Ensin taustaa: olen mies, ikää vajaa kolmekymmentä ja pituutta joitain senttejä yli 180cm. Joitain vuosia sitten otin itseäni niskasta kiinni ja pistin elämän remonttiin ja laihdutin jotain 18-23kg:n väliltä. Tarkkaan en osaa sanoa koska aloitin myös kuntosaliharjoittelun ja rakensin lihasmassaa, joka "vääristää" laihtumista painossa mitattuna.
Laihduttaminen oli minusta suhteellisen helppoa, ja elämäntavat ovat pysyneet hyvinä eikä kiloja olen tullut takaisin. Nyt painan n. 87-88kg. En nauti oikeastaan mitään kevyttuotteita, vaan syön ihan kunnollista ruokaa, leipää, juustoa, maitoa, kasviksia.. Herkutteluunkin sorrun silloin tällöin.
Tämä tausta siksi, että ymmärrätte myös minun olleen joskus päälle satakiloinen.
Asiaan: en ymmärrä tällä palstalla vallitsevaa meininkiä. Laihoja saa arvostella, mutta lihavia ei.
Ylipaino on epäterveellistä ja altistaa monille sairauksille - sen lisäksi se näyttää rumalta ja haittaa jokapäiväistä elämää.
Ihmiset, joita tunnen, ovat oikeastaan kaikki sopusuhtaisia tai hoikkia. Sairaalloisen laihoja en moniakaan tunne, ja en itsekään ymmärrä liiallista laihuutta. He kaikki nauttivat elämästä, eivätkä ole mitenkään tarkkoja. Jotain he kuitenkin tekevät oikein, koska osaavat sekä nauttia elämästä että pysyä kunnossa.
En ymmärrä, että omia epäonnistuneita laihdutusyrityksiä aletaankin kääntää niin päin, että lihavuushan onkin siunaus ja että kylläpä olisikin kauheaa olla laiha. Pitää olla jotain mistä ottaa kiinni (=ehkä eräs kauheimmista kliseistä) ja että laihat eivät osaa nauttia elämästä. Jokainen poikkisana lihavuudesta on kauhea loukkaus ja kaikki ovat vain kateellisia koska olen "näyttävä".
Ymmärrän toki, että lihavuus on arka asia. Itsekin häpesin itseäni. Se sai minut liikkeille ja teki monia muutoksia elämääni.
Jos ette pysty laihduttamaan, älkää myöskään arvostelko niitä, jotka ovat kunnossa ja sopusuhtaisia. Älkää odottako laihtumiselta ihmetuloksia, vaan suurin muutos tapahtuu pään sisällä. Hoikkana pysyminen EI todellakaan tarkoita pelkästään salaatinlehden natustamista päivästä toiseen. Jos ette laihdu, syötte liikaa tai liian epäterveellistä ruokaa.
Älkää myöskään uskoko mitään ihmedieettejä, joista en yhtään ymmärrä esim. hiilihydraattien päälle sylkemistä. Miksi minä en liho vaikka sukuni on lihavuuteen taipuvainen ja vaikka syön leipää, perunaa, pastaa ja riisiä?
Kevyttuotteet pois ja panostakaa puhtaaseen, lisäaineettomaan ruokaan. Herkutella saa. Jos herkuttelette, syökää seuraavana päivänä kevyemmin. Ja edelleenkään se ei tarkoita näännyttämistä.
Ehkä tärkein asia on se, että syökää tasaisin väliajoin. Älkää päästäkö itseänne tolkuttoman nälkäiseksi (tätä en ole itsekään täysin oppinut), koska siitä seuraa helposti ylensyöntiä.
Pääni on nyt tyhjä. Luultavasti palaan vielä tähän ketjuun keskustelemaan, jos keskustelua syntyy. En osoita ketään sormella tai sano, että olette huonoja ihmisiä. Tiedän vain, että ihminen on eläin muiden joukossa, ja että sopusuhtaisuus ja hyvä fyysinen kunto on ihmiselle sopiva perustila, joka ruokkii myös mieltä.
Laihduttaminen oli minusta suhteellisen helppoa, ja elämäntavat ovat pysyneet hyvinä eikä kiloja olen tullut takaisin. Nyt painan n. 87-88kg. En nauti oikeastaan mitään kevyttuotteita, vaan syön ihan kunnollista ruokaa, leipää, juustoa, maitoa, kasviksia.. Herkutteluunkin sorrun silloin tällöin.
Tämä tausta siksi, että ymmärrätte myös minun olleen joskus päälle satakiloinen.
Asiaan: en ymmärrä tällä palstalla vallitsevaa meininkiä. Laihoja saa arvostella, mutta lihavia ei.
Ylipaino on epäterveellistä ja altistaa monille sairauksille - sen lisäksi se näyttää rumalta ja haittaa jokapäiväistä elämää.
Ihmiset, joita tunnen, ovat oikeastaan kaikki sopusuhtaisia tai hoikkia. Sairaalloisen laihoja en moniakaan tunne, ja en itsekään ymmärrä liiallista laihuutta. He kaikki nauttivat elämästä, eivätkä ole mitenkään tarkkoja. Jotain he kuitenkin tekevät oikein, koska osaavat sekä nauttia elämästä että pysyä kunnossa.
En ymmärrä, että omia epäonnistuneita laihdutusyrityksiä aletaankin kääntää niin päin, että lihavuushan onkin siunaus ja että kylläpä olisikin kauheaa olla laiha. Pitää olla jotain mistä ottaa kiinni (=ehkä eräs kauheimmista kliseistä) ja että laihat eivät osaa nauttia elämästä. Jokainen poikkisana lihavuudesta on kauhea loukkaus ja kaikki ovat vain kateellisia koska olen "näyttävä".
