Olen eksynyt, enkä löydä viestiäsi, kääk! Vai kävikö niin, että et sitten kuitenkaan illalla enää ehtinyt tehdä sitä uutta viestiketjua?
Et ikinä arvaa, enkä olisi kyllä minäkään arvannut, mutta nyt kävi niin, että eilen olen ostanut ikiomaksi sen Surprisen. Ja se saa pitää tallipaikkansa ja entiset kaverinsa. On täysihoidolla (onko sinusta 220E kuussa liikaa vai sopivasti täysihoidosta?) Mutta nyt pitää kyllä alkaa ratsastamaan tosissaan että saa rahoilleen vastinetta.
Nyt mentävä, koska olen töissä ja palkka juoksee mutta minä en...
Et ikinä arvaa, enkä olisi kyllä minäkään arvannut, mutta nyt kävi niin, että eilen olen ostanut ikiomaksi sen Surprisen. Ja se saa pitää tallipaikkansa ja entiset kaverinsa. On täysihoidolla (onko sinusta 220E kuussa liikaa vai sopivasti täysihoidosta?) Mutta nyt pitää kyllä alkaa ratsastamaan tosissaan että saa rahoilleen vastinetta.
Nyt mentävä, koska olen töissä ja palkka juoksee mutta minä en...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mitä, mitä, mitä sinä sanoa, ostitko oikeesti hevosen. Nyt kyllä Ruudolppi, sinun piti harkita eeerittäin vakavasti tätä ostosta, ennen kuin teet mitään. Kävitkö koettamassa muitakin hevosia, kai sinä kävit, kylläjuu, kävithän, eikö niin?
No, mutta onnea ihan mielettömästi, sillä olen varma, että olet tätä päätöstä harkinnut, eihän kukaan lähde hevoskauppoja tekemään ihan lonkalta!
Mutta millainen Suprise on? Entäs talli? Oletko jo kunnon koulua mennyt ja kerro heti miten meni?
Voi, vitsi, sinun täytyy oikeasti nyt kertoa kaikkia yksityiskohtia, palan halusta kuulla niitä, niin saan tästä hevosestasi yms. hieman tarkemman kuvan!
Menen taas la. Hamppista katsomaan, ilmeisesti. Huunainmaiden [Hamppiksen uusi talli] on ihan mielettömän hieno! Maneesi, iso kenttä ja upea talli! Toivon niin, että pääsisin Hanin hoitajaksi.
Mutta nyt täytyy mennä. Joku on tulossa koneelle.[Olen siis kirjastoissa]
Mutta kerrot kaiken!
Se henkilö, joka äsken tuli koneelle, lähti melkein heti pois.
Nytpä pääsen vielä vähän kommentoimaan[toivottavasti]
Mielesti 220 euroa on oikein nafti hinta vuokralle, jos tosiaan on täysihoito. Millainen talli se siis on?
No körsti, koittaisi tuo poika jo päättää tuleeko koneelle vai ei. Mutta kerkesinpähän tallivuoktasta jtn. sanoo. Hei!
Enhän minä tietysti kovin montaa muuta hepoista ehtinyt käydä kokeilemassa, kun tämä tuli niin äkkiä... Alunperin minun piti vain pitää sitä vuokralla tämä talvi, kun myyjä oletti, että jos ostan, en saa tallipaikkaa siitä samasta tallista missä se on ollut, koska sinne on muitakin jonossa. No, se oli sitten tämä Jaana eli siis myyjä ollut puheissa tallin omistajan eli Jounin kanssa, ja hän oli sanonut että kyllä minä saan pitää sen tallipaikan, vaikka muitakin olisi tulossa. Olen kuulemma jo ehtinyt tehdä Jouniin hyvän vaikutuksen: olen näppärä ja ahkera, sekä vielä jämerä tyyppi. Tarkoittanee, että uskovat minun siivoavan muidenkin puolesta, sekä olen saamassa paljon tiskausvuoroja että kahvinkeittovuoroja on myös luvassa... No sehän on minulle helppoa, olen nopea ja tehokas kuin ajatus!
