Puolueiden vaalimenestykissä on erilaisia trendejä, jotka ovat varmaankin yhteydessä toisiinsa. Tarkastelen näitä suuri linjoja sodanjälkeisten eduskuntavaalien tulosten valossa.
Keskustan osalta voidaan havaita selvä kuoppa kannatuksessa vuosien 1966 ja 1991 vaalien välillä. Keskusta sai vuodesta 1970 vuoteen 1987 "vain" 35 - 40 kansanedustajaa vaalikausiksi. Tätä matalasuhdannetta ennen kannatus oli 48 - 56 edustajaa, samoin suurin piirtein sen jälkeen eli vuodesta 1991.
Keskustan kuopalla on varmasti olemassa yhteiskunnalliset ehtonsa, joista jatkuva hallituksissa olo, maaseudun myllerrykset ja Urho Kekkosta kohtaan tunnettu epäluottamus painoivat ehkä vaa´assa eniten. Tyytymättämyys kanavoitu Veikko Vennamon SMP:hen. SMP:n kultakausi ja Keskustan matalasuhdannevaihe osuvat nimittäin aika lailla yksiin. Esim. vuoden 1970 vaaleissa SMP sai 17 paikkaa lisää Keskustan menettäessä 11 paikkaa. Myöhemmin myös Kristillinen Liitto haukkasi osansa vanhoista keskustakannattajista.
Keskustan uuden nousun syynä vuonna 1991 ei ole vain SMP:n kuihtuminen. Myös NL:n romahdus ja sen heijastuminen Suomen puolueoloihin vaikutti Keskustan kannatuksen nousuu. Maaseudulla oli ollut Keskustan kuopan aikana useammalaisia poliittisia vaihtoehtoja. Näitä olivat ennen muuta Keskusta, SMP ja kommunistit. Vuonna 1991 vaihtoehdot alkoivat supistua ja Keskusta jäi yksin hallitsemaan maaseutua ja syrjä-Suomea.
Kokoomuksen trendi on muutamia rekyylejä lukuunottamatta ollut pääosin nouseva. Tähän on vaikuttanut paljon ns. yleisten syiden poistuminen ja Kokoomuksen politiikan vasemmistolaistuminen keskituloisten palkansaajien suuntaan. Jos Kokoomuksesta alkaa vähitellen tulla merkittävä vaihtoehto Keskustalle myös maaseudulla, on aika selvää, että Kokoomus ajaa jo 10 seuraavan vuoden aikana maan suurimmaksi puolueeksi.
SDP:n kannatus on pysynyt vuoden 1962 hajaannusta lukunottamatta korkealla tasolla. Yleensä puolue on ollut maan suuri puolue 50 - 60 kansanedustajan voimin. Palkansaajien osuus väestöstä on pysynyt suurena ja SDP on koettu ennen muuta palkansaajien etuja ajavaksi puolueeksi. Muiden puolueiden taantumat tai voitot eivät ole suuressa määrin heijastuneet SDP:n lukuihin. Kommunistiäänestäjät siirtyivät aatteen harmaantuessa Keskustan ja Vihreiden kannattajiksi sekä paljolti nukkuvien puolueeseen. Ns. luokkavastakohtien ja luokkataistelun hiipuminen saivat tämän sortin kansalaiset ilmeisen apaattisiksi. Suurtyöttömyys ja ikääntyminen vielä entisestään passivoittivat porukan taistojen tiellä.
Vihreiden menestys näyttäisi jokseenkin suoraan periytyneen Liberaalisesta kansanpuolueesta (ent. Edistyspuolue). Nuorekas liberaali vapaamielisyys muuntui kansalaistottelemattomuudeksi ja luonnonsuojeluksi. Osa äärivasemmistolaista nuorisoa oli myös tottunut aktiiviseen poliittiseen toimintaan ja Vihreät näytti hieman vallankumouksellisena kansalaisaktivistiliikkeenä sitä tarjoavan. Osmo Soininvaaran otteessa Vihreät ovat kyllä aika lailla omineet vanhoja sosiaalidemokraattisia aatteita.
Keskustan menestymisen kannalta on ymmärrettävää vastustaa maan sisäistä muuttoliikettä. Tässä puree lisäksi marxilainen kurjistumisteoria. Maaseudun kurjistuminen pannaan muiden puolueiden pahantahtoisuuden piikkiin, kun Keskusta on kyennyt läänittäämään koko kurjalisto-Suomen itselleen.
