lainaa

mistä sais pikalainaa/vippiä kun maksuhäiriö merkintä???
23257
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 23

Vanhimmat

Vippipojat.di

Äänestä

Ei mistään jos sinulla ei ole vakuutta antaa.

Äänestä

Miksi kukaan lainaisi rahaa ihmiselle, joka ei ole edellisiäkään lainojaan hoitanut? Sehän olisi täysin järjetöntä.

Äänestä

  • tietoinen2 kirjoitti:

    No täältä ainakin saa myös luottotiedoton: http://www.vippipojat.com/

    Panttia vastaan julmetulla korolla. Jos jollain tosiaan on asettaa vaikkapa osakehuoneisto pikavipin pantiksi, niin luulisi sen jotenkin pankin ja kavereiden avulla onnistuvan ilman satojen tai tuhansien prosenttien vuosikorkoa.

    Äänestä

  • cbv kirjoitti:

    Panttia vastaan julmetulla korolla. Jos jollain tosiaan on asettaa vaikkapa osakehuoneisto pikavipin pantiksi, niin luulisi sen jotenkin pankin ja kavereiden avulla onnistuvan ilman satojen tai tuhansien prosenttien vuosikorkoa.

    Ei sentään tarvitse osakehuoneistoa asettaa pantiksi. Riittää, että pantti kattaa pääoman ja korot. Korkokin on selvästi alle 500 prosenttiä, eikä tuhansia prosentteja. Sivulla on mainio laskuri http://www.vippipojat.com/hinnat.html .

    Äänestä

  • tietoinen2 kirjoitti:

    Ei sentään tarvitse osakehuoneistoa asettaa pantiksi. Riittää, että pantti kattaa pääoman ja korot. Korkokin on selvästi alle 500 prosenttiä, eikä tuhansia prosentteja. Sivulla on mainio laskuri http://www.vippipojat.com/hinnat.html .

    KSL:n mukainen korko on enimmillään 2273 prosenttia. Lähteenä taulukko

    http://www.vippipojat.com/index.html

    Ja lainan pääoma korko on korkeintaan 60 prosenttia pantin arvosta. Vaikkei pienin mahdollinen 2000 euron kuukauden laina ehkä sentään osakehuoneistoa pantiksi vaadikaan, niin esim. 5000 euron auto pitäisi olla sillekin pantiksi laittaa. Varmaan enemmänkin, sillä taatusti ei autojen hintaa yliarvioida.

    Äänestä

  • cbv kirjoitti:

    KSL:n mukainen korko on enimmillään 2273 prosenttia. Lähteenä taulukko

    http://www.vippipojat.com/index.html

    Ja lainan pääoma korko on korkeintaan 60 prosenttia pantin arvosta. Vaikkei pienin mahdollinen 2000 euron kuukauden laina ehkä sentään osakehuoneistoa pantiksi vaadikaan, niin esim. 5000 euron auto pitäisi olla sillekin pantiksi laittaa. Varmaan enemmänkin, sillä taatusti ei autojen hintaa yliarvioida.

    Tuo mainitsemasi 2273 prosentin korko on lyhytaikaisen (1 kk) luoton todellinen vuosikorko. Todellinen vuosikorko on lyhytaikaisissa lainoissa harhaanjohtava. Mutta kyllä Vippipojat kallis on, vaikka voissa paistaisi. Taitaa itse asiassa olla Suomen kallein. Hyvää on, että noudattavat ilmeisesti korkokattolakia (joka ei koske yli 2000 euron suuruisa lainoja eivätkä siksi tarjoa pienempiä lainoja) sekä se, että lainan hinnat on selkeästi ilmoitettu.

    Äänestä

  • tietoinen2 kirjoitti:

    Tuo mainitsemasi 2273 prosentin korko on lyhytaikaisen (1 kk) luoton todellinen vuosikorko. Todellinen vuosikorko on lyhytaikaisissa lainoissa harhaanjohtava. Mutta kyllä Vippipojat kallis on, vaikka voissa paistaisi. Taitaa itse asiassa olla Suomen kallein. Hyvää on, että noudattavat ilmeisesti korkokattolakia (joka ei koske yli 2000 euron suuruisa lainoja eivätkä siksi tarjoa pienempiä lainoja) sekä se, että lainan hinnat on selkeästi ilmoitettu.

