Nimimerkki "Lekapää" otti alempana keskustelussa tärkeän asian kunnallisvaalikeskustelusta esille sanoessaan, että: "Huomasiko kukaan, että vaaleissa ei puhuttu puolella sanallakaan palveluiden rahoittamisesta, sehän on aivan yhtä tärkeää kuin niin tuottaminen??"
Tämä olisi ollut tärkeä teema sekä kunnallisvaaleissa että ennen kaikkea eduskuntavaaleissa. Eli siis kysymys siitä, miten kuntien palvelut rahoitetaan. Suurelle osalle äänestäjäkuntaa tämä asia on täysin hämärän peitossa.
Pääkaupunkiseudun osaltahan palvelut rahoittavat oman kunnan veronmaksajat. Sen sijaan Keskustajohtoisten kuntien palvelut rahoittavat usein suunnilleen puoliksi oman kunnan veronmaksajat toisen puolen ja koko Suomen veronmaksajat sen toisen puolen. Joissakin kunnissa koko maan veronmaksajien osuus on jopa selvästi suurempi kuin omasta kunnasta saadut tulot. Lisäksi ulkokuntalaiset kesämökkiläiset osallistuvat veronmaksuun vakinaisia kuntalaisia suuremmalla kiinteistöverolla. Tämä merkittävä asia pitäisi tuoda kirkkaammin numeroiden valossa kansalaisten tietoisuuteen.
Tämä olisi ollut tärkeä teema sekä kunnallisvaaleissa että ennen kaikkea eduskuntavaaleissa. Eli siis kysymys siitä, miten kuntien palvelut rahoitetaan. Suurelle osalle äänestäjäkuntaa tämä asia on täysin hämärän peitossa.
Pääkaupunkiseudun osaltahan palvelut rahoittavat oman kunnan veronmaksajat. Sen sijaan Keskustajohtoisten kuntien palvelut rahoittavat usein suunnilleen puoliksi oman kunnan veronmaksajat toisen puolen ja koko Suomen veronmaksajat sen toisen puolen. Joissakin kunnissa koko maan veronmaksajien osuus on jopa selvästi suurempi kuin omasta kunnasta saadut tulot. Lisäksi ulkokuntalaiset kesämökkiläiset osallistuvat veronmaksuun vakinaisia kuntalaisia suuremmalla kiinteistöverolla. Tämä merkittävä asia pitäisi tuoda kirkkaammin numeroiden valossa kansalaisten tietoisuuteen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Siis mistä rahat otetaan? Ehkä kysymykseen olisi helpompi vastata jos ensin tiedettäisiin missä sitä rahaa syntyy. Mistä rahavirrat alkavat?
Sanotaan että raha syntyy ihmisten työstä. Ei pidä paikkaansa. Vaikka kunnalliset työntekijät tekisivät kuinka työtään, ja vaikka tämä työ lisäisi sekä yleistä että jonkun erityistä hyvinvointia, tämä työ ei muutu rahaksi. Päinvastoin, ajatellaan, että siihen uppoaa rahaa.
Niin että kerropa hyvä mielipidepankkiiri se missä sitä rahaa syntyy ja missä sijaitsee noiden rahavirtojen lähde, joilla julkistalkoutta pyöritetään. Kun tämän ihmeellisen asian ensin hyvin meille valkaiset, sitten on paljon helpompi vastata kysymykseen mistä julkistalouteen tarvittavat rahat voidaan ottaaa.
Jaahas, että oikein taloustieteen kysymys. Sehän sopii.
Rahan on vain vaihdannan väline. Itsessään siinä ei ole juuri mitään arvoa. Rahaa painetaan setelipainoissa ja muissa rahapajoissa kuten Suomen Pankissa. Rahaa mittaa kuitenkin taloudellisia arvoja, koska niin on sovittu. Rahalle tulee siis arvoa vasta lainsäädännön kautta. Kuten sanottu raha on vain kolmas pyörä vaihdannassa. Tavaroita ei tarvitse vaihtaa suoraan toisiin tavaroihin, kun kauppaa tehdään.
Rahaa tarvitaan sitä enemmän mitä vilkkaampaa vaihdantaa harjoitetaan. Nykyisessä markkintaloudessa ja laajan kysynnän ja tarjonnan markkinoilla raha liikkuu vilkkaasti kädestä toiseen joka paperi- ja metallimuodossa tai pankin atk-laitteiden bittivirtoina.