Ymmärrän toki, että lihavuus on arka asia. Itsekin häpesin itseäni. Se sai minut liikkeille ja teki monia muutoksia elämääni.
Jos ette pysty laihduttamaan, älkää myöskään arvostelko niitä, jotka ovat kunnossa ja sopusuhtaisia. Älkää odottako laihtumiselta ihmetuloksia, vaan suurin muutos tapahtuu pään sisällä. Hoikkana pysyminen EI todellakaan tarkoita pelkästään salaatinlehden natustamista päivästä toiseen. Jos ette laihdu, syötte liikaa tai liian epäterveellistä ruokaa.
Älkää myöskään uskoko mitään ihmedieettejä, joista en yhtään ymmärrä esim. hiilihydraattien päälle sylkemistä. Miksi minä en liho vaikka sukuni on lihavuuteen taipuvainen ja vaikka syön leipää, perunaa, pastaa ja riisiä?
Kevyttuotteet pois ja panostakaa puhtaaseen, lisäaineettomaan ruokaan. Herkutella saa. Jos herkuttelette, syökää seuraavana päivänä kevyemmin. Ja edelleenkään se ei tarkoita näännyttämistä.
Ehkä tärkein asia on se, että syökää tasaisin väliajoin. Älkää päästäkö itseänne tolkuttoman nälkäiseksi (tätä en ole itsekään täysin oppinut), koska siitä seuraa helposti ylensyöntiä.
Pääni on nyt tyhjä. Luultavasti palaan vielä tähän ketjuun keskustelemaan, jos keskustelua syntyy. En osoita ketään sormella tai sano, että olette huonoja ihmisiä. Tiedän vain, että ihminen on eläin muiden joukossa, ja että sopusuhtaisuus ja hyvä fyysinen kunto on ihmiselle sopiva perustila, joka ruokkii myös mieltä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
että arvostelijoita riittää ja asiat käännetään aina jotenkin niin että itse ollaan oikealla tiellä. Taitaa olla tämä laihduttaminen/lihavuus samanlaista kuin ratsastaminen: kun taidot loppuu väkivalta lisääntyy.
Mikähän siinä on, että kaikki tulevat laihdutusneuvoja jakelemaan lihavuuspalstalle? Toisaalta sen ymmärtää, koska täällä kuitenkin lihavia käy. Mutta silti, kun kerta tuo laihdutuspalstakin on olemassa, sinnehän nämä neuvot ym. kuuluisivat paremminkin.
"Asiaan: en ymmärrä tällä palstalla vallitsevaa meininkiä. Laihoja saa arvostella, mutta lihavia ei."
Jaaha. Kyllä ne hoikatkin aina ovat vetämässä herneitä nenäänsä, jos heitä arvostellaan, kun he ovat tulleet esittämään tälle palstalle jonkun vähän vähemmän fiksun mielipiteen tyyliin "hyi vitun läski, laihduta, ei tuollaista läskiä kukaan halua katsoa". Että se siitä muka vallitsevasta meiningistä.
"Ymmärrän toki, että lihavuus on arka asia. Itsekin häpesin itseäni."
SinäKIN häpesit itseäsi? Niinkuin kaikki lihavat tekevät? Ymmärrä sinäkin toki, että kaikki eivät välttämättä häpeä itseään, vaikka lihavia olisivatkin.
"sen lisäksi se näyttää rumalta ja haittaa jokapäiväistä elämää."
Ehkä hieman klisee, mutta kauneus on katsojan silmissä. Otetaan vaikka hoikka nainen, löytyy monia, jotka häntä pitävät kauniina, mutta varmasti voi sanoa, että myös yhtä moni pitää häntä rumana. Jos hän lihoisi 30kg, ne jotka häntä kauniina pitivät hänen ollessan hoikka eivät välttämättä häntä enää kauniina pitäisi, mutta edelleen löytyy useita ihmisiä, joiden mielestä hän on kaunis.
"Ihmiset, joita tunnen, ovat oikeastaan kaikki sopusuhtaisia tai hoikkia."
Sehän on hienoa, että olet onnistunut löytämään hoikan ystävä-/tuttavapiirin ;> Tunsitko heidät myös ennen laihtumistasi, vai tutustuitko heihin vasta sen jälkeen?
"Jos ette pysty laihduttamaan, älkää myöskään arvostelko niitä, jotka ovat kunnossa ja sopusuhtaisia."
Sinä et myöskään saisi arvostella lihavia ihmisiä sen perusteella, että itse olet onnistunut(?) laihduttamaan.
"hyvä fyysinen kunto on ihmiselle sopiva perustila, joka ruokkii myös mieltä."
Halleluja, elämäsi on varmasti nyt täydellistä, kun olet saavuttanut sen sopivan perustilan ;D
kaikki ei ole niin mustavalkoista...useasti aihe, johon itsekin lähden "lihavien puolustuslinjalle", on asiaton keskustelu!mielestäni ei ole asiallista sanoa toiselle "laihuta läski!" tai "sotanorsu" tms. ja samanlailla laihalle ei ole asiallista töksäyttää "luuranko" tai "anorektikko"!ja tuollaisiin, vaikka pitäisikin jättää omaan arvoon, voi mielestäni kertoa aiheen aloittajalle, miten lapselliselta hän kuulostaa...