kaksi kysymystä

Pistorasiaketjun kytkentä useammalle vaiheelle on hengenvaarallinen asennustapa asennuksen korjaajalle. Pistorasiaa vaihdettaessa on jännite otettu pois vaihdettavasta pistorasiasta, mutta saattaa käyda että ei huomata ketjun toista vaihetta ja vaihtaja saattaa saada tappavan sähköiskun nollajohdosta ja ketjun lopussa olevalta kojeelta katkeaa suoja ja nollajohdin. Tätä asennustapaa ei kannata käyttää oli sitten sallittu tai kielletty, vaan pistorasiaryhmän ketjutukset 1-vaiheisina lähimmältä jakorasialta tai keskukselta asti.

yks sähkäri kirjoitti:

Pistorasiaketjun kytkentä useammalle vaiheelle on hengenvaarallinen asennustapa asennuksen korjaajalle. Pistorasiaa vaihdettaessa on jännite otettu pois vaihdettavasta pistorasiasta, mutta saattaa käyda että ei huomata ketjun toista vaihetta ja vaihtaja saattaa saada tappavan sähköiskun nollajohdosta ja ketjun lopussa olevalta kojeelta katkeaa suoja ja nollajohdin. Tätä asennustapaa ei kannata käyttää oli sitten sallittu tai kielletty, vaan pistorasiaryhmän ketjutukset 1-vaiheisina lähimmältä jakorasialta tai keskukselta asti.

tässä kahden vaihejohtimen tapauksessa kyseessä on IHC-ohjatut pistorasiat, ja vaihejohtimet tulevat samalta sulakkeelta, mutta eri koskettimelta IHC-lähtöreleessä.

Ja eikö se x-nasta (joissakin pistorasioissa) ole juuri (vaihe)johdon jatkamista varten.

täytyy PPK:n ja kuivausrummun sulakket olla erivaiheilla. Molemmat ei voi olla esim. vierekkäisissä sulakkeissa, jos ne on keskuksessa sisäisesti kytketty samaan vaiheeseen, esim. L1:een. Tällöin nolla johto kuormittuu liikaa ja asennus on pahasti pielessä.
(Asiaa voi verrata kolmivaiheryhmään, jossa riittää yksi nolla, koska virtahuiput erivaiheilla on eri aikaan, yms. ja nollajohto ei kuormitu liikaa ja tätä tapausta voi verrata kolmivaiheryhmään, jossa yksi vaihe jää ikään kuin varalle.)

tuspooli kirjoitti:

täytyy PPK:n ja kuivausrummun sulakket olla erivaiheilla. Molemmat ei voi olla esim. vierekkäisissä sulakkeissa, jos ne on keskuksessa sisäisesti kytketty samaan vaiheeseen, esim. L1:een. Tällöin nolla johto kuormittuu liikaa ja asennus on pahasti pielessä.
(Asiaa voi verrata kolmivaiheryhmään, jossa riittää yksi nolla, koska virtahuiput erivaiheilla on eri aikaan, yms. ja nollajohto ei kuormitu liikaa ja tätä tapausta voi verrata kolmivaiheryhmään, jossa yksi vaihe jää ikään kuin varalle.)

tämä oli hyvä huomio, ja eräs mieskin oli sen jo tiedostanut..

tuspooli kirjoitti:

täytyy PPK:n ja kuivausrummun sulakket olla erivaiheilla. Molemmat ei voi olla esim. vierekkäisissä sulakkeissa, jos ne on keskuksessa sisäisesti kytketty samaan vaiheeseen, esim. L1:een. Tällöin nolla johto kuormittuu liikaa ja asennus on pahasti pielessä.
(Asiaa voi verrata kolmivaiheryhmään, jossa riittää yksi nolla, koska virtahuiput erivaiheilla on eri aikaan, yms. ja nollajohto ei kuormitu liikaa ja tätä tapausta voi verrata kolmivaiheryhmään, jossa yksi vaihe jää ikään kuin varalle.)

