Hyviä kauhutarinoita tänne kiitos

Tässä teille pelottava kauhutarina: olipa kerran 5 kaverusta jotka asuivat 7 kerroksisen talon 5 kerroksessa. Eräänä päivänä Marco päätti mennä tupakalle katolle eli 8 kerrokseen ja hän pyysi Cindyä mukaan. Cindyllä oli kuitenkin paperitöitä edessä, joten hän kieltäytyi. Marcon meni röökille Davidin kanssa. Kun Cindy käveli huoneeseensa, hän koetti aina kävellä mahdollisimman kaukaa kalenterista, jonka lokakuun kuvassa oleva katu, jonka hämärässä nurkassa oleva mies pelotti häntä. Rose ja Stella katsoivat toisessa huoneessa kauhuelokuvaa. Yhtäkkiä David paiskasi oven auki ja meni sen eteen seisomaan, kuin teljeten sen. Rose ja Stella juoksivat ovelle, pelästyessään. He kysyivät: Missä Marco on? David vastasi: En tiedä mitä tapahtui, mutta Marco hyppäsi yhtäkkiä katolta. Rose kysyi: Miksi sitten seisot oven edessä? Koska... koska... Marco seisoo rappukäytävässä! Nyt kyllä valehtelet! Stella sanoi ja katsoi avaimenreiästä. Hän näki silmän, joka tuijotti avaimenreiästä ulkoapäin. Stella pelästyi hirveästi. Sitten hän katsoi uudelleen, eikä nähnyt ketään. Sitten kaikki kuulivat, kuinka ikkuna meni rikki. Kaikki juoksivat Cindyn huoneeseen. He haukkoivat henkeä, kun näkivät Cindyn ruumiin lattialla sahattuna moottorisahalla kahtia ja sisäelimet siistissä pinossa. Sitten ovi meni kiinni yhtäkkiä, ja he olivat loukussa. Kaappi avautui, ja sieltä lensi veitsiä, jotka hakeutuivat Roseen, Stellaan ja Davidiin. Yksi veitsistä osui ensin Stellan näpeille, ja sitten se lävisti Davidin pään. Stella kirkui tuskasta ja David kaatui maahan, veitsi päässä. Rose rikkoi oven tuolilla ja Stella ja Rose juoksivat karkuun. He juoksivat hissiin ja menivät katolle. Marco seurasi heitä. Katolla Marco ajoi tytöt nurkkaan ja sanoi: Nyt on teidän aika maistaa kuolemaa... Silloin Stella vasta huomasi, että Marco oli öljyn peitossa. Hän otti taskustaa sytkärin, heitti sen Marcoa päin ja tämä syttyi tuleen. Rose otti kaksi katolla lojuvaa tankoa, ja työnsi Marcon kaiteen yli, ja Marco tippui kerrostalon katolta alas palaen. Hän tippui suoraan öljytynnyriin, johon oli viimeeksikin pudonnut, ja tynnyri räjähti aiheuttaen kolmen kerrostalon palamisen ja monen kuoleman. Rose ja Stella selviytyivät kuitenkin. Seitsemän vuoden päästä Stella kuoli Lentokone onnettomuudessa ja Rose eli yksin elämänsä loppuun kertoen tätä tarinaa eteenpäin lapsilleen ja lapsenlapsilleen. Marcokaan ei oikeasti kuollut... Hän kulkee ympäri maailmaa polttaen ja räjäyttäen ihmisiä ja heidän asuntojaan koston vuoksi. Hänellä on vain kuopat silmien kohdalla, kokonaan musta iho ja 30 senttiä pitkät sormet... Keksin tän tarinan ja Marcon omasta päästäni mutta kuitekki sain keksittyy murhaaja-hahmon XD levittäkää tarinaa!

Miten ne erotti sen et naamas näky puhdas kauhu? ettei esim likanen kauhu?

Ja sen jälkeen kun tyttö oli kuollut hissiin, naapurit saivat jotenkin tiedon siitä mitä oli tapahtunut, vaikka tyttö ei ollut ehtinyt kertoa kenellekään.

