Moi,
Olen itsekin erotilanteen ja huoltajuussodan kokeneena seurannut sossun asenteita vanhempien huoltajuuteen liittyvissä asioissa. Tärkein asia tuntuu tantoilla olevan lasten asuinpaikan sijoittaminen automaattisesti mitään tutkimatta äidille (muka yhteishuoltajuus), joka ei juuri eroa yksinhuoltajuudesta, koska lasten asuinpaikka määrää kaiken vallan äidille. Automaattisesti isä saa kaksi viikonloppua lastensa kanssa ja enemmän JOS ÄITI suostuu. Maksajaksi kaikkeen isä on kyllä soveltuva. Jos teet yhteishuoltosopimuksen ja lapset määrätään äidille kaikki sen jälkeen (neuvoteltavat asiat) onnistuvat vain äidin suostumuksella eli kaikki valta on äidillä lain mukaan ÄLKÄÄ EREHTYKÖ LUULEMAAN MUUTA.
Tämän vääryyyden korjaamiseksi pitäisi tehdä jotain. Aina puhutaan tasa-arvosta ja naisten heikosta asemasta, mutta isän asema se heikko on.
Pitäisi perustaa joka pelastakaa isät yhdistys joka ajaisi isän oikeuksia. Eli oikeus lapsiin eikä vain laskuihin. Lasten käyttäminen pelivälineenä ja kiristykeinona tulisi olla myös rangaistava teko.
PS. kaikki lapsia kiristysvälineenä käyttävät äidit: HAISTAKAA PASKA !
Olen itsekin erotilanteen ja huoltajuussodan kokeneena seurannut sossun asenteita vanhempien huoltajuuteen liittyvissä asioissa. Tärkein asia tuntuu tantoilla olevan lasten asuinpaikan sijoittaminen automaattisesti mitään tutkimatta äidille (muka yhteishuoltajuus), joka ei juuri eroa yksinhuoltajuudesta, koska lasten asuinpaikka määrää kaiken vallan äidille. Automaattisesti isä saa kaksi viikonloppua lastensa kanssa ja enemmän JOS ÄITI suostuu. Maksajaksi kaikkeen isä on kyllä soveltuva. Jos teet yhteishuoltosopimuksen ja lapset määrätään äidille kaikki sen jälkeen (neuvoteltavat asiat) onnistuvat vain äidin suostumuksella eli kaikki valta on äidillä lain mukaan ÄLKÄÄ EREHTYKÖ LUULEMAAN MUUTA.
Tämän vääryyyden korjaamiseksi pitäisi tehdä jotain. Aina puhutaan tasa-arvosta ja naisten heikosta asemasta, mutta isän asema se heikko on.
Pitäisi perustaa joka pelastakaa isät yhdistys joka ajaisi isän oikeuksia. Eli oikeus lapsiin eikä vain laskuihin. Lasten käyttäminen pelivälineenä ja kiristykeinona tulisi olla myös rangaistava teko.
PS. kaikki lapsia kiristysvälineenä käyttävät äidit: HAISTAKAA PASKA !
Vastaukset 46
Vanhimmat
Oliskohan nyt niin,että kirvelee maksaa elatusmaksua? Mieluummin vaikka pitäisit lasta vähän enemmän kuin pistäisit rahaa lapsen elämään,joka pääosin on äidin vastuulla tässä sinun tapauksessasi (ja yleensä eronneiden tapauksissa)?
Et taida käsittää,että lapsen elämään kuluu aika tavalla rahaa.Tarha,harrasteet(soittotunnit,soittoväline tms),pyörä,koulun retket,kännykkälaskut,lääkärikulut,lääkkeet,vaatetus ja muonitus ei ole ilmaisia äidillekään.Lapsen kasvaessa menot lisääntyvät,vaikkei olisi vaativa lapsikaan.
Pitääkö sitä äidin taakkaa vielä lisätä vinoilemalla elatusmaksusta?
Muista,että onnellisen äidin kanssa kasvaa tasapainoinen lapsi.Suo se hänelle.
M.M. , mikähän saa sinut kääntämään alkuperäisen kirjoittajan tarkoittaman asian aivan päälaelleen? Aloittaja tarttui ihan oikeaan ja merkittävään epäkohtaan yhteiskunnassamme. En oikein jaksa ymmärtää että sinäkin M.M. kirjoitat noinkin pitkän paasaavan tekstin pelkän olettamasi pohjalta.
Iseillä ei ole oikeuksia suomessa juuri nimeksikään... vain velvollisuuksia. Äiti voi mm. kieltää isältä isyyden, jolloin isällä ei ole mitään mahdollisuuksia tavata omaa lastansa. Isä puolestaan ei voi kieltää omaa isyyttään (vaan on pakko mennä isyystestiin, ellei halua maksaa), puhumattakaan nyt äitiyden kieltämisestä. Erotilanteissa lapset määrätään aina äitinsä luokse vaikka lapset ilmaisisivat haluavansa isän luokse. Ainoana poikkeuksena on tilanteet, jossa äiti haluaa lapset isän luokse tai jos äidillä on joku todella raju vanhemmuutta rajoittava sairaus/riippuvuus.
Monessa erotapauksessa varmaan yhdessä sovitaan että lapset jäävät äidin luokse... ja tämä on ihan ok... usein lapsetkin haluavat juuri äidin lähivanhemmaksi (olen itsekin eroperheen lapsi... asuin äidin ja 2 veljeni kanssa), mutta ongelmana on siltikin "sosiaalitanttojen" asenteellisuus, sillä nykyään yhä useampi isä haluaisi olla lähivanhempi. Yhä useammalla isällä on myöskin edellytykset toimia lähivanhempana mm. koti-isyyden yleistyessä.
Usein kuulee lähivanhempi äitien valittavan kuinka mies maksaa vain elatusmaksut ja muuten pääsee kuin koira veräjästä lasten kasvattamisesta... nämä naiset (jotka btw ovat vähemmistöä) vain unohtavat sen seikan, että tekee todella pahaa vieraantua lapsistaan, kun haluaisi oikeasti viettää arkeaan lapsien kanssa.