>Asiaa voi verrata kolmivaiheryhmään, jossa riittää yksi nolla, koska virtahuiput erivaiheilla on eri aikaan, yms. ja nollajohto ei kuormitu liikaa ja tätä tapausta voi verrata kolmivaiheryhmään, jossa yksi vaihe jää ikään kuin varalle.<

Kolmivaiheryhmässä ei ole kyse eriaikaisuudesta vaan siitä, että virta kulkee nollajohdon kautta vain jos yhtä vaihetta käytetään. Jos käytetään kahta vaihetta, osa paluuvirrasta kulkee toisen vaiheen kautta nollan sijasta. Jos käytetään kolmea vaihetta ja virrat ovat samansuuruiset ja 120 asteen vaihesiirrolla keskenään, niin kaikki virrat menevät ja palaavat vaihejohtimien kautta. Nolla voidaan poistaa tuollaisesta kykennästä jos virrat ovat aina samansuuruiset kuten 3-vaihesähkömoottoreissa on tilanne ja eräistä kolmevaiheisista lämmittimistä.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

>Asiaa voi verrata kolmivaiheryhmään, jossa riittää yksi nolla, koska virtahuiput erivaiheilla on eri aikaan, yms. ja nollajohto ei kuormitu liikaa ja tätä tapausta voi verrata kolmivaiheryhmään, jossa yksi vaihe jää ikään kuin varalle.<

Kolmivaiheryhmässä ei ole kyse eriaikaisuudesta vaan siitä, että virta kulkee nollajohdon kautta vain jos yhtä vaihetta käytetään. Jos käytetään kahta vaihetta, osa paluuvirrasta kulkee toisen vaiheen kautta nollan sijasta. Jos käytetään kolmea vaihetta ja virrat ovat samansuuruiset ja 120 asteen vaihesiirrolla keskenään, niin kaikki virrat menevät ja palaavat vaihejohtimien kautta. Nolla voidaan poistaa tuollaisesta kykennästä jos virrat ovat aina samansuuruiset kuten 3-vaihesähkömoottoreissa on tilanne ja eräistä kolmevaiheisista lämmittimistä.

ihan samaa asiat puhut, eriaikaisuus on juuri tuota vaihesiirtoa.

vaikka kivahan se on niinkuin toisia opettaa

eräs mies kirjoitti:

tässä kahden vaihejohtimen tapauksessa kyseessä on IHC-ohjatut pistorasiat, ja vaihejohtimet tulevat samalta sulakkeelta, mutta eri koskettimelta IHC-lähtöreleessä.

Ja eikö se x-nasta (joissakin pistorasioissa) ole juuri (vaihe)johdon jatkamista varten.

Elikä kyseessä on 1-vaihe ryhmäjohto ja näin ollen ei ole hengenvaarallinen kytkentä, koska kaikki jännitteet häviää pistorasialta kun sulakeelta jännite katkaistaan. Kytkentään ohimenevälle johdolle voi käyttää x-liitintä.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

>Asiaa voi verrata kolmivaiheryhmään, jossa riittää yksi nolla, koska virtahuiput erivaiheilla on eri aikaan, yms. ja nollajohto ei kuormitu liikaa ja tätä tapausta voi verrata kolmivaiheryhmään, jossa yksi vaihe jää ikään kuin varalle.<

Kolmivaiheryhmässä ei ole kyse eriaikaisuudesta vaan siitä, että virta kulkee nollajohdon kautta vain jos yhtä vaihetta käytetään. Jos käytetään kahta vaihetta, osa paluuvirrasta kulkee toisen vaiheen kautta nollan sijasta. Jos käytetään kolmea vaihetta ja virrat ovat samansuuruiset ja 120 asteen vaihesiirrolla keskenään, niin kaikki virrat menevät ja palaavat vaihejohtimien kautta. Nolla voidaan poistaa tuollaisesta kykennästä jos virrat ovat aina samansuuruiset kuten 3-vaihesähkömoottoreissa on tilanne ja eräistä kolmevaiheisista lämmittimistä.

Oon ajatellu 3-vaiheverkon siten, että jos kuormitus ei ole symmetrinen, kaikki paluuvirta tapahtuu nollajohtimen kautta. Mitenkäs esim., jos L1:ssä kulkee 10A ja L2:ssa 10A ja L3:ssa ei mitään. Mitä kulkee nollajohtimessa silloin vai huilaileeko kaikki virta L1 ja L2:n välillä?

Oppia ikä kaikki. kirjoitti:

Oon ajatellu 3-vaiheverkon siten, että jos kuormitus ei ole symmetrinen, kaikki paluuvirta tapahtuu nollajohtimen kautta. Mitenkäs esim., jos L1:ssä kulkee 10A ja L2:ssa 10A ja L3:ssa ei mitään. Mitä kulkee nollajohtimessa silloin vai huilaileeko kaikki virta L1 ja L2:n välillä?