Olipa kerran nainen, joka oli asunut omillaan vasta kuukauden. Hän valvoi usein myöhään, jolloin hän tapasi kirjoittaa omia juttujaan fantasiamaailmassa seikkailevasta tontusta. Kesken kirjoittamisen hän huomasi käsissään useita viiltoja. Hän katseli niitä hämmästyneenä ja yritti muistella oliko satuttanut niitä lähiaikoina. Pian tuli sähkökatkos ja hänen päätään alkoi särkeä. Hän avasi lääkekaapin, otti päänsärkylääkettä ja päätti mennä makuuhuoneeseen nukkumaan. Kulkiessaan peilin ohi hän sätkähti pelosta nähdessään heijastuksen naisesta takanaan. Hän kääntyi, mutta ei nähnyt ketään. Hän jatkoi matkaa ja veti peiton ylleen. Sänkyä vastapäätä oli toinen peili. Hän päätti laittaa herätyksen itselleen. kääntyessään peiliä kohti hän näki sen saman naisen seisomassa makuuhuoneen ovella. Hän vilkaisi äkkinäisesti ovelle, mutta ei nähnyt taaskaan mitään. Hän nousi istualleen ja vilkaisi peiliin. Nainen oli aivan hänen vierellään ja hän juoksi ulos huoneesta. Ja vilkaisi siihen toiseen peiliin. Nainen seisoi nyt hänen vierellään. Hän juoksi kohti peiliä ja löi sen sirpaleiksi. Hän laskeutui polvilleeen matolle ja itki pelosta. Rohkaistuaan hän rikkoi myös makuuhuoneen peilin. Hän seisoi makuuhuoneessa käsi verillä ja katsoi varovaisesti ikkunaan päin. Jälleen heijastus naisesta. Pian kaikki pimeni ja aamulla useiden soittojen ja koputusten jälkeen, poliisit kutsuttiin avaamaan asunnon ovi auki. Hänen ystävänsä ryntäsi sisään poliisien perässä ja tämän nuoren naisen ruumis löytyi makuuhuoneesta. Hänen silmänsä oli revitty irti ja häntä ympäröi hajottamiensa peilien sirpaleet.

Juna-asemalla seisoi tyttö, joka kuunteli musiikkia juuri ostamistaan kuulokkeista. Hän astui asemalle pysähtyneeseen junaan, ja istuutui ensimmäiselle löytämälleen tyhjälle paikalle. Ovet sulkeutuivat ja häntä vastapäätä asettui tärkeän näköinen mies, joka nappasi penkiltä sanomalehden. Tyttö kuunteli musiikkia ja tarkkaili ikkunasta kuinka järven pinnalta heijastui täysikuu. Kohta kuulokkeista ei kuulunut mitään. Tyttö tarkisti oliko hänen uusi mp3 soittimensa päällä. Se oli kiinni. Eikä sitä saanut auki. Tyttö oli ottamassa kuulokkeita päästään, mutta kuuli hiljaisen kuiskauksen. Vain vastapäätä oleva mies oli hänen lähettyvillään, mutta tämä luki keskittyneen näköisenä sanomalehteä. Kuiskaus vain voimistui, ja tyttö tajusi sen kuuluvan kuulokkeista. Hän ei saanut selvää siitä, mitä kuuli, mutta pian ääni toistui uudelleen. Ääni kehotti tyttöä astumaan ulos junasta seuraavalla asemalla. Tyttö päätti jäämään junasta pois, koska hän asui lähellä, eikä pieni käveleminen pahaa tekisi. Kohta ääni kehotti tyttöä astumaan kaksikymmentä askelta metsää kohti. Tyttö teki niin, ja seisoi nyt ainakin 14 kerroksisen kerrostalon ja metsän välissä. Metsässä näkyi liikettä. Jokin lähestyi pelottavan nopeasti. Liike loppui tytön edessä olevaan pensaaseen. Tyttö perääntyi katsoen edessä sojottavaan pensaaseen. Pensaasta nousi käsi, joka löi katua. Tyttö perääntyi yhä nopeammin. Joku tai jokin työnsi päänsä esiin pensaasta ja katsoi tyttöä suoraan silmiin. Tyttö juoksi läheiseen kerrostaloon ja läimäyti oven kiinni. Hän jäi toiseen kerrokseen tarkkaillen oven suuta. Pian valot menivät kiinni ja tyttö ei nähnyt muuta kuin taivaan valaisevan kuun. Hän etsi katkaisijaa, kunnes joku tarttui hänen käsivarteensa ja tyttö juoksi hissiin ovelle. Kun ovet aukesivat tyttö ryntäsi sinne, vaikka siellä oli pimeää. Hän painoi ylimpään kerrokseen ja pohti, kuinka selviäisi kotiinsa hengissä. Hän tunsi jonkun läsnäolon takanaan ja käännyttyään valot menivät päälle ja edessä oli tyttöä tuijottava olento. Tyttö kirkui ja olento tarrasi häneen kiinni. Kirkunta herätti talossa asuvan nuoren miehen, ja hissin ovien avauduttua hän näki tytön makaavan silmämunien roikkuessa silmäkuopista.

