Poikkiviiva on tulossa takaisin numeroon 7. Hyvä niin, vaikken tiennyt sen koskaan sieltä kadonneenkaan, koska opettelin kirjoittamaan 80-luvulla.
Mutta missä vaiheessa numeroon 1 on tullut väkänen, jonka vuoksi se voidaan sekoittaa poikkiviivattomaan numeroon 7?
Minä olen aina kirjoittanut numeron 1 pysyviivan '|' ja kauttaviivan '/' välimuotona ilman mitään väkäsiä. En kyllä muista miten aikoinaan opettivat.
Ykköstä ja seiskaa en ole kuitenkaan koskaan osannut sekoittaa keskenään.
Mutta missä vaiheessa numeroon 1 on tullut väkänen, jonka vuoksi se voidaan sekoittaa poikkiviivattomaan numeroon 7?
Minä olen aina kirjoittanut numeron 1 pysyviivan '|' ja kauttaviivan '/' välimuotona ilman mitään väkäsiä. En kyllä muista miten aikoinaan opettivat.
Ykköstä ja seiskaa en ole kuitenkaan koskaan osannut sekoittaa keskenään.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Sinun kouluaikanasi ykkösessä ei kai ollut väkästä. Ennen se oli ja vanhemmat (kuten minä) kirjoittavat aina sen väkäsellä. Siksi seiskan poikkiviivan poisto oli tosi järjetön temppu. Esim. vaaleissa tämä on ollut ongelma. Tosin vaalien sekaannukset olisi voitu välttää jättämällä kaikki seiskaa sisältävät numerot pois ehdokaslistoista. Ei voinut varmaan, se olisi ollut liian vaikeaa.
Itse aloitin peruskoulun vuonna 1993 mutta osasin kyllä jo lukea ja kirjoittaa ennen sitä. Minuakin ihmetytti se, että miksi ykkönen kirjoitetaan ilman väkästä, ja syyksi sanottiin, että sen voisi muuten sekoittaa seiskaan. Mielestäni ykkösessä ja seiskassa oli kuitenkin selvä ero. Olin tottunut käyttämään ykkösessä väkästä, koska meillä oli piirustuslevyjä, joissa oli erilaisia muotoja ja kirjaimia ja numeroita ja näissä ykkösessä oli väkänen. En jostain syystä pitänyt silloin tuosta seiskan poikkiviivasta, mutta nykyään se ei haittaa.
Minulle on jäänyt ykkösen väkäsestä ikuinen trauma. Aloitin ekaluokan 70-luvun alussa ja ensimmäisiä asioita koulussa oli ykkönen. Opettaja kysyi, kuka osaa kirjoittaa ykkösen. Kaikki halukkaat saivat mennä kirjoittamaan ykkösensä taululle.
Minä en osannut, vaikka olin ihan varma, että osasin tosi hyvin. Karttakepillä opettaja osoitti ykköstäni, joka oli väärin tehty. Lähes masennuin, tämä tuntui kauhealta moitteelta; oli väkäsineni poikkeava joukossa. Sienellä hän sipaisi väkäsen ykkösestäni demonstratiivisesti kuin Kylli-täti. Tuli selväksi.
Nyt olisinkin ainoa, joka osaa..
Ahaa, eli väkäsetön ykkönen on tullut lienee peruskoulun mukana, tai suunnilleen niihin aikoihin.
Minkähän vuoksi väkänen on kuitenkin palautettu? Ison i-kirjaimen ja pienen l-kirjaimen voi kyllä sotkea, mutta en nyt muista sekoittaneeni niitä väkäsettömään ykköseen. Luvut koostuvat kuitenkin numeroista ja sanat kirjaimista. Heksadesimaalijärjestelmän merkitkin loppuvat f-kirjaimeen.
Tietokoneohjelmien lisenssiavaimissa niin voisi käydä, mutta miksi kukaan ostetun ohjelman avainta käsin kirjoittaisi?
Äänestyksessäkin käytetään pelkkiä numeroita, joten väkäsetöntä ykköstä ei voi sotkea mihinkään muuhun numeroon.
moro 1 vai 7
On totta, että väkäsetöntä ykköstä ei voi sekoittaa mihinkään muuhun numeroon. Tosiasia on kuitenkin se, että yli 50 vuotiaat kirjoittavat ykkösen väkäsellä. Tämä on se juttu. Silloin se sekoittuu poikkiviivattomaan seiskaan. Nyt tehdyllä uudistuksella asia selkenee.
