Olin 20 vuotta avioliitossa. Nyt hän on kuollut. Kun olen leski,kelaan mennyttä.Olin aviossa persoonallisuushäiriöisen kanssa. Ehkä narsistin.
Hän oli iso mies pikkupojan roolissa. Vieraat naiset,valehtelu,raivoaminen,ilkeily,kaikki kuuluivat kuvaan.
Mutta nyt tulee yllätys. Hän sopi minulle ja minä hänelle.
Olen lapseton ja tykkäsin hoivaamisesta,huolehtimisesta,kodista.
Palvoin häntä,ihan vapaaehtoisesti. Enkä kärsinyt siitä lainkaan.
Vastavuoroisesti mieheni oli hyvin seksuaalinen,työnarkomaani.Hän toi kukkia,teki minusta kunniallisen naisen,menemällä avioon kanssani.
Vanhemmiten hän jonkinverran rauhoittui,sairastuttuaan.
Otimme molemmat reippaasti viinaa aina välillä ja tulimme hyvinkin juttuun. Meillä oli pitkiä keskusteluja. Mies avautui,kun oli tarpeeksi kännissä. Ei onneksi ollut väkivaltainen.
Alkuvuosina tosin mies lähti omille teilleen. Mutta lähdin itsekin.
Meillä oli siis jännittävä,vaihteleva,jopa dramaattinen liitto.
Olin hänen omaishoitajansa kuolemaan asti. Vapaaehtoisesti.
Vielä silmät seurasivat loppuun asti sairaalan hoitajia.
Sanon näin nyt,että hän oli elämäni mies. Kaikkine häiriöineen. Se tekikin hänestä epätäydellisen,todellisen miehen.
Hän oli iso mies pikkupojan roolissa. Vieraat naiset,valehtelu,raivoaminen,ilkeily,kaikki kuuluivat kuvaan.
Mutta nyt tulee yllätys. Hän sopi minulle ja minä hänelle.
Olen lapseton ja tykkäsin hoivaamisesta,huolehtimisesta,kodista.
Palvoin häntä,ihan vapaaehtoisesti. Enkä kärsinyt siitä lainkaan.
Vastavuoroisesti mieheni oli hyvin seksuaalinen,työnarkomaani.Hän toi kukkia,teki minusta kunniallisen naisen,menemällä avioon kanssani.
Vanhemmiten hän jonkinverran rauhoittui,sairastuttuaan.
Otimme molemmat reippaasti viinaa aina välillä ja tulimme hyvinkin juttuun. Meillä oli pitkiä keskusteluja. Mies avautui,kun oli tarpeeksi kännissä. Ei onneksi ollut väkivaltainen.
Alkuvuosina tosin mies lähti omille teilleen. Mutta lähdin itsekin.
Meillä oli siis jännittävä,vaihteleva,jopa dramaattinen liitto.
Olin hänen omaishoitajansa kuolemaan asti. Vapaaehtoisesti.
Vielä silmät seurasivat loppuun asti sairaalan hoitajia.
Sanon näin nyt,että hän oli elämäni mies. Kaikkine häiriöineen. Se tekikin hänestä epätäydellisen,todellisen miehen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.