Bloody eyes
Kaksi tyttöä, Liisa ja Erika, menivät myöhään uimaan läheiseen järveen. Tytöt olivat kuulleet hovimestarilta että järvi olisi kirottu. Niin he kuulivat myös useilta kylän asukkailta, mutta eivät uskoneet sitä, ja menivät järvelle uimaan. Liisa juoksi jo veteen kun Erika oli vasta tulossa, kun Erika tuli rannalle liisa oli kadonnut. Erika kahlasi veteen ja huuteli Liisaa mutta kukaan ei vastannut, Erika sukelsi syvemmälle. Hänen sydämensä pomppasi kurkkuun, kun häntä vastaan ui tyttö jolla oli kiiluvat punaiset silmät. Tyttö ui lähemmäs, Erika huomasi ettei tytöllä ollut silmiä vaan syvät veriset kuopat, Erika yritti uida pakoon mutta tyttö veti hänet syvyyksiin, Liisaa eikä Erikaa sen jälkeen kuulunut. Sen jälkeen kun tytöt olivat kadonneet kului vuosia. Eräs tyttö nimeltään Elisabeth meni uimaan samaan järveen hän oli jo aika syvällä kun häntä vastaan ui tyttö, Elisabeth huomasi ettei tytöllä ollut silmiä, vaan veriset kuopat. Elisabeth yritti räpistellä pakoon. Tyttö antoi elisabethille lapun. Elisabeth ui äkkiä rantaan ja lähti juoksemaan kotiin, hän luki lapun matkalla kotiin, lapussa luki: "pääset tämän kerran pakoon mutta jos kerrot tästä jollekkin, kuolet." tyttö juoksi kotiin ja näytti lapun äidilleen. Illalla kun Elisabeth oli jo nukkumassa ikkuna lennähti auki, ja sieltä kiipesi märkä tyttö, jolla oli vain veriset kuopat silmien tilalla, se tyttö oli sama joka oli antanut lapun Elisabethille. Tyttö vei Elisabethin mukanaan järvelle, ja painoi tämän veden alle. Elisabeth yritti karata tytön otteesta, mutta tyttö sanoi: "ÄLÄ YRITÄ, MEILLÄ OLI SOPIMUS!"
Sitten Elisabeth tunsi kuinka hänen silmänsä irtosivat ja jäljelle jäivät vain veriset kuopat. Elisabeth yritti huutaa mutta hukkui syvyyksiin tytön mukana. Vuosi vuodelta yhä enemmän tyttöjä on kuollut nähtyään punaiset silmät.

Okei elikkä tää on ihan omakohtainen kokemus, joka tapahtu noin 3 vuotta sitten.

