Hei!
Kerään perinteentutkimuksen proseminaari-työtäni varten aineistoa.
Olen kiinnostunut kohtaamisista luonnoneläinten kanssa ja siitä, miten ja mitä näistä kohtaamisista kerrotaan.
Oletko kohdannut metsässä, omalla pihamaallasi tms. suurpedon tai muun luonnoneläimen? Onko sinulle sattunut hirvikolari? Millainen oli ensimmäinen metsästyskokemuksesi?
Onko jokin luonnoneläimeen liittyvä tapahtuma jäänyt mieleen jännittävänä tai hauskana muistona, jota olet kertonut muillekin? Onko sinulle kerrottu tarinoita (perhe, ystävät, työtoverit jne.)?
Kysymykset ovat vain viitteellisiä - voit muodostaa aivan sellaisen tarinan kuin haluat, kunhan se perustuu tositapahtumiin. Kerro mitä tapahtui, missä, mitä koit, mitä näit ja jaoitko kokemuksesi jonkun kanssa (kertomalla siitä). Tai vaihtoehtoisesti kerro, mitä sinulle on kerrottu ja miten suhtauduit kertomukseen.
Toivoisin, että liität tarinan mukaan nimesi/nimimerkin, syntymävuotesi ja sukupuolesi sekä viitteellisen tiedon asuinpaikastasi (kunta/maakunta).
Nimitietoja ei julkaista. Tarina voidaan luvallasi tallentaa Joensuun maakunta-arkistoon.
Tarinat voi lähettää osoitteella: [email protected]
Jos tahdot/tuttavasi tahtoo kirjoittaa perinteisen paperiversion, sähköpostiosoitteen kautta saat yhteystiedot.
Kerään perinteentutkimuksen proseminaari-työtäni varten aineistoa.
Olen kiinnostunut kohtaamisista luonnoneläinten kanssa ja siitä, miten ja mitä näistä kohtaamisista kerrotaan.
Oletko kohdannut metsässä, omalla pihamaallasi tms. suurpedon tai muun luonnoneläimen? Onko sinulle sattunut hirvikolari? Millainen oli ensimmäinen metsästyskokemuksesi?
Onko jokin luonnoneläimeen liittyvä tapahtuma jäänyt mieleen jännittävänä tai hauskana muistona, jota olet kertonut muillekin? Onko sinulle kerrottu tarinoita (perhe, ystävät, työtoverit jne.)?
Kysymykset ovat vain viitteellisiä - voit muodostaa aivan sellaisen tarinan kuin haluat, kunhan se perustuu tositapahtumiin. Kerro mitä tapahtui, missä, mitä koit, mitä näit ja jaoitko kokemuksesi jonkun kanssa (kertomalla siitä). Tai vaihtoehtoisesti kerro, mitä sinulle on kerrottu ja miten suhtauduit kertomukseen.
Toivoisin, että liität tarinan mukaan nimesi/nimimerkin, syntymävuotesi ja sukupuolesi sekä viitteellisen tiedon asuinpaikastasi (kunta/maakunta).
Nimitietoja ei julkaista. Tarina voidaan luvallasi tallentaa Joensuun maakunta-arkistoon.
Tarinat voi lähettää osoitteella: [email protected]
Jos tahdot/tuttavasi tahtoo kirjoittaa perinteisen paperiversion, sähköpostiosoitteen kautta saat yhteystiedot.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jotenkin innostuin muistelemaan. Innokkaana metsässä kävijänä ja sieltä voimaa saaneena, jotain muistuu.
1. Keräsin kai puolukoita ja ajauduin pylly pystyssä aivan metsäpellon reunaan, kun siitä sitten oikaisin selkäni, tuijotin isoon uroshirveen noin kahden metrin päästä. Voi olla, että sekunnin ajan mieleni valtasi kauhu ja vilkaisin, onko isoa puuta lähellä, jos se alkaa tulla päälle, sitten ajattelin, että se pelkää enemmän kuin minä ja sanoin, mitähän sulle kuuluu. Astuin askeleen taaksepäin ja juttelin säästä. Hirvi katseli aikansa (minusta tuntui tunneilta), kääntyi ja lähti arvokkaasti lampsimaan pois. Olen kyllä nähnyt poistuvia hirviä useasti, tämä vaan oli rohkea.
2. Soitan aina mökkipaikkakunnalla, tunnetulle luonnossaliikkujalle ja kysyn, onko karhuja näkynyt. On rehellinen ja pari vuotta sitten kertoi, että olivat jonkun pellon reunalla, en tiedä hirvestämässä vai linnustamassa, koirat lähti innoissaan ja pysähtyivät keskelle peltoa häntä alhaalla ja pellon toista laitaa meni karhuemo kahden pennun kanssa. Tämän jälkeen lauloin Peppi Pitkätossua variksen äänelläni, kun kuljin metsässä, se ei ollut aivan niin rentouttuvaa ainakaan yksin.
3. Toin pakkasesta hauen mökille ja jätin sen terassille yöksi sulamaan (aikainen kevät). Aamulla menin huussiin ja kun tulin takaisin, ihmettelin terassilla pyörivää muovipussia, aikaa oli kulunut ehkä 4 minuuttia, hoksasin, että se kalahan oli tuossa pussissa, vähän kurkkailin maastoon ja sieltähän se hauki löytyi, iso kimpale kyljestä pois eli jokin peto oli uskaltautunut tämän huussikeikan aikana sen hakemaan, mutta ei ollut häirittynä saanut muuta kuin makupalan. Oletus supi tai kettu.
4. Sitten se surullisin juttu, hirvikolarit. Itse en ole ollut, mutta terapeuttina kyllä. Eräs tuttavani ajoi sellaisen, ja vaikka ei tapahtunut, kuin auton lommoontuminen, ei vuoteen ajanut sitä tietä. Toinen ystäväni oli paikalla kuolonkolarissa ja edelleen toistelee, että kamalinta oli se, kun ei voinut auttaa. Ajaa nykyään "tientukkona", mutta kun työmatkaa on 20 km ja yleiset ei kulje, on pakko. Siitä on tullut melkoinen stressi, yrittää ajoittaa työhönmenonsa hiljaiseen aikaan ja etsii bussipysäkkejä, päästääksen jonon ohi. Enkä voi sanoa, että oma kaasujalka olisi painavampi näiden tapausten johdosta.
Lisäksi, mökki on Varsinais-Suomessa ja hirvikolarit Pohjanmaalla, nainen ja ikää 50 .
Hei!
Kiitos viestistäsi ja hauskoista tarinoista. :)
Lue tältä sivulta lumikko vs. harakka. (kirj. 11.2)
kun en uudelleen jaksa kirjoittaa.