    Lisäisin vielä, että kuluttajasuojalain mukaan laskettu vuosikorko on ihan p-seestä. Itse laskisin todellisen vuosikoron seuraavasti (käyttäen kokonaiskuluina Vippipoikien kuluja sekä laina-aikana yhtä kuukautta): kaikki kulut ja kustannukset kerrottuna 12:lla jaettuna pääomalla ja kerrottuna lopuksi vielä 100:lla. Esim. jos lainasumma on 2000 ja kulut 604 yhdeltä kuukaudelta, todellisen vuosikoron pitäisi mielestäni olla 604 * 12 / 2000 * 100 = 362 prosenttia. Mutta kuluttajasuojalain mukainen vuosikorko onkin peräti 2273 prosenttia. Aika iso ero. Kuluttajasuojalain mukainen kaava (jota en toista tässä mutta se löytyy täältä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Todellinen_vuosikorko ) on lyhytaikaisissa lainoissa todella harhaanjohtava ja epäintuitiivinen eikä palvele enää kuluttajan etua. Kuluttajat turtuvat nopeasti näihin ufolukuihin, jotka eivät merkitse mitään. Paljon parempi olisi, jos todellinen vuosikorko laskettaisiin terveen talonpoikaisjärjen mukaisella kaavalla. Lisäksi pitäisi olla lakisääteinen pakko ilmoittaa lainan loppuhinta, jossa ovat mukana kaikki kustannukset tilinhoitomaksuineen. Vippipojat tekee reilusti niin. Kuluttajasuojalaissa oleva kuluttajaluottojen korkokattopykäläkin käyttää edellä mainitsemaani ufokaavaa, minkä ansiosta pienten summien lyhytaikainen lainaaminen on yrityksille taloudellisesti kannattamatonta. Typerän kaavan johdosta korkoprosentit nousevat helposti sfääreihin ja kuluttajat luulevat lainaa kalliiksi. En yritä väittää Vippipoikia halvaksi paikaksi, mutta heidän kuukauden pituisen lainansa todellinen vuosikorko on 362 % eikä 2273 %. Älkää hyvät ihmiset käyttäkö KSL:n laskukaavaa, kun puhutte todellisesta vuosikorosta!

    Äänestä

  • tietoinen2 kirjoitti:

    Lisäisin vielä, että kuluttajasuojalain mukaan laskettu vuosikorko on ihan p-seestä. Itse laskisin todellisen vuosikoron seuraavasti (käyttäen kokonaiskuluina Vippipoikien kuluja sekä laina-aikana yhtä kuukautta): kaikki kulut ja kustannukset kerrottuna 12:lla jaettuna pääomalla ja kerrottuna lopuksi vielä 100:lla. Esim. jos lainasumma on 2000 ja kulut 604 yhdeltä kuukaudelta, todellisen vuosikoron pitäisi mielestäni olla 604 * 12 / 2000 * 100 = 362 prosenttia. Mutta kuluttajasuojalain mukainen vuosikorko onkin peräti 2273 prosenttia. Aika iso ero. Kuluttajasuojalain mukainen kaava (jota en toista tässä mutta se löytyy täältä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Todellinen_vuosikorko ) on lyhytaikaisissa lainoissa todella harhaanjohtava ja epäintuitiivinen eikä palvele enää kuluttajan etua. Kuluttajat turtuvat nopeasti näihin ufolukuihin, jotka eivät merkitse mitään. Paljon parempi olisi, jos todellinen vuosikorko laskettaisiin terveen talonpoikaisjärjen mukaisella kaavalla. Lisäksi pitäisi olla lakisääteinen pakko ilmoittaa lainan loppuhinta, jossa ovat mukana kaikki kustannukset tilinhoitomaksuineen. Vippipojat tekee reilusti niin. Kuluttajasuojalaissa oleva kuluttajaluottojen korkokattopykäläkin käyttää edellä mainitsemaani ufokaavaa, minkä ansiosta pienten summien lyhytaikainen lainaaminen on yrityksille taloudellisesti kannattamatonta. Typerän kaavan johdosta korkoprosentit nousevat helposti sfääreihin ja kuluttajat luulevat lainaa kalliiksi. En yritä väittää Vippipoikia halvaksi paikaksi, mutta heidän kuukauden pituisen lainansa todellinen vuosikorko on 362 % eikä 2273 %. Älkää hyvät ihmiset käyttäkö KSL:n laskukaavaa, kun puhutte todellisesta vuosikorosta!