Autiosaari
Muistan kun meidän perheellä oli kesämökki Uudessakaupungissa. Nyt se on myynnissä kuitenkin hyvin vähäisen käytön takia. Se sijaitsi saaressa, jonka lähettyvillä oli muita pieniä saaria. Kävimme siellä välillä kesäisin ja olimme kerralla aina noin 2-3 yötä. Melkein aina minulla oli kaveri mukana, koska aika saattoi käydä huomattavan tylsäksi. Meillä oli ollut tapana käydä aina kavereiden kanssa soutuveneellä kalastamassa lähi alueilla. Melkein joka kerta menimme aina samaan suuntaan meidän saaresta, koska kyseisessä suunnassa oli muutaman kilometrin päässä autiosaari, jonka ympärillä oli todella hyviä kalapaikkoja. Pyörimme aina tämän saaren vierellä virvelöimässä ja usein tuli mukavasti kalaa kotiin vietäväksi. Olimme aina kuitenkin miettineet, että mitä kaikkea oli saaren tiheän metsän uumenissa. Myös saaren ulkoinen muoto ihmetytti. Se tuntui olevan ikään kuin 3-osainen, koska pääsimme soutamaan saaren osien väleissä.
Eräänä päivänä kun olimme yhden kaverin kanssa mökillä päätimme, että menemme tutkimaan tuota kyseistä saarta ja saimme myös idean, että jäisimme sinne yöksi. Heitimme sitten soutuveneeseen kaikkea mahdollista. Oli teltta, makuupussit, makkaraa, kahvia, olutta, kalavälineet, muutama ämpäri kaloja varten, taskulamput ja paljon muuta hieman turhaa.
Kun pääsimme saareen, kaveri jäi virvelöimään ja minä menin etsimään teltalle paikkaa. Löysin heti pienen matkan päästä täydellisen paikan ja päätin, että tähän se pystytetään. Teltan paikka oli aivan keskellä saaren pimeää metsää, josta ei siis näkynyt ollenkaan merelle, joten kukaan ei voinut nähdä meitä saarella. Menin ilmoittamaan kaverille, että paikka löytyi, kunnes pysähdyin katsomaan maassa olevaa isoa kiveä. Kiven päällä oli kymmeniä muurahaisia, joista vain noin puolet olivat elossa. Jatkoin matkaa, enkä miettinyt paljoakaan kuolleita muurahaisia, vaikka en tuollaista näkyä ole aiemmin nähnyt. Rannassa huomasin veden pinnan olevan nousseen, vaikka siitä oli alle puoli tuntia kun lähdin etsimään telttapaikkaa. Pyysin kaverin katsomaan veden pintaa ja hän ihmetteli asiaa myös. Hän sanoi löytäneensä sillä aikaa rannalta vanhanaikaisen tohvelin, joka oli lapsen jalan kokoa. Totesin, että aallot ovat voineet huuhtoa tohvelin monien kilometrien päästä tänne.
Illalla ihmettelimme teltan luota katsottua männyn oksalta roikkuvaa asiaa. Se oli aika kaukana, joten emme erottaneet, että mikä se oli. Päätimme unohtaa sen ja lähdimme kalastamaan.
Ihmettelimme monen tunnin kalastuksen jälkeen, sitä että yhtään kalaa ei tullut, vaikka aina ennen olemme saaren ympäriltä saaneet isojakin saaliita. Myöhemmin kun olimme teltassa ja menossa nukkumaan niin joka puolella tuntui polttelevan ja kaverikin totesi samaa. Katsoin käteeni niin siinä oli tulimuurahaisia. Ravistin kättä ja koitin nukkua, mutta poltteleva tunne muuttui ikään kuin kivuksi. Outoa. Katsoin teltan lattiaa taskulampulla ja huomasin noin kymmenen kuollutta muurahaista ja pienen reiän, josta muurahaiset ilmeisesti pääsivät telttaan. Kaveri tukki reiän filtterillä. Näistä hyönteisistä ja oudoista kivuista johtuneen unettomuuden vuoksi valvoimme.
Myöhemmin kaverin ollessa ulkona tupakalla, kuulin hänen kävelevän johonkin. Menin ulos katsomaan mihin hän oli menossa, kunnes yhtäkkiä kuului ääni ”Toi tuolla puussa on hirttoköysi!” Silloin juoksin itsekin katsomaan ja totesin saman. Kauhistuimme ja kun tulimme teltan luokse takaisin oli maassa jonkinlainen kaulakoru, jota emme aiemmin huomanneet. Sitten päätimme, että nyt riittää. Pakkasimme tavarat ja teltan ja kun pääsimme rantaan, näimme veden pinnan olevan taas nousseen ja merellä oli myrskyä. Tällä kertaa vesi oli noussut niin paljon, että vesi oli peittänyt rannan. Tässä vaiheessa olimme varmoja, että joku halusi meidän lähtevän. Sitten kauhistuimme kun huomasimme veneemme olevan noin viiden metrin päässä rannasta yksin ajelehtimassa. Juoksimme veneen kiinni ja lähdimme soutamaan nopeasti pois.
Kun olimme noin viidenkymmenen metrin päässä saaresta katsoin takaisin saareen ja uskoin näkeväni kalliolla naisen ja lapsen heiluttamassa meille. Kun olimme takaisin omassa mökissämme totesimme, että karmivammassa paikassa ei olla aiemmin käyty.

Seuraavana päivänä kun olimme kotona, olin näyttämässä toisille kavereilleni kartalta karmivan autiosaaren, jossa meinasimme olla yötä. Kauhistuin kun kovan etsimisen jälkeen huomasin, että autiosaarta ei näy kartalla. Outoa, koska se oli huomattavasti isompi saari kuin omamme, mikä kuitenkin kartalla näkyi.