Parastahan olisi kun lapset saisivat syntyä hyvään ja kestävään parisuhteeseen... harmi vain että jo miltei puolet lapsista eivät saa.
Moi,
Ensinnäkin kiitos tuesta isälle. Toiseksi M.M aloitti mukavan asenteellisesti vastaamaan viestiini. Kysymys olikin epäreiluista sopimuksista ja asenteista isiä kohtaan. Omassa tapauksessani kolme lastani asuvat luonani ja äidille kuuluvat elatusmaksut tulevat valtiolta, joten häntä ei ainakaan "kirpaise" maksaa. Lapset olisivat kuuluneet minulle jo paremman tilanteeni johdosta heti erotilanteen jälkeen, mutta vasta kun äiti ei pystynyt alkoholinkäytön ja psyykkisten ongelmien jälkeen lapsista huolehtimaan, minulle "annettiin" oikeus ottaa lapset luokseni asumaan. Kaksi vuotta äidin kanssa aiheuttivat jo monenlaista psyykkistä ongelmaa jota nyt yritetään hoitaa. Kysymys tantoille kuuluisikin, että menikö kaikki lapsien kannalta hyvin ? Tunutuu että lastenhuollon pääasiallinen tehtävä on tukea ja valvoa äitien ei lapsien etuja.
ps. sarkasmia lopuksi. Tarkoittaako M.M, että minenno mies
ja M.M.:n kaltaisten muiden yksinkertaisten ja asenteellisten tätien tehtävänä on suojella lasta mieheltä, oli tämä millainen tahansa. Parasta on kuin tässä hiljan kävi, että lapsensa pahoinpitelystä tuomittu äiti sai huoltajuuden perusteella "että eiväthän miehet osaa hoitaa lapsia". Joka ei muuten sivusta seuraten edes pitänyt totta. Suomi on sosiaalitoimen konsultoimien oikeusmurhien maa.
onko tää päätös luettavissa esim finlexistä? heräs kiinnostus. kyllähän tää voi ihan hyvin olla totta. sivusta oon seurannu yhtä sossumammojen nujertamaa isää. mikään ei oo mahdotonta tässä maassa.
Ihan pakko vastata sulle, kun omalla miehelläni on samanlainen tilanne! Näin naisena voin sanoa, että olet täysin oikeassa, että isällä ei näytä olevan minkäänlaisia oikeuksia lastensa suhteen. Tuntuu, että naiset osaa (varsinkin erotilanteessa) olla todella ilkeitä ja tuntuu, että isää vastaan tehdään kaikki, jotta hänellä olisi mahdollisimman vaikeaa. Tekstistäsi päätellen olet isä joka haluaisi pitää lapsia luonaan enemmänkin (?). Jos näin on niin jatka vain äidin painostusta!
Ja teille kaikki isät, jotka välittävät omista lapsistaan: Nostan teille hattua!!! Omien lasteni isä ei edes pidä ollenkaan lapsiinsa yhteyttä!
Voimia kaikille "taistelijoille"!!!
Miehen ja isän oikeudet ovat todellakin lasten suhteen nollassa. Feminismi on ajanut tasa-arvon yli jo kauan sitten. En jaksa perustella näkemystäni tarkemmin, sillä kaikki olennainen tuli jo alkuperäisessä!
Oikeuksista isät osaa kyllä mesota mutta ei velvollisuuksista.
Miksi kummasa aina äidille jää KOKO huolehtiminen lapsesta tai lapsista! Äiti pesee pyykin,siivoaa, laittaa ruuan, auttaa koulutehtävissä, vie harrastuksiin, käy vanhempain-illoissa, käy kaupassa ym ym! Aivan kaikki arkipäivän työt ja enemmänkin jos on kodin ulkopuolella töissä!
Isä ei sen vertaa viitsi että soittaisi ja kysyisi tarviiko apua? Entäs kun tiskikone hajoo, jonka isi osais korjata, tai polkupyörä? Mutta ne on vietävä kalliisiin korjaamoihin.
Lapsen elatus on yhteinen, josta isi selviää maksamalla tietyn summan kk:ssa mutta eihän se riitä, kun ruuan lisäksi täytyy ostaa muutakin. On vaatteet, urheiluvälineet, koulun keräykset, harrastukset, kavereiden synttärit, ehkä silmälasit, lääkkeet, reput,askarteluvälineet leikkikalut, lehtitilaukset, musiikkia,talvivarusteita, videoita, ym ym! Lastenmaailmaan täytyy liittyä muutakin kuin ruoka!
Loppupeleissä kaiken hoitaa kuitenkin äiti ja maksaa lähes kaiken. Kun lapsi sairastuu, kuka hoitaa? Jääkö isi töistä pois ja hoitaa sairaan lapsen? Ei varmasti jää.
Lapset ovat tervetulleita isin luokse terveinä, puhtaat vaatteet päällä, kaikki äidin ostamat tavarat kassissa, ym asiat kunnossa. Ja sitten likapyykki takaisin kassiin ja äidin luo pestäväksi.
Lapset menevät isin luokse muutamaksi tunniksi, ehkä päiväksi. Siinä ei edes arki näy, kuinka joskus kiukuttaa ja kaikki lapsella menee päin mäntyä. Mutta äiti kerkiää huomaamaan kaiken, onhan lapsi koko viikon taas äidin vastuulla, ja isi näkee vain pintaa.
Sitten maristaan elatusavuista, jonka pitäisi kattaa puolet lapsen/lasten kk;n menoista. Ja sehän ei kata. Koska isi on antanut edes lapsille taskurahaa ihan noin ylimääräisesti? Koska on auttanut ja neuvonut tulevia kokeita varten? Entäs kun on paha mieli. Onneks sentään on ÄITI! Se HAISTA PASKA ÄITI!