    Pikavippifirmat saivat takavuosina haukkuja, kun ne laskivat todellisen vuosikoron järkeenkäyvällä tavalla eivätkä jollain ihmekaavalla. Lehdissä luki silloin suurin kirjaimin, että "PIKAVIPPIFIRMA HARHAANJOHTI KULUTTAJAA", kun kuluttaja-asiamies oli vetänyt herneen nenäänsä, kun heidän kaavaansa ei ollut käytetty. Kuluttajasuojalakia on tietenkin noudatettava, vaikka se ei palvelisikaan kuluttajan etua.

    Äänestä

  • tietoinen2 kirjoitti:

    Lisäisin vielä, että kuluttajasuojalain mukaan laskettu vuosikorko on ihan p-seestä. Itse laskisin todellisen vuosikoron seuraavasti (käyttäen kokonaiskuluina Vippipoikien kuluja sekä laina-aikana yhtä kuukautta): kaikki kulut ja kustannukset kerrottuna 12:lla jaettuna pääomalla ja kerrottuna lopuksi vielä 100:lla. Esim. jos lainasumma on 2000 ja kulut 604 yhdeltä kuukaudelta, todellisen vuosikoron pitäisi mielestäni olla 604 * 12 / 2000 * 100 = 362 prosenttia. Mutta kuluttajasuojalain mukainen vuosikorko onkin peräti 2273 prosenttia. Aika iso ero. Kuluttajasuojalain mukainen kaava (jota en toista tässä mutta se löytyy täältä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Todellinen_vuosikorko ) on lyhytaikaisissa lainoissa todella harhaanjohtava ja epäintuitiivinen eikä palvele enää kuluttajan etua. Kuluttajat turtuvat nopeasti näihin ufolukuihin, jotka eivät merkitse mitään. Paljon parempi olisi, jos todellinen vuosikorko laskettaisiin terveen talonpoikaisjärjen mukaisella kaavalla. Lisäksi pitäisi olla lakisääteinen pakko ilmoittaa lainan loppuhinta, jossa ovat mukana kaikki kustannukset tilinhoitomaksuineen. Vippipojat tekee reilusti niin. Kuluttajasuojalaissa oleva kuluttajaluottojen korkokattopykäläkin käyttää edellä mainitsemaani ufokaavaa, minkä ansiosta pienten summien lyhytaikainen lainaaminen on yrityksille taloudellisesti kannattamatonta. Typerän kaavan johdosta korkoprosentit nousevat helposti sfääreihin ja kuluttajat luulevat lainaa kalliiksi. En yritä väittää Vippipoikia halvaksi paikaksi, mutta heidän kuukauden pituisen lainansa todellinen vuosikorko on 362 % eikä 2273 %. Älkää hyvät ihmiset käyttäkö KSL:n laskukaavaa, kun puhutte todellisesta vuosikorosta!

    Totta hitossa käytän KSL:n laskukaavaa. Tai saahan kukin omassa päässään laskea koron ihan miten haluaa, mutta niitä laskelmia en kehtaisi esitellä edes suomi24-foorumeilla – joku saattaa vielä uskoa.

