http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014101018735371_uu.shtml
Kaikkihan kieliaktiivit muistavat kielisikailun eräänlaisen ennätyksen, kun Helsingin joku lautakunta päätti poistaa Itäsalmi-nimen kylteistä, jotta vain Östersundom-nimi jäi paikolleen.
Iltalehti kuitenkin puhuu Helsingin Itäsalmesta! Onko toimittajalla käynyt vahinko vai onko kyse tietoisesta kannanotosta?
Kaikkihan kieliaktiivit muistavat kielisikailun eräänlaisen ennätyksen, kun Helsingin joku lautakunta päätti poistaa Itäsalmi-nimen kylteistä, jotta vain Östersundom-nimi jäi paikolleen.
Iltalehti kuitenkin puhuu Helsingin Itäsalmesta! Onko toimittajalla käynyt vahinko vai onko kyse tietoisesta kannanotosta?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Veikkaan, että svekotahot ovat jo ottaneet lehteen yhteyttä ja vaatineet "oikeaa" nimitystä käyttöön.
Sipoon puolella Itäsalmi-nimi on käytössä, vaikka siellä 40% asukkaista on suruja.
Sen sijaan Helsinki poisti suomenkielisen nimen, vaikka suruja on 6% asukkaista!?
Mistä tämä kertoo?
Se kertoo, että keinotekoista kaksikielisyyttä ja ruotsin kielen pakottamista harrastetaan sitä hurjemmin, mitä vähemmän ruotsilla on merkitystä.
Tyypillistä svekoilua!
Se kertoo trendistä että kunnioitetaan perinteitä ja alueen alkuperäistä nimistöä ja on lakattu pakkosuomettamasta!
Sen alkuperäisen sipoolaisen Östersundom-nimen kääntäminen Itäsalmeksi olikin täysin turhaa pakkosuomettamista. Toinen turha paikkakuntanimihirviö on Kilpilahti! Pempyöli ja Kumpyöli on onneksi jo kuolleet ja kuopattu.
Nyt olet väärässä! Pakkosuomettamista on harrastettu huomattavasti enemmän kun pakkoruotsittamista paikkakunnan nimissä!!!
Samaa jauhantaa svekoankalta aina vaan... Östersundom on yhtä alkuperäinen kuin Кондра́тьево Säkkijärvelle. Mitä nimihirviömäistä on nimessä Kilpilahti?
Suomessa ei oikeastaan voi pakkosuomentaa paikannimiä, ollaanhan Suomessa. Saamenkielistenkin nimien rinnalla voidaan käyttää suomenkielisiä ja rumien miehittäjäruotsinkielisten kohdalla se on suorastaan ehdotonta.
Itä-Uudellamaalla on suomalaiskielistä paikannimistöä kuten vaikkapa Emäsalo (Emsalö), Pernaja (Pernå, samaa alkuperää kuin Perniö ja Pärnu) sekä linnavuoria esimerkiksi Helsingin Vartiokylän Linnavuori ja sen edustan Vartiosaari ja Porvoon Linnavuori tai -mäki. Paikannimet osoittavat, että suomalaisasutus on ollut niin voimakasta, että maahan tulleet svealaiset ovat omaksuneet paikannimet itselleen ruotsiksi puettuina. Ilman suomalaisasutusta ei näin olisi voinut tapahtua.