Raha sitten alkaa pesiytyä suuremmissa määrin sellaisiin paikkoihin, joissa ostetaan ja myydään jotakin hyödykettä enemmän kuin jossain muualla tai vaikka vähemminkin, jos tuon hyödykkeen arvo on korkea. Ihmistyö on yksi myytävissä oleva hyödyke muun ohessa.
Joihinkin paikkoihin rahaa pesiytyy eri syistä paljon. Esim. eräisiin arabimaihin sitä pesityy vallan hirmuisesti, kun öljy on arvostettu mutta määrältää niukka hyödyke. Hinta kohoaa silloin korkeaksi. Pankeille rahaa kertyy sen vuoksi paljon, että ne ovat keksineet myydä tätä samaa rahaa. Sveitsi on esimerkki maasta, jonne rahaa on pesiytynyt tämän pankkitoiminnan ansiosta. Monaco on taas esimerkki maasta, joka rahoittaa koko julkisen taloutensa kasinotuloilla.
Täällä Suomessa samoin kuin muuallakin rahaa pesiytyy erityisen paljon sinne, missä on paljon yrityksiä, jotka valmistavat joitakin hyödykkeitä ja myyvät ne sitten kustannuskattavasti voitolla jonnekin muualle.
On siis erotettava kysymys rahan synnystä ja sen kerääntymisestä jonnekin. Rahan synty on setelipainoissa on melko mielenkiinnoton prosessi. Sen sijaan rahan kerääntyminen jonnekin on hyvin mielenkiintoinen ja vaiherikas prosessi. Suomessa esim. teknologiapainotteinen koulutuspolitiikka on mahdollistanut sen, ettei meille on synytynyt teknologiateollisuutta, joka sitten on kerännyt rahavirtoja tänne Suomeen hyvin paljon maamme rajojen ulkopuoleltakin. Suomalaisesta näkökulmasta onkin hyvin tärkeää, että meillä on sellaista vaihdantaa, joka kerää rahaa muualta tänne Suomeen.
Tyydyttikö vastaus?
Kuinka rahaa ostamalla ja myymällä voidaan luoda rahaa, jos rahalla ei ole itseisarvoa?
Kuinka paljon rahaa ostamalla ja myymällä syntyy maailmaan rahaa verrattuna siihen millaista vaihtoa tavaroilla ja palveluksilla käydään?
Raha (pääoma) voi olla hyödyke siinä, missä mikä tahansa. Jollakulla on vain tarve ostaa rahaa. Ja silloin joku toinen myy sitä. Rahaa ei myydä eikä osteta rahan itseisarvo vuoksi, vaan siksi, että rahalla saa jotain muuta hyödykettä. Rahan myyminen on palvelus siinä missä jokin muukin palvelus.
Maailmaan ei synny rahaa mistään muusta kuin setelipainosta ja rahapajoista kuten jo kerroin. Kaikki hyödykkeet, joiden käyttöön on tarvetta, voivat olla ostamisen ja myymisen välineitä ja rahalla mitataan vain niiden keskinäistä arvon suhdetta.
Rahan määrä absoluuttisena kasana jotain paperia on täysin merkityksetön. Rahaa ikään kuin näkyvinä yksikköinä tarvitaan niin paljon vain sen takia, että haluttavia hyödykkeitä on niin paljon, samoin kuin niitä haluavia ihmisiä. Jos ihmisen ainoa päivittäinen tarve olisi tähtitaivaan katselu, rahaa ei varmaan tarvittaisi lainkaan.
... reaalitalouden pyörät ne pyörii ja rahaa tarvitaan vaihdon voiteluaineena. Sellainenkin marginaalinen rooli rahalla vielä on.
Mutta se taitaa olla tätänykyä melkoisen muinaishistoriallinen käsitys. Oikea tilanne voidaan selvittää tosiaan vaikkapa tietokilpailulla. Valitettavasti Valitut Palat ei tätä kustanna, joten emme voi kysyä haluatko miljonääriksi. Mutta mikä seuraavista luonnehtii rahan asemaa taloudessa tällä hetkellä:
a) raha on vain reaalitaloudellisen vaihdannan väline ja 100% rahasta toimii tässä tehtävässä,
b) 10% rahasta on sellaista jolla ostetaan ja myydään vain rahaa itseään,
c) rahaa pyörii reaalitaloudessa ja puhtaassa rahataloudessa fifty-fifty, vai
d) 98% rahasta ostaa ja myy rahaa itseään?
Saa kilauttaa kaverille ja kysellä kantapöydän jengiltä, tarvittaessa kone poistaa varmasti väärän vaihtoehdon, joka on mielipidepankkiirin ehdottama "rahalla ei ole itsessään arvoa".
