Valtio huolehtii kustannuksista, totetaa kunnanhallituksen puh.johtaja Outi Mäkelä (kok).Tuskin pakolaiset jäävät Mäkelän mukaan kovin pitkäksi aikaa Nurmijärvelle, jos eivät löydä työtä.
Koko uutinen tässä:
http://www.hs.fi/kaupunki/a1412568918846
Nurmijärveltä alustava kyllä pakolaisille
Demareiden ja keskustan rivit hajosivat äänestyksessä
Nurmijärvellä hyväksyttiin maanantaina ehdotus pakolaisten ottamisesta kuntaan. Kunnanhallitus päätti äänin 7–4 ottaa kuntaan 20–25 kiintiöpakolaista ensi vuonna.
Nurmijärvi ei ole ottanut kiintiöpakolaisia kuntaan koskaan aikaisemmin.
Aihe oli sen verran kiistanalainen, että sosiaalidemokraattien ja keskustan ryhmät hajosivat.
Pakolaisten ottamista kannattivat kokoomuslaiset, vihreät sekä keskustalainen 2. varapuheenjohtaja Kirsti Handolin.
Vastaehdotuksen teki perussuomalaisten Maiju Tapiolinna ja häntä kannatti Vesa Manner (ps) sekä keskustasta Juhani Viljakainen ja demareista J erry Latva.
"Enemmistö syntyi varmaan siksi, että pakolaisista ei tule kunnalle lisäkustannuksia. Valtio huolehtii kustannuksista", sanoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä (kok).
Tuskin pakolaiset jäävät Mäkelän mukaan kovin pitkäksi aikaa Nurmijärvelle, jos eivät löydä työtä.
Hän arvioi, että tulossa on nelisen perhettä, jotka majoitetaan kunnan vuokrataloihin.
Kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Tapiolinna puolestaan sanoo, että kunnalle jää maksettaviksi palkkakustannuksia kuten pakolaisohjaajan palkka.
"Emme ole pakolaisvastaisia, mutta kun kunnan rahat ovat vähissä, tämäkin tietää menoja", Tapiolinna sanoo.
Kunnanvaltuusto päättää lopullisesti asiasta marraskuun alussa.
Ehdotus pakolaisten ottamisesta oli esillä jo keväällä, mutta se ei koskaan päässyt kunnanhallituksen käsittelyyn. Aihe herätti kunnassa kiivasta keskustelua. Perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti aloitteen pakolaiskysymyksen tuomisesta kansanäänestykseen kunnassa. Aloitetta ei hyväksytty.
KOMMENTTI: Pakolaisten muuttaessa vastaanottokunnasta muualle ko kunnan korvamerkityn elatsurahan pitää seurata mukana muuttokuntaa. Kehdosta hautaan.
Koko uutinen tässä:
http://www.hs.fi/kaupunki/a1412568918846
Nurmijärveltä alustava kyllä pakolaisille
Demareiden ja keskustan rivit hajosivat äänestyksessä
Nurmijärvellä hyväksyttiin maanantaina ehdotus pakolaisten ottamisesta kuntaan. Kunnanhallitus päätti äänin 7–4 ottaa kuntaan 20–25 kiintiöpakolaista ensi vuonna.
Nurmijärvi ei ole ottanut kiintiöpakolaisia kuntaan koskaan aikaisemmin.
Aihe oli sen verran kiistanalainen, että sosiaalidemokraattien ja keskustan ryhmät hajosivat.
Pakolaisten ottamista kannattivat kokoomuslaiset, vihreät sekä keskustalainen 2. varapuheenjohtaja Kirsti Handolin.
Vastaehdotuksen teki perussuomalaisten Maiju Tapiolinna ja häntä kannatti Vesa Manner (ps) sekä keskustasta Juhani Viljakainen ja demareista J erry Latva.
"Enemmistö syntyi varmaan siksi, että pakolaisista ei tule kunnalle lisäkustannuksia. Valtio huolehtii kustannuksista", sanoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä (kok).
Tuskin pakolaiset jäävät Mäkelän mukaan kovin pitkäksi aikaa Nurmijärvelle, jos eivät löydä työtä.
Hän arvioi, että tulossa on nelisen perhettä, jotka majoitetaan kunnan vuokrataloihin.
Kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Tapiolinna puolestaan sanoo, että kunnalle jää maksettaviksi palkkakustannuksia kuten pakolaisohjaajan palkka.
"Emme ole pakolaisvastaisia, mutta kun kunnan rahat ovat vähissä, tämäkin tietää menoja", Tapiolinna sanoo.
Kunnanvaltuusto päättää lopullisesti asiasta marraskuun alussa.
