Bensiinin lisäaine

Juntti...

Enpä tiedä mikä on totuus näiden nykybensojen säilyvyydestä. Eri keskusteluissa aiemmilta vuosilta on jo esiintynyt erilaisia mielipiteitä. Itselläni on ollut käsitys, että aiemmin esiintyneet ongelmat olisivat liittyneet nimenomaa 2-t sekoitteisiin, joissa tapahtui pitkän seisotuksen yhteydessä jotain öljyn ja bensan lisäaineiden yhteensopimattomuuden seurauksena. Tällaisia tapauksia pääsin seuraamaan -70 luvulla.

Itse olen purkanut 90 luvulla puolitutun pikkukoneen kaasarin, josta löytyi liimamaista mössöä, joka ei liuennut bensaan, alkoholiin (isopripanoli ja etanoli) eikä veteen, muuta ei ollut käsillä. Koska kaveri oli luonteeltaan suurpiirteinen, en voinut olla varma oliko
koneen voitelua hoidettu asianmukaisilla öljyillä, vai oliko mahdollisesti voiteluaineeksi joutunut joskus vahingossa teräketjuöljyä, sitä kun on näkyi olevan nurkissa.

Varoituksista ja 70 luvun kokemuksista johtuen olen tyhjentänyt venebensat, 2-t sekoitteet siis, auton tankkiin pikkuerissä ja ajanut pois. Toisaalta tiedän, että talven seisoneita moottorisahojen sekoitteita, mopojen sekoitteita ja ruohonleikkurin bensoja (nelari)on ihan lähipiirissä käytetty hyvällä mestyksellä, jopa parikin vuotta seisoneina ja nämä bensat on säilytetty joko puolilämpimässä, ei siis pakkasessa, tai vaihtoehtoisesti täysin kylmissä varastotiloissa. Samoin moottoripyörien, lähinnä nelarien tankissa bensat on säilyneet käyttökelpoisena. Vaikealta tuntuisi myös uskoa, että venemiehet, joilla on suuria kiintotankkeja, tyhjentäisivät tankkinsa syksyllä, pikemminkin tankit pyritään täyttämään kondensiveden muodostumisen estämiseksi. Varmanpäälle pelaavat lisäävät menoveteen vain jotain fuel conditioneeria, joita suositellaan perämoottoritehtaiden weppisivuilla offseason huollon yhteydessä. Tarpeesta en ole vieläkään varma. Kun kuitenkin esiintyy kertomuksia, kuinka koneen kaasari on mennyt purkuun syöpymien vuoksi pitkän säilytyksen jälkeen jossa bensa on haihtunut ensin kaasrista pois, niin suosittelisin lisäämään ennen talvsäilytystä bensaan säilytysainetta, ajamaan stabiloitu bensa sisälle koneeseen ja lopuksi tyhjentämään kaasarit vähintään ajamalla, varmuuden vuoksi voisi vielä avata kaasarin pohjaruuvin ja laskea loputkin bensat sieltä pois. Tulee mahdolliset roskatkin ulos.

Se mitä bensalle varmasti tapahtuu seisotuksen aikana on kevyiden jakeiden haihtuminen. Tästä seuraa polttoaineen vähäisempi höyrystyminen ja koneen huonompi käynnistyminen kylmissä olosuhteissa. Bensojen ns. talvilaatuun lisätään butaania, joka liukenee sinne. Butaani on kuitenkin huoneen lämmössä kaasumaista, nestekaasun pääkomponentti ja haihtuu hiljalleen bensasta pois. Lisäyksen tarkoitus on moottorien käynnistyvyyden helpottaminen tosi kylmissä olosuhteissa. Myös muut lyhyet hiilivetypätkät haihtuvat enemmän kuin raskaammat jakeet. Tämä tapahtuu sitä nopeammin, mitä lämpöisemmässä säilytys tapahtuu ja sillä edellytyksellä, että astiasta pääsee alle butaanin höyryn paineella kyseisessä lämpötilassa tavaraa ulos. Muoviastiat, joita ei ole valmistettu bensan säilytykseen, tai ovat huonolaatuisia, päästävät kevyet jakeet suoraan seinämänsä läpi.

Jos säilytys tapahtuu esim. peltisessä jerrykanisterissa, jonka korkin tiiviste on kunnossa, ei haihtumista paljon tapahdu. Astiaan tulee paine joka tasapainossa nesteen höyrynpaineen kanssa ja tilanne vakiintuu. Avoimessa astiassa, siis tankissa jossa on huohotusputki auki tai seinämät läpipäästävää tavaraa, pitkään seisoneen bensan höyrystyminen voi siis em. tapahtuman seurauksena olla merkittävästi huonompaa kuin tuoreen. Ongelmaan voi vaikuttaa lisäämällä tuoretta, mieluumin talvilaatuista tavaraa päälle. Kiintotankkisissa ja pitkän polttoaineen siirtoputken omaavissa ratkaisuissa voi ensikäynnistys kuitenkin olla normaalia hitaampi, koska putkissa ja kaasarissa on todennäköisesti sitä vanhaa, vähän huonommin höyrystyvää tavaraa. Ongelmaksi asti tästäkään ei keväällä mielestäni voi olla.

