Kesäkuu 2015!

Odotan viidettä rv 32 4

Nostan tämän jos tänne vahingossa olisi uusia kesäkuisia eksynyt =)
Vointi on tällä hetkellä kamala täällä, tiedän että monilla on vielä pahempi olo mutta se tieto ei nyt oikei auta omaa oloani =D
Satunnaisia poissaolopäiviä jo kertyy töistä vaikka o vasta rv8 6 pahoinvoinnin takia.
Kohta menossa ekaan neuvolaan, sit vain odottamaan ekaa ultraa jotta näkee onko pienokaisella kaikki hyvin =)

Nostan taas tämän vaikka tämä palsta onkin nykyään enemmänkin raskaudesta haaveilevien paikka....

Np-ultrassa käytiin, ja selvisi että olinkin jo viikko pidemmällä kuin luulin kuukautisista laskettuna.
Np-ultrassa siis piti olla 12 3, mutta olikin 13 3.
Tästä sitten seurasi se, ett' kun luulin käyneeni verikokeissa 11 3 (kun takaraja ekan trimesterin verikokeisiin on 11 6) niin olinkin todellisuudessa käynyt 12 3.
Nämä verikokeet ei sitten kelvanneet tähän ultraan, vaan piti käydä toisen trimesterin verikokeissa.
Näiden kokeiden tuloksista sitten soitettiin maanantaina, saivat sikiöseulonnassa riskiluvuksi 1:100.
Käytiin sitten eilen lapsivesipunktiossa ja nyt odotetaan 2-4 viikkoa tuloksia...
JA toivotaan että kaikki on hyvin =)
Poika muuten näkyi eilen ultrassa. Varsinaiseen rakenneultraan aika 21.1.

Täälläkin odotellaan kesäkuun vauvaa o/ !

Tiistaina (13.1.) olisi rakenneultraan aika ja jännittää jo kovasti, vähän ehkä poikaa toivoisin saapuvaksi. Ensimmäistäni odotan, joten kaikki on ihan uutta ja jännittävää. Koko raskausaika on ollut aika oireetonta, ja NP-ultraan asti jännitin onko koko raskaus tottakaan. Välillä ärsyttää kun en osaa kaikkia oireita edes yhdistää normaaliin raskauteen kuuluvaksi ja erinäisiä oireita kun olen koittanut googletella, niin milloin on löytynyt syyksi leukemiaa tai reumaa mutta olen kuitenkin malttanut olla soittamatta terveyskeskukseen :D.

Mutta sanompa vaan, että nämä mielialavaihtelut ovat sitten olleet ihan kamalia. Alkuraskaudessa pillahdin itkuun kun en halunnut juoda vesilasia tyhjäksi :DD! Mies katseli silmät pyöreänä, että tätäkö se sitten on seuraavat 7kk. Normaalioloissa en ole mitenkään itkuherkkä, joten tämä muutos tuntuu vähän epämukavalta. Lisäksi olen enemmän tai vähemmän kyseenalaistanut suhdettamme, vaikkei siinä mitään vikaa ollut ennen raskautta. Nyt tuntuu ettei mies tee mitään oikein :D.

Toivottavasti teillä on riskiluvuista huolimatta kaikki hyvin :)!