Kaupunkeihin Keskusta ei ole onnistunut rantautumaan, koska ihmiset kyllä enimmäkseen näyttävät ymmärtävän keskustalaisen vero- ja rahantasausmentaliteetin. Kaupunkeihin muuttaneet keskustalaiset ovat pitkälti assimiloituneet ympäristöön ja siirtyneet muiden puolueiden kannattajiksi. Tämä ei tietenkään koske niitä kaupunkeja, jotka ovat mieltäneet kuuluvansa osaksi maaseutuun verrattavaa kurjalisto-Suomea. Keskustan tulevaa vaalimenestystä on melko helppo ennustaa, jos pystyy ennustamaan Kurjalisto-Suomen äänestysikäisen väestöpohjan muutokset. Keskusta saanee lisäkannatusta ainakin juurilleen palaavasta eläkeläisjoukosta. Toisaalta syrjäseutujen työikäinen väestö voi alkaa kokea ikääntymisen vuoksi kasvavan verotaakan niin suureksi ongelmaksi, että he hakeutuvat entistä herkemmin suuriin kaupunkeihin. Tämän seurauksena Kurjalisto-Suomi kurjistuu entisestään ja ukkoutuu. Uskoisin, että Keskusta tulee puolueista ottamaankin eläkeläisten oikeudet ja palvelut ensimmäisenä suurista puolueista korostetusti pramille.
Keskustan osalta voidaan havaita selvä kuoppa kannatuksessa vuosien 1966 ja 1991 vaalien välillä. Keskusta sai vuodesta 1970 vuoteen 1987 "vain" 35 - 40 kansanedustajaa vaalikausiksi. Tätä matalasuhdannetta ennen kannatus oli 48 - 56 edustajaa, samoin suurin piirtein sen jälkeen eli vuodesta 1991.
Keskustan kuopalla on varmasti olemassa yhteiskunnalliset ehtonsa, joista jatkuva hallituksissa olo, maaseudun myllerrykset ja Urho Kekkosta kohtaan tunnettu epäluottamus painoivat ehkä vaa´assa eniten. Tyytymättämyys kanavoitu Veikko Vennamon SMP:hen. SMP:n kultakausi ja Keskustan matalasuhdannevaihe osuvat nimittäin aika lailla yksiin. Esim. vuoden 1970 vaaleissa SMP sai 17 paikkaa lisää Keskustan menettäessä 11 paikkaa. Myöhemmin myös Kristillinen Liitto haukkasi osansa vanhoista keskustakannattajista.
Keskustan uuden nousun syynä vuonna 1991 ei ole vain SMP:n kuihtuminen. Myös NL:n romahdus ja sen heijastuminen Suomen puolueoloihin vaikutti Keskustan kannatuksen nousuu. Maaseudulla oli ollut Keskustan kuopan aikana useammalaisia poliittisia vaihtoehtoja. Näitä olivat ennen muuta Keskusta, SMP ja kommunistit. Vuonna 1991 vaihtoehdot alkoivat supistua ja Keskusta jäi yksin hallitsemaan maaseutua ja syrjä-Suomea.
Kokoomuksen trendi on muutamia rekyylejä lukuunottamatta ollut pääosin nouseva. Tähän on vaikuttanut paljon ns. yleisten syiden poistuminen ja Kokoomuksen politiikan vasemmistolaistuminen keskituloisten palkansaajien suuntaan. Jos Kokoomuksesta alkaa vähitellen tulla merkittävä vaihtoehto Keskustalle myös maaseudulla, on aika selvää, että Kokoomus ajaa jo 10 seuraavan vuoden aikana maan suurimmaksi puolueeksi.
SDP:n kannatus on pysynyt vuoden 1962 hajaannusta lukunottamatta korkealla tasolla. Yleensä puolue on ollut maan suuri puolue 50 - 60 kansanedustajan voimin. Palkansaajien osuus väestöstä on pysynyt suurena ja SDP on koettu ennen muuta palkansaajien etuja ajavaksi puolueeksi. Muiden puolueiden taantumat tai voitot eivät ole suuressa määrin heijastuneet SDP:n lukuihin. Kommunistiäänestäjät siirtyivät aatteen harmaantuessa Keskustan ja Vihreiden kannattajiksi sekä paljolti nukkuvien puolueeseen. Ns. luokkavastakohtien ja luokkataistelun hiipuminen saivat tämän sortin kansalaiset ilmeisen apaattisiksi. Suurtyöttömyys ja ikääntyminen vielä entisestään passivoittivat porukan taistojen tiellä.
