Aloin alkuun kuuntelemaan musiikkia YouTuben kautta. Välillä sitä tuli kuunneltua myös Spotifysta. Aloin haluamaan biisejä myös lenkkipoluilleni mukaan. Koska en omistanut fyysisesti biisejä, kuuntelin kännykällä suoratoistona. Huomasin tämän kuluttavan liikaa akkua, kun käytin yhtäaikaa myös Sport Trackeria.
Toisekseen väliin mobiilinetti saattoi tökkiä, jolloin musa lakkas ja tulin siitä tosi vihaiseksi. Yritin taistella musiikista irti, mutta mitä enemmän sitä kuuntelin, sitä enemmän aloin pitämään siitä ja nyt mieleni jopa vaatii sitä. Tiedän, ettei tää tee uskolleni hyvää, mutta kun kiusaukset ovat käyneet niin vahvoiksi.
Ja sitten päätin ostaa itelle iPodin. Soittimen, johon mahtuu mielinmäärin musiikkia. Aloin ostaa iTunesista biisejä ja rippasin myös lainaamia CD-levyjä iTunesiin. Ja nälkä kasvoi syödessään. Minulla on nyt jo aika monipuolinen valikoima eri tyylisuuntien musiikkia. On lenkkisoittolistoja intervalleja, kävelyjä jne. varten. Mitä enemmän olen oppinut hyödyntää musiikkia liikkumisessani ja tunteiden käsittelyssä, sitä riippuvaisemmaksi olen tullut siitä. Toki kuuntelen yhä myös siionin lauluja, virsiä ja kaunista klassista musiikkia, mutta niitä kuuntelen silloin kun haluan rauhoittua. Tiedän, että uskovaisena ei kannata kuunnella maailmallista musiikkia. Entä jos kaveri saa iPodini käteen. No ei se pääse sisältöä selaamaan, kun se on suojattu salasanalla. Koen tekeväni väärin, kun joudun jotain salaamaan ystäviltä ja lähipiiriltä.
Onko muita, jotka painivat saman ongelman kanssa? Miten olette menetelleet?
Kaipaisin vinkkejä. Irti musiikista, vai hyväksyä asia ja elää sen kanssa..
Toisekseen väliin mobiilinetti saattoi tökkiä, jolloin musa lakkas ja tulin siitä tosi vihaiseksi. Yritin taistella musiikista irti, mutta mitä enemmän sitä kuuntelin, sitä enemmän aloin pitämään siitä ja nyt mieleni jopa vaatii sitä. Tiedän, ettei tää tee uskolleni hyvää, mutta kun kiusaukset ovat käyneet niin vahvoiksi.
Ja sitten päätin ostaa itelle iPodin. Soittimen, johon mahtuu mielinmäärin musiikkia. Aloin ostaa iTunesista biisejä ja rippasin myös lainaamia CD-levyjä iTunesiin. Ja nälkä kasvoi syödessään. Minulla on nyt jo aika monipuolinen valikoima eri tyylisuuntien musiikkia. On lenkkisoittolistoja intervalleja, kävelyjä jne. varten. Mitä enemmän olen oppinut hyödyntää musiikkia liikkumisessani ja tunteiden käsittelyssä, sitä riippuvaisemmaksi olen tullut siitä. Toki kuuntelen yhä myös siionin lauluja, virsiä ja kaunista klassista musiikkia, mutta niitä kuuntelen silloin kun haluan rauhoittua. Tiedän, että uskovaisena ei kannata kuunnella maailmallista musiikkia. Entä jos kaveri saa iPodini käteen. No ei se pääse sisältöä selaamaan, kun se on suojattu salasanalla. Koen tekeväni väärin, kun joudun jotain salaamaan ystäviltä ja lähipiiriltä.
Onko muita, jotka painivat saman ongelman kanssa? Miten olette menetelleet?
Kaipaisin vinkkejä. Irti musiikista, vai hyväksyä asia ja elää sen kanssa..
Vastaukset 15
Vanhimmat
Hyväksy asia, ei se syntiä ole. Kiva, että olet löytänyt musiikista psykologisen kanavan elämääsi.
Olen alkanut kypsytellä ajatusta, että tämä musiikinkuuntelu on minulle vain hyväksi, ja ettei tämä sen vuoksi voi syntiä olla. Latasin iPodiini taas lisää musiikkia. Huomasin, että iTunesin kautta iPodiin oli virrannut ilmaiseksi myös U2-bändin levy. Kyseinen yhtye on minulle aiemmin ollut vieras, mutta pidin kyllä levystä.
