyä ei sen jälkeen ole ilmennyt vaan olemme olleet yhteydessä kokoajan vain enemmän ja enemmän. Silti en pysty päättelemään onko kiinnostus vain yksipuoleista vai ei, ehkä on parempi käydä ulkona ja katsoa kuinka käy...
mulla on sama..vaan toistepäin..en tiedä mitä ajattelee musta mutta itse en pysty unohtamaan..
Minä olen ihastunut pari kertaa kaveriini ja aikani mietittyäni ja jahkattuani loppujen lopuksi kysynyt suoraan (koska en jaksanut enää epätietoisuutta) mitä mieltä mies on, löytyykö häneltä mitään kiinnostusta minua kohtaan. Ikävä kyllä, molemmilla kerroilla sain pakit, mutta kavereita ollaan edelleen kummankin kanssa.