Lehdissä on säännöllisesti kirjoituksia työpaikkakiusaamisesta. Annetut ohjeet kiistatilanteisiin ovat yleensä sellaisia, jossa osapuolet kulkevat keskimäärin täysillä valoilla. Mutta kun työyhteisössä on persoonallisuushäiriöinen ja vieläpä esimies, tilanne onkin sitten ihan toinen.
Nimittäin, tiedättehän tyypin, jonka näkyvin piirre on jatkuva miellyttäminen, kaikkien vitseille nauraminen ja samaa mieltä oleminen. Mutta tekeeköhän sen siksi, että miellyttämisen kohteet ovat niin ihastuttavia, heidän vitsinsä hauskoja ja ajatukset briljantteja? Tuskinpa. Ja kuitenkin hän jaksaa tehdä sitä tunnista ja päivästä toiseen. Miellyttäminenkin on raskasta puuhaa ja kuten tiedetään, sekään ei ole pyyteetöntä.
Epävakaalla persoonallisuushäiriöisellä on loputon hylätyksitulemisen pelko. Miellyttämällä hän ostaa hyväksyntää hetkeksi kuten narkkari annoksensa. Hyväksynnän tunne kestää vain sen hetken, kun miellyttämisen kohde on paikalla. Samasta huoneesta poistuttuaan kohdetta ei tunnu enää olevan olemassa. Tarvitaan siis aina uusi henkilö pönkittämään tätä loputonta tarvetta.
Vähäpätöisetkin negatiivisia mielleyhtymiä herättävät vihjeet hän kokee uhkaavina, todellisina ja suhteettoman voimakkaina. Koska hän kokoajan pelkää hylkäämistä, ei tunnista tunteita, ilmeitä tai eleitä, hän voi tulkita aivan normaalin tapahtuman vainoharhaisesti. Hän uskoo omiin ajatuksiinsa ja levittelee niitä kohteen korvien ulkopuolella pitkäkestoisesti, säännöllisesti ja hartaasti. Tätä voi jatkua vuosia
Tällaisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä esimies ei pärjää yksin – hän tarvitsee turvapaikan eli ihailevan hovin, joka kuvittelee kiittävänsä häntä vapaasti ja oma-aloitteisesti. Todellisuudessa hän on taas mielistelemällä näitä ihmisiä taitavasti ohjelmoinut heidät toimimaan näin. Hovin jäsenet eivät tietenkään saa olla häntä lahjakkaampia, sillä sellaisia hän ei siedä. Ne, jotka eivät häntä palvo, hän kokee aktiivisiksi vastustajakseen. Näistä hän puhuu kielteisesti – takanapäin tietenkin- ja pyrkii vahingoittamaan, jos se vain on mahdollista. Ja onhan se.
Hän antaa ulospäin kuuntelevan ihmisen kuvan. Ja välillä hän ihan oikeasti kuunteleekin. Sillä vaikka häntä eivät työasiat kiinnostakaan, joskus hänenkin pitää omissa palavereissaan jotain sanoa. Silloin hän kuuntelee alaisiaan voidakseen viedä heidän ajatustensa ja tuotostensa helmet ja esittääkseen ne myöhemmin omissa nimissään jossakin muualla. Sillä selviää hetken.
Hän antaa myös kiltin ja myötätuntoisen kuvan, mutta tosiasiassa hän ei tunne mitään. Hänestä on hämmentävää olla, kun hän ei tiedä, mitä missäkin tilanteessa kuuluisi tuntea, ja kuinka nuo tunteet tulisi tuoda julki. Tai kun hän tietää, että tässä nimenomaisessa tilanteessa kuuluisi tuntea vahvasti jotakin, eikä tunnekaan mitään. Siksi hän ei kykene empatiaan.
Vaikka hänet on vuosia tuntenut, niin ainoa mitä hänestä tulee mieleen on tuo armoton miellyttäminen. Omia ajatuksia, mielenkiinnon kohteita tai periaatteita ei hänellä ole. Aivan kuin hän olisi aivan tyhjä. Ja niin hän onkin. Jos hälytyskellot eivät vielä tähän mennessä ole soineet, nyt viimeistään kannattaisi.