Mixeristä olen löytänyt paljon ilmaismusiikkia. Mielenkiintoinen tuttavuus on esimerkiksi Olkinukke-yhtye, joka tekee progressiivista rokkia. He ilmoittivat mikseripalvelussa innoittajaksi mm. Absoluuttinen nollapiste bändin, jonka musaa latasin. Oli kevyttä käydä lenkillä, kun oli oman mielen mukaista musiikkia. Enää en ajattele musiikinkuuntelussa, mikä olisi Jumalan mielen mukaista, kun emme voi tietää. Raamatussakaan ei puhuta siitä mitää, millaisesta musiikista Jumala pitää!
>Huomasin tämän kuluttavan liikaa akkua, kun käytin yhtäaikaa myös Sport Trackeria.
Heitä kaiken maailman Sport Trackerit hemmettiin!
Kerropa, mistä TIEDÄT, mikä musiikki on maallista ja mikä ekstraterrestiaalista?
>Ja nälkä kasvoi syödessään.
Tuollaista ei voi edes vanhoillislestadiolainen uskoa.
Sport Tracker on lenkillä se tärkein... Akku riittää hyvin siihen. Jos iPodista loppuu akku, jää vain musiikit pois. Jos kännykästä loppuu akku, en tiedä, minkä mittaisen lenkin tein ja millaisella sykkeellä. Musiikki on minulle vain sellainen piristävä lisä joka tuo suorituksiin lisää potkua. Saan musiikin kanssa parempia tuloksia, mitä ilman.
>Saan musiikin kanssa parempia tuloksia, mitä ilman.
Suomentaisitko tuon oivalluksesi?
Voisit korvata nykyisen musiikin kuuntelusi hyvällä gospel-musiikilla. Suomalaisessa gospelissa on myös hyvää hengellistä musiikkia. Ei kannata jäädä koukkuun mitään sanomattomaan musiikkiin.
Kotimaisesta gospelista voisin suositella Nina Åströmin uusia levyjä, kuten ANNA SADE, Lauluni aihe ei muutu, Kansalleni.... Nämä uudet kappaleet on sanoittanut vanhan vapaakirkollinen profeetta Hilja Aaltonen yli 100-vuotiaana. Niissä lauluissa kuuluu veren ääni.
Toiseksi suosittelisin Pekka Simojoen kappaleita, niissä löytyy aivan ihania, kuten myös hänen kuoronsa EtCetera kappaleet ja yhtyeensä Exit kappaleita. Hänen vaelluksessaan on myös tapahtunut niin ihmeellistä, ettei voi kieltää siinä olleen mukana vahva johdatus. Parantumisia, tiedon sanoja ym.
Kuuntelepa vaikka kappale Katsokaa voittajaan, Vähässä uskollinen, Syttyköön sydämiin, Katso valoon, Lähde, Minä tulin sinua varten, Jumalan tulta, Lähtekää, virret 513,517, Katso valoon, Evankeliumi, Ylitse merten
Exit: Askeleet , Tahdon elää, Sateen kohinaa, Uskomaton uutinen...
Entäpä mahtava Viktor Klimenkon kappaleet kuten Jerusalem.
Kaikkea gospel-musiikkia en minäkään suosittele, mutta sitäkin voi oppia kuuntelemaan.
Ihan mitä tahansa gospelia en kuuntelis. Joissakin on niin ylihenkevät sanat, etten vain pysty sellaisia kuuntelemaan.
iPodissa on Samuli Edelmannin virsiä, valikoidusti HB:n biisejä, Juha Tapiota jne.
Viktor Klimenko ei ole makuuni. Mulla on uudelleen sovituksia monista virsistä, joita laulaa mm. PMMP, Jenni Vartiainen, CatCat, Jippu, jne. Kuuntelen sitä, mikä sopii sanoituksiltaan minulle ja josta saa hyvän fiiliksen.
Ja mitä maallisempaan musiikkiin tulee, en kuuntele mitään, joissa on liikaa rivouksia, tms, vaikka musiikki olis kuinka vetoavaa muuten. Giovanni Marradia tulee kuunnneltua rentoutuakseen. Ihan mielettömän hienoja pianokappaleita hänellä!