    Äänestä

  • cbv kirjoitti:

    Totta hitossa käytän KSL:n laskukaavaa. Tai saahan kukin omassa päässään laskea koron ihan miten haluaa, mutta niitä laskelmia en kehtaisi esitellä edes suomi24-foorumeilla – joku saattaa vielä uskoa.

    "Totta hitossa käytän KSL:n laskukaavaa"

    Kertoisitko minulle sitten, miten sitä kaavaa sovelletaan? On meinaan aika mutkikas kaava:

    http://upload.wikimedia.org/math/3/9/5/3954ee32e5ecd95213834ca125398a43.png

    Äänestä

  • tietoinen2 kirjoitti:

    "Totta hitossa käytän KSL:n laskukaavaa"

    Kertoisitko minulle sitten, miten sitä kaavaa sovelletaan? On meinaan aika mutkikas kaava:

    http://upload.wikimedia.org/math/3/9/5/3954ee32e5ecd95213834ca125398a43.png

    Ei tuo lukiomatematiikkaa hankalampi ole ja netti on täynnä esimerkkejä kaavan soveltamisesta. Perusideahan kaavassa on yksinkertainen: luotto rahoitetaan uudella luotolla samoin ehdoin. Kaavaa ei kannata sivuuttaa pelkästään sen takia, että se vaikuttaa monista mutkikkaalta. 1 % + 1% =2 % on paljon yksinkertaisempi kaava, mutta lopputuloksella ei ole mitään tekemistä todellisen vuosikoron kanssa.

    Äänestä

  • cbv kirjoitti:

    Ei tuo lukiomatematiikkaa hankalampi ole ja netti on täynnä esimerkkejä kaavan soveltamisesta. Perusideahan kaavassa on yksinkertainen: luotto rahoitetaan uudella luotolla samoin ehdoin. Kaavaa ei kannata sivuuttaa pelkästään sen takia, että se vaikuttaa monista mutkikkaalta. 1 % + 1% =2 % on paljon yksinkertaisempi kaava, mutta lopputuloksella ei ole mitään tekemistä todellisen vuosikoron kanssa.

    "Kaavaa ei kannata sivuuttaa pelkästään sen takia, että se vaikuttaa monista mutkikkaalta."

    En sivuuta kaava sen takia, että se vaikuttaa mutkikaalta, vaan sen takia että se antaa aivan ufotuloksia vuosikoroksi. Onko mielestäsi järkeenkäypää, että lyhytaikainen luotto rahoitetaan aina uudella luotolla samoin ehdoin niin, että pääoma ei lyhene ollenkaan? Korothan siinä nousevat sfääreihin. Eikö olisi selvempää, jos kustannukset jaettaisiin luottoaikaa kohden ja muutettaisiin vuosikustannuksiksi?

    Äänestä

  • tietoinen2 kirjoitti:

    "Kaavaa ei kannata sivuuttaa pelkästään sen takia, että se vaikuttaa monista mutkikkaalta."

    En sivuuta kaava sen takia, että se vaikuttaa mutkikaalta, vaan sen takia että se antaa aivan ufotuloksia vuosikoroksi. Onko mielestäsi järkeenkäypää, että lyhytaikainen luotto rahoitetaan aina uudella luotolla samoin ehdoin niin, että pääoma ei lyhene ollenkaan? Korothan siinä nousevat sfääreihin. Eikö olisi selvempää, jos kustannukset jaettaisiin luottoaikaa kohden ja muutettaisiin vuosikustannuksiksi?

    Kuten sanottu, jokainen saa laskea omat luottokulunsa ihan miten haluaa. Ei sitä kukaan voi kieltää. KSL:n mukainen todellisen vuosikoron kaava on kuitenkin se, jolla kaikki luotonantajat ovat velvoitettuja korkonsa ilmoittamaan ja se on vertailukelpoinen eri luotonantajien ja eri luottojen välillä, sillä se on laskettu aina samalla tavalla.

