Suomessa lapset oppivat koulussa tulemaan haukutuiksi ja pilkatuiksi jos he käyttäytyvät persoonallisesti. Lapset oppivat myös suhtautumaan toisiinsa pilkkaajiensa tavoin. Vanhempana nämä samat ihmiset elävät sosiaalisessa yhteisössä välttäen vapaata persoonallista ilmaisua ja henkistä kehitystä.
Ihmiset pelkäävät toisiaan ja yrittävät pitää yllä sellaista roolia, jonka he ovat lapsena oppineet pitävän heidät turvassa pilkalta. Kaikki järkevä ja kypsä kanssakäyminen suomalaisten väliltä puuttuu, ainakin niin sanotussa julkisessa tilassa. Mistään ei Suomi24ssäkään voida keskustella, koska keskivertosuomalainen kommunikoi yrittämällä tuhota puhujan itseluottamuksen.
Tämä tehdään pyrkimällä henkilökohtaisiin loukkauksiin ja mahdollisimman osuviin halveerauksiin. Toisen ihmisen logiikka ja taiteellinen tuotanto, jos se ei lopu, niin ainakin se ei saa positiivista huomiota suomalaisten kesken.
Keskivertosuomalainen hyväksyy vain sellaisen kanssaihmisen, joka osoittaa samaa epävarmuutta ja kyvyttömyyttä ilmaista itseään toisille.
Pähkinänkuoressa sanottuna suomalainen kulttuuri on sellaisen asenteen vallassa, joka pyrkii tuhoamaan ne ihmiset, jotka saavat suomalaisen näkemään kuinka paljon itse on jäljessä ja kuinka paljon huonompi itse on älyllisesti ja persoonallisesti toista ihmistä.
Tästä seuraa sosiaalisesti paljon henkilökohtaista kärsimystä ja yleistä epäjärjestystä, kulttuurisesti hengentuotosten unohtumista ja poliittisesti se, että suomalaiset eivät ymmärrä poliittista debaattia, eivät osaa käydä poliittista debaattia, eivätkä myöskään pysty ajamaan omia etujaan politiikassa. Demokratia junnaa paikoillaan, älyllinen eliitti nielee kansalaisoikeudet käyttämällä kaiken vallan itse ja yleinen tyytymättömyys ironisesti säilyttää itse itsensä, kun omia tarpeita ei saavuteta.
Ihmiset pelkäävät toisiaan ja yrittävät pitää yllä sellaista roolia, jonka he ovat lapsena oppineet pitävän heidät turvassa pilkalta. Kaikki järkevä ja kypsä kanssakäyminen suomalaisten väliltä puuttuu, ainakin niin sanotussa julkisessa tilassa. Mistään ei Suomi24ssäkään voida keskustella, koska keskivertosuomalainen kommunikoi yrittämällä tuhota puhujan itseluottamuksen.
Tämä tehdään pyrkimällä henkilökohtaisiin loukkauksiin ja mahdollisimman osuviin halveerauksiin. Toisen ihmisen logiikka ja taiteellinen tuotanto, jos se ei lopu, niin ainakin se ei saa positiivista huomiota suomalaisten kesken.
Keskivertosuomalainen hyväksyy vain sellaisen kanssaihmisen, joka osoittaa samaa epävarmuutta ja kyvyttömyyttä ilmaista itseään toisille.
Pähkinänkuoressa sanottuna suomalainen kulttuuri on sellaisen asenteen vallassa, joka pyrkii tuhoamaan ne ihmiset, jotka saavat suomalaisen näkemään kuinka paljon itse on jäljessä ja kuinka paljon huonompi itse on älyllisesti ja persoonallisesti toista ihmistä.
Tästä seuraa sosiaalisesti paljon henkilökohtaista kärsimystä ja yleistä epäjärjestystä, kulttuurisesti hengentuotosten unohtumista ja poliittisesti se, että suomalaiset eivät ymmärrä poliittista debaattia, eivät osaa käydä poliittista debaattia, eivätkä myöskään pysty ajamaan omia etujaan politiikassa. Demokratia junnaa paikoillaan, älyllinen eliitti nielee kansalaisoikeudet käyttämällä kaiken vallan itse ja yleinen tyytymättömyys ironisesti säilyttää itse itsensä, kun omia tarpeita ei saavuteta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Suomalainen kulttuuri on todettu 1993 elinkelvottomaksi nykyaikaan ja siksi se on nostettu EMU-resiinan päälle. EU vatkaa, me matkustamme.
En ota kantaa poliittisen itsenäisyyden luopumiseen liittyviin väitteisiin kansainväliseltä kannalta. Väitteeni koskee nimenomaan suomalaista asennekulttuuria.
...
Puhutko omasta kokemuksesta tai peräti itsestäsi?
...
Olet ihan oikeassa. Suomalaisuus tarkoittaa samanlaisuuden vaatimusta. Se näkyy kaikkialla ja ainakin minua se masentaa.
Kaiken täytyy olla keskinkertaista. Syy miksi suomalaiset eivät suuremmin tieteessä ole menestyneet, piilee juuri lannistavassa kulttuurissamme ja peruskoulun yhdenmukaistamispakossa. Suomessa on paljon korkeakoulutettuja mutta vähän todellisia ajattelijoita, suunnannäyttäjiä tuskin koskaan ollutkaan tai sitten nämä masennetaan itsemurhan partaalle.
Suomessa riittää epäilijöitä vaikka muille jakaa. Kritiikin ei tarvitse olla rakentavaakaan, ei tarvitse noudattaa hyviä tapoja tai muutakaan suuren maailman sivistystä.
Ehkä tuo toisten vahtiminen ja moittiminen toimi vielä "luterilaisessa yhteiskunnassamme" tai kommunistisen aatteen aikana, muttei enää..
Virallisia teitä ajatuksemme teilataan, mielemme painetaan - alas ja kauas valtavirran ulottuvista.
Yhdistyminen on tie joillekin, ehkä/ehkei minulle (meille?).
Ajattelen, olen(ko vaarallinen)?
Niin tahtoisin tarttua tarjottuun tilaisuuteen... kok. jäsen kosi minua jäsenekseen taustaryhmäänsä.
Moraalini estää käärmeeksi menemisen jopa kok:xeen.
"Oma" puolue, ("uskonto" tarvittaessa) pitänee perustaa.
Kunhan saan elämäni kohtuullisen varmalle pohjalle, lähden liikkeelle. En välitä leimautumisesta, sillä tiedän olevani jotain ja omaavani jotain - jopa ehkä - intellektuellista pääomaa...
( - vaikka kirjallinen ilmaisuni ei sitä paljastakaan)
äh, jos stephen hawkins kykenee kommunikoimaan, niin pakko se on minunkin opetella... u'll hear 'bout me
"Pähkinänkuoressa sanottuna suomalainen kulttuuri on sellaisen asenteen vallassa, joka pyrkii tuhoamaan ne ihmiset, jotka saavat suomalaisen näkemään kuinka paljon itse on jäljessä ja kuinka paljon huonompi itse on älyllisesti ja persoonallisesti toista ihmistä."
Yritätkö sanoa, että sinun tekstejäsi arvostellemalla sinut yritetään tuhota?
/Kalle