Minä aloitin kansakoulun 1. luokan syksyllä 1952. En kuollaksenikaan muista mitään ykkösen väkäsestä, mutta seiskassa oli kyllä viiva. Opettajaksi sattui sen verran maailmaa nähnyt rouva, että ei hän varmasti olisi mistään väkäsestä numeroa tehnytkään! :o)
No siinä seiskassa on se yläviiva vasemmalle pitempi ja selkeämpi. ykkösen opin joskus tuhat vuotta sitten merkkaamaan samalla tavalla kuin sanoit. Tärkeää se on varmaan, että homma ei ole mennyt nettipankissa sekaisin. Mukavaahan se joskus kyllä olisi...
Itse kävin ensimmäisen luokkani 1999, ja ykkösen ja seiskan väkäset on aivan täysi itsestäänselvyys. Sitä en ymmärrä miksi z:saa puhumattakaan q:ssa pitäisi olla väkänen, ja mitä q edes tekee suomen aakkosissa... Sen voisi hävittää pois sotkemasta, opetelkoot ne, jotka sitä vieraan kielen opinnoissa tarvitsee.
Kirjoituskoneissa on ykkösessä ollut väkänen (oletettavasti) aina.
Tietotekniikan ykköset ja nollat. Oletko muuten tietoinen, että nollaan pitäisi vetää poikkiviiva, ainakin tietokonejuttuihin liittyen. Tai näin ainakin ennen muinoin 80-luvulla opetettiin. Ja ykköseen väkänen. Ykköset ja nollat.
Seiskaan olen aina vetänyt poikkiviivan, olen niin vanhan koulun kasvatti. Ykköseen teen myös väkäsen, en muista opetettiinko sen piirtäminen kansakoulussa vai ei. Pikku q ja g, kirjoitan ne käsinkin edellä olevan kaltaisina, joskus laitan poikkiviivan q:n "juureen". Kaunokirjoitusta en enää osaa niin kuin se kansakoulussa opetettiin, vänkyrä z, q poikkiviivallinen. Saati sitten isot kirjaimet, Z poikkiviivalla kauniksessa muistaakseni.
Kansakoulustani on jo yli puoli vuosisataa, muistikuvat vastaavasti sumeahkoja kaunokirjoituksenkin osalta,
Tasavallan Sotaväki yritti kouluttaa minusta radioviestittäjää maanpuolustuksen tarpeisiin 1969–70. Sähkötyksellä vaihdettavat salatut viestit koodattiin viiden merkin pätkiksi, niissä sekaisin kirjaimia ja numeroita. Nollaan piti sanomia ”Faber-Castellin menetelmällä” vastaanotettaessa vetäistä poikkiviiva malliin Ø, koska 0 ei välttämättä erottuisi O:sta.
Ei minusta kaksista titaria saatu koulutetuksi. Vastaanottokokeessa nopeudella 120 merkkiä minuutissa tuli koesanomaan pari pummia liikaa ja lähetyksessä kaikkien ranne hyytyi jo tätäkin verkkaisemmassa tahdissa. Scoreksi taisi jäädä antonopeus 107 mki/min ja puhtaasti kirjoihin sain kaikkiaan vain ”satasen tasot”.
>...ja lähetyksessä kaikkien ranne hyytyi...
Nyt taisivat kalkkiaivoni hyytyä: sana ”kaikkien” on tuossa aivan ylimääräinen ja siis ymmärrystä haittaavana poistettava!
Niinkö? Miten sinun merkkien kirjoitusnopeutesi liittyy tähän väkäsasiaan? Asiasi oli siis vain tuo nollan poikkiviiva.
Kiitos kuitenkin kommentista. Ja sejolle kommentoit kertoili kuitenkin kirjoitustapahistoriasta omaa osuuttaan. Mutta sulle siis tuo pummien kirjoittaminen.
Kas, Suomi24 on poistanut peukun alaspäin. Sulle olisin sen suonut mielihyvin.
Vilpitön anteeksipyyntöni siitä, että pahoitin mielesi kirjoittamalla asian vierestä tai siitä kauaskin poiketen!
Koska et saanut annetuksi minulle miinuspeukkua, yritän hyvittää asian antamalla sinulle plussan.