Jos arjen pyörittäminen on noinkin rankkaa, niin miksi äiti ei halua antaa lapsiaan useammin isän luokse? Miksi isä ei saa olla tuo lähivanhempi, joka joutuu kaikki nuo kamalat asiat kokemaan?
Isät ansaitsevat keskimäärin enemmän kuin äidit. Tiskikoneen/polkupyörän hajotessa isä olisi paikalla korjaamassa sen. Isä olisi lähivanhempana se joka pesisi pyykin, siivoaisi, laittaisi ruoan ja auttaisi kotitehtävissä. Kun lapsi sairastuisi, niin lähivanhempi-isi jäisi kotiin hoitamaan lasta. Asiassa on vain yksi mutta... isä ei saa olla lähivanhempi... tästä pitää huolen "sosiaalitantat", jotka antavat lapset lähes aina äidille.
Kirjoituksestasi huomaa hyvin tyypillisen suomalaisäidin asenteen: isän pitäisi olla jakamassa kaikkia kuluja, tekemässä kotitöitä lapsen eteen ja käydä korjaamassa kodinkoneita. Kun sitten kysymykseen tuleekin hienot kokemukset lasten kanssa ja vaikka joulun vietto, niin eipä olekaan isä enää tervetullut mukaan... eikä lapset isän luokse.
Kysymys on vain ja ainoastaan tästä asiasta: lähivanhemmalle siunaantuu pakostikin enemmän kuluja sekä positiivisia ja negatiivisia kokemuksia lapsen kanssa. Isät eivät saa halutessaankaan lähivanhemmuutta kuin poikkeustapauksissa.
Itse olin koti-isä olin ennen tehtaassa töissä ja sain hyvää palkkaa, mutta saatuamme lapsia äiti halusi opiskelujensa loputtua mennä töihin mutta jonkun oli hoidettava lapsia varsinkin kun toinen lapsistamme on kehitysvammainen.
No vaimoni on niin lujatahtoinen, että päätimme että hän menee töihin ja minä jään hoitajaksi.
No ei se minulle silti ollut ongelma rakastanhan omia lapsiani joten tein kaiken tuon minkä sinä Äitikkä kirjoitit joka ikisen niistä.
Vaimoni taas unohti täysin kaikki koti hommat ja velvollisuudet...
No viime vuonna sitten erosimme koska vaimo petti minua työkaverinsa kanssa...
Ehdimme seurustella 10vuotta meillä on kaksi lasta 5 ja 6vuotias.
Oikeus päätti, että lapset jäävät äidille.
Että tässäkään tapauksessa ei auttanut mikään ei vaikka MINÄ MIEHENÄ olin se joka hoiti kaikki koti hommat ja lapsenhoidon ostokset jne...
Että turha tulla sanomaan ettei mies tekisi mitään.
JA mitä sain vaimo petti minua ja sai lapset itselleen. Saan nähdä lapsia aivan liian vähän.
Turha ruveta miehiä mustamaalaamaan kun miehiäkin löytyy jotka tekee lapsien eteen enemmänkin kuin äiti itse!!!
joka alkuperäisessä viestissäni on avain asia. Roolisi perheessä oli täydellisesti perinteisen äidin rooli, mutta miten kävi sossussa paskaa tuli käteen ja kaikki valta äidille. Eli pääasia ei ole vanhempien roolit ja vastuut vaan vallan siirtäminen äidille ja maksujen isälle. Lisäksi aikaisempaan keskusteluun liittyen ei eron jälkeen isän velvollisuus ole ex muijan tiskikoneen korjaus tuskin ex vaimokaan tulee isälle tekemään tarvittaessa perinteisiä naisten töitä.
Elatusmaksuissa sinänsä en näe mitään väärää vaan siinä että isä ei halutessaan voi osallistua aikaansa käyttämällä lapsien hoitoon. Tässäkin laki on selvä äiti voi antaa isän olla lapsien luona vaikka joka toinen viikko jos mahdollista, mutta täydestä elatusmaksusta äidin ei tarvi luopua koska lasten vakituinen asuinpaikka antaa tähän oikeuden.
Kokemasi tilanne kyllä vastaa täysin suomalaista käytäntöä isän oikeuksista omiin lapsiinsa.
alkuperäinen viesti ja sen jälkeen omasi. Puhut ihan eri asioista mistä tässä on kysymys. Isät eivät saa aina halutessaankaan tehdä näitä asioita joita tuot esiin. Lue ensin mihin vastaat, ettet vaikuta ihan aasilta
Oli asia niin tai näin, aina riidellään rahasta!
Kun eromme jälkeen teimme huoltajuus sopimusta mieheni kanssa, ei meille sanottu kuka on lasten lähihuoltaja. Meiltä kysyttiin, kumman luona lapset mahdollisesti asuvat. Mieheni mielestä heidän oli paras jäädä minulle, koska hän oli vuorotöissä. Me saimme valita itse.
Se on pitkälti kiinni lapsen vanhemmista, mutta ellei he pysty sitä sopimaan, jonkunhan se on sitten ratkaistava.
Tuosta pyykin pesusta ynnä muusta....Laitamme lapset joka ikisen kerran puhtaissa vetimissä äidilleen. Takaisin he tulevat kalsarit pissaisena ja kakassa. Hauskinta kiusaa on äidin mielestä syöttää lapsille suklaalevy tai muuta autossa, kun lapset tulevat sunnuntai-iltana kotiin. Talvellakin on kiva alkaa pestä illalla talvihaalareita, kun ne tarvittaisiin seuraavana aamuna päiväkotiin. Pahin lika ei toki ole tämä suklaa. Vaatteet ovat kyllästetty usein myös kissan ja koiran jätöksillä. Kengät on revitty koiran toimesta. Olivat ne sitten 40 euron talvikengät kenkäkaupasta tai 15 euron kengät halpahallista. Kesäisin lapset saattavat tulla kotiin niin, että viikkoon he eivät ole suihkua nähneetkään.