Parafiinien erottumista bensoista edes kovassa pakkasessa on vaikea uskoa, siellä kun ei niin pitkäketjuisia hiilivetyjä yksinkertaisesti ole. Se on diiselin ja erityisesti kesälaatuisen diiselin ja löpön murheita.

TCW3 luoitettujen 2-t öljyjen pakkaskestävyydestä en tiedä. Voisi olla, että niiden vaatimukset pakkasen suhteen ovat vähäisiä, mutta toisaalta omat kokemukset ulkona talven yli säilytetyistä öljyistä eivät tue minkäänlaisten ongelmien syntymistä. Väitetään kuitenkin, että 2-T öljyjen säilyminen on rajallista. Mitkä ovat sitten ne rajat ja missä olosuhteissa on jäänyt ainakin minulle epäselviksi. Tosiasiahan on, että juuri kukaan ei tyhjennä esim. tuoreöljyvoideltujen koneiden öljysäiliöitä talveksi, kondensiveden muodostuksen kannalta se tuntuisi jopa tyhmältä, koska vesi ja öljy muodostavat yhdessä huonosti pumpattavan, kaiken tukkivan rähmän. Siis kaikki ajavat keväällä vähintään edellisen kauden öljyillä, enkä ainakaan minä ole huomannut kauheasti ongelmia. Ainahan on tarkastettava pitkän seisokin jälkeen, että tuoreöljyautomatiikka lähtee toimimaan ja varmistettava voitelu lisäämällä bensan joukoon noin 1% liukastetta kunnes on selvää, että automatiikka toimii. Kiintotankkillisten tapauksessa tämä olisi ilmeisesti paras tehdä erillisellä pikkutankilla.

Ykä kirjoitti:

Enpä tiedä mikä on totuus näiden nykybensojen säilyvyydestä. Eri keskusteluissa aiemmilta vuosilta on jo esiintynyt erilaisia mielipiteitä. Itselläni on ollut käsitys, että aiemmin esiintyneet ongelmat olisivat liittyneet nimenomaa 2-t sekoitteisiin, joissa tapahtui pitkän seisotuksen yhteydessä jotain öljyn ja bensan lisäaineiden yhteensopimattomuuden seurauksena. Tällaisia tapauksia pääsin seuraamaan -70 luvulla.

Itse olen purkanut 90 luvulla puolitutun pikkukoneen kaasarin, josta löytyi liimamaista mössöä, joka ei liuennut bensaan, alkoholiin (isopripanoli ja etanoli) eikä veteen, muuta ei ollut käsillä. Koska kaveri oli luonteeltaan suurpiirteinen, en voinut olla varma oliko
koneen voitelua hoidettu asianmukaisilla öljyillä, vai oliko mahdollisesti voiteluaineeksi joutunut joskus vahingossa teräketjuöljyä, sitä kun on näkyi olevan nurkissa.

Varoituksista ja 70 luvun kokemuksista johtuen olen tyhjentänyt venebensat, 2-t sekoitteet siis, auton tankkiin pikkuerissä ja ajanut pois. Toisaalta tiedän, että talven seisoneita moottorisahojen sekoitteita, mopojen sekoitteita ja ruohonleikkurin bensoja (nelari)on ihan lähipiirissä käytetty hyvällä mestyksellä, jopa parikin vuotta seisoneina ja nämä bensat on säilytetty joko puolilämpimässä, ei siis pakkasessa, tai vaihtoehtoisesti täysin kylmissä varastotiloissa. Samoin moottoripyörien, lähinnä nelarien tankissa bensat on säilyneet käyttökelpoisena. Vaikealta tuntuisi myös uskoa, että venemiehet, joilla on suuria kiintotankkeja, tyhjentäisivät tankkinsa syksyllä, pikemminkin tankit pyritään täyttämään kondensiveden muodostumisen estämiseksi. Varmanpäälle pelaavat lisäävät menoveteen vain jotain fuel conditioneeria, joita suositellaan perämoottoritehtaiden weppisivuilla offseason huollon yhteydessä. Tarpeesta en ole vieläkään varma. Kun kuitenkin esiintyy kertomuksia, kuinka koneen kaasari on mennyt purkuun syöpymien vuoksi pitkän säilytyksen jälkeen jossa bensa on haihtunut ensin kaasrista pois, niin suosittelisin lisäämään ennen talvsäilytystä bensaan säilytysainetta, ajamaan stabiloitu bensa sisälle koneeseen ja lopuksi tyhjentämään kaasarit vähintään ajamalla, varmuuden vuoksi voisi vielä avata kaasarin pohjaruuvin ja laskea loputkin bensat sieltä pois. Tulee mahdolliset roskatkin ulos.