Vihreiden menestys näyttäisi jokseenkin suoraan periytyneen Liberaalisesta kansanpuolueesta (ent. Edistyspuolue). Nuorekas liberaali vapaamielisyys muuntui kansalaistottelemattomuudeksi ja luonnonsuojeluksi. Osa äärivasemmistolaista nuorisoa oli myös tottunut aktiiviseen poliittiseen toimintaan ja Vihreät näytti hieman vallankumouksellisena kansalaisaktivistiliikkeenä sitä tarjoavan. Osmo Soininvaaran otteessa Vihreät ovat kyllä aika lailla omineet vanhoja sosiaalidemokraattisia aatteita.
Keskustan menestymisen kannalta on ymmärrettävää vastustaa maan sisäistä muuttoliikettä. Tässä puree lisäksi marxilainen kurjistumisteoria. Maaseudun kurjistuminen pannaan muiden puolueiden pahantahtoisuuden piikkiin, kun Keskusta on kyennyt läänittäämään koko kurjalisto-Suomen itselleen.
Kaupunkeihin Keskusta ei ole onnistunut rantautumaan, koska ihmiset kyllä enimmäkseen näyttävät ymmärtävän keskustalaisen vero- ja rahantasausmentaliteetin. Kaupunkeihin muuttaneet keskustalaiset ovat pitkälti assimiloituneet ympäristöön ja siirtyneet muiden puolueiden kannattajiksi. Tämä ei tietenkään koske niitä kaupunkeja, jotka ovat mieltäneet kuuluvansa osaksi maaseutuun verrattavaa kurjalisto-Suomea. Keskustan tulevaa vaalimenestystä on melko helppo ennustaa, jos pystyy ennustamaan Kurjalisto-Suomen äänestysikäisen väestöpohjan muutokset. Keskusta saanee lisäkannatusta ainakin juurilleen palaavasta eläkeläisjoukosta. Toisaalta syrjäseutujen työikäinen väestö voi alkaa kokea ikääntymisen vuoksi kasvavan verotaakan niin suureksi ongelmaksi, että he hakeutuvat entistä herkemmin suuriin kaupunkeihin. Tämän seurauksena Kurjalisto-Suomi kurjistuu entisestään ja ukkoutuu. Uskoisin, että Keskusta tulee puolueista ottamaankin eläkeläisten oikeudet ja palvelut ensimmäisenä suurista puolueista korostetusti pramille.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Muutamia kaupunkeja joissa Keskusta on suurin puolue: Kuopio, Oulu, Tornio, Kokkola, Savonlinna, Rovaniemi...
Tein sellaisen varauksen kaupunkien osalta, että sijanti muun kurjalisto-Suomen keskuskaupunkina, assimiloi myös kaupunkin ympäröivään yhteiskuntaan. Mainitsemistasi kaupungeista lähinnä Kokkolaa ja Oulua voi pitää joukkoon kuulumattomina. Pohjoisen Suomen kaupunkeja nekin silti ovat. Pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Lahdessa ja pienemmissäkin Etelä-Suomen kaupungeissa Keskusta on marginaalinen puolue. Esim. Helsingissä se on vasta 6. suurin puolueista.
Keskustan trendi vuosikymmenien aikana on ollut sekä nouseva että laskeva. Kuinka tähän malliin nyt yhtäkkiä (vaikka 10 vuoden periodilla) kuuluisi kuihtuminen jopa lilliputti kokoomuksen taakse. Älä unta nää! Aina kun kokoomus saa yli kahdenkymmenen prosentin, äänestjät havahtuvat, ja kas jälleen seuraavissa vaaleissa kokoomus on lilliputti. Ja tähän asti se on ollut sääntö eikä poikkeus. Kuinka tämäkään trendi muka yhtäkkiä (10 vuotta) muuttuisi.
Kuten totesit, on keskustan trendi vaaleissa ollut sekä laskeva että nouseva. Siis suhteellisen pitkällä aikavälillä. Keskustalle on tänä aikana jo usein povattu lopullista kuolemaa. Sen sijaan kokoomus lähes poikkeuksetta on ollut lilliputti, eli alle 20% kannatuksessa. Aina kun kokoomus on kiivennyt yli tuon maagisen rajan, ovat äänestäjät havahtuneet, ja pudottaneet seuraavissa vaaleissa kokoomuksen tuon rajan alle. Pikemminkin uskon tähän pitkän ajan malliin, kuin sinun "unelmamaailmaasi" kymmenen vuoden sisällä. Kuten esellä jo kirjoitin, sinun kaltaisiasi "ennustajaeukkoja" on ollut jo maailman sivu.