Ja sitten kun oikea vastaus selviää, saa soittaa äidille ja huutaa suoraa huutoa: eeiiiiiiiii...!
Pitäähän toki ensin selvittää että missä sitä rahaa maailmassa syntyy ja missä ne rahavirrat oikein kulkevat, jos halutaan vastata kysymykseen miten julkispalvelut rahoitetaan...
Taidan jättää tähän enkä yritä arvatakaan oikeaa vaihtoehtoa. Olisi ensin pitänyt määritellä, mikä on reaalitalouden ja rahatalouden ero. Minähän lähdin siitä, että kaikki mahdolliset hyödykkeet, joilla on kysyntää, on mitattavissa rahalla ja siten näyttäisivät kuuluvat määritelmällisesti reaalitalouteen. Eli näin vaihtoehto a olisi oikein, mutta sitähän sinun koneesi ei oikeaksi vastaukseksi hyväksy. Sinut tietäen koneesi on viritetty niin, että vaihtoehto d pukkaa väkisinkin oikeaksi.
Julkisten palvelujen rahoittamisen kannalta minusta on periaatteessa ihan sama, minkälaisia rahavirrat ovat, jos rahavirtojen siirrot voidaan yksilöidä niin, että verotukselliset kohdentamiset ovat mahdollisia. Jos siis verottaja saa rahan ostamisesta ja myymisestä aina osansa, se on julkisten palvelujen rahoittamisen kannalta onnellinen tilanne, kun transaktioita on paljon.
Tällaisia vaihdantatoimia on yleensä paljon siellä, missä vaihdantaan osallistuvat kokevat elävänsä suotuisissa olosuhteissa. Jokin siinä maantieteellisessä paikassa vetoaa heihin. Usein politiikalla kannattaa järjestellä asioita siihen suuntaan, että syntyisi tällaisia otollisia olosuhteita, joissa olisi paljon toimijoita.
Nythän on niin, että esim. kuntaministeri Hannes Manninen piti tästä aiheesta oikeinkin hyvän puheenvuoron, jonka aiheena oli se, miten saataisiin houkuteltua kansainvälisiä yrityksiä pääkaupunkiseudulle. Miten siis tehtäisiin pääkaupunkiseudusta niin houkutteleva, että erilasta vaihdantaa ja toimintaa syntyisi, ja josta verottajakin sitten saisi osansa. Manninen on havainnut, että Suomen mitassa juuri pääkaupunkiseutu on sellainen maantieteellinen alue, johon rahavirtoja Suomessa pesiytyy, jos on pesiytyäkseen.
>> Julkisten palvelujen rahoittamisen kannalta minusta on periaatteessa ihan sama, minkälaisia rahavirrat ovat, jos rahavirtojen siirrot voidaan yksilöidä niin, että verotukselliset kohdentamiset ovat mahdollisia.
Olet sinä Marxisi lukenut. Jos on noin kuin sanot, romahdus tulee vääjäämättä. Jäädän vaan nyt sitten odottelemaan sitä uutta vallankumouksellista tilaisuutta.
Tähän saakka ainakin minun ja kaikkien ympärilläni näkemieni olevien ihmisten elintaso näyttäisi vaan sotien jälkeen rutkasti lisääntyneen. On autot ja läskin sijasta paistia pöydässä. Miten se on mahdollista, jos kaikki vaan pyörii reaalitaloudesta poispäin? Miten on mahdollista, että julkinen talous toimii niinkin hyvin kuin toimii? Miten ihmeessä pääkaupunkiseudulla asuvalla veronmaksajalla on varaa maksaa muiden kuntien asukkaiden palveluista? Näkyvä todellisuus ei ihan vastaa sitä, mitä sinä yöaikaan pystyt näkemään.
Marxilla ei ole tässä mitään tekemistä. Nykyinen talous käynnistyi USA:ssa 70-luvulla, muualla 80-luvun puolivälissä. Sille ei ole vartailukohtaa historiassa.
Rahataloudellisen autonomian paisumisen myötä ennustettavuus on ratkaisevalla tavalla kadonnut. Jos et usko minua, lue Sorosin kirja. Esimerkiksi.
Romahdus tulee vääjäämättä, mutta se ei tarjoa mitään vallankumouksellista tilaisuutta. Ehkä ihmiset vain kuluvat loppuun, sairastuvat ja kuolevat pois. Köyhimmän kymmenyksen kohdalla tämä näkyy jo kuolintilastoissa. Hyvin toimeentulevien ja keskiluokan osalta vasta sairaustilastoissa.