Joo eli oltiin kaverinkaa päätetty muuttaa espooseen koska meidän koulu oli siel ja asuttii sit lähempän.Yhten iltana oltiin lähös kaverilt kotii ja käveltii aik raippaasti.niin nähtiin sellane mustiin pukeutunut mies joka käveli meidän peräs.kysyin mun kaverilt et kuka toi on ja miks se kävelee noin lähellä? Se oikeesti käveli jotain 1.5 metrin päästä ja mumis itteksee.päätettii käydä kaupas kosk kaverin mielest tarvittii ruokaa ja tällee mut se sama mies seuras meit kauppaa. aattelin sitä silloin jo outon mut ihan sama.kun lähettii kaupasta nii se seuras meit taas.sit sanoin mun kavereille tuu kävellään vähän nopeemmin. Kyl me sit käveltii ja se jäi vähä jälkee.mut kun oltiin kerrostalon pihas se jatko seuraamista mentiin meidän kerrokseen eli 5/7. Aateltiin ettei se seurais rappusii nii se meni sit hissil mut se hissi pysähty aina samoilla kerroksilla mis me oltiin.vihdoinki ku päästiin himaan kaveri yritti avaa ovee ja se aukes mut kun tulin sisään olin laittamassa ovee kiinni mut sit näin sen miehen taas se hymyili pelottavasti ja vilkutti hitaasti.sen jälkeen se alko taas mumista ja meni siihen naapuri huoneeseen aattelin olis mun naapuri kun en oikee tienny kun en ollu ehtinyt kauan asuu siellä. Mut kun oltiin menos nukkuu kuulu kauheet metelii ja sellasta miehen huutoa .Sit huomasin et muutkin kuulisen ja talon mies meni valittaa mut en nähny sen tulevan ulos enkä kyl halunnukkaan tietää tuliks se ulos.

Hei olen Melisa. Olen 12-vuotias. Elän isäni, äitini ja veljeni kanssa. Minulla todettiin hepatiitti seitsemän vuotiaana. Minulla oli sisko, Elissa. Vanhempani päätti että Elissan maksa pelastaa minut, ja se annetaan minulle jotta paranen. Elissa oli kaksivuotias. Hän kuoli automaattisesti. Eräs päivä minulle tuli häntä ikävä. Toin hänelle 10 ruusua. Aloin kertomaan runoa "sisko rakas, tule takas, ikävä on, mulla on." Kuulin äänen, " sisko rakkain, sua tarvitsen, tule tänne." Katsoin ympärilleni. En nähnyt ketään. Sanoin "miten". Kuulin hänen sanovan "tulen huomenna, sovitaan asioista". Lähdin kotiin. Kun avasin oven kuulin että kaksivuotias veljeni itki. Menin hänen huoneeseensa. Huomasin kuinka vanhempani makasivat verisinä maassa. Äidin kaulassa oli köysi. Isän sydämmen kohdalla oli jousi. Minun veljeni nenästä vuosi verta, ja hänellä oli musta silmä. Lähdin ulos shokissa. Vastaan tuli siskoni. "Hän sanoi en jaksa odottaa huomiseen, tule kanssani ". Hänellä oli puukko kädessä. Lähdin juoksemaan vastakkaiseen suuntaan. Hän ikään kuin teleporttasi eteeni. Hän sanoi "Et pääse karkuun ". Minä juoksin ja juoksin niin kovaa kuin jaloistani pääsin. Kompastuin tien reunaan. Makasin maassa naama taivasta päin. Yhtä äkkiä hän tuli eteeni. Hän sanoi "Tämä sattuu vain hetken". Hän löi minua 10 kertaa puukolla. Ei olisi kannattanut varmaan viedä niitä ruusuja.

Olipa kerran tyttö jonka vanhemmat olivat lähteneet reissuun kuukaudeksi tyttö sanoi ei häntä pelota koska hän on jo iso tyttö mutta hän oli vasta 9 vuotias no vanhemmat lähtivät reissuun ja tyttö lähti kaverilleen kun tyttö yöllä oli menossa kotiin koska hän halusi viettää aikaa kaverinsa kanssa paljon mutta tyttö ei valoisalla ottanut huomioon että hänen pitää tulla takaisin kotiin yöllä yksin kun tyttö saapui kotiin yöllä klo 02.53 hän meni nukkumaan kun hän vähän ajan päästä haistoi hengityksen vierestään hän ei uskaltanut avata silmiään mutta hän halusi niin hän avasi silmät hän huomasi huppu miehen jolla oli naama ihan veressä ja hänellä oli puukko hän ei voinut enää esittää että hän nukkui hän alkoi kiljua mutta hetken ajan pääästä hän ei pystynyt enää hengittää ja hän kuoli kun vanhemmat tulivat kotiin kuukauden päästä he huomasivat sängyssä olevan tytön he luulivat että hän nukkui mutta he menivät hänen viereen ja huomasivat että tyttö oli ihan veressä: Sori kun en pistäny pisteitä ja muita merkkejä mut toivottavasti tykkäsitte.