Keskustan valta-asema Oulussa horjuu, vaikka Oulu on saanut runsasti lisäväestöä erityisesti maakunnista. Valtuuston paikkamäärä kasvoi kahdeksalla (8) Kokoomus sai niistä puolet eli 4 Kokoomus , Keskusta 2 ja demarit saivat 1 lisäpaikan.
Rovaniemi on saanut lisäväestöä opiskelijoista ja erityisesti palvelujen perässä kaupunkiin muuttaneista maalaisista. Keskusta ja Kokoomus lisäsivät siellä yhden lisäpaikan, demarit menettivät sen sijaan 2 paikkaa. Lapin ääniharava oli kuitenkin rovaniemeläinen (muoniolainen) demari aika huikealla yli 800 äänellä jolla hän mm. voitti kaikki valtuustoon päässeet 3 kansanedustajaa. Kokonaistulos demareiden kannalta oli siellä kuitenkin huono, mutta ensi vuonna kuntaliitoksen yhteydessä siellä on uudet valtuustovaalit ja tilanne muuttunee, vaikkakin silloin syntynee keskustavaltainen suurkunta lisää.
Tornio on sen sijaan useista pikkukylistä koostuva maalaiskaupunki, jonka demarit työskentelevät maailman tuottavimmassa terästehtaassa tai asuvat suuressa määrin rajan takana Ruotsin puolella Haaparannassa:-)
Kyllä Mielipidepankin analyysi on aika pitkälle oikea siinä mielessä, että kaupungistuminen vie ääniä keskustalta ja siksi sen täytyy nostaa ikääntyvän väestön kysymykset erityisesti näkyville jo pelkästään kannatuksensa vuoksi. Väestön ikääntymisen tuomat ongelmat sinänsä on kaikkien puolueiden otettava huomioon.
Voit olla hyvinkin oikeassa, että kyse on vain toiveunesta. Tulevan ennustaminen kun pirun vaikeaa.
Visioni perustuu siihen, että maaseutu joutuu jälleen jonkinasteisen yhteiskunnallisen kuohunnan alaiseksi. EU raamittaa meillä maatalouspolitiikkaa ja kansainvälinen kilpailu esim. vähittäiskaupan alalla haittaa paikallista yrittäjyyttä. Tulee jonkinlainen kyllästymispiste sille, ettei jatkuvasti voida jossain päin Suomea elää vain kädestä suuhun.
Silloin vaihtoehdoksi tarjotaan uuden virittäminen ja tekemisen meininki. Kokoomus on puolueistamme ainoa, joka ei sidottu kovin jäykkiin rakenteisiin, minkä vuoksi se voisi tuoda liberaaleja tuulia ja uutta innovatiivisuutta vaihtoehtoineen myös maaseudulle. Kokoomuksessa ei vielä ole ollut uskallusta tällaiseen. City-kokoomuslaisuus ei ole levinnyt paljon Helsinki-Tre-Turku linjan ulkopuolelle. Mutta siinä on mahdollisuus ja potentiaalia.
Kuten sanottu visioni voi olla väärä ja silloin se ennen kaikkea suuri vahinko Kurjalisto-Suomessa asuvien kannalta, jos näköpiirissä on vain loputonta elättinä oloa.
Mielipidepankille lähinnä tarkoittamani kommentti, joka sai kiiressä "hieman" vaillinaisen otsikon ansaitsee loppukaneetiksi Pohjolan Sanomista nappaamani pätkän:
"Kepulandiassa demarisankareita
Vaalikenttiä kiertäessään Lipponen oli kuullut niin koomisia kuin tragikoomisia juttuja. Kuortaneelta, "kepulandiasta" hän oli kuullut tarinan eräästä demariyrittäjästä, jonka valmistamia huonekaluja kuorma-auto ei saanut lupaa noutaa, kun sen sijaan maitoauto sai tietysti luvan ajella silloisella huonokuntoisella kylätiellä lakeuden keskellä.
Lipponen huomautti, että kepulandiassa eläneet demarit ovat sankareita, joita pitäisi kunnioittaa.
Toisaalta Lipposen mukaan vaalitulosta voi tarkastella myös perherauhan kannalta. Hänen mukaansa on kaikkein tärkeintä, että perherauha säilyy." PS 26.10.2004
...