    Äänestä

  • cbv kirjoitti:

    Kuten sanottu, jokainen saa laskea omat luottokulunsa ihan miten haluaa. Ei sitä kukaan voi kieltää. KSL:n mukainen todellisen vuosikoron kaava on kuitenkin se, jolla kaikki luotonantajat ovat velvoitettuja korkonsa ilmoittamaan ja se on vertailukelpoinen eri luotonantajien ja eri luottojen välillä, sillä se on laskettu aina samalla tavalla.

    Luotonmyöntäjät noudattakoot lakia, mutta aina kuluttajansuojalaki ei palvele kuluttajaa. Todellisen vuosikoron laskemistavan olisi voinut säätää laskettavaksi toisellakin, aivan yhtä vertailukelpoisella tavalla, joka olisi ollut kuluttajalle helpompi ymmärtää ja suhteuttaa.

    Äänestä

  • tietoinen2 kirjoitti:

    Lisäisin vielä, että kuluttajasuojalain mukaan laskettu vuosikorko on ihan p-seestä. Itse laskisin todellisen vuosikoron seuraavasti (käyttäen kokonaiskuluina Vippipoikien kuluja sekä laina-aikana yhtä kuukautta): kaikki kulut ja kustannukset kerrottuna 12:lla jaettuna pääomalla ja kerrottuna lopuksi vielä 100:lla. Esim. jos lainasumma on 2000 ja kulut 604 yhdeltä kuukaudelta, todellisen vuosikoron pitäisi mielestäni olla 604 * 12 / 2000 * 100 = 362 prosenttia. Mutta kuluttajasuojalain mukainen vuosikorko onkin peräti 2273 prosenttia. Aika iso ero. Kuluttajasuojalain mukainen kaava (jota en toista tässä mutta se löytyy täältä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Todellinen_vuosikorko ) on lyhytaikaisissa lainoissa todella harhaanjohtava ja epäintuitiivinen eikä palvele enää kuluttajan etua. Kuluttajat turtuvat nopeasti näihin ufolukuihin, jotka eivät merkitse mitään. Paljon parempi olisi, jos todellinen vuosikorko laskettaisiin terveen talonpoikaisjärjen mukaisella kaavalla. Lisäksi pitäisi olla lakisääteinen pakko ilmoittaa lainan loppuhinta, jossa ovat mukana kaikki kustannukset tilinhoitomaksuineen. Vippipojat tekee reilusti niin. Kuluttajasuojalaissa oleva kuluttajaluottojen korkokattopykäläkin käyttää edellä mainitsemaani ufokaavaa, minkä ansiosta pienten summien lyhytaikainen lainaaminen on yrityksille taloudellisesti kannattamatonta. Typerän kaavan johdosta korkoprosentit nousevat helposti sfääreihin ja kuluttajat luulevat lainaa kalliiksi. En yritä väittää Vippipoikia halvaksi paikaksi, mutta heidän kuukauden pituisen lainansa todellinen vuosikorko on 362 % eikä 2273 %. Älkää hyvät ihmiset käyttäkö KSL:n laskukaavaa, kun puhutte todellisesta vuosikorosta!

    "En yritä väittää Vippipoikia halvaksi paikaksi, mutta heidän kuukauden pituisen lainansa todellinen vuosikorko on 362 % eikä 2273 %. "

    Tuollainen 362% on törkykiskurikorko. Entisaikaan tuollaisesta olisi joutunut vankilaan ja vielä entisaiempaan roviolle.

    En nyt kuitenkaan ymmärrä millä perusteella moitit lain mukaista laskukaavaa. Vaikuttaa siltä, että ainoa syy miksi moitit sitä on että se mielestäsi laskee liian suuria korkoprosentteja. Sinusta se on harhaanjohtavaa, mutta miksi se on harhaanjohtavaa, sitä et kerro. Miksi 362% on oikeammin laskettu kuin 2273%, se sinun pitäisi perustella. Jos joku perii kumpaa hyvänsä noista koroista, niin törkeäähän se on joka tapauksessa.

