Voi rakas, sä sait mut taas "ansaan". Avasin uudelleen sulle tien sydämeeni. Luotin siihen, että muutuit. Sitä epäilin pitkään, pelkäsin. Päätin luottaa vielä ja päästää sut sisälle mun elämään.
Olisi pitänyt pelätä vielä pidempään, kaikki se mitä toivoin katosi uudelleen. Ja poltin itseni taas sun kanssasi.
Rakas oot, teet sä mitä vaan.
Kun haavat paranee, en enää unohda näitä pettymyksiä. Muistan ne jatkossakin, suljen ovea. Jätän vain rakoselleen. Aina sulla on paikka mun sydämessäni, mutta en enää heittäydy sun mukaan. Tämä oli viimeinen kerta.
Mutta kulta, tiedän kyä meidän tiet taas kohtaa piakkoin. Niin se on aina mennyt. Niin me aina hetki kuljetaan yhteistä polkua. Vain hetken. Ei koskaan pitkään eikä loppuun.
Niin se on, nyt tajuan sen.
Olisi pitänyt pelätä vielä pidempään, kaikki se mitä toivoin katosi uudelleen. Ja poltin itseni taas sun kanssasi.
Rakas oot, teet sä mitä vaan.
Kun haavat paranee, en enää unohda näitä pettymyksiä. Muistan ne jatkossakin, suljen ovea. Jätän vain rakoselleen. Aina sulla on paikka mun sydämessäni, mutta en enää heittäydy sun mukaan. Tämä oli viimeinen kerta.
Mutta kulta, tiedän kyä meidän tiet taas kohtaa piakkoin. Niin se on aina mennyt. Niin me aina hetki kuljetaan yhteistä polkua. Vain hetken. Ei koskaan pitkään eikä loppuun.
Niin se on, nyt tajuan sen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.