Onko nämä Lipposen tiedot samasta "stt:stä", kuin elintarvikevirasto tai Naantalin kaupungin pätkätyöläiset ja Tampereen "ihme", jotka mitkään eivät ole pitäneet paikkaansa lopullisessa tarkastelussa.
..jos se on alkuperäiseen, ainoaan ja oikeaan Sonta Siioniin eli Pohjolan Sanomiin selvällä suomen kielellä präntätty?
erikoista ettei saanut huonekaluja kelirikon aikana ajaa.Nimittäin kyllä se täällä maaseudulla oli ennen normaali tapa että vain maitoautot ajoivat kelirikon aikan,esim.apulantaa,viljaa ja sellaista mitä voitiin kuljetuksen osalta siirttää myöhemmin ei saanut kuljettaa.Jotta tuskin siinä mitään Demari vastaista Kuortaneella oli.
Muuttuuko Lipposen herja todeksi jos se julkaistaan Pohjolan Sanomissa? Lehti esitti sen luultavasti naurettavana esimerkkinä kuinka demarit ihmisiä pelottelee.
Voi-voi teitä demareita, kyllä teistä on tullut "Paavo-jumalaan" sokeasti uskovia laumasieluja. -Varsinaisia perässähiihtäjiä! - Voi niitä palvovia katseita, kun Paavo astuu huoneeseen. Pahalta näyttää sivusta katsoen.
Onneksi Keskustassa ei pylväspyhimykseksi pääse kukaan. On se vaan niin demokraattinen liike tämä keskusta-aate.
Tuo sitaatti oli vain kevennys, jonka todenperäisyyteen suhtaudun suurella varauksella niinkuin kaikkeen Pohjolan Sanomissa kirjoitettuun. Tiedän sen sijaan tapauksen, jossa naapurikunnan asukas haki kesämökkinsä rakentamista varten erään maalaisten suosiman pankin lehdessä, Sonta Siionissa, mainostamaa halpaa lainaa. Lainapapereiden joukossa oli sitten keskustan jäsenhakemuskaavake. No tämä tapahtui 1980-luvulla joten eihän sellaista enää tapahdu.
täyttä totta se oli,johtopäätös syystä vain oli väärä.
Nuo pankkiasiat ovat kyllä aina olleet täällä maaseudulla vähän arkoja.Yksi nuorimies oli aikeissa ruveta rakentamaan tupaa,asia oli ollut pankin johtokunnan käsittelyssä illalla.Aamulla toiseltapuolenjokia naapurin emäntä huusi että "vai meinaa se naapurikin ottaa lainaa,mistähän nykyään saa takaajia".Tästä nuorestamiehestä tuli kertaheitolla liikepankin asiakas.
Paavo, Paavo, Paavo, Paavo on valittu Keminmaan kunnanvaltuustoon 24 vuoden jälkeen hiihtokansan ikuisesti muistamalla äänimäärällä 333 puolesta (ja noin 7000 vastaan).
Kauan eläköön Paavo, Paavo on suurin, Paavo kaikkien puolueiden johtajaksi!
Niin huomasin tuossa, että otaksuit nyt eläkkeelle jäävien muuttavan "tarkasti" kotiseuduilleen. Minä taas luulen, että he muuttavat, jos ovat ylipäätään muuttaakseen, kotipaikkaansa lähinnä olevaan kaupunkiin, missä on kattavimmat terveydenhoito- ja vanhuspalvelut muiden palvelujen lisäksi. Sieltä voi vähällä vaivalla tehdä matkoja juurilleen niin kauan kuin voimia ja mielenkiintoa riittää. Tästä on esimerkkejä jo nähtävissä mm. Lapissa.
Mielleni tuli ensimmäisenä sellainen vaihtoehto, että maalle on tunkua kesämökeille pitemmäksikin aikaa, jos ne jo ovat tai ovat talviasuttaviksi muutettavia. Silloin voivat kyllä hankkia myös kaupunkilaistukikohdan lähimmästä taajamasta. Osa voi tietysti palata aiva juurilleenkin, jos tämä on eri kuin esim. kesämökkipaikka.
'Toisaalta syrjäseutujen työikäinen väestö voi alkaa kokea ikääntymisen vuoksi kasvavan verotaakan niin suureksi ongelmaksi, että he hakeutuvat entistä herkemmin suuriin kaupunkeihin.'
-työttömyydellä ja palkoilla ei ole tietenkään mitään merkitystä!!?? Eikä tietenkään sillä, että kaikki palveluilla tuetaan vain kaupungeissa asumista.