Moi tässä olis yks tarina mut en pistä pisteitä koska oon vasta 9 ja tai en jaksa vaa: Olipa kerran äiti ja lapsi lapsen isä oli kadonnut ja kukaan ei tietänyt minne kerran illalla äidin lapsi oli kadonnut äiti huolestui hirveästi äiti löysi aamulla lapsen vessassa paskalla ja lapsi oli sammunut paskan hajusta äiti muistikin että hänellä ei ollut jääkaappissa ruokaa hän päätti ottaa lapsen velliä vähäsen ja herkutella hän aatteli että ei lapsi suutu kauheasti jos lainaan vähän kuraa kun lapsi oli herännyt hän huomasi että paskaa ei ollut enää jäljellä niin hän meni keittiöön ja huomasi äidin herkuttelemassa kuraa lapsi suuttui kauheasti siitä äiti sanoi että minä vaan lainasin äiti antoi omaa kuraa lapselle ja lapsi sanoi minä KUOLEN TÄSTÄ MAUSTA äiti sanoi ei se maku niin kummallista voi olla sitten lapsi kuoli äiti päätti puristaa vielä viimeiset kurat pepusta ja herkutteli lopun elämänsä:tää oli mun mielest aika hauska ja alku oli vähä ehk pelottava jollekki mut lopus varmaan nauratte

Moi mä taas täällä kirjotan nyt vaa pienen tarinan joka ei oo kauhu vaa iha hauska:Olipa kerran pieni pissa jonka kaveri oli kakka kakka oli poika pissa oli tyttö kerran kakka sekotti pissaa kakkaan pissa suuttui kauheasti siitä pissa pissasi kakan päälle ja kakka kuoli pissa sanoi kakalle viimeiset sanat sieltä päin tuulee kakka kuihtui ja pissa sai voiman kakata loppu:XD tää ei ollu niin hauska mut kuitenki iha random tarina

uu kivoi tai siis pelottavii tarinoit :)

Osa internetissä aikansa pyörineistä saattaa tietääkin tämän, mutta yksi tämmöinen sarjakuvamuotoinen pikku kauhutarina on aikas veikeä:

