Olen tuntemattoman naisen kanssa matkalla pois isovanhempieni luota. Auto kiihdyttää lyhyellä suoralla ja törmäämme valtavalla voimalla tien päässä olevaan kallioleikkaukseen. Olemme hetken tajuttomana, kunnes muistan peräpenkillä turvakaukalossa olleen lapsen, joka kuuluu kanssani matkustavalle naiselle. Nainen nousee autosta, ottaa lapsen kaukalosta syliinsä ja tuo lapsen. Nainen itse juoksee kirkuen läheiseen metsään. Vilkaisen naisen perään ja katson sitten lasta; vauva näyttää ulkoisin puolin olevan kunnossa, kuin nukkuisi, mutta kädessäni tunnen vauvan murtuneen takaraivon ja kauhunsekaiset kyyneleet kohoavat silmiin. Heräsin heti järkyttyneenä, enkä uskaltanut nukahtaa uudelleen, sillä joka kerran kun suljin silmäni, eteeni palasi nukkuvan vauvan kasvot ja käteeni tunne lapsen murskaantuneesta kallosta. Olen pitkään miettinyt unen tarkoitusta, toivoisin vihdoin saavani selvyyden...
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
yleensä ihmiset kuvastaa sinua itseäsi. Eli nainen ja vauva olivat osa sinua. Jos auto meni liian kovaa, voi olla että oman elämäsi hallinta on sinulla hukassa.
Uskallatko ottaa vastuuta itse omasta elämästäsi? Miten kohtelet itseäsi ja sisäistä lastasi syvällä sisimmässäsi? Uni kehoittaa mielestäni kiinnittämään huomiota elämäntapaan ja hiljentämään vähän ja pistämään asioita tärkeysjärjestykseen.