Meillä kyllä isi pesee lapsien pyykkiä, tiskaa, remontoi, korjaa kaiken, mikä hajoaa, kuljettaa lapsia lääkäriin, ihan kaikkea! Ja pääasia on se, että hän ei tee siitä mitään numeroa, niin kuin sinä äitikkä tunnut tekevän. Lapsia tekevien pitäisi tietää, että hommaa lapsista on joka tapauksessa, mutta enemmän heiltä saa iloa ja pohjatonta rakkautta. Kaikki eivät osaa arvostaa lapsiaan. Lapsen arvon tajuaa osa aikuisista totaalisesti vasta silloin, kun kokee pitkän tai lopullisen lapsettomuuden syystä tai toisesta.
Miksi kummassa minulle jäi KOKO lapsesta huolehtiminen kun vielä asuimme yhdessä,pesin pyykin,siivosin päivittäin,laitoin ruuan,vein puolipäivähoitoon tarhaan,hain pois,olin lapsen kanssa joka jeesuksen päivä aamusta iltaan,opetin ajamaan pyörällä,luistelemaan,uimaan ja ensimmäiset 4 vuotta autoin koulutehtävissä,herätin aamulla kouluun,tein aamupalan,vei kouluun,hain koulusta, vein harrastuksiin ja olin jokahetki lapsen kanssa,ostin ja ostan edelleen vaatteita,harrastustarvikkeita,lääkkeitä,koulutarvikkeita,askartelutervikkeita,kirjoja,lehtiä,musiikkia,videoita,dvd:t,cd:t,soittimet,tietokoneen kaikkine lisälaitteineen,ym.ym,lapsen maailmaan kuuluu tosiaankin muutakin kuin ruoka,äidin mielestä lapsi ei tarvi mitään, loppupeleissä kaiken hoidin minä ja myös maksoin kaiken,kuten edelleenkin,minä olin sairaan lapsen kanssa kotona,sairaalassa ym.äidille ei olisi tullut mieleenkään jäädä hoitamaan lasta,nykyisin kun lapsi tulee luokseni vkl tapaamiseen,pesen aina kaikki hänen vaatteensa koska ne haisee kamalalta ja lapsi lähtee sunnuntaina takaisin puhtaat vaatteet päällä ja kassissa,vkl:n aikana keskustellaan asioista ihan laidasta laitaan,lapsen on helpompi jutella minulle vaikeistakin asioista,äiti huutaa,äiti ei välitä eikä ole "aikaa" kuten lapsi on monesti sanonut,äidin aiheuttaman pahanmielen olen korjannut satoja kertoja,se ei ole vaikeaa koska lapsi luottaa minuun ei äitiin,kuitekin TURUN LASTENSUJELU on todennut että äiti on hoitanut lasta pienestä pitäen,vaikka on ollut kuutena päivänä viikosta, aamusta iltaan poissa toisessa kaupungissa töissä,mutta kaikkihan on mahdollista ainakin Turun lastensuojelussa,kun järki ei riitä uskotaan kaikki,käytännössä mahdotonkin todeksi,varsinkin kun paskansyöttäjänä on äiti,kaikki niellään ja lisää pyydetään,onneksi lapsella on isä joka näkee muunkin kuin pintakiillon ja haistatta pitkän ripulipaskan niin äidille kuin lastensuojelun aivottomille idiooteille,hymyillään kun tavataan,oikeudessa!!!!!!!!!!
En ottanut kantaa kärkkäästi sen takia, että en tekisi lasteni eteen mitä tahansa ja että kokisin heidän hoitamisensa vastenmielisenä ja väkinäisenä. En, rakastan lapsiani ja olen iloinen heistä ja tottakai teen ja hoidan ilomielin heidät, ja olen iloinen että minulla on lapset. Nautin äitinä olemisesta.
Otin kantaa sen takia, että jotkut(ei siis kaikki) isät mesoovat elatusavuista jonka he maksavat kk:ssa joka heistä on valtavan suuri asia! Eli kun he sen maksavat heillä ei ole huolta muusta lapsen normaalista elämästä, kuin viikottaiset tai jopa kerran kuussa sovitut tapaamiset. Äiti siis tekee lähes kaiken. Siis suurin vastuu kuitenkin on äidillä.
Jos äiti on vielä kodin ulkopuolella töissä, arjen pyörittäminen on rankkaa, varsinkin jos kyseessä on varsin pienet lapset.
Silloin on minusta kohtuutonta, että kun isit pääsevät helpommalla(raha tilille), että he alkavat raivoomaan niistä elatusavuista ja vähättelemään äidin osaa. Mikseivät he ryhdy sitten pyörittämään omalta osalta sitä arkea, ja sopisivat että koska he hakevat tarhasta/koulusta töiden jälkeen ja lapsi voisi olla yön isin luona, ja isi veisi lapsen aamulla tarhaan, lapset ruokailisi isän luona, ja iskä veisi harrastuksiin ym. ja olisivat lapsen elämässä mukana eikä vain vapaapäivinä!
Mulle sopisi tämä malli ja ehdotinkin meidän isille, mutta HÄN koki sen liian hankalaksi,?? ja haluaa vain omilla vapaapäivinä lapset! Toistan, en väitä että kaikki, vaan näitäkin on, ja meillä se on näin!
Viestissäsi on kyllä oma sanomansa, mutta se ei nyt liity tähän ketjuun ollenkaan niin paljon kuin itse tahtoisit. Kannattaisi kenties keskustella siitä ihan omalla otsikollaan ja kenties jossain muualla kuin täällä, koska ei täällä niitä renttuisiä istu lukemassa kun te naiset annatte heille rakentavaa palautettanne monitorin välityksellä.
Entäs sitten sellainen tapaus kun isä on avioliiton aikana jäänyt kotiin hoitamaan lapsia ja kotia jotta äiti pääsis töihin niin silti erotilanteessa sosiaalisitruunat mussuttaa että äidille ne lapset jää kun äiti on kuitenki äiti ja bla bla. Ja jälkeenpäin äitiä vielä epäillään lasten pahoinpitelystä (lausuntoja on mm. psykiatrilta) ja silti sossuämmät puoltaa äitiä? Tätäkö sä ajat takaa? Näinkö nää hommat pitäis hoitaa? Äläkä urputa että olen katkera mies. Olen nainen. Oon nähny ton paskan tapahtuvan lähipiirissä. Mulla on sentään reaaliteetit hallussa.