Ehdotus pakolaisten ottamisesta oli esillä jo keväällä, mutta se ei koskaan päässyt kunnanhallituksen käsittelyyn. Aihe herätti kunnassa kiivasta keskustelua. Perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti aloitteen pakolaiskysymyksen tuomisesta kansanäänestykseen kunnassa. Aloitetta ei hyväksytty.
KOMMENTTI: Pakolaisten muuttaessa vastaanottokunnasta muualle ko kunnan korvamerkityn elatsurahan pitää seurata mukana muuttokuntaa. Kehdosta hautaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kirkkonummen kunnanvaltuusto kävi pitkän keskustelun ELY-keskuksen kanssa solmittavasta pakolaisten vastaanottosopimuksesta ja siihen liittyvästä kunnan kotouttamisohjelmasta. Keskustelun merkillepantavin piirre oli, että valtuutetut itsekin totesivat keskustelevansa jostain ihan muusta kuin siitä, mistä muka keskusteltiin.
Valtuusto hyväksyi sopimuksen, jonka mukaan kuntaan otetaan vastaan 15 pakolaista joka toinen vuosi siten, että ensimmäinen ryhmä saapuu vuonna 2015. Sopimus on voimassa toistaiseksi, mutta sen voi irtisanoa 12 kuukauden irtisanomisajalla.
Kunnan oli käytännössä pakko hyväksyä sekä sopimus että kotouttamissuunnitelma, sillä niiden hyväksyminen on valtion pakolaisista maksaman tuen ehto. Tuki ei koske ainoastaan kunnan hyväksymiä pakolaisia vaan myös niitä, jotka jo ovat saaneet oleskeluluvan ja muuttavat kuntaan oma-aloitteisesti. Näiden ihmisten palveluiden tuottamiseen kunta saa valtiolta 200 000 euroa, jotka olisi menetetty, jos sopimusta tai kotouttamissuunnitelmaa ei olisi hyväksytty.
Tällä kertaa kukaan ei vastustanut pakolaisten saapumista kuntaan. Kuka nyt voisi kääntää selkänsä hätää kärsiville? Kaikkien mielestä pakolaiset olivat oikein tervetulleita. Sen sijaan kyllä ehdotettiin, että kotouttamissuunnitelma, jossa oli joitakin puutteita ja vääriä vuosilukuja, lähetettäisiin huolimattomasti tehtynä ja päivittämättömänä takaisin valmisteluun.
Kotouttamissuunnitelman hyväksyminen tai hyväksymättä jättäminen ei itse asian kannalta ollut merkittävä ratkaisu, sillä suunnitelmaan oli kirjattu käytännöt, joita jo nyt noudatetaan suunnitelmasta riippumatta. Suunnitelman hylkääminen ei olisi näitä enimmäkseen lakiin perustuvia käytäntöjä muuttanut.
Osa valtuutetuista ja virkamiehistä uskoi, että todellisuudessa keskustelussa oli kyse siitä, että jos kotouttamissuunnitelmaa ei olisi hyväksytty, ei pakolaiskiintiöstäkään olisi voitu päättää. Tätä teoriaa tuki myös se, että alun perin oli tarkoitus käsitellä pakolaisten vastaanottamista koskeva pykälä ensin ja vasta sen jälkeen keskustella kotouttamissuunnitelmasta, mutta Pekka M. Sinisalon (perus) ehdotuksesta pykälät käsiteltiin toisessa järjestyksessä.
Kun kotouttamissuunnitelman käsittelyä oli päätetty jatkaa ääniin 32-17 ja kun se lopulta oli myös hyväksytty muutamin lisäyksin, päästiin keskustelemaan itse asiasta, eli pakolaisten vastaanottamisesta – jota siis kukaan ei missään tapauksessa vastustanut. Matti Kaurila (kok) ehdotti kuitenkin, että sopimuksesta tehtäisiin määräaikainen sen sijaan, että se olisi voimassa toistaiseksi. Kaurilan mukaan näin sopimuksesta päästäisiin eroon, jos kunnan taloustilanne niin vaatisi, etenkin kun virkamiehet eivät ole pyynnöstä huolimatta antaneet päättäjille tarkkaa arviota pakolaisten aiheuttamista nettokustannuksista.
Monia puhujia kiusasi se, että kunnan virkamiehet väittivät tarkkojen lukujen esittämisen olevan mahdotonta, kun pakolaisten taustasta ja tarpeista ei etukäteen voinut tietää. Lohjalla virkamiehet kuitenkin olivat uskaltaneet tehdä moisen arvion.
Antti Salonen (kesk) totesi vaatimuksen määräaikaisuudesta olevan merkillinen, sillä toistaiseksi voimassa olevasta sopimuksesta päästään eroon 12 kuukaudessa, mutta määräaikaisesta vasta määräajan kuluttua. Minna Pirttijärvi (SDP) totesikin, että oikeasti määräajan vaatimisessa kyse on siitä, että pakolaisten tuloa vastustavat poliitikot toivovat voivansa käydä saman taistelun uudelleen parin vuoden päästä.
