Euraasian unioni vai uusi Bysantin valtakunta?

Muistanette Kyproksen tukipaketit ja ihmeellisen lupauksen auttaa, vaikka tukipaketteja ei ollut tarkoitus lähettää rahanpesuvaltioille? Krään alle muutaman linkin.

Kreikan talous
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikan_talous

Mario Draghi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mario_Draghi

EU:n ja Goldman Sachsin liitto
Julkaistu 05.05.2014
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/05/eun-ja-goldman-sachsin-liitto

"Yritysten valtaa EU:ssa selvittänyt tietokirjailija-toimittaja David Cronin sanoi MOT:lle, että vaikutusvaltaisin yritys Brysselissä on 
yhdysvaltalainen investointipankki Goldman Sachs.

Goldman Sachsilla ja Yhdysvaltain hallituksella on perinteisesti ollut hyvin läheinen suhde. Pankin johtajat ovat ryhtyneet muun muassa valtiovarainministereiksi ja toisin päin. Vähintään yhtä lähellä virallista päätöksentekoa pankki on EU:ssa.

Vaikutusvaltaisin "goldmanilainen" EU:ssa on tällä hetkellä euroalueen keskuspankin EKP:n pääjohtaja Mario Draghi. Hän toimi pankin tytäryhtiön Goldman Sachs Internationalin toimitusjohtajana ja hallituksen varapuheenjohtajana 2002–2005. Goldmanilta Draghi siirtyi Italian keskuspankin johtoon ja sieltä 2011 EKP:n ykköseksi.

Juuri ennen Draghin tuloa Goldmanille pankki auttoi Kreikkaa piilottamaan valtionvelkojaan virallisista tilastoista johdannaissopimusten avulla. Kun piilottelu tuli julki, Draghi kiisti tienneensä "

Sitten tällainen uutinen Zerohedgestä:

Draghi The Dictator: "Working With The Germans Is Impossible"
Submitted by Tyler Durden on 10/12/2014 12:44 -0400
http://www.zerohedge.com/news/2014-10-12/draghi-dictator-working-germans-impossible

Kauppalehdessä keskusteltiin näin:

Saksan tilanne
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=243596&start=15&tstart=0

Kommentti 29.8.2014 18:48:

"Saksa on miehitetty maa, minkä muka pitäisi vetää taloustaidoillaan euroaluetta. Tosin he eivät edes halua vetovastuuta. Yhdysvallat kuuntelee ja seuraa ilmeisesti luvan kanssa Saksan päämiestä?
Saksalaisilla ei ole mitään ajatusta, kuka voisi seurata Muttia valtaan."

Kommentti 12.10.2014 19:57:
"Länttä täysin hallinnoiva banksteriklaani kokee Saksan vastustuksen mahdottomana.
Niskuroiva Saksa pitää nyt varmaankin miehittää..
..eiku..ööö...wait... Nehän on jo miehitetty?

http://www.zerohedge.com/news/2014-10-12/draghi-dictator-working-germans-impossible"

Kreikan tukipakettien yhteydessä samoin kuin Kyproksen tukipakettien yhteydessä on ollut keskusteluissa kommentteja, että niillä on yhteyksiä venäläisiin. Puhuttiin mm. rahanpesurahan sijoittamisesta Kyproksen pankkeihin, meren pohjasta ja lämpimistä satamista yms.

Onko Goldman & Sachsin miehillä yhteyksiä ja minne? Miksi venäläiset tungettelevat ja ovat Itämerellä hieman röyhkeinä? Ovatko kääntyneet tai onko joku joukossa kääntynyt johonkin suuntaan, jos Saksan mielenkiinto yhteisten velkojen ottoon on alhainen ja jotkut tahot vaikoilivat Saksan johdon puheluita? Draghia kiinnostaa ehkä entinen kotimaansa, Italia ja sen talous. Jos Saksa on Välimeren maille hankala kustantaja, niin mitä voisi pankinjohtaja tehdä. Onko Venäjä, Kreikka, Kypros tekemisissa vaikka omistusten kautta? Zerohedgen juttu täytynee kääntää.

Toisaalta Itänaapuri näyttää siltä kuin nurkkaan ahdisteltu? Mutta jos taustalla on paljon rahaa pankkiiripiireissä, syntyykö röyhkeyttä? Onko euron / ruplan talousromahdus laskettu?

Formula 1 12.10.2014 klo 10:49 | päivitetty 12.10.2014 klo 11:16
Telegraph: Putin käski F1-kuskeja olemaan hiljaa
http://yle.fi/urheilu/telegraph_putin_kaski_f1-kuskeja_olemaan_hiljaa/7524003

Muutama linkki Masha Gessenistä.

Vanhempi juttu vuodelta 2012:

Putin-kriitikko Masha Gessen: Suomi on Putinille "pääulkomaa"
Julkaistu: 26.10.2012 6:30
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288510831128.html

Masha Gessen: Turha kuvitella, että länsi voisi vaikuttaa Putiniin
Julkaistu: 4.9.2014 23:50
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288733817181.html

Bysantin valtakunnasta:
Bysantin valtakunta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bysantin_valtakunta

"Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (kreik. Βασιλεία τῶν Ῥωμαίων, Basileia tōn Rhōmaiōn tai Πολιτεία τῶν Ῥωμαίων, Politeia tōn Rhōmaiōn; lat. Imperium Romanum; "Roomalaisten keisarikunta") oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka. Bysanttilainen identiteetti oli yhdistelmä roomalaisuutta, kreikkalaista (hellenististä) kulttuuria ja ortodoksista kristinuskoa. Bysantti katsoi viimeiseen saakka edustavansa keisarillisen Rooman valtakunnan perintöä keisari Konstantinus I:n luomassa kristillisessä muodossa."

"Alkuvuodet (n. 400-luku)

Länsi-Rooma mureni 400-luvulla germaanien valloitusten myötä. Germaanien asettuminen länteen heikensi lännen keisarin asemaa, ja keisarius lakkasi vuonna 476, kun vallan kaapannut goottipäällikkö Odovakar ei ottanut keisarin arvoa vaan palautti muodollisuudeksi käyneen arvonimen Konstantinopoliin. Rooman valtakunnan perinnettä jatkanut valtakunnan itäinen osa säästyi suurilta osin germaanien invaasiolta ja asuttamiselta muun muassa vahvemman taloutensa ja puolustuksensa ansiosta. Theodosiuksen käynnistämä Konstantinopolin muurien uudelleenrakentaminen valmistui vuonna 413. Muurit tulivat kestämään tuhat vuotta aina osmaanivalloitukseen saakka.[10]

Bysantin alkuvuosina kristillinen kirkko vahvistui. Toisaalta aikaa leimasivat kiistat opin oikeasta tulkinnasta. Kaksi keskeisintä erityisesti Bysantin kirkkoa koskenutta kiistaa olivat areiolaisuutta koskenut kiista 300-luvun alussa sekä nestoriolaisuutta koskenut kiista 400-luvun alussa. Areiolaisuus tuomittiin Nikean kirkolliskokouksessavuonna 325, nestoriolaisuus Efesoksen kirkolliskokouksessa vuonna 431. Nestoriolaisuuden vastareaktiona syntyi puolestaan monofysiittinen liike, joka tuomittiin Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451. Myös keisari joutui usein ottamaan kantaa harhaoppikiistoihin, mikä lähensi kirkon ja keisarin suhdetta"

"Bysantin kulta-aika (n. 850–1050)

Bysantin kulta-aikana voidaan pitää niin kutsutun makedonialaisen dynastian aikaa vuosina 867–1056. Dynastian aikana Bysantista onnistuttiin jälleen rakentamaan suurvalta, ja se valtasi takaisin maita, joita arabit olivat valloittaneet idässä ja slaavit Balkanilla. Myös eteläinen Italia valloitettiin, ja keisari Johannes I Tzimiskes ulotti taistelut aina Jerusalemiin asti. Vuonna 1014 keisari Basileios II (keisarina 976–1025) kukisti Bulgarian. Voittoisien sotien ja vahvojen hallitsijoiden ansiosta Bysantti oli sekä sotilaallisesti että taloudellisesti vahva, ja pääkaupunki Konstantinopoli oli loistelias kulttuurin ja vallan keskipiste. Kauppa ja käsityöläisyys kukoistivat, Konstantinopoliin perustettiin uusia kouluja, kiinnostus antiikin kulttuuriin ja filosofiaan heräsivät uudelleen, ja maallinen kirjallisuus ja muu kulttuuri elpyivät. Samalla bysanttilainen sivistys levisi myös naapurikansojen alueille."

Bysantin valtakunta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bysantin_valtakunta

"Bysantin loppuajat (1261–1461)

Uudelleensyntynyt Bysantti valtasi Mikaelin aikana Peloponnesoksen ja nousi joksikin aikaa poliittisesti merkittäväksi toimijaksi. Neuvottelut idän ja lännen kirkkojen yhdistymisestä aloitettiin 1200-luvun jälkimmäisellä puoliskolla, ja asiaa käsiteltiin Lyonin kirkolliskokouksessa vuonna 1274. Tuolloin keisari Mikael VIII olisi ollut valmis hyväksymään yhdistymisen saadakseen lännestä sotilaallista apua. Yhdistyminen ei kuitenkaan toteutunut yleisen vastustuksen vuoksi.[22] Samaan aikaan Kaarle Anjoulainen suunnitteli valtaavansa Bysantin paavin tuella."

"Bysantin kukistuminen
Bysantin valtakunta noin vuonna 1400.

1400-luvulle tultaessa Bysantin alue oli kutistunut kattamaan lähes pelkästään Konstantinopolin kaupungin, Thessalonikin, Peloponnesoksen alueen (Morean despotaatti) sekä joitakin Egeanmeren saaria (mm. Lesbos ja Limnos). Konstantinopolista erilliset alueetkin olivat käytännössä itsenäisiä ja ainoastaan nimellisesti ja perinteensä kautta osa valtakuntaa.[20][23] Thessalonikin kaupunki luovutti itsensä venetsialaisten haltuun vuonna 1423. Osmanit valtasivat kaupungin vuonna 1430 ja surmasivat koko väestön ja kaupungissa olleet venetsialaiset sotilaat.[12]

Osmaanien sulttaani Bayezid I piiritti Konstantinopolia vuosina 1397–1402. Keisari Manuel II kiersi Eurooppaa hakien apua Bysantille. Valtakunta pelastui mongolien hyökättyä samaan aikaan osmanien alueille. Osmanien valta elpyi pian. Sulttaani Murad II piiritti vuorostaan Konstantinopolia vuonna 1422. Osmanit valtasivat Thessalonikin vuonna 1430.[12] Nyt keisari Johannes VIII Palaiologos haki apua lännestä ja hyväksyi tämän vuoksi kirkkojen yhdistymisen Firenzen kirkolliskokouksessa vuonna 1439. Osmaneja vastaan saatiin organisoitua unkarilaisten ja latinalaisten ristiretki, niin kutsuttu Varnan ristiretki, mutta se päättyi kristittyjen kannalta katastrofiin Varnan taistelussa vuonna 1444.[20] Kirkkojen yhdistyminen julistettiin lopulta voimaan Konstantinopolissa vuonna 1452.[12] Se ei kuitenkaan juurikaan toteutunut käytännössä yleisen vastustuksen vuoksi.

Bysantin valtakunnan loppu koitti vuonna 1453. 2. huhtikuuta osmanien sulttaani Mehmed II aloitti Konstantinopolin piirityksen, jota kesti melkein kaksi kuukautta. Keisari lähetti avunpyyntöjä länteen, mutta apua ei tullut. Bysantin valtakunta kukistui lopullisesti 29. toukokuuta, kun osmanit valtasivat kaupungin rynnäköllä. Viimeinen keisari Konstantinos XI Palaiologos kaatui taistelussa turkkilaisia vastaan. Bysantin viimeinen eurooppalainen osa Morean despotaatti kukistui vuonna 1460 Mistran valtauksen myötä. Osmanit valtasivat valtakunnan viimeisetkin rippeet, kun Trebizondin keisarikunta kukistui vuonna 1461.[20]"

Bysantin valtakunta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bysantin_valtakunta

"Bysantin rappion syyt

Keisarikunnan rappeutumisen syynä sen viimeisinä vuosisatoina eivät olleet pelkästään aselliset selkkaukset, vaikkakin Konstantinopolin valtaus vuonna 1204 neljännen ristiretken aikana vauhditti rappiota. Valtioita jäytivät monet vakavat epäkohdat: omistuksen keskittyminen harvojen käsiin ja näiden suuromistajien toiminta valtion edun vastaisesti, rikkaiden ja köyhien välinen jännite, asevoiman pieneneminen ja sen keskittyminen ulkomaisten palkkasotilaiden käsiin, omasta laivastosta luopuminen ja nojautuminen Genovan laivastoon, sekä rahan arvon toistuva alentaminen ja siitä seurannut rahoittajien epäluottamus.[24]

Valistusajan historiankirjoituksessa Bysantti nähtiin usein idealisoidun antiikin Rooman rappeutuneena jälkinäytöksenä. Sama asenne on jatkunut pitkään ennen nykyaikaista tutkimusta. Poliittisen ja kulttuurisen rappion syinä on nähty muun muassa despoottinen itsevaltius, byrokraattinen hallintokoneisto, jatkuvat juonittelut ja korruptio, itämaistuminen, yhteiskunnallinen pysähtyneisyys ja kaavoihin kangistuminen sekä mystisuskonnollinen mentaliteetti ja uskonnollinen fanatismi.[5][7][25][26] Bysantintutkija John Haldon muistuttaa kuitenkin, että bysanttilainen yhteiskunta ja kulttuuri olivat itse asiassa hyvin dynaamisia, tehokas hallintokoneisto oli mahdollisesti eräs syy valtakunnan pitkään ikään, ja ettei Bysantti esimerkiksi ollut sen korruptoituneempi kuin muutkaan ajan yhteiskunnat.[5][26]"

"Bysantin perintö

Bysantin kulttuuriperintö elää edelleen ortodoksisessa kirkossa ja sen luostareissa. Lännessä Bysantin kautta välittynyt antiikin kulttuuri vaikutti merkittävästi renessanssin syntyyn ja kehitykseen, kun antiikin kirjallisuuden käsikirjoituksia siirtyi bysanttilaisten pakolaisten mukana länteen jo ennen Konstantinopolin kukistumista.[9][26]

Osmaanien valtakunta otti Konstantinopolin pääkaupungikseen ja peri kulttuuriinsa ja muun muassa rakennustaiteeseensa monia bysanttilaisen kulttuurin puolia. Venäjä puolestaan peri itselleen ortodoksisen kirkon suojelijan roolin, keisarin arvonimen sekä Palailogos-suvun tunnuksen, kaksipäisen kotkan, viimeisen keisarin veljentyttären Sofian avioiduttua Iivana III:n kanssa. Iivana IV:stä tuli ensimmäinen Venäjän keisari eli tsaari. Venäjä onkin 1500-luvulta lähtien on usein pitänyt itseään Bysantin perillisenä ja kolmantena Roomana."

Draghi The Dictator: "Working With The Germans Is Impossible"
Submitted by Tyler Durden on 10/12/2014 12:44 -0400
http://www.zerohedge.com/news/2014-10-12/draghi-dictator-working-germans-impossible

The war of words between Europe's unelected monetary-policy dictator Mario Draghi and Germany's "but it's us that pays for all this" Bundesbank has been gaining momentum since Jens Weidmann penned his Op-Ed slamming Draghi's OMT 'whatever it takes' as "too close to state financing" in 2012. A week ago, Weidmann stepped up the rhetoric by claiming ECB policy is "hostage to politics" and has lost its indepdendence - warning Draghi's dictatorial policies were leading Europe down a "dangerous path." But now, as pressure grows from the Spanish (record unemployment, record bad debt, record low yields), Italian (record unemployment, record debt-to-GDP, record low yields) and French (record unemployment, treaty-busting-deficits, record low yields) for Draghi to monetize more assets, he has struck back in Focus magazine, blasting Weidmann is "impossible" to work with because the Germans "say no to everything." Dis-union...

Weidmann (2012): "When the central banks of the euro zone purchase the sovereign bonds of individual countries, these bonds end up on the Eurosystem's balance sheet. Ultimately the taxpayers of all other countries have to take responsibility for this. In democracies, it's the parliaments that should decide on such a far-reaching collectivization of risks, and not the central banks. Europe is proud of its democratic principles; they characterize European identity. That's something else that we should bear in mind."

Weidmann (2012): "The central bank is responsible for monetary stability, while national and European politicians decide on the composition of the monetary union. It wasn't the central banks that decided which countries are allowed to join the monetary union, but rather the governments."

Weidmann (2012): "I don't take my cue from the German government's position. That's part of being independent."

Weidmann (2012): "I want to work to make sure the euro stays as strong as the deutsche mark was."

Weidmann (2014): "There is a risk of monetary policy, especially in the euro area, being held hostage by politics,"

Weidmann (2014): "These concerns are particularly acute whenever the central bank buys specifically the most risky sovereign bonds... with government and corporate borrowing costs already super low, such a policy would have limited effect. Tying fiscal policies together through ECB bond purchases is a dangerous path."

And now Draghi responds... (via Focus Magazine)

#The conflict between ECB President Mario Draghiand Bundesbank President Jens Weidmann over the course of the European Central Bank is more severe than expected, and has become “almost impossible,”

#The Italian ECB chief characterizes the Bundesbank president after statements from witnesses internally on a regular basis with the three German words "No to all".

#According to insiders, therefore Draghi is no longer even trying to win the Germans for its programs.

#Since July there was a direct contact between the two presidents of the ECB and the Bundesbank outside of the two Council meetings in early September and early October.

* *
In other words, the Germans won;t let me do what I want - so I'm going to ignore them... this leaves the Germans with few options - none of them 'good' for a European Union.

Tosi heikkoa toimintaa naapurivaltiolta. Ei noudata mitään sivistyneiden valtioiden sääntöjä. Brutaali siirtomaa- ja suurvaltapolitiikka.

Kotimaa 13.10.2014 klo 7:54 | päivitetty 13.10.2014 klo 8:55
Tutkija Arandan häirinnästä: "Venäjä murentaa pala palalta Suomen ja Ruotsin suvereniteettia"

http://yle.fi/uutiset/tutkija_arandan_hairinnasta_venaja_murentaa_pala_palalta_suomen_ja_ruotsin_suvereniteettia/7524630?ref=leiki-uup