Ei huilaile 2:n vaiheen välillä vaan nollassakin kulkee jotakin.
Vaihesiirto jutut ovat vaikeita käsittää, jos ei ole sähkötekniikan teoriasta perillä ja sittenkin pitää vain uskoa, että niin kai se on sitten.

kulkee kirjoitti:

Ei huilaile 2:n vaiheen välillä vaan nollassakin kulkee jotakin.
Vaihesiirto jutut ovat vaikeita käsittää, jos ei ole sähkötekniikan teoriasta perillä ja sittenkin pitää vain uskoa, että niin kai se on sitten.

mutta siitä on aikaa. Teoria on teoriaa, mut sen soveltaminen käytäntöön on eri juttu. "Vanhempi suunnittelija" tuntuu olevan näistä teorian soveltamisesta käytäntöön" aika kivasti perillä. Eli aiempaan kysymykseeni lisäselvitystä:
Kyseessä keskuksen syöttöjohto, jonka L3-lähdöstä sulake palanut ja nyt L1 ja L2:ssa kulkee molemmissa 10A virtaa. Keskukseen on kytketty 1-vaihe ja 3-vaihe lähtöjä eli normaali käytännön tilanne. Voiko sanoa kylmiltään laskemalla, mitä nollajohtimessa kulkee virtaa vai pitääkö mitata?

Oppia ikä kaikki. kirjoitti:

mutta siitä on aikaa. Teoria on teoriaa, mut sen soveltaminen käytäntöön on eri juttu. "Vanhempi suunnittelija" tuntuu olevan näistä teorian soveltamisesta käytäntöön" aika kivasti perillä. Eli aiempaan kysymykseeni lisäselvitystä:
Kyseessä keskuksen syöttöjohto, jonka L3-lähdöstä sulake palanut ja nyt L1 ja L2:ssa kulkee molemmissa 10A virtaa. Keskukseen on kytketty 1-vaihe ja 3-vaihe lähtöjä eli normaali käytännön tilanne. Voiko sanoa kylmiltään laskemalla, mitä nollajohtimessa kulkee virtaa vai pitääkö mitata?

sanoisin laskematta, että siinä kulkee 10A.
Jos kuorma on resistiivinen, on nollavirta vaiheeltaan oppositiossa puuttuvan vaiheen L3 jännitten kanssa.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

>Asiaa voi verrata kolmivaiheryhmään, jossa riittää yksi nolla, koska virtahuiput erivaiheilla on eri aikaan, yms. ja nollajohto ei kuormitu liikaa ja tätä tapausta voi verrata kolmivaiheryhmään, jossa yksi vaihe jää ikään kuin varalle.<

Kolmivaiheryhmässä ei ole kyse eriaikaisuudesta vaan siitä, että virta kulkee nollajohdon kautta vain jos yhtä vaihetta käytetään. Jos käytetään kahta vaihetta, osa paluuvirrasta kulkee toisen vaiheen kautta nollan sijasta. Jos käytetään kolmea vaihetta ja virrat ovat samansuuruiset ja 120 asteen vaihesiirrolla keskenään, niin kaikki virrat menevät ja palaavat vaihejohtimien kautta. Nolla voidaan poistaa tuollaisesta kykennästä jos virrat ovat aina samansuuruiset kuten 3-vaihesähkömoottoreissa on tilanne ja eräistä kolmevaiheisista lämmittimistä.

Mullekin opetettiin aikoinaan aivan samat asiat. Lauseessa luki kyllä "yms", jos oikein tarkaan lukee. Mutta ei noilla vaihtosähkötekniikan teorioilla auta paljon kaveria, jos on kyse kytkentähommista.

sippo kirjoitti:

sanoisin laskematta, että siinä kulkee 10A.
Jos kuorma on resistiivinen, on nollavirta vaiheeltaan oppositiossa puuttuvan vaiheen L3 jännitten kanssa.

Noh sanoisin että kun vaiheet on 120 asteen vaihesiirrossa, niin nollajohdossa ei mene 10 A vaan jotain muuta, osaiskohan joku laskea? Jos kaksi yhtä suurta resistiivistä kuormaa on kahden vaiheen välissä, eikä nollajohto ole kytketty, vaikuttaa kuorman ääripäihin 400 voltin jännite, eli puolikaskuormaan vaikuttaa 200 volttia. Mutta jos nollajohto on kytketty kuormien väliin, vaikuttaa puolikaskuormaan 230 V:n jännite. Tästä voi jo jotain päätellä.

sitten näin kirjoitti:

Noh sanoisin että kun vaiheet on 120 asteen vaihesiirrossa, niin nollajohdossa ei mene 10 A vaan jotain muuta, osaiskohan joku laskea? Jos kaksi yhtä suurta resistiivistä kuormaa on kahden vaiheen välissä, eikä nollajohto ole kytketty, vaikuttaa kuorman ääripäihin 400 voltin jännite, eli puolikaskuormaan vaikuttaa 200 volttia. Mutta jos nollajohto on kytketty kuormien väliin, vaikuttaa puolikaskuormaan 230 V:n jännite. Tästä voi jo jotain päätellä.

päädyin tuohon 10 ampeeriin siten, että jos L3:een kytkee jännitteen (kuorma kuten muillakin vaiheilla), L3:n vaihevirta on myös 10A, ja nollajohdon virta menee nollaksi.

Koska tuo L3:n 10A virta tekee nollajohdon virrattomaksi, täytyy ennen kytkemista nollajohdossa kulkea tuo sama 10A, ja jos resistiivinen kuorma, vielä vastakkaisella polariteetilla L3:een nähden.

Laskemalla saa 'tieteellisemmän' vastauksen, luultavasti saman.

sippo kirjoitti:

päädyin tuohon 10 ampeeriin siten, että jos L3:een kytkee jännitteen (kuorma kuten muillakin vaiheilla), L3:n vaihevirta on myös 10A, ja nollajohdon virta menee nollaksi.

Koska tuo L3:n 10A virta tekee nollajohdon virrattomaksi, täytyy ennen kytkemista nollajohdossa kulkea tuo sama 10A, ja jos resistiivinen kuorma, vielä vastakkaisella polariteetilla L3:een nähden.

Laskemalla saa 'tieteellisemmän' vastauksen, luultavasti saman.

Mielestäni kun ei tiedetä mitä syötön perässä on kiinni, voi nollajohtimen virta olla jotain 0 - 20A väliltä.

Oppia ikä kaikki. kirjoitti:

Mielestäni kun ei tiedetä mitä syötön perässä on kiinni, voi nollajohtimen virta olla jotain 0 - 20A väliltä.

sopivalla (induktiivinen/kapasitiivinen) kuormalla nollajohdon virta voisi olla tuon 20A; on oikeastaan outoa että on sallittu kahden eri vaiheiden suojilla sama nollajohdin; vai onkohan sallittu muissa kuin 3-vaihesyötöissä?

laskelmassani oletuksena oli symmetrinen kuorma.

sitten näin kirjoitti:

Noh sanoisin että kun vaiheet on 120 asteen vaihesiirrossa, niin nollajohdossa ei mene 10 A vaan jotain muuta, osaiskohan joku laskea? Jos kaksi yhtä suurta resistiivistä kuormaa on kahden vaiheen välissä, eikä nollajohto ole kytketty, vaikuttaa kuorman ääripäihin 400 voltin jännite, eli puolikaskuormaan vaikuttaa 200 volttia. Mutta jos nollajohto on kytketty kuormien väliin, vaikuttaa puolikaskuormaan 230 V:n jännite. Tästä voi jo jotain päätellä.

Simppeli juttu.
Piirrä ruutupaperille vaiheiden kuvaajat.
Kun vaihe 1 on 0 astetta, on vaihe 2 kohdassa 120 astetta. SIN 120 * 10A = 8,66A

Suurin hetkellinen nollajohtimen virta, kun vaiheensiirto 120 astetta ja resistiivinen kuorma, kulkee kahden vaiheen leikkauspisteessä vaiheen 1 kohdassa 150 astetta. Tästä Vaihe 1 sin150 astetta*10A vaihe 2 sin30 astetta*10A = 10A. Jos olisi kolmas vaihe mukana, olisi kolmannella vaiheella menossa negatiivinen huippuarvo sin270 astetta * 10A = -10A, olisi nollajohdon virta nolla.

Jottei asia olisi liian simppeli, täytyy muistaa kapasitiivisia (PC:t ja muut hakkuripowerit) kuormia kytkiessa se, että virta ja jännite ovat keskenään vaiheensiirrossa. Vaikka kuorma olisikin symmetrinen, niin nollajohtimeen saattaa tulla neliöjuuri 3 kertainen äärijohtimen virta. Tässä 10 A:n tapauksessa 17A.