Näetkö toisissa ihmisissä hyvät puolet vai heikkoudet?
Uskon että hyvyys lähtee ihmisen sisimmästä. Sitten kun rakastaa itseään ja hyväksyy itsensä, pystyy rakastamaan myös toista vikoineen päivineen. Pystyy näkemään myös toisissa hyvyyden.
Uskon että hyvyys lähtee ihmisen sisimmästä. Sitten kun rakastaa itseään ja hyväksyy itsensä, pystyy rakastamaan myös toista vikoineen päivineen. Pystyy näkemään myös toisissa hyvyyden.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Uskon.
Näen ihmisissä hyvää, mutta näen myös sen huonon, jota he joskus levittävät. Hyvä ihminen ottaa vastuun myös siitä levittämästään huonosta. Pyytää anteeksi tarpeen vaatiessa ja kertoo käytöksensä syyt jne.
Liian moni ei ota vastuuta sanomisistaan.
Toiset näkee pääosin negatiivisia asioita kaikessa ja toiset pääosin positivisia.
Itse laskisin itseni jälkimmäiseen ryhmään.
tästä taas turhanpäiväinen saarna ja itsensä nostatusketju. Kaunis on sädekehäsi. Muuta virkaa tällä palstalla ei enää ole, haukkuma/ täysi narsistipalsta. Sitä rataa ja hohhoijakkaa. Jotkut tekee täällä vuoroin kumpaakin. Mites sitä muuten itsestään sais ikikultaisen kuvan.
Mä olen pyrkinyt pidempään hyväuskoisuudestani eroon. Se on ollut vain ongelmia minulle aiheuttava piirre itsessäni. Olen kokenut kovia sen piirteen takia ja vaikka kuinka kovaa minuun osuisi ja jo luulen että olisin jo realistinen muita ihmisiä arvioidessani.
Olen sanonut etten luota helposti. Olen varovainen ja varautunut. Se onkin totta, mutta silti liian helposti hyvää toisista uskova. Edelleen ja se kostautuu minulle yhä uudelleen ja uudelleen. En tunnu oppivan millään pois sinisilmäisyydestäni.
Vastaus on: kyllä haluan uskoa ihmisten hyvyyteen vaikka näen sen toisenkin puolen mutta sitä ei halua nähdä. Siitä ei halua välittää vaikka se olisi todella pahakin huono puoli esim. ko. ihminen on tappanut jonkun.
Nyt opettelen näkemään niitä toisten huonoja puolia ja ymmärtämään milloin pysyä kaukana ja kiertää sellainen ihminen kaukaa. Pakkohan se joskus on oppia että ei mene päin ongelmia ja aina pety. Eniten siinä itse kärsii. Aina.
Nykyään hälytyskellot kyllä soi ehkä jo ensi sekunneilla kun jonkun tapaa mutta se sinisilmäinen usko toisen ihmisen hyvyyteen jättää hälytykset huomioimatta. Haluaa antaa mahdollisuuden toiselle vaikka tietää että tämä ihminen on esim: syvällä rikollisuudessa. Jotenkin sitä silti ajattelee että ketään ei saa tuomita vaan haluaa antaa toiselle mahdollisuuden näyttää millainen on.
Itse rikollista deittailleena tajusin että minua on helppo manipuloida. Minulle on helppo valehdella ja en edes epäile. Minut sai puhuttua puolelleen jos osasi vain hyvin puhua ja selittää. Se vei minua vaaroihin..
Toisten hyvyyteen uskomisessa ei mitään väärää mutta hyvä olisi oppia realistiseksi ja hiukan epäileväksi sekä väistämään vaaroja. Ihmiset ei kaikki hyväntahtoisia ole.
Story of my life... tapailin tosin rikollisen sijasta epävakaata tuuliviirimiestä, todellinen luonne selvisi vasta kun kerkesin rakastua.
Jotta sympatiani sulle naiiviudesta pois.
Rakkaus.. se on paha paha asia jos rakastuu väärään koska se sokaisee.. jos se ehtii tapahtua on loukussa.
Todellakin.
Peili...
kyllä uskon ,sillä olen aikoja sitten tavanut sellaisen ihmisen joka on hyvä ihminen.heikkoudesta en tiedä .mutta jokaisella on omat heikkoutensa .
Jokainen ihminen on hyvä, mutta kaikki teot eivät ole hyviä, edes silloin kun tarkoitus olisi hyvä.
Tykkkään jos nainen on herkkä niin voi pussailla paljon ja olla lähekkäin ja hän ymmärtää. Sitten vaan peiton alle kaksin kaikiksi ajoiksi.
Uskon kun kyse on minulle merkityksellisistä ihmisistä. Kaikesta huolimatta.
Näen ihmisessä ne huonot puolet nykyisin. Aikoja sitten näin vain ne hyvät puolet. Ovat kai ne ajat lopullisesti takanapäin.
Hyviä ovat kaikki mutta epävarmuus peittää sen (epävarmuus omasta hyvyydestään).
En usko enää.
Aina vaan vähemmän ja vähemmän.Siihen on syynsä.