Onko joku samassa tilanteessa eli puntaroitko näiden kahden välillä kumpaanko hakisit?
-Sairaanhoitajan koulutus tuntuisi mielenkiintoiselta, töitä riittäisi mutta työ raskasta ja vastuullista. Vuorotyötä todennäköisesti.
-Sosionomi tuntuu teoreettiselta eikä ihan yhtä mielenkiintoisia aineita. Työllisyystilanne heikompi, enempi joutuisi oleen "esillä", oleen ehkä esimiehenä, mutta fyys. kevyempi työ ja ehkä päivätyö.
PUNTAROITKO EHKÄ SAMOJA ASIOITA? Kumpaan mahtaa olla helpompi päästä, hoitaopuolelle ehkä?
-Sairaanhoitajan koulutus tuntuisi mielenkiintoiselta, töitä riittäisi mutta työ raskasta ja vastuullista. Vuorotyötä todennäköisesti.
-Sosionomi tuntuu teoreettiselta eikä ihan yhtä mielenkiintoisia aineita. Työllisyystilanne heikompi, enempi joutuisi oleen "esillä", oleen ehkä esimiehenä, mutta fyys. kevyempi työ ja ehkä päivätyö.
PUNTAROITKO EHKÄ SAMOJA ASIOITA? Kumpaan mahtaa olla helpompi päästä, hoitaopuolelle ehkä?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Itseäni kiinnosti hoitopuoli enemmän ja sen valitsin. Jos noista vaihtoehdoista täytyisi uudestaan valinta tehdä, tekisin saman valinnan uudestaan, sillä olen nyt vierestä sosionomienkin alaa ja opiskelua seurannut, eikä kovin mielenkiintoiselta vaikuta (päivätyö huonontaa palkkaakin). Sairaanhoitajan työ on tekemistä, sossut vain päivittelee maailman menoa ja pyörittelee papereita. Kouluun on hoitoalalle suhteellisen helppo päästä, ja esillä olemista sekin työ pitkälti on. Ja kyllähän fakta on että sairaanhoitajalla tulee töitä riittämään, mutta ne ovat pätkätöitä ja älyttömän huonosti palkattuja.Itse ajattelin vaihtaa alaa.
Vai että sossut vaan pyörittelee papereita...!Kirjoitit että olet seurannut sosionomien alaa,ei kyllä kuulosta siltä! Opiskelen itse toista vuotta sosionomiksi, erityispuolella ja on todella mielenkiintoista. Olin harjoittelemassa erityiskoulussa ja ei sielä mitään papereita pyöritelty!! Sosionomit voivat tehdä monia erilaisia hommia ja riippuu vähä siitäkin mihin on suuntautunut.
No hiivatti, just puntaroin sitä...laitoin sosionomin ekaksi ja tokaksi ja sh 3. ja 4. ja nyt on kaikkiin pääsykokeet (tai siis kolmet nuo, kaksi ekaa menis yhdellä pääsykokeella).
Ja nyt se sh rupes enemmän kiinnostaa, pitäsköhän jättää menemättä tohon sosionomin pääsykokeeseen, sillä jos sen läpäsen - sinne on "pakko" mennä...mutta entäs jos en pääse noihin sh-juttuihin (vaikka ne pitäs olla helpommin sisäänlaskevia), sitten en pääse mihkään, voi argh...mä luulin että jos kaikki kokeet menis hyvin, vois valita sen mihkä menee - muttei se kuulema mee niin...
Aivan, järki sanoo ettei kumpaanka, ei hoito- eikä sossualaa, mutta kun ihmisläheinen työ kuitenkin kiinnostaa ja selllaista haluan tehdä, paljon olen muitakin vaihtoehtoja miettinyt mutta kun en tunne vetoa..
Hakutilanteessa pitäisi kai kuitenki jo jompi kumpi asettaa ykköstoiveeksi..
Oletko a)käytännöllisesti vai b)kirjallisesti suuntautunut? a)sairaanhoitajaksi b)sosionomiksi. Käytännön opetus koululla (sh) on säästämisen merkeissä minimoitu, joten täytyy olla aika rohkea, oma-aloitteinen ja ns. kätevä pärjätäkseen. Ristiriitoja tulee harjoittelussa.