    Äänestä

  • valuuttakauppias. kirjoitti:

    "En yritä väittää Vippipoikia halvaksi paikaksi, mutta heidän kuukauden pituisen lainansa todellinen vuosikorko on 362 % eikä 2273 %. "

    Tuollainen 362% on törkykiskurikorko. Entisaikaan tuollaisesta olisi joutunut vankilaan ja vielä entisaiempaan roviolle.

    En nyt kuitenkaan ymmärrä millä perusteella moitit lain mukaista laskukaavaa. Vaikuttaa siltä, että ainoa syy miksi moitit sitä on että se mielestäsi laskee liian suuria korkoprosentteja. Sinusta se on harhaanjohtavaa, mutta miksi se on harhaanjohtavaa, sitä et kerro. Miksi 362% on oikeammin laskettu kuin 2273%, se sinun pitäisi perustella. Jos joku perii kumpaa hyvänsä noista koroista, niin törkeäähän se on joka tapauksessa.

    Todellinen vuosikorko lasketaan näköjään sillä tavalla, että kuukauden kertyneet korot ja kulut lasketaan yhteen ja otetaan uutta lainaa korkojen ja kulujen verran enemmän. Eli lainapääoma nousee koko vuoden ajan ja tätä alati kohoavaa lainapääomaa käytetään koko ajan uuden koron laskentaperusteena!!! Kun tätä tapahtuu kumulatiivisesti, kokonaiskorko nousee sfääreihin, mikä on harhaanjohtavaa.

    Tässä mielenkiintoista luettavaa: http://www.taloussuomi.fi/lainat-ja-vipit/todellinen-vuosikorko-vai-oikea-korko

    Äänestä

  • tietoinen2 kirjoitti:

    Todellinen vuosikorko lasketaan näköjään sillä tavalla, että kuukauden kertyneet korot ja kulut lasketaan yhteen ja otetaan uutta lainaa korkojen ja kulujen verran enemmän. Eli lainapääoma nousee koko vuoden ajan ja tätä alati kohoavaa lainapääomaa käytetään koko ajan uuden koron laskentaperusteena!!! Kun tätä tapahtuu kumulatiivisesti, kokonaiskorko nousee sfääreihin, mikä on harhaanjohtavaa.

    Tässä mielenkiintoista luettavaa: http://www.taloussuomi.fi/lainat-ja-vipit/todellinen-vuosikorko-vai-oikea-korko

    "että kuukauden kertyneet korot ja kulut lasketaan yhteen ja otetaan uutta lainaa korkojen ja kulujen verran enemmän."

    Tuo mitä kuvaat on korkoa korolle periaate, joka on aivan normaali tapa laskea todellinen korko. Toimiihan tuo periaate aivan samalla tavalla kun lasketaan säästökorkoakin. Tuskin sinä kieltäydyt saamasta korkoa korolle sijoituksillesi, vai mitä? Epäilen, että et varmastikaan protestoi pankille, että laskevat harhaanjohtavasti ja että haluat mieluummin soveltaa tuota omakeksimääsi laskentakaavaa, silloin kun itse olet saamapuolella. :-)

    Äänestä

  • valuuttakauppias. kirjoitti:

    "että kuukauden kertyneet korot ja kulut lasketaan yhteen ja otetaan uutta lainaa korkojen ja kulujen verran enemmän."

    Tuo mitä kuvaat on korkoa korolle periaate, joka on aivan normaali tapa laskea todellinen korko. Toimiihan tuo periaate aivan samalla tavalla kun lasketaan säästökorkoakin. Tuskin sinä kieltäydyt saamasta korkoa korolle sijoituksillesi, vai mitä? Epäilen, että et varmastikaan protestoi pankille, että laskevat harhaanjohtavasti ja että haluat mieluummin soveltaa tuota omakeksimääsi laskentakaavaa, silloin kun itse olet saamapuolella. :-)

    En ole keksinyt mitään kaavaa. Kerroin yksinkertaisesti vain kuukausikulut 12:lla ja sain tietää todelliset kokonaisvuosikulut, jonka avulla laskin todellisen vuosikoron, jossa on siis huomioitu myös muut kulut.

