Papereita järjestellessäni löytyi 30.3.09 kirjoittamani runo, jonka olin jo täysin uhohtanut:
On koti mulla taivaassa
en pelkää kadotusta
ei materia, mammona
saa multa arvostusta
En vääryydestä iloitse
vain Totuus mua kantaa
Ei laki mua kahlitse
kun Jeesus levon antaa
On huoli mulla kuitenkin
monista lampahista
Jotk` eksyksissä vieläkin
taakkanaan lakilista
Siks pyydän rakas Jeesus oi
tuo joukkoon heidät kerran
sun armos vain sen tehdä voi:
-vetää luokse rakkaan Herran
Sä ilon annat autuaan
kuink` voisin kyllin kiittää
saan lihan jättää unholaan
Sun uhris kyllä riittää
Siis katseeni mä kiinnitän
Sinuhun Jeesukseni
Ei mikään anna enemmän
kuin armos rakkautesi
On koti mulla taivaassa
en pelkää kadotusta
ei materia, mammona
saa multa arvostusta
En vääryydestä iloitse
vain Totuus mua kantaa
Ei laki mua kahlitse
kun Jeesus levon antaa
On huoli mulla kuitenkin
monista lampahista
Jotk` eksyksissä vieläkin
taakkanaan lakilista
Siks pyydän rakas Jeesus oi
tuo joukkoon heidät kerran
sun armos vain sen tehdä voi:
-vetää luokse rakkaan Herran
Sä ilon annat autuaan
kuink` voisin kyllin kiittää
saan lihan jättää unholaan
Sun uhris kyllä riittää
Siis katseeni mä kiinnitän
Sinuhun Jeesukseni
Ei mikään anna enemmän
kuin armos rakkautesi
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hieno runo ! siivoa useammin vaan.
Vielä sävel ja nuottipainos.
Opetellaan...
Ainoklaarina . osaisitko säveltää , koeta