Oletko kunnianhimoinen? Hoitsuna olet ryhmän jäsen ja monta vuotta valmistumisesi jälkeen et mitenkään vakavasti otettava vaikka kuinka hyviä mielipiteitä esittäisit. Tärkeintä on, että olet kova tekemään töitä etkä esitä poikkeavia mielipiteitä. Tätä on se kuuluisa nokkimisjärjestys!
Tällä hetkellä alalla on huonot etenemismahdollisuudet.
Lääkärit purkavat turhautumisensa sinuun, samoin potilaat ja näiden omaiset. Olet lähes kaikesta lopulta vastuussa vaikket juuri voi vaikuttaa.
Suunnitteletko tulevaa.. asuntoa, autoa, vapaa-aikaa, terveyttä ja hyvää elämää? Hanki siinä tapauksessa hyvätuloinen puoliso ja tee pätkätöitä ettet kulu loppuun. Palkkatason tulisi lähteä 2500sta, jotta se vastaisi työmäärää ja vastuuta. Teet siis 1000 euron edestä hyväntekeväisyyttä.
Miltä kuulostaa "Sisar hento valkoinen", joka auttaa kärsivää ja lohduttaa masentunutta? Höpöhöpö! Tulevaisuudessa sairaanhoitajan työkuva muuttuu yhä enemmän kattamaan myös siivousta. Kiireessä saatat keretä hoitamaankin, mutta muita toimintoja on niin paljon, että vain välttämättömimmän ehtii hoitaa jos sitäkään. Ruokatauolle ei välttämättä ehdi. Kaikilla on paha olo ja väsymys. Stressi sairastuttaa muita useammin flunssiin ym. Jos satut erehtymään lääkkeestä, nousee virheesi koko maassa otsikoihin. Syy on sinun, turha selitellä mistään kiireestä.
Oletko ujo? Saat joka päivä pitää omasta osuudestasi raportin. Siihen kyllä tottuu. Sairaanhoitajan työ on ennen kaikkea esillä olemista, joten se vaatii vähintään hyvän itsetunnon. Täytyy myös pystyä pitämään puoliaan rankankin vastustuksen edessä ja hallita oma työnsä sosiaalisesti. Lääkärit tekevät virheitä, mutta miten korjaat heitä? Sinun pitää "pää pystyssä" loogisesti perustelemaan niinkin vaikeaa asiaa kuin lääkärin erehdystä, ja niitä tapahtuu Usein!
Psyykkisesti pitää siis olla yhtä vahva kuin fyysisesti.
Oletko valmis kouluttautumaan vapaa-ajallasi? Nyt ei ole varaa osastoilla kouluttaa henkilökuntaa mutta se on kuitenkin välttämätöntä.
Itse en jaksanut fyysisesti ja petyin juuri näihin asioihin.
Työmäärä kasvaa, laatua seurataan, itseään on kehitettävä omalla rahalla ja ajalla, kunto pitää olla loistava, psyyke tasapainossa, kaikki pitää hallita - mutta palkka ei nouse eikä ammattiasi arvosteta vaan sinun oletetaan tekevän "jotain kivaa ja helppoa".
Kummatkin ovat ihmisläheisiä aloja, mutta selvä ero on kuitenkin nähtävissä.
Terveydenhoitajat tekevät fyysisempää työtä ja työskentelevät lähinnä ihmisen fyysisen terveyden parissa. Eli täytyy uskaltaa nähdä verta ja suolenpätkiä ;)
Sosionomit ovat taasen eräänlaisia ohjaajia ja aktivoijia. Tuetaan ihmisiä arjessa jaksamisessa. Ihmisryhmät voivat olla melkein mitä vaan: vauvasta vaariin, päihdeongelmaiset, kehitysvammaiset..
Kumpikin varmasti haastavaa ja tärkeää työtä. Itse opiskelen sossuksi ja mielenkiintoista on ollut!