Olemme monesti miespuolisten ystävieni kanssa keskustelleet aiheesta. Eipä ole miehellä juur kummosempaa virkaa, kun siittää ja maksaa.
Tälläinen on virallinen kanta ja näkemys.
Tapauskohtainen tulkinta ei toimi.
Aina se lapsen etu, ei olekaan se äiti.
Ja todella useasti se ei ole se äiti.
Itsekin olen äiti.
Silti minusta miehen asemaa tulisi ratkaisevasti parantaa.
Mutta miten?
Siihen emme ole löytäneet vastausta.
Se on kans herättänyt paljon keskustelua, kun äiti voi päättää, haluaako lapsen vai ei.
Äiti voi tehdä abortin.
Äiti voi antaa lapsen pois.
Äiti voi kieltää mieheltä isyyden.
Mitä isä voi tehdä??
Ei mitään.
Keskustellaan lisää asiasta.
Olisi kiva saada asiallisia kommentteja.
Niin se vaan on,että isät ei yksinkertaisesti viitsi kiinnostua mistään muusta eron jälkeen kuin rahasta ja maksuista.Ettei vaan se äiti pärjää turhan hyvin lapsen kanssa.Ja pärjää paremminkin kuin kiukutteleva,laiskan ja omahyväisen isän notkuessa huushollissa..siksi on eroja niin paljon,naiset on tajunneet,ettei niitä miehiä mihinkään tarvita eikä niistä mihinkään ole!
Se jolla on lapset, sillä ON valta. Ja se valta ei useimmiten ole lapsen edun mukaista, vaan valtataistelua kahden eronneen välillä, joista toinen voi olla aivan aikuinen ja toisella niittaa lapsellisuus kaikkea, mistä yritetään sopia.
Lapsen edun mukaista tietysti olisivat sopuisasti eronneet vanhemmat, jotka pystyisivät sopimaan tapaamisista yms. lasta koskevista asioista normaalisti keskustellen. Ero on jokatapauksessa tapahtunut ja elämä jatkuu, siis asiatkin on saatava sujumaan. Turhaa energian hukkaa tapella ja haukkua toista osapuolta. Pari ei sopinut yhteen syystä tai toisesta...
Kuitenkin: tapaajavanhempana olen tehnyt sen huomion, millainen valta LASTENKIN oikeuksiin on juuri sillä vanhemmalla, jolla ne lapset ovat. Ja useimmiten ne valtataistelijat/asioiden määrääjät ovat naisia.
Minun tapauksessani lapset ovat isällä ja uusi vaimo hoitaa isän velvollisuudet eli yhteyden minun kanssani ja lasten asioista. Tosin, ei enää, vaadin isää hoitamaan, kun kerran halusi pitää lapset. Tekstiviestillä hoidetaan asiat, joten tiedän, milloin lapset tulevat ja milloin haetaan.
Siinä on kaikki. Muuten emme pidä yhteyttä. Isä ei halua, joten :ONKO SE LASTEN EDUN MUKAISTA TOIMINTAA? En tiedä lasten kouluasioistakaan mitään, ellen itse soittele opettajille.
Isä ei edes ole lasten kanssa, sysäsi uudelle vaimolle koko katraan...
Naiset, joilla on eronnut isä kumppaninaan, tajuavat tämän, muut lähinnä kuvittelevat tilanteet entisen miehen miinukseksi. Velvollisuuteni on maksaa elatusmaksuja, käydä töissä ja pitää itseni edelleen hyvänä ja moraalisesti kunnollisena äitinä. Silti, tapaajana oikeuksia lapsiin ei ole lainkaan.
Sitäpaitsi tapaajavanhempi mielletään usein ns."luuserivanhemmaksi" vaikka itsekin elän aivan normaalia ja kunnollista elämää. Että kuinka äidillä ei ole lapsia? Pitkä tarina ja ripaus sinisilmäisyyttä, nyt kuittaa isä elatusmaksut ja lapsilisät kolmesta lapsesta.
Kuka valvoo rahan käyttöä johon minä osallistun? Ei kukaan = väärin. En muutenkaan hukkaa rahojani, mutta sosiaalitädit ovat voimattomia ja katsovat vain surullisena sivusta.
SIIS: jos kerran tasa-arvoa kannatetaan niin kovasti, missä se on? Mollata osataan ja kaivella aivan typeriä asioita esille, mutta LAPSIIN NÄHDEN kohdistuva oikeus kumpaankin vanhempaansa, missä se on?
Miettikää sitä.
Nimimerkki:"kyllästynyt luuloihin ja tiedon puutteeseen"
oikeassa siinä, että ns lähivanhempi saa liikaa valtaa lapsiin ja olen myötätuntoinen tilannettasi kohtaan saman kokeneena, mutta vielä kerran miten asia olisi jos olisikin vaatinut lapset itsellesi. Toden näköisesti lapset olisi mitään kyselemättä annettu sinulle. Aloitin keskustelun siltä näkökannalta, että ns tasa-arvoisessa tilanteessa isä on aina huonommassa asemassa. Onneksi aiheesta on syntynyt keskustelua, mutta mielestäni pointti pitää säilyttää. Täällä on kommentteja äideiltä isistä jotka eivät hoida velvollisuuksiaan mikä on häpeä mutta ei kuulu tähän asiaan. Jos aiheesta eksytään liikaa tämä keskustelu on turhaa siksi laitoin alkuperäisen viestin isien juttuihin. Sinä sen sijaan katsot asiaa monen isän näkökulmasta ja koet samat vääryydet kun suuri osa isistä (tämä ei koske lurjuksia joita ei edes omat lapset kiinnosta).