    Vippipoikien tapauksessa nimellisvuosikorko on 360 prosenttia ja muut kulut pääomaan verrattuna mitättömät (4 €/kk). Siis miten ihmeessä KSL:n mukainen todellinen vuosikorko yhtäkkiä pomppaa 2273 prosenttiin, vaikka muiden kulujen osuus on vain 4 €/kk? Luulisi sen olevan lähellä nimelliskorkoa.

    "Tuo mitä kuvaat on korkoa korolle periaate, joka on aivan normaali tapa laskea todellinen korko."

    Jos korkoa korolle tulee joka kuukausi tai viikko, prosentit kohoavat liian nopeasti. Pankkikin maksaa korkoa korolle 12 kuukauden välein. Tuskin suostuisivat, jos pyytäisin heitä maksamaan korkoa korolle joka päivä. Jos kyse on kuukauden kertalainasta, se yleensä maksetaan myös kuukauden kuluttua kokonaisuudessaan, joten korkoa korolle johtaa harhaan. Jos ei makseta, laina menee perintään, jossa on omanlaisensa kulut maksusopimuksinen ym.

    Äänestä

  • tietoinen2 kirjoitti:

    En ole keksinyt mitään kaavaa. Kerroin yksinkertaisesti vain kuukausikulut 12:lla ja sain tietää todelliset kokonaisvuosikulut, jonka avulla laskin todellisen vuosikoron, jossa on siis huomioitu myös muut kulut.

    Vippipoikien tapauksessa nimellisvuosikorko on 360 prosenttia ja muut kulut pääomaan verrattuna mitättömät (4 €/kk). Siis miten ihmeessä KSL:n mukainen todellinen vuosikorko yhtäkkiä pomppaa 2273 prosenttiin, vaikka muiden kulujen osuus on vain 4 €/kk? Luulisi sen olevan lähellä nimelliskorkoa.

    "Tuo mitä kuvaat on korkoa korolle periaate, joka on aivan normaali tapa laskea todellinen korko."

    Jos korkoa korolle tulee joka kuukausi tai viikko, prosentit kohoavat liian nopeasti. Pankkikin maksaa korkoa korolle 12 kuukauden välein. Tuskin suostuisivat, jos pyytäisin heitä maksamaan korkoa korolle joka päivä. Jos kyse on kuukauden kertalainasta, se yleensä maksetaan myös kuukauden kuluttua kokonaisuudessaan, joten korkoa korolle johtaa harhaan. Jos ei makseta, laina menee perintään, jossa on omanlaisensa kulut maksusopimuksinen ym.

    Nyt alan ymmärtää, miksi niin monet ovat joutuneet ongelmiin pikavippien kanssa: prosenttilaskut eivät ole hallussa.

    Äänestä

Saa lainaa ja tosipienellä korolla(3%) esim. 3000€, mutta ei suomesta, vaikka nää firmat lupailee merkityille. Paska puhetta. Tarvitset vain passin, tietokoneen ja printterin/ skannerin.(Ja tilin) Ja sitten, kun löydät agentin jostain, joka toimii sinun ja pankin välillä. Ja vähän kuluihin rahaa. Eli maksat juristille sopimuksen(saa lainvoiman) tekemisestä 80-150€ lainattavan summan päälle. Ei niinkuin suomessa pankit esim. lainasta voi vähentää jo kulut avauksessa. Vaan lainasumma on lainasumma. Siis on paikkoja jotka auttaa ja vielä uskoo sinuun. Käytännössä istut perseelläsi ja käyt kirjeenvaihtoa koneella aluksi. Ei ole laitonta tai huijausta tämä.

Äänestä

Siis, kuka lainaa kyseisestä firmasta, jos kiinteää omaisuutta on pantiksi antaa? Esim tontti, asunto yms. Pankista saa takuuvarmasti luottoa jos on pantti antaa ja pienellä korolla noihin koronkiskureihin nähden, oli luottotiedot kunnossa tai ei.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


rahaton 65 kirjoitti:

mistä sais pikalainaa/vippiä kun maksuhäiriö merkintä???

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu