Olen huomannut, että työmäärät opintoviikkojen eteen vaihtelee TODELLA PALJON, riippuen aineesta, opettajasta ja alasta! Eikö ne pitäisi olla edes suurin piirtein saman työmäärän sisältäviä? ( opintotukihan maksetaan niiden perusteella!) Esim. kandityö meillä on 4 ov ja on ainaskin meillä todella työläs, kun taas jostain kurssista ei tartte lukee kun vanhat tenttikys. ja saa tuon 4ov! Meilä esim. kv-markkinoinnin kurssit ovat tuplasti työläämpiä kuin johtamisen kurssit, vaikka opintoviikkoja niissä on sama määrä! Myös lakitenteissä on jumalattomasti luettavaa ja saa ehkä 2-3 ov!
opintoviikoista
ihmetyttää
4916
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Periaatteessa opintoviikon työmäärä pitäisi olla sama kaikkialla. Tunnustettu tosiasia on että näin ei ole eikä kenelläkään yliopistoissa ole halua tai rohkeutta ruveta muuttamaan tätä. Kun tutkinnonuudistus tulee olisi tarkoitus myös puuttua tähän epäkohtaan mitoittamalla tutkinot uudestaan mutta itse en usko että näin tapahtuu. Tiettyy tutkintoon sisällytetään se aines mitä siihen on aiemminkin sisällytetty ja opintoviikot (ja tulevat opintopisteet) jaetaan kursseille siten että kaikki mitä tutkintoon halutaan tulee mukaan.
Ote elävästä elämästä kun olin aikanaan opiskelijäjäsenenä osastoneuvostossamme jossa mm. päätetään kurssien opintoviikkomäärästä. Eräs proffa esitti että erään pakollisen peruskurssin opintoviikkomäärää nostetaisiin 1 ov 2 ov:hen koska käytännössä kurssin aineisto ja sisältö olivat 2 ov luokkaa. Pyyntöön ei suostuttu koska opintojen suunnittelija totesi että tutkinnon pakolliset aineet menisivät opintoviikkomääräältään yli sallitun ja vaatisi siten jonkun muun opinnon poistamista. Proffa ei katsonut myöskäään voivansa jättää mitään pois kurssista joten tilanne jatkui entisellään eli kurssi säilyi 1 ov suuruisena vaikka sisältö oli proffanki arvion mukaan 2 ov.
Minusta homma menee niin, että eri tasoiset kurssit (perus, aine, syventävät) eroavat toisistaan huomattavasti.
Homma oman kokemuksen perusteella menee jotenkin niin, että perusopintojen kurssi ovat usein työmäärältään aika heppoisia verrattuna muihin opintoihin - tosin opintojen alussa sitä ei huomaa, koska silloin eivät opiskelutavatkaan ole vielä riittävästi hioutuneet ja kurssit tuntuvat ihan riittävän työläiltä. Syventävät opinnot ovat sitten jo usein jotain ihan muuta, eli töitä saa tehdä usein todella paljon enemmän kuin mitä jonkin kurssin ov-määrä antaa ymmärtää. Aineopinnoissa on sitten vaihtelua - esim. prosemma voi teettä hyvin paljon töitä, kun taas joku luentokurssi josta saa suurin piirtein saman verran ovareita tuntuu todella heppoiselta.
Ja toisaalta suoritustapa vaikuttaa siihen miltä jonkin kurssin työmäärä suhteessa johonkin toiseen kurssiin tuntuu. Itselläni opinnoissa (englanti, viestintätieteet, suomen kirjallisuus, filosofia) on suuri(n) osa kursseista suoritettava essetehtävin. Esseetehtävät vaativat minusta huomattavasti enemmän kuin vaikkapa kirjatentit - varsinkin siinä vaiheessa kun on oppinut miten kirjatenttiminen ja tentteihin valmistautuminen käytännössä toimii. Siis vaativat ajattelua ja työstämistä enemmän, eivät välttämättä suoranaista ja "näkyvää" työn tekoa.
Ja toisaalta seminaarikurssit ja sitten gradu ovat sellaisia, että niissä työmäärä voi riippua jo todella paljon aiheesta. Mutta toisaalta jos on kova motivaatio omaan juttuun, niin ihan turha siinä on laskeskella työtunteja - ja ei niitä pystykään laskemaan, koska aihetta työstää koko ajan mielessä jos on siihen hyvin virittynyt.
Niin kyllähän yleensä yhden tutkinnon sisällä nuo opintoviikot tasaantuvat sillä kuten sanoit niin perusopinnot ovat vähemmän työläitä kuin myöhemmät kurssit per opintoviikko mitattuna.
Ongelma on kuitenkin se että eri alojen tutkinnoissa keskiopintoviikkotyömäärä on huomattavankin erillainen ihan tutkitustikin. Muistan lukeneeni nimittän jonkinlaisen tutkimuksen jossa todettiin että eniten työtä per opintoviikko joutuu yliopistoissa tekemään kieli ja kulttuurialoilla ja vähiten muistaakseni kauppa ja tekniikan aloilla. No onneksi olen tekniikan alalla. Tämän opintoviikkomäärä eron huomasin vaan itse niin hyvin kun suoritin yhden 3 ov kaavoituskurssin arkkitehtiosastolla. Olivat elämäni työläimmät 3 ov:tä Väittäisin että insinööripuolen mittapuulla mitattuna ko. kurssi olisi 4 tai 5 ov:tä. Arkkariopiskelijat totesivat että heillä on aina tälläistä. Sen jälkeen en yhtään ihmetellyt miksi DI:llä keskiopintoaika on 7 vuotta mutta arkkitehdeillä 10 vuotta vaikka tutkinnon laskennallinen suuruus on sama eli 160 ov:tä.
Eiköhän noiden DI:n ja arkkitehdin tutkintojen laajuus ole kuitenkin vähintään 180 opintoviikkoa.