Mieleen tulee että tapauksessasi olisi lasten sijoituspaikka ollut parempi äidille. Ratkaisut pitäisi tehdä tapauskohtaisesti eikä niin, että jos äiti ei onnistu lapsien kanssa niin sitten isä saa mahdollisuuden.
Lapset olivat aiemmin minulla, eikä siinä käynyt kuin pieni virhe, kun lapset sai isä.
Näistä asioista voisin keskustella, [email protected] on osoite johon voit laittaa postia
kysyä mikä on pieni virhe jonka takia sossu määräää lapset isälle
ei hepposin perustein lapsen asuinpaikkaa ruveta vaihtamaan.VAan tosiasia on-kukapa meistä tunnustaa että on ollu täys paska exää ja lapsia kohtaan.Ettei ansainnu lapsia ja ei ole sopiva vanhemmaks.
Helpompi laittaa yhteiskunnan piikkiin ja entisen kumppanin kieroiluun,omaan sinisilmäisyyteen tms.Onhan meistä jokaisella omat puolustusmekanisminsa,ja niitä käytetään monasti ihan huomaamattaan.Joko ei oikeasti muisteta asian oikeita syitä tai ne ovat muuttuneet.Uskotellaan itselleen toista ja vedetään pyhimyksen kehä päämme päälle.
Mea Culpa-olen syyllinen itsekin tähän.Ehkä peiliin vilkaisu,jopa tuijotus silloin tällöin tekisi hyvää.Itse kullekin.
Rakastakaa lapsianne,olivatpa he lähellä tai kaukana.
menee myös todella helposti, eikä niitä saa takaisin lainkaan. Kokemusta on. Eikä kyse ole huonommuudesta vanhempana.
Sehän ON sopimus asia!Älä laita nimeäs paperiin johon et ole tyytyväinen.SANO että haluat lapset itselles.Ne sossutantat on PELKKIÄ kirjureitä,jotka kirjaa ylös vanhempien sopimukset.Pidä puoles,äläkä nysvaa hiljaa silloin kun pitäis suu avata ja puhua.Turhaa tänne enää on uikuttaa,mitä kirjotit nimes alle.
Olen ite yh ja isä ei sanonu sanaakaan kun asumispaikasta kysyttiin.Sanoin että mulle lapset.Eipä ole isä tavannutkaan ees lapsia,ei totisessti ois luokseen asumaan halunnu.
Asun yhdessä yh-isän kanssa.Heillä taas äiti ei halunnut lasta luokseen,oli liian pieni ja vaativa hoidettava.Isä sai huoltajuuden ilman mitään oikeudenkäyntejä kun äiti oli suostuvainen.Mutta jos molemmat haluaa lapset onhan sitä pakko joku sopuratkaisu löydyttävä.Esim.vuoro viikot.
Toistan,älä kirjoita nimeäs mihinkään,jos et ole tyytyväinen sopimukseen.JA sitä voi koska tahansa muuttaa ja tosiasia on että etävanhempi saa VÄHINTÄÄN 10 päivää kuukaudessa tavata lastaan ja se on vähintään.Saat tavata muulloinkin,kunhan ilmoitat aiemmin ja jos äiti ei suostu ota sossuun yhteys että haluat tavata lapsias enemmän.Sulla on oikeus.käytä sitä.Ja se ei ole mikään JOS äiti suostuu.lähivanhemman kuuluu tukea etävanhemman ja lasten suhdetta,tämä lukee lakikirjassa.Ja jos lähi hankaloittaa tapaamisia,voidaan hänelle määrätä uhkasakkoa.
Etävanhemmalla on oikeudet,lähivanhemmalla vain velvollisuudet.
Ota selvää asioista ja pidä puoles!Sä voit vaatia lapsias vaikka tapaamisiin joka viikko.Mikäli haluuat.Se että tee se sossussa,niin on mustaa valkosella ja jos äiti ei anna lapsia,soitat sossuun ja PAM-uhkasakkoa äiteelle!!Tsemppiä sulle.Pidä yhteus lapsiis-älä luovuta.Pyydä apua ja puhu muille.
"otetaan uusiksi" niin löydät vastauksen sieltä tämän "iskän" tilanteesta. Omasta puolestani voin sanoa, että kun äidin kanssa ei tullut sossussa sopimusta oikeus määräsi lapset äidille
Niin,oikeus määrää,minkä parhaaksi katsoo.Mutta tapaamisiin isä voi vaikuttaa,ne eivät mene niikuin äiti haluaa,kuten alkuperäinen väittää.
Lapsiaan saa tavata useammin kuin joka toinen viikonloppu,se toki se perinteinen,mutta muutakin voi sopia.Jos lapset ovat yhtäpaljon äidin ja isän luona,elatusmaksuja ei tarvitse maksaa.Ottaa asioista selvää.
Jos äiti päättää että ex ei lapsiaan näe, niin kyllä se onnistuu ihan helposti.
Muutetaan puhelinnumero salaiseksi, eristetään lapset isästään, ollaan aina jossain muualla kuin kotona kun isä tulisi lapsia hakemaan, uhkaillaan poliisilla kun isä perää omia ja lasten oikeuksia tavata. Sairaalla mielellä on monet konstit käytössän.
Paperilla voidaan sopia mitä vain tapaamisista, mutta käytännössä äiti voi tehdä ihan mitä vain estääkseen lapsia tapaamasta isäänsä ja manipuloida lapsia mielin määrin. Ja näitä äitejä on valitettavan paljon!
Ei mene näin!!Mun miehen lapsen äiti soitti samantien sossuun,kun lapsi oli kerran kipeä ja miehen mielestä 39 asteen kuumees lasta ei tarvi siirtää päiväks äidille sairastamaan-Sossun akka soitti ja kertoi äidin väittäneen isän eristävän hänet lapsesta,ei suostu tapaamiseen ja sossu muija sanoi että lapsi annettava äidille,uhkasakkoa pamahtaa muutoin.
Sossu saa kyllä puhelinnumeron selville ja jos tapaamisia hankaloitetaan ne voidaan laittaa käytäntöön joko poliisi tai sossun voimin.