No Surprise on kiva: kiltti mutta silti ei nössö, vaan kohtalaisen terävä. Siis luonteeltaan, älystä en vielä uskalla sanoa... Eihän se paljon mitään osaa vielä kentällä: siinähän sitä haastetta on, että saisi sen oppimaan jotain uutta, nuorihan se vielä on ratsuksi. Tai oikeastaan: että oppisimme yhdessä jotain uutta. Toisaalta, vähän laiska olen tosissani "koulua" käymään, (koulunkäynnistä voisin kirjoittaa kuusitoista sivua ainakin) voipa vain olla että viihdymme hyvinkin maastossa seuraavat kymmenen vuotta, vaikka sinä vähän sitä epäilitkin!
Semmoista kummallistahan se elämä joskus on: ikinä ei tiedä mitä huominen tuo tullessaan. Olenhan minä tavallaan jo hyvinkin pitkään harkinnut sitä omaa hevosta, mutta kyllä tämä kyseinen yksittäinen tapaus nimeltä JRSurprise on melko lailla ns. heräteostos. Mutta luotan vaistooni! Ja sitäpaitsi, olen siihen jo nyt rakastunut...
No ajattelepa vaikka, miten mekin törmäsimme: siis sinä ja minä! Ensin ikäänkuin napit vastakkain, ja sitten kuitenkin oikeastaan melko sukulaissieluja, eli ilmeisesti viihdymme toistemme seurassa! Joskus on vain jotakin, mitä ei välttämättä pysty selittämään, jotain mikä yhdistää asioita ja ihmisiä ja kaikkea. Ja sen verran voin kertoa tällä elämänkokemuksella, että jos vaikka ajattelee semmoista asiaa kuin aviopuolison valinta, tai siis sen vastakkaista sukupuolta olevan ystävän, niin jos alkaa etsiä, siis etsimällä etsiä tyyppiä, mikä olisi se paras ja täydellinen ja juuri minulle tarkoitettu, niin sitähän saa etsiä kyllä lopun ikäänsä! Ja vaikka loppujen lopuksi valitsisikin mielestään viisaasti, niin ei siinä suhteessa välttämättä kuitenkaan eletä kuin sadussa, elämäänsä onnellisina loppuun asti. Tietää nimimerkki "sekin on pitänyt kokea".
Pikemminkin ajattelen nykyään vähän toisinpäin: jos elämä tuo eteeni vaikkapa nyt yhtäkkiä ikioman hevoisen, niin aion tehdä kaikkeni, että meillä menee hyvin! Hyväksyn ne mahdolliset puutteet mitä hänestä löytyy, niinhän hänkin varmaan hyväksyy minut. Jos etsimme toisistamme parhaat puolet, ja kehitämme niitä, meillä todennäköisesti menee jatkossa ihan hyvin. Olipa sitten kyseesssä ihmissuhde tai eläinsuhde.
Lopuksi voisin pitää oppitunnin aiheesta filosofian lyhyt oppimäärä osa yksi: Jos et voi muuttaa asioita, niin muuta suhtautumistasi niihin. Sillälailla löytää paljon kaikkea hyvää elämästä! Nyt kylpyyn...
Kerro Hanista ja miten edistyy! Peeäs: Äläkä morkkaa nimeä Honey = Hani. Minulla on ollut sen(kin) niminen koira...
jokohan meidän tiemme nyt erosivat kuitenkin. Hyviä hetkiä toivotan ja lämmöllä ajattelen, moikka
ja silleen. Sanoit että ei sillä mitään merkitystä ole, olenko nainen vai mies. Taitaapa sillä kuitenkin olla. Kiitos ja hei, oli kiva tuntea, kaikkea hyvää elämääsi toivon ...