http://comic.naver.com/webtoon/detail.nhn?titleId=350217&no=31&weekday=tue

Tässä eräs itse keksimanäni kauhutarina

Olin eräänä tammikuun iltana lapsenvahtina 3- ja 7-vuotiaiden lasten luona, ja olin juuri saanut heidät sänkyyn, kun 3-vuotias poika huusi: Älä tule lähemmäs! Luulin, että hän puhui minulle ja kysyin: Anteeksi kuinka? 7-vuotias tyttö sanoi: Hän puhuu varmaankin tuolle miehelle tuolla. Kun käännyin katsomaan, ovenraossa todella seisoi mies. Mitä sinä haluat, kysyin, ja yritin esittää rohkeaa mutta varmaan minusta huomasi että olin kuolla pelosta. Mies vastasi: Saat maksaa teostasi. Äläkä esitä tietämätöntä, tiedät kyllä mitä teit. Tai, mitä *TE* teitte. Miehen kasvot vääristyivät, ja alkoi korvia vihlova nauru, ja samassa hän oli poissa. Lapset tuijottivat minua, ja yritin esittää, etten tiedä asiasta mitään. Mutta tiedänhän minä. Luulin, että *hän* olisi jo unohtanut, mutta ei. Olin väärässä. Tiedämme, mitä teit, lapset sanoivat yhtä aikaa. Säpsähdin. He olivat jotenkin... jollain lailla... karmivia. Sanoin heille vain, että kävisivät nukkumaan, ja ihme kyllä he tottelivat, joten menin alakertaan katsomaan telkkaria. Kun tulin alas, televisiossa pyöri vääristynyt video joka toistui yhä uudelleen ja uudelleen. Siinä olivat hoitamani tyttö ja poika, jotka katsoivat kauhistuneina suoraan lävitseni, ja kiljuivat, ennen kuin sohvan (jolla he istuivat) takaa työntyivät mustat kädet, jotka tukkivat lasten suun, mutta pystyin silti kuuleman lauseen: Älä tee sitä. Tiesin, mitä he tarkoittivat. He katsoivat taakseni niin pelokkaina, että päätin tarkistaa, oliko siellä joku. Siellä ei ollut ketään. Mutta siellä oli *jotain*. Jotain, joka todella säikäytti minut. Pieni soittorasia, jossa oli ballerinan tai keijun sijaan pieni klovni, ja ihan vain uteliaisuudesta päätin pyörittä vipua. Pieni klovni alkoi pyöriä. Rasiassa ei ollut musiikkia, vaan jonkun puhetta. Älä tee sitä, älä tee sitä, muista mitä viimeksi kävi, muista mitä viimeksi kävi, rasian viesti toistui yhä uudelleen ja uudelleen. Niin, ja seinälläkin oli vielä teksti: Älä tee sitä. Mutta ei se voinut olla se, mitä lapset olivat niin peloissaan katsoneet. Ja mietin myös miten kaikki tiesivät *siitä*. Silloin oli ollut lämmin, keväinen päivä, ja tietysti silloin piti olla koulua. Joten teimme sen sitten koulussa. Onneksi minulla oli lauta mukanani, ja olimme Alishan kanssa ainoat koulussa, sillä olimme jälkkärissä. Tai no, oli siellä muutama ope, mutta me viis veisasimme siitä. Menimme vessaan, peitimme peilit ja otimme laudan. Spiritismi-laudan. Yhtäkkiä tiesin, miksi lapset tiesivät niin paljon. He olivat siellä silloin. No, ainakaan vanhempani eivät tiennet mutta opettajat... Havahduin yhtäkkiä muistoistani, kun tyttö seisoi takanani portaissa, ja kysyi: Milloin vapautat meidät? Tänään, vastasin ajattelematta yhtään. Pyydä veljesikin tänne. Vajosin taas muistoihini. Kysyimme sen nimeä. Se oli jokin omituinen... Ai niin. Se oli 666. Eli sen miehen täytyi olla 666. Vaikkei olisi saanut, kysyimme, milloin kuolemme, ja kumpi kuolee ensin. Siksi Alisha siis oli kuollut. Siksi opet olivat kuolleet. Mutta ihme, etteivät lapset. Mutta hetkinen... Ensin kaikki sanovat, etten saa tehdä sitä, mutta yhtäkkiä minun oli pakko. Lapset tulivat alas ja otin laudan ja lasin esiin. Aloitimme pelin, jota emme olleet koskaan lopettaneet. Joten oikeastaan jatkoimme sitä. Panimme sormet lasille ja kysyimme siltä: Oletko täällä? Yes. Mikä on nimesi? 666. Se oli *hän*. Ehkä kirous vihdoin murtuu, ajattelin. Voitko antaa anteeksi? No. Voimmeko lopettaa?No. Emme edes kysyneet mitään, kun lasi muodosti lauseen: Tehtyä ei saa tekemättömäksi. Sitten, kuului taas se hyytävä nauru. Video alkoi jälleen pyöriä. Tällä kertaa eri video; lapset juoksivat *sitä* pakoon, ja minä olin *sen* kanssa. Autoin sitä. Yhdessä, tapoimme lapset. Tuossa on tulevaisuutenne, ääni kuiskasi. Soittorasia meni päälle. Nyt siinä oli musiikki. Siinä laulettin; Kill us... Kill us... Aina vain uudelleen. Seinälle tuli lisää tekstiä. Kill us, seinään ilmestyi. 666 ilmestyi. Yhtäkkiä, kaikki sumeni. En voinut kontrolloida itseäni. *Hän* kontrolloi minua. *Hän* pani minut ottamaan veitsen. Yhtäkkiä muistin, mitä olin kerran tehnyt. Olin vahtimassa sitä tyttöä, olikohan se 10-vuotias, ja näin ikkunasta tytön jolla oli puukko. Kun tulin takaisin, puukko oli verinen. Ja tyttö kuollut. Eikä se ollutkaan ollut ikkuna. Se oli ollut peili. *Hän* pakotti minut mukaansa, ja tahtomattani iskin puukolla molempia lapsia, kunnes tajusin, että tämähän oli hauskaa. Parin viikon päästä lehdissä oli juttu lasten murhaajasta. Se olin minä. Minä, Annabelle.