"tulee kuunnneltua rentoutuakseen"
Häh?
Kuuntele rauhassa, ei kukaan voi määrittää mitä saa ja mitä ei saa kuunnella. Kuuntelet sitä mistä pidät!
Lauloin vahingossa väärää laulua ystävän kuullen. Hän huolestuneena, että mistä olet tuon kuullut. Vastasin vain, että näitähän kuulee julkisissa tiloissa. En viitsinyt sanoa, että olen mieltynyt kyseiseen lauluun ja olen kuunnellut sitä myös omasta soittimesta. Ns. väärät laulut voivat aiheuttaa hämmennystä.
Ihan mielenkiinnosta: missä kohti Raamattua pop-musiikin kuuntelua kehoitetaan välttämään?
Kielto on SRK:n julkaisemilla Raamatun lisälehdillä.
Raamatussahan sanotaan,että kaikki on sallittua,mutta kaikesta ei ole hyötyä.Ihminen ,joka kulkee Pyhän Hengen johdossa,ei kyllä kuuntele minkäänlaista rokkia,siitä musiikista puuttuu rauha,tarkoitan sellaista ihmisen ymmärrystä suurempaa rauhaa,jonka vain Jumala voi antaa.
Olen Kokenut tämän henkilökohtaisesti.Aloin kuunnella ensiksi,ns kristillistä rockmusiikkia,kuinka mitättömän lyhyt askel siitä olikaan maallisen vastaavan musiikin kuunteluun.Tämän seurauksena elävä rukousyhteys Jeesukseen katosi kokonaan.
Asia on vain niin,että millä sinä sielusi ja ajatuksesi täytät,se sinua hallitsee.Rockmusiikki on erittäin tehokas ase paholaiselle nykyään uskovaisten keskuudessa.
Esitän nyt tässä kysymyksen,johon jokainen vastaa kohdallaan omantuntonsa mukaan.Ei ole väliä mitä sanot,tiedät itse sisimmässäsi asian oikean laidan. Eli,kuinka moni teistä jotka kuuntelette rockmusiikkia usein tai se on suorastaan osa elämäänne,olipa nyt kyse sitten kristillisestä tai maallisen puolen rokista,kykenee olemaan syvässä rukousyhdeydessä Jumalaan? Kykenee rukoilemaan hengessä ja totuudessa,kuten Raamatussa sanotaan.Tämä tarkoittaa sellaista rukousta,mikä syntyy yksinomaan Jumalan hengen vaikutuksesta.Rukoilet Suomen puolesta,jotta tämä kansa ei hukkuisi,vuodatat sydämmesi tuskan Jumalan eteen,tuskan joka lähtee hänen sydämmeltään,koska hänen silmänsä tarkkailevat koko ajan maata,että löytyisikö ketään,joka olisi valmis käymään rukoustaistelua kansansa puolesta tai vaikkapa yksittäisen ihmisen tai asian puolesta,jonka Pyhä Henki rukoilijan sydämmelle laskee?
Kykenetkö?
Teitä tekopyhiä lestoja - kuinka tavalliseen elämään ja esim. nuorisomusiikki on jotenkin "maalliista" ja harhaoppisen lahkonne mukaan syntiä - Luoja varjele, ei tämä ihmisen elämän ole pelkkää murheen laaksossa kulkemista.
Vielä kehtaat vetää tähän rukousyhteyden Jumalaan - sillä ei ole mitään tekemistä sellaisten asioiden kanssa. Tuollaista se on, kun on niin täydellisesti vauvasta asti aivopestynä ihmisoppien lahkon opetusten läpilyömä.
Olette todellisia tekopyhiä fariseuksia - harhaopin, jossa ihmiset ovat määrittäneet sen, mikä on syntiä ja mikä ei. Tuollaisella soopalla ei ole mitään tekemistä todellisen aidon uskon kanssa, mutta kylläkin jonkun kultaisen Vasikan palvomisen kanssa, sillä sitä juuri tuollainen on - ei mitään muuta.
Mikä sinä olet sanomaan, onko jollekulle musiikin kuuntelusta hyötyä vaiko ei?
Millä perusteella määrittelet, että juuri se sinun tapasi uskoa on oikeampi kuin toisen?
Olet syvässä rukousyhteydessä Jumalaan? Oletko ikinä kuullut puhuttavan itsesuggestiosta?