Lipposen hallitukset pureutuivat tiukasti työttömyyden vähentämiseen. Keinot olivat monet. Luotiin muun muassa kurssijärjestelmä, jonka tarkoituksena on antaa potkua ja virikkeitä joskus pitkäänkin työttömänä olleelle. Samalla saatiin näppärästi virallisia työttömyyslukuja alemmaksi. Järjestelmä on toiminnassa vieläkin. Viime aikoina on alkanut näkyä kritiikkiä sitä kohtaan. Varsinkin kurssitettavat ovat alkaneet epäillä sen mielekkyyttä omalta osaltaan.
Näin järjestelmä toimii:
Työvoimatoimistojen ja TE-keskusten kanssa yhteistyössä toimivat yksityiset koulutusyrittäjät järjestävät erilaisia työllistymiskursseja, joihin "tutoroinnin" lisäksi sisältyy 7-8 kuukauden harjoittelujakso jossakin yrityksessä.
Harjoittelupaikkaa varten kursille hakeva saa kurssinpitäjältä nipun jostain yritysluettelosta kopioituja osoitteita. Kurssipaikan saa jos onnistuu saamaan harjoittelupaikan.
Kurssi on harjoitteluajan pituinen ja sisältää n.20 tuntia "teoriaa". Teoriatunnit ovat kursittajan pitämiä "kalvosulkeisia".
Harjoittelijan ottanut työnantaja joutuu maksamaan 3000-5000 euroa harjoittelijaa kohti suoraan kurssiyrittäjälle. Harjoittelija saa kurssin ajalta työmarkkinatukea.
Monesti pitkäänkin työttömänä ollut suostuu näihin järjestelyihin siinä toivossa, että harjoittelupaikka muuttuu jatkossa vakituiseksi työpaikaksi. Mitään takuuta siitä ei ole. Eniten tästä järjestelystä hyötyy rahallisesti kursittaja. Näihin kursseihin valtio käyttää 37milj. eur/vuosi. Joka summa siis joutuu n. 200:n yksityisen kurssiyrittäjän taskuun. Tämän alan yritykset tavallisesti, "yksi mies, salkku, puhelin, sähköposti faksi" tekevät hyvää tulosta.
Valtio hyötyy tästä järjestelmästä siten, että kursitettava ei ole kurssin aikana mukana työttömyysluvuissa. Kurssitettava ei sinänsä häviä rahallisesti verrattuna siihen, että olisi virallisesti työttömänä ja kotona. Hän saa ehkä piristystä tekemällä ilmaista työtä, mitään muuta korvausta hän ei työstään saa.
Monilla kurssijärjestelmään päässeillä saattaa olla puolikin tusinaa mieltä virkistävää kurssijaksoa takanaan.
On harjoittelijan ottaneesta työnantajasta itsestään kiinni, kuinka paljon hän harjoittelijasta hyötyy. Monet harjoittelijoista omaavat hyvän ammattitaidon, joten 3000-5000 euron kustannuksella lunastettu 7-8 kuukauden työpanos saattaa olla kannattava sijoitus.
Näin järjestelmä toimii:
Työvoimatoimistojen ja TE-keskusten kanssa yhteistyössä toimivat yksityiset koulutusyrittäjät järjestävät erilaisia työllistymiskursseja, joihin "tutoroinnin" lisäksi sisältyy 7-8 kuukauden harjoittelujakso jossakin yrityksessä.
Harjoittelupaikkaa varten kursille hakeva saa kurssinpitäjältä nipun jostain yritysluettelosta kopioituja osoitteita. Kurssipaikan saa jos onnistuu saamaan harjoittelupaikan.
Kurssi on harjoitteluajan pituinen ja sisältää n.20 tuntia "teoriaa". Teoriatunnit ovat kursittajan pitämiä "kalvosulkeisia".
Harjoittelijan ottanut työnantaja joutuu maksamaan 3000-5000 euroa harjoittelijaa kohti suoraan kurssiyrittäjälle. Harjoittelija saa kurssin ajalta työmarkkinatukea.
Monesti pitkäänkin työttömänä ollut suostuu näihin järjestelyihin siinä toivossa, että harjoittelupaikka muuttuu jatkossa vakituiseksi työpaikaksi. Mitään takuuta siitä ei ole. Eniten tästä järjestelystä hyötyy rahallisesti kursittaja. Näihin kursseihin valtio käyttää 37milj. eur/vuosi. Joka summa siis joutuu n. 200:n yksityisen kurssiyrittäjän taskuun. Tämän alan yritykset tavallisesti, "yksi mies, salkku, puhelin, sähköposti faksi" tekevät hyvää tulosta.
Valtio hyötyy tästä järjestelmästä siten, että kursitettava ei ole kurssin aikana mukana työttömyysluvuissa. Kurssitettava ei sinänsä häviä rahallisesti verrattuna siihen, että olisi virallisesti työttömänä ja kotona. Hän saa ehkä piristystä tekemällä ilmaista työtä, mitään muuta korvausta hän ei työstään saa.
Monilla kurssijärjestelmään päässeillä saattaa olla puolikin tusinaa mieltä virkistävää kurssijaksoa takanaan.
On harjoittelijan ottaneesta työnantajasta itsestään kiinni, kuinka paljon hän harjoittelijasta hyötyy. Monet harjoittelijoista omaavat hyvän ammattitaidon, joten 3000-5000 euron kustannuksella lunastettu 7-8 kuukauden työpanos saattaa olla kannattava sijoitus.
Vastaukset 2
Vanhimmat
---Viime aikoina on alkanut näkyä kritiikkiä sitä kohtaan. Varsinkin kurssitettavat ovat alkaneet epäillä sen mielekkyyttä omalta osaltaan. ---
Tuota aihetta käsiteltiin nyt ihan äskettäin, mutta sitä käsiteltiin televisiossa samalta asiapohjalta jo vuonna 1995.
Eli ei tämä nyt ihan viimeaikainen juttu ole?
Muistelen, että suurimmat summat valtion työllisyyskoulutuksessa ohjautuvat yliopistojen täydennyskoulutusyksiköille, jotka eivät tiedä esim. yrittäjäkoulutuksesta yhtään mitään.
Harjoittelijoiden ottajien joukossa on myös aina kepuleita yrittäjiä, jotka eivät aiokaan palkata työtöntä vakinaiseksi, vaan hyödyntävät kurssitettavia, kun halvalla saavat.
Rahat kannattaisi mieluummin antaa työttömille, vaikkapa siten, että työttömän pysyvään työsuhteeseen palkannut yritys saisi työttömyysvaroista palkan hyvitystä vaikkapa 50% ensimmäisen vuoden ajalta, jos sitoutuu pitämään työttömän vielä toisenkin vuoden. Ellei pidä, niin maksaa vastaavan osan saamastaan hyvityksestä valltiolle.