Terkat ei kyllä tee fyysistä työtä vaan sairaanhoitajat paremminkin..tosin nekin on delegoitu osittain lähihoitajille ja perushoitajille.
Tuntuu niin oudolta kun täällä henkilöt, joilla on käytännön tietoa vain toisesta koulutuksesta (sh), kertovat myöskin toisesta koulutuksesta (sosionomi) vaikkei siitä näytä olevan tietoa ja kaiken lisäksi vertailevat sitä omaansa. Itse olen sosionomi opiskelija ja kerronpa nyt vain ja ainoastaan tästä koulutuksesta oman kokemukseni.
Koulussa meillä on monenlaisia kursseja. Osa näistä kursseista tietenkin on hieman tylsiä monien mielestä (esim. yhteiskuntaan liittyvät kurssit), mutta niilläkin on oma merkityksensä tulevaa työskentelyä varten. Osa kursseista on käytännönläheisiä. Opiskellaan sitä kuinka asiakkaan kanssa toimitaan, kuinka saadaan asiakas eroon "ongelmistaan". Myöskin erilaisten asiakasryhmien ohjaamista olemme opiskelleet.
Toisin kuin eräät ovat väittäneet, sosionomit toimivat yleensä juuri asiakkaan kanssa, lähellä tätä. Sosionomeja toimii paljon esimerkiksi ohjaajina. Paperityötkin kyllä ovat mahdollisia jos ne kiinnostaa. Vielä täytyy mainita siitä että sosiaalialan koulutusohjelmaan kuuluu aikas kivasti harjoittelua. Tiedän tämän olevan minulle juuri oikea ala. Toivottavasti sinäkin päädyt itsellesi oikeaan ratkaisuun koulutuksen valinnassa. :)
Työskentelen sosiaaliojaajana lastensuojelussa.Lastensuojelutyö on minun juttuni. Työ on todella haastavaa ja mielenkntoista. Sosiaalialan työ on ihmisten auttamista ja tukemista ja työ on henkisesti rassk.välillä.kaikk koulukaverini aikuispuolelta o sijoittuneet hyvn työelämaan. Heitä toimii kriminaalihuollossa, päihdehuollossa ak-klinikat ja laitokset,päivähoidossa,kotipalvelussa,kelassa jne. Jotkut toimivat epäpätevinä sosiaalityöntekijöinä. Tytä kyllä pääkaupunki seudulla on riittänyt kunhan on itse aktiivinen. Kun valmistuin en ole ollut päivääkään työttömänä. Aluksi työskentelin laitoksissa ja nyt kahden vuoden ajan avopuolella. Soisaaliohjaajan bruttopalkka on nyt 1847 e/kk. Palkka vaihtelee kyllä työtehtävän mukaan. Entinen kolleega työskentelee projektityöntekijänä ja palkka on parempi siellä.
perusteluja MIKSI lastensuojelutyö on sinusta kiinnostavin? (ei riitä että on monipuolista tms. kun se ei kerro yhtikäs mitään)...samalla saisi ehkä kuvan MITÄ se pitää sisällään (ei riitä että on laaja-alaista) sekään kun ei kerro mitään...
Tässä joitakin näkökulmia: lastensuojelussa voi tirkistellä jonkinlaista sosiaalipornoa jos sen rumasti haluaa ilmaista. NO, siellä näkee ihmiskohtaloita, mutta myös tapauksia jotka kuntoutuvat ja lapset pääsevät kotiin ja asiat alkavat luistamaan. Kun kyseessä on lastensuojelussa monestikin lapsen koko tulevaisuus, tekee se työstä todella palkitsevaa kun siinä onnistuu, onnistuu auttamaan jonkin lapsen paremmanlaatuiseen elämään joko sijaisperheen tai takaisin kotiin sijoittamisen kautta kun vanhemmat/vanhempi kuntoutuu. Sosionomilla ehkä palkitsevinta työssä on luottamus, joka rakentuu vuorovaikutuksessa lapsen kanssa ja lapsi saa tuntea turvallisen aikuisen työntekijässä.