Ja miehen ex uhkailee pienemmistäkin,että nyt uhkasakko pamahtaa jos ei hänen tapaamisvaatimuksiin suostuta.Paperilla on kaksi päivää viikossa ja hän saa ne työvuorojensa mukaan päättää.Etävanhempaa ei uhkasakoin vaadita lastaan tapaamaan,mutta lähivanhempi pakotetaan antamaan lapsi tapaamisiin.Onhan näitä hulluja etäisiä/äitejä kun ovat lapsilta hengen riistäneet.
Kyllä se niin on,etällä oikeudet ja lähillä velvollisuudet!!!!!
Äiti on raskaana, synnyttää. Imettää.
Vahva kiintymys lapseen on luonnollista ja vastuu lapsesta alkaa jo sikiövaiheessa, kunnon äiti ei juo ja polta.
Nainen voi saada omia biologisia lapsia vain todella lyhyen ajan n.20-40 vuotiaaksi. Mies kykenee saamaan puolestaan omia lapsia vielä jopa 70 kymppisenä. Nykyään täytyy vielä opiskella vuosikausia jos haluaa tulla taloudellisesti toimeen ja olla työelämässä aktiivisesti mukana.
Jos nainen menettää lapsensa 40 kymppisenä, ei hän saa enää lisää lapsia, kun taas vanhemmat miehet voivat perustaa uusia perheitä nuorten synnytysikäisten naisten kanssa ja saada lapsia vielä vaikka kuinka paljon.
Tämä inhimillinen biologinen ero pitää ottaa huomioon.
Siis sun mukaan kaikkien äitien,jotka eivät enää voi saada lisää lapsia,näiden lapset pitäis automaattisesti antaa äidille?!
Koska isä voi "korvata" äidilleen menettämät lapset ja tehdä uusia?!
Mitä tämä on?Kaikki voidaan korvata uudella?Isän tunteet ja kiintymys ei merkkaa mitään,VOIHAN hän tehdä uusia!!!!
Ei hyvää päivää,järki käteen.
MAhtavia linjavetoja täällä.....Voi jees....
Mies voi saada lapsia 70 vuotiaana,joo ja kuolee parin vuoden päästä.Missä inhimillisyys silloin,kysynpä vaan.
Toi kirjoittaja toi vain selville sen tosiasian että naisen mahdollisuus tulla äidiksi on oleellisesti lyhyempi aika kuin miehellä tulla isäksi.
Miehellä on mahdollisuus tulla isäksi 40-60 vuotiaana ja elää lasten kanssa vielä monta kymmentä vuotta. Esimerkiksi Paavo Lipponen ja hänen paljon nuorempi nainen. Sama ei onnistu naiselle, että vakavaraana 50-kymppisenä päättääkin tehdä vielä lapsia.
Biologinen kello ajaa naisen ohi paljon nopeammin kuin miehellä.Tämä on selkeä fakta!!!!
Entäs äiti joka poltti kaikkien neljän lapsen odotusaikana? Ja nyt myöhemmin häntä epäillään lasten pahoinpitelystä? Onks nääkin taas jotain "äitien emotionaalisia purkauksia" joita pitää ymmärtää? Laitetaan taas vaan lisää rahaa kiinni siihen naiseen, järjestetään äidille henkeviä keskusteluja ja tuetaan äitiydessä. Ja isälle sanotaan että ei tässä mitään hätää. Ja lapset sanoo viidettä vuotta että äiti lyö ja repii.
Missä on lasten ja äidin oikeudet, kun persoonallisuushäiriöinen eksä tekee elämästä helvetin. Kaikin tavoin kiusaa, latelee tappouhkauksia ja puhelinterrorisoi, pelottelee lapsia.
Huonossa jamassa on tässä maassa äidin ja lapsen oikeudet ilkeästi käyttäytyvä eksä saa terrorisoida mielensä mukaan. Lähestymiskielto on pelkkä vitsi.
Saatana ilmeisesti äiti ja lapset eivät saa päästä eroon sairaasta eksästä ja sen ilkeistä tempuista, se on jo nykyajan Suomessa aivan mahdotonta, kyllä miehillä on niitä oikeuksia vaikka millä mitalla. Lapset ovat pahoin henkisesti ja jopa fyysisesti vaurioituneet eksän käsittelyssä. Lapsilla ei ole oikeuksia elää rauhallista ja tasapainoista elämää. Heidän on pakko mennä tapaamaan isäänsä jolla on suuria henkisiä vaikeuksia ja hän kohdistaa ne lapsiin. Lapset eivät halua tavata isäänsä, itkevät ja masentuvat, mutta pakko mikä pakko. Kuka ihme väittää ettei miehillä ole tässä maassa oikeuksia?
täyttä paskaa.
Turha on syyttää vittumaiseksi manipuloijaksi joka mustamaalaa eksäänsä. Se on monella miehellä se tavallinen selitys. Tässä maassa on lapsia uhreina persoonallisuushäiriöisten isien vuoksi, laki ei suojaa lapsia, vaan isien oikeudet menevät kaiken edelle.
Tässä maassa nainen ja jopa lapset pääsee helposti hautaan, kun kukaan ei auta vaikka eksä latelee tappouhkauksia.
Hyviä uutisia.Kuulostaa harmillisen tutulta.Mulle kävi samoin,luulin että muutto lasten kanssa omaan kotiin muuttaisi perhehelvetin ja saisimme elää rauhassa.Toisin kävi.Exmies soitti,uhkasi tappaa puhelimitse ja viestein.Seurasi töihin,vaani pihamaalle,huuteli ja kantoi vanhoja tavaroitamme autoni päälle.Soitin joka kerta poliisit paikalle,otin asianajajan ja oikeus päätti,kuultuaan todistajia,nähtyään säästämäni tekstiviestit-päätti vuoden mittaisen lähestymiskiellon.100 metriä lähemmäs ei saanut tulla,jos oisi tullut,soitto poliisille ja varma putkareissu.
Sain myös luvan kaasuaseeseen,jo ennen tätä oikeudenkäyntiä,se kun kesti oman aikansa.
Neuvoni sinulle onkin,hae lähestymiskielto,se voidaan määrätä myös kiireellisenä jos uhka on ilmeinen.Minun tapauksessa ei ollut.Marssi poliisilaitokselle,ota joku hyvä ystävä tueksi ja kerro siellä kaikki.Suojele lapsiasi ja itseäsi,ryhdy tekoihin,ne auttavat.JA muista tekstiviestitkin käyvät todistusaineistosta,säästä kaikki,näytä ne poliiseille.Voimia sinulle.
Erottuani Ex-vaimostani sain lapset itselleni ihme kyllä.
Ex aloitti juuri tuollaisen häiriköinnin kuin mainitsit.
Lapset kärsii minä kärsin.
Eli kyllä naisetkin osaa olla kamalia. Tässäkin asiassa turha mustamaalata miehiä.
Noita häiriköitä niin miehissä kuin naisissakin.Nämä kaikki kun ovat omakohtaisia kokemuksia,siksi niin täynnä erilaisia tunteita.Kukapa exäänsä rakastais.Varsinkin jos toinen käyttää epäreiluja keinoja saadakseen haluamansa.
On oikeesti kauheeta,miten ihmiset,jotka joskus ovat olleet kaikki toisilleen voivat repiä rikki entisen kumppaninsa.
Aika usein se nimittäin menee niin, että nainen on yksin raskaana, synnyttää, hoitaa lapset ja kodin. Mies tekee mitä tekee.. onhan se perhe kuitenkin olemassa.
Sitten erotilanteessa ollaankin vaatimassa lapsia? Näitä valmiiksi hoidettuja ja kasvatettuja. Joku oikeus täytyy olla myös äidillä, joka nämä lapset sydämensä alla kantaa, imettää ja hoitaa. Miehet ehkä juhlivat vain juuri näitä varpajaisia onnellisina siitä että se perhe on olemassa.
Jos sitten oletkin ottanut osaa siinä missä nainenkin, niin OK. Asioista voi sopia sovussa? Toivottavasti.
Jaksamista!
Totta hitossa nainen on yksin raskaana ja synnyttääkin vielä sekä imettää. Mies ei kato voi tehä em. asioita. Nainen voi myös purnata näitä tehtäviään vastaan esimerkiksi heittämällä drinksuja huiviinsa ja sitä kautta myös tulevaan vauveliin. (Ei toki läheskään kaikki äidit tee näin) Mikä suomalaista naista oikein vaivaa?!!!!! Vaikka olen itse nainen, niin kohta alkaa kyllä hävettämään. Onko se niin vaikeata antaa iseille kunniaa lasten kasvatuksesta? Kyllä naisetkin osaa varpajaisia viettää. Tunnen eräänkin äidin, joka oli viikon kännissä, kun palasi sairaalasta kotiin, punaviinipullo huulilla ja vauva tissillä. Upeeta s......a! Eronnut hän jo oli miehestään, eikä lapsi ollut entisen miehen, että nyt naiset ei pääse edes syytteleen, et miksei iskä tehny mitään....
Onhan se luonnollisestikin niin, että nainen kantaa, synnyttää ja imettää. Mutta voihan mies siinäkin olla edes tukena. Ja toisaalta juuri näistä syistä lapsen ja äidin suhde on erityinen. Ja puhe oli siis muustakin kuin vain näistä tosiseikoista. Vastuun ottamisesta myös miehellä!
Luuhaa päivät töissä ja kantaa varmaankin vain osan rahoista kotiiin, sitten se roikale vielä pitää yhteyttä vanhoihin kamuihinsa ja tekee epäilyttäviä työmatkoja. Äitirukka joutuu tekemään ihan kaiken!
Noh kyllä se isukki muutakin tekee. Rassaa putkia niin kotona kuin muuallakin :D:D
Johan alkoi toi "miehet ei voi imettää ja siks ne on huonompia vanhempia"-urputus. Ei se kauaa kestäny. Kyllä se juu totta on että nainen vaan voi kantaa lasta mahassaan mutta kun se tosiseikka ei tarkoita että äiti on aina parempi vanhempi.
Olen myöskin todennut joidenkin naisten olevan käsittämättön itsekkäitä erotilanteissa ja varsinkin kun kyse on lapsista. Tämän tyyppiset naiset jaksavat piinata häikäilemättä sekä isää että lasta loputtomiin ollen vakuuttuneita siitä, että lapsi voi huonosti isän kanssa. Tätä mieltä ovat myös sosiaalitantat. Miksi?
Mieheni lapsi edellisestä avioliitosta on asunut kanssamme jo viisi vuotta, mutta lapsen äidin piinaaminen vain ei lopu. Avomieheni saa jatkuvasti kirjeitä lastensuojeluviranomaisilta, jotka ovat lapsen äidin vireillepanemia milloin mistäkin syystä. Näissä ilmoituksissa äiti on onnistunut kerta toisensa jälkeen vakuuttamaan sosiaalitantat siitä, että lapsella on huonot olot isän luona.
Tämän takia lapsi on jo nyt äidin ja sosiaalitanttojen toimesta useaan kertaan jouduttu viemään eri psykologeille, psykiatreille, testeihin jne., joissa kaikissa kuitenkin todetaan samaa: lapsessa tai hänen olosuhteissa ei ole mitään vikaa! Silti piina jatkuu aina vaan...
Miksi ihmeessä muualla asuva äiti ei anna lapsen elää lapsuuttaan? Miksi ihmeessä äiti keskittyy vikojen etsimiseen ja suoranaiseen ahdisteluun lapsensa isää kohtaan ns. "laillista tietä" eli juuri näiden sosiaalitanttojen tuella?
Ainakin tässä tapauksessa parempaa isää saa hakea, joten perustetaan vaan jokin Pelastakaa isät ry, jotta iseillä olisi edes jonkunlainen oikeus lapsiinsa.