Voi olla, että uusikin valtuusto olisi ollut valmis ottamaan vastaan pakolaisia, mutta joka tapauksessa sopimuksen uudistamista olisi voinut pitkittää. Pakolaisten vastaanottamista on nimittäin vastustettu sinnikkäästi ja päätöksentekoa on lykätty erilaisilla syillä. Niistä suosituin on olut se, että on vastuutonta ottaa vastaan pakolaisia, ellei kunnan budjetissa ole varattu riittävän suurta määrärahaa heidän auttamiseensa ja asuttamiseensa.
Myös kunnan vuokra-asuntojono on ollut hyvä peruste vastustaa 15 pakolaisen kiintiötä. Kunnan vuokra-asuntojonossa on noin 200 henkeä, joiden etuja pakolaisten on koettu loukkaavan. Todellisuudessa vuokra-asuntojen vaihtuvuus on sen verran suuri, että jono liikkuu koko ajan. Vaikka se pysyy lähes samansuuruisena, se ei kuitenkaan tarkoita, että useimmat halukkaat eivät saisi asuntoja. Erityisesti suurista asunnoista on välillä ollut jopa ylitarjontaa.
Pohjaehdotus voitti Mannisen tekemän ehdotuksen äänin 40-6 ja Kaurilan tekemän ehdotuksen äänin 28-20. Kaikki änestystulokset löytyvät kunnan sivuilta, kunhan kokouksen pöytäkirjat saadaan tarkastettua.
Koko uutinen ja valtuutettujen nimiluettelo uutisinkissä:
http://verkkonummi.fi/kirkkonummi/politiikka/2895-kunnanvaltuusto-hyvaksyi-pakolaissopimuksen.html
Samaan aikaan kunnassa:
http://www.hs.fi/kaupunki/a1412921303575
Kirkkonummen kunnan syöksykierre helpottumassa
Kotihoidon kuntalisän lakkautus on jälleen esillä Kaupunki11.10.2014 2:00
Kirkkonummi ehti tehdä kipeimmät leikkaukset kunnan talouteen jo viime vuonna. Nyt näyttäisi siltä, että kunnassa voidaan hetki hengähtää.
Ensi vuoden talousarvioehdotus näyttää paremmalta kuin monissa muissa kehyskunnissa, sanoo kunnanjohtaja Tarmo Aarnio.
Melko lupaavasta tilanteesta huolimatta Aarnio ehdottaa muutamia leikkauksia: kotihoidon kuntalisän lakkauttamista kokonaan, sairaalapaikkojen vähentämistä kymmenellä vuodepaikalla sekä henkilöstön vähentämistä lain sallimaan minimiin ympärivuorokautisissa laitoksissa kuten vanhainkodeissa.
Kotihoidon kuntalisän lakkauttaminen on arka paikka, Aarnio myöntää.
Hän on ehdottanut lisän lopettamista useita kertoja, mutta ehdotusta ei ole vielä koskaan hyväksytty. Aarnio haluaa vielä yrittää.
"Lasten kotihoitoon ei oikeastaan tarvita rahallista kannustusta. Tämä on kuuma peruna eikä sitä ehkä hyväksytä, mutta haluan silti kysyä, emmekö voisi kokeilla tätä?"
Kirkkonummen talous hiipuu todennäköisesti runsaat kaksi miljoonaa euroa miinukselle. Aarnion mukaan tulos olisi neljä miljoonaa euroa heikompi, ellei kunta olisi ryhtynyt äkillisiin säästötoimenpiteisiin noin vuosi sitten.
Silloin kunnasta irtisanottiin työntekijöitä yt-menettelyn tuloksena. Lisäksi palveluihin tehtiin leikkauksia, ja veroprosenttia korotettiin puolella prosenttiyksiköllä.
Toimenpiteet näkyvät talousluvuissa. "Nyt näemme, että se säästi meiltä miljoonia", Aarnio toteaa.
Veronkorotus puolestaan tuo kuntaan noin 3,8 miljoonaa euroa rahaa.
Kunnan toimintaan on varaa laittaa enemmän rahaa kuin aiempina vuosina. Toimintamenot kasvaisivat ehdotuksen mukaan ensi vuonna noin 2,5 prosenttia.
Kuntaveroa ei ole tarkoitus nostaa lukuun ottamatta kiinteistöveroa, joka nousee valtion ratkaisujen vuoksi kaikissa kunnissa ensi vuonna.
Lainaa Kirkkonummi ottaa ehdotuksen mukaan 10 miljoonaa euroa ensi vuonna ja laittaa investointeihin yhteensä 23 miljoonaa euroa. Kirkkonummen ensi vuoden talousarviosta päättää lopullisesti kunnanvaltuusto.