Se mitä bensalle varmasti tapahtuu seisotuksen aikana on kevyiden jakeiden haihtuminen. Tästä seuraa polttoaineen vähäisempi höyrystyminen ja koneen huonompi käynnistyminen kylmissä olosuhteissa. Bensojen ns. talvilaatuun lisätään butaania, joka liukenee sinne. Butaani on kuitenkin huoneen lämmössä kaasumaista, nestekaasun pääkomponentti ja haihtuu hiljalleen bensasta pois. Lisäyksen tarkoitus on moottorien käynnistyvyyden helpottaminen tosi kylmissä olosuhteissa. Myös muut lyhyet hiilivetypätkät haihtuvat enemmän kuin raskaammat jakeet. Tämä tapahtuu sitä nopeammin, mitä lämpöisemmässä säilytys tapahtuu ja sillä edellytyksellä, että astiasta pääsee alle butaanin höyryn paineella kyseisessä lämpötilassa tavaraa ulos. Muoviastiat, joita ei ole valmistettu bensan säilytykseen, tai ovat huonolaatuisia, päästävät kevyet jakeet suoraan seinämänsä läpi.

Jos säilytys tapahtuu esim. peltisessä jerrykanisterissa, jonka korkin tiiviste on kunnossa, ei haihtumista paljon tapahdu. Astiaan tulee paine joka tasapainossa nesteen höyrynpaineen kanssa ja tilanne vakiintuu. Avoimessa astiassa, siis tankissa jossa on huohotusputki auki tai seinämät läpipäästävää tavaraa, pitkään seisoneen bensan höyrystyminen voi siis em. tapahtuman seurauksena olla merkittävästi huonompaa kuin tuoreen. Ongelmaan voi vaikuttaa lisäämällä tuoretta, mieluumin talvilaatuista tavaraa päälle. Kiintotankkisissa ja pitkän polttoaineen siirtoputken omaavissa ratkaisuissa voi ensikäynnistys kuitenkin olla normaalia hitaampi, koska putkissa ja kaasarissa on todennäköisesti sitä vanhaa, vähän huonommin höyrystyvää tavaraa. Ongelmaksi asti tästäkään ei keväällä mielestäni voi olla.

Parafiinien erottumista bensoista edes kovassa pakkasessa on vaikea uskoa, siellä kun ei niin pitkäketjuisia hiilivetyjä yksinkertaisesti ole. Se on diiselin ja erityisesti kesälaatuisen diiselin ja löpön murheita.

TCW3 luoitettujen 2-t öljyjen pakkaskestävyydestä en tiedä. Voisi olla, että niiden vaatimukset pakkasen suhteen ovat vähäisiä, mutta toisaalta omat kokemukset ulkona talven yli säilytetyistä öljyistä eivät tue minkäänlaisten ongelmien syntymistä. Väitetään kuitenkin, että 2-T öljyjen säilyminen on rajallista. Mitkä ovat sitten ne rajat ja missä olosuhteissa on jäänyt ainakin minulle epäselviksi. Tosiasiahan on, että juuri kukaan ei tyhjennä esim. tuoreöljyvoideltujen koneiden öljysäiliöitä talveksi, kondensiveden muodostuksen kannalta se tuntuisi jopa tyhmältä, koska vesi ja öljy muodostavat yhdessä huonosti pumpattavan, kaiken tukkivan rähmän. Siis kaikki ajavat keväällä vähintään edellisen kauden öljyillä, enkä ainakaan minä ole huomannut kauheasti ongelmia. Ainahan on tarkastettava pitkän seisokin jälkeen, että tuoreöljyautomatiikka lähtee toimimaan ja varmistettava voitelu lisäämällä bensan joukoon noin 1% liukastetta kunnes on selvää, että automatiikka toimii. Kiintotankkillisten tapauksessa tämä olisi ilmeisesti paras tehdä erillisellä pikkutankilla.

Lue lisää

Paitsi että kun kaasarit on useimmiten tehty jostakin alumiiniporosotkusta ja suuttimet vaikka messingistä ja sitten kun tyhjennät sen kaasarin niin seuraus on hapettuminen, josta näkyy vaaleaa jauhetta ja tukkoisuutta siinä kaasarissa. Sitten. Että silleen.

Komppaan pienkone bensiniä tai starbriten polttoaine lisää