Nauran itselleni joskus. En tunne ketään, joka olisi lähellekään niin kuin minä. En tiedä ketään, joka olisi elänyt näin, eikä kukaan ole saanut aikaiseksi tällaista soppaa, jonka minä olen saanut aikaiseksi. Mikä mua vaivaa? Miten kukaan voi elää näin? Olen saanut monien ihmisten elämään jotain hyvin erilaista. Minne menen, siellä tulee systeemeihin uusia juonteita. Aivoissa täytyy olla jotain poikkeavaa. Narsismi ja psykopatia eivät riitä kuvaamaan sitä mitä olen. Olen paljon enemmän. Mietintö rakkaalleni. 20 vuotta sitten kohtasimme. Oli talvinen aamupäivä.
Miten voin olla tällainen?
Kysymys-Erkki
488
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyllä muutkin niitä soppia saa aikaiseksi, et ole poikkeava siinä suhteessa, sekä muuttaa systeemejä tai juonteita ym.
Olette pitkään tunteneet jos 20 v. vai oliko silloin tapaamisenne sattumaa, muistat aika hyvin jos sattumaa vain.
Ne on päiviä, ei vuosia. Siinä kalenterissa.
aika usein mun tapetilla. Nauran ja kujeilen itseni kustannuksella, sillä sehän ei loukkaa ketään toista ja tuo ympäristöön hyvää ja iloista mieltä ;-).
Hyvähän täällä on naureskella itselleen, kun 20 vuotta on jo kulunut. Itselleen nauraminen ja hyväntahtoisesti vähän toisillekin on sallittua. Mua ei naurata nyt pätkääkään, olen niin pirun tosissani.. nauran itselleni sitten kun tulee se hetki että pidän itseäni taas täysin pellenä.
Tulin ja lähden ... idioottina palstalta pois jonnekin muualle ikävöimään :'( tää ja nää kaikki tunteet on niin per*eestä välillä, onneksi vain välillä. Tykkään siitä että hänestä tykkään, kun en voi olla tykkäämättäkään