Ja tässä toinen itse keksimäni kauhutarina

Erään tytön isä oli kuollut muutama vuosi sitten tuntemattomasta syystä. Tyttö näki joka yö unta, kuinka hän murhasi isänsä, ja aina herätessään hän kuuli outoja ääniä. Eräänä yönä kun hän heräsi, isä seisoi sängyn luona veitsen kanssa ja kysyi: Leikitäänkö piilosta? Tyttö oli isän kuollessa 9, ja oli nyt 12, ja yleensä vain pienet lapset suostuvat noin typerään, mutta kun ei uskaltanut kieltäytyäkkään tyttö suostui. Hän piiloutui isoon komeroon 16-vuotiaan veljensä huoneessa, kuten aina ollessaan nuorempana piilosilla isän kanssa, mutta jostain syystä veli ei ollut sängyssään, vaan siinä oli jokin outo, karvainen möykky johon tyttö ei vielä silloin kiinnittänyt enempää huomiota. Isä tuli huoneeseen kysyen: Missä sinä olet? Siinä vaiheessa tyttö tajusi tehneensä virheen, sillä isä löysi hänet komerosta aina heti, sillä tiesi tytön olevan siellä. Tytön yllätykseksi isä käveli pois huoneesta, ja kaapin ovenraosta hän näki, että sängyssä ollut karvainen möykky seurasi häntä, hän tajusi, mikä se oli. Se oli hänen äitinsä, joka katsoi kaappia, nosti sormen huulilleen ja kuiskasi: Shhhh, ole hiljaa, niin hän ei ehkä löydä sinua. Mennessään äiti vielä kuiskasi: Älä turhaan huoli veljestäsi, hän ei edes kiljunut, äiti sanoi, taputti pulleaa, veristä vatsaansa, joka näytti, kuin hän olisi raskaana, ja jatkoi: Hän ei ole edes syntynyt. Äidin vatsasta kuului kaamea huuto, ja se kohoili kuin joku olisi koputtanut siihen. Siinä vaiheessa tyttöä todella alkoi pelottaa, ja hän myös mietti, miten äiti oli sängyssä maatessaan näyttänyt niin karvaiselta. Sitten hän näki, että sängyssä oli palanen revittyä nahkaa, joka näytti olevan hänen veljensä, sillä siinä näkyi hänen syntymämerkkinsä. Nahkaan oli liimattu tytön koiran karvaa, ja tyttöi oli lähellä kiljua inhosta ja pelosta. Tuo nahka oli ollut äidin päällä hänen maatessaan sängyssä. Samassa äiti tuli huoneen ovelle ja sanoi: En anna sinulle tapahtua niinkuin minulle tai veljellesi, ja silloin tyttö huomasi, ettei äiti näyttänyt normaalilta; hänen silmänsä olivat pyörähtäneet ympäri, kehossa oli ruhjeita, haavoja ja mustelmia, ja kasvoista vuosi verta. Äiti jatkoi: Minäkin näin sitä unta, paitsi että minä olin tappamassa isääsi, ja kun heräsin, hän kysyi, haluanko leikkiä piilosta, ja en suostunut, joten hän tappoi minut. Ja veljesi sekä koirasi. Mutta ei hätää, veljesi syntyy kohta, ja muutaman vuoden päästä sinä. Tyttö oli juuri kysymässä, miten äiti oli siinä jos hän oli kuollut ja miten niin he syntyisivät, kun äiti näytti pelästyneeltä ja huusi: Tule äkkiä luokseni turvaan, äläkä katso taaksesi! Tyttö ei uskaltanut liikkua mihinkään, ja sitten äiti lysähti maahan ja huokaisi: Liian myöhäistä. Hyvästi. Tyttö katsoi taakseen, ja näki isänsä, joka huusi: Löysinpäs! Ja iski tyttöä puukolla suoraan päähän.

En itse ihan tarhaan muista tämän tarinan loppua mutta jos, joku tietää niin kertokaa. aloitetaan.

Nuori mies päätti rakentaa talonsa tien viereen kallion päälle. Kun hän sai talon ja kellari valmiiksi juuri ennen myrskyä. Seuraavana yönä koputtetiin oveen ja mies kysyi pääsisikö yöksi sisälle. Nuori mies vastasi myöntävästi ja mies tuli sisään. Noin vartin päästä koputettiin taas oveen ja joukko sotilaita kysyi päästä yöksi sisään. Mies vastasi taas myöntävästi ja sotilaat tulivat sisään. Tunti tämän jäkee tuli vanha mies ovelle ja kysyi yö sijaa nuori mies sanoi että "ei ole enää tilaa koko talossa, mutta kellarissa olisi tyhjä jos kelpaa". Vanha mies nyökäytti päätään ja mies vei hänet kellariin.

Seuraavana aamuna kun kaikki olivat lähteneet niin mies tajusi että vanhus oli vielä kellarissa, mutta kun mies meni avaamaan kellari luukun niin hän tajusi ettei sielä ole ketään. Nuori mies ajatteli että vanhus olisi vain tullut ulos kellarista ja lähtenyt kun hän ei ollut huomannut.

Seuraava yö tuli ja sotilaat tulivat taas kysymään yö paikka ja nuori mies suostui. Pari tuntia myöhemmin vanha mies tuli kysymää taas yö sijaa ja mies sanoi "ainoastaan kellarissa on enää tilaa" johon vanha mies taas tyytyi mutta tällä kertaa piti siirtää isoa pöytää jotta kellarin luukku tulisi taas näkyviin