Jos sinulla on tämänkaltainen esimies, tehtäviäsi on pikku hiljaa alettu siirtämään toisille henkilöille, et saa kutsuja palavereihin ja vaistoat negatiivista suhtautumista sellaisista piireistä, joissa et itse liiku, mutta yllätys yllätys esimiehesi kylläkin – kannattaa alkaa päivittämään CV:tä ja katselemaan toisia työpaikkoja. Sillä se, että olet hoitanut työsi hyvin, sinulla on vakituinen työpaikka ja isot lainat niskassa eivät merkitse mitään – voit vielä sen lisäksi menettää terveytesi, koska se olet sinä, jolle käy lopulta huonosti.
Miksi mitään ei ole tehtävissä? Siksi, että a) koska kyseinen esimies vuosikausia kestäneellä kokopäiväisellä mielistelyllään on pyrkinyt ostamaan erityisesti hänelle tärkeässä asemassa olevilta henkilöiltä ”rakkautta” itselleen näyttämällä parhaat puolensa, peittämällä huonot puolensa sekä varomalla tarkoin loukkaamasta heitä ollen aina samaa mieltä. Siksi. Tätä lapsenomaisen viehättävää henkilöä pidetään ehkä hieman huvittavana, mutta ennen kaikkea harmittomana. Sillä he eivät yksinkertaisesti ole nähneet sitä, mitä hänen pimeltä kääntöpuoleltansa paljastuu. b) Lisäksi he ovat kuunnelleet vuosikausia kyseisen esimiehen valituksia sinusta ja ovat siten väsyneet sinuun. Se, pitävätkö asiat paikkansa, on enää sivuseikka. Ja koska sinun näkemystäsi ei kuunnella, eivät myöskään vuosikausia kestäneet omituisuudet näe päivänvaloa.
Kannattaa siis lähteä ajoissa. Jos yritys kaipaa esimiehesi kaltaisia henkilöitä, se ei ole sinun tappiosi. Lisäksi kannattaa huomioida se, että asiantuntijoiden mukaan esimiehen häiriö myös pahenee iän myötä, se voi puhjeta selvästi havaittavaksi esim. vasta viisikymppisenä, vaikka onkin syntynyt varhaisessa lapsuudessa.
Nimittäin, tiedättehän tyypin, jonka näkyvin piirre on jatkuva miellyttäminen, kaikkien vitseille nauraminen ja samaa mieltä oleminen. Mutta tekeeköhän sen siksi, että miellyttämisen kohteet ovat niin ihastuttavia, heidän vitsinsä hauskoja ja ajatukset briljantteja? Tuskinpa. Ja kuitenkin hän jaksaa tehdä sitä tunnista ja päivästä toiseen. Miellyttäminenkin on raskasta puuhaa ja kuten tiedetään, sekään ei ole pyyteetöntä.
Epävakaalla persoonallisuushäiriöisellä on loputon hylätyksitulemisen pelko. Miellyttämällä hän ostaa hyväksyntää hetkeksi kuten narkkari annoksensa. Hyväksynnän tunne kestää vain sen hetken, kun miellyttämisen kohde on paikalla. Samasta huoneesta poistuttuaan kohdetta ei tunnu enää olevan olemassa. Tarvitaan siis aina uusi henkilö pönkittämään tätä loputonta tarvetta.
Vähäpätöisetkin negatiivisia mielleyhtymiä herättävät vihjeet hän kokee uhkaavina, todellisina ja suhteettoman voimakkaina. Koska hän kokoajan pelkää hylkäämistä, ei tunnista tunteita, ilmeitä tai eleitä, hän voi tulkita aivan normaalin tapahtuman vainoharhaisesti. Hän uskoo omiin ajatuksiinsa ja levittelee niitä kohteen korvien ulkopuolella pitkäkestoisesti, säännöllisesti ja hartaasti. Tätä voi jatkua vuosia
Tällaisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä esimies ei pärjää yksin – hän tarvitsee turvapaikan eli ihailevan hovin, joka kuvittelee kiittävänsä häntä vapaasti ja oma-aloitteisesti. Todellisuudessa hän on taas mielistelemällä näitä ihmisiä taitavasti ohjelmoinut heidät toimimaan näin. Hovin jäsenet eivät tietenkään saa olla häntä lahjakkaampia, sillä sellaisia hän ei siedä. Ne, jotka eivät häntä palvo, hän kokee aktiivisiksi vastustajakseen. Näistä hän puhuu kielteisesti – takanapäin tietenkin- ja pyrkii vahingoittamaan, jos se vain on mahdollista. Ja onhan se.
Hän antaa ulospäin kuuntelevan ihmisen kuvan. Ja välillä hän ihan oikeasti kuunteleekin. Sillä vaikka häntä eivät työasiat kiinnostakaan, joskus hänenkin pitää omissa palavereissaan jotain sanoa. Silloin hän kuuntelee alaisiaan voidakseen viedä heidän ajatustensa ja tuotostensa helmet ja esittääkseen ne myöhemmin omissa nimissään jossakin muualla. Sillä selviää hetken.
Hän antaa myös kiltin ja myötätuntoisen kuvan, mutta tosiasiassa hän ei tunne mitään. Hänestä on hämmentävää olla, kun hän ei tiedä, mitä missäkin tilanteessa kuuluisi tuntea, ja kuinka nuo tunteet tulisi tuoda julki. Tai kun hän tietää, että tässä nimenomaisessa tilanteessa kuuluisi tuntea vahvasti jotakin, eikä tunnekaan mitään. Siksi hän ei kykene empatiaan.
Vaikka hänet on vuosia tuntenut, niin ainoa mitä hänestä tulee mieleen on tuo armoton miellyttäminen. Omia ajatuksia, mielenkiinnon kohteita tai periaatteita ei hänellä ole. Aivan kuin hän olisi aivan tyhjä. Ja niin hän onkin. Jos hälytyskellot eivät vielä tähän mennessä ole soineet, nyt viimeistään kannattaisi.
Jos sinulla on tämänkaltainen esimies, tehtäviäsi on pikku hiljaa alettu siirtämään toisille henkilöille, et saa kutsuja palavereihin ja vaistoat negatiivista suhtautumista sellaisista piireistä, joissa et itse liiku, mutta yllätys yllätys esimiehesi kylläkin – kannattaa alkaa päivittämään CV:tä ja katselemaan toisia työpaikkoja. Sillä se, että olet hoitanut työsi hyvin, sinulla on vakituinen työpaikka ja isot lainat niskassa eivät merkitse mitään – voit vielä sen lisäksi menettää terveytesi, koska se olet sinä, jolle käy lopulta huonosti.
Miksi mitään ei ole tehtävissä? Siksi, että a) koska kyseinen esimies vuosikausia kestäneellä kokopäiväisellä mielistelyllään on pyrkinyt ostamaan erityisesti hänelle tärkeässä asemassa olevilta henkilöiltä ”rakkautta” itselleen näyttämällä parhaat puolensa, peittämällä huonot puolensa sekä varomalla tarkoin loukkaamasta heitä ollen aina samaa mieltä. Siksi. Tätä lapsenomaisen viehättävää henkilöä pidetään ehkä hieman huvittavana, mutta ennen kaikkea harmittomana. Sillä he eivät yksinkertaisesti ole nähneet sitä, mitä hänen pimeltä kääntöpuoleltansa paljastuu. b) Lisäksi he ovat kuunnelleet vuosikausia kyseisen esimiehen valituksia sinusta ja ovat siten väsyneet sinuun. Se, pitävätkö asiat paikkansa, on enää sivuseikka. Ja koska sinun näkemystäsi ei kuunnella, eivät myöskään vuosikausia kestäneet omituisuudet näe päivänvaloa.
Kannattaa siis lähteä ajoissa. Jos yritys kaipaa esimiehesi kaltaisia henkilöitä, se ei ole sinun tappiosi. Lisäksi kannattaa huomioida se, että asiantuntijoiden mukaan esimiehen häiriö myös pahenee iän myötä, se voi puhjeta selvästi havaittavaksi esim. vasta viisikymppisenä, vaikka onkin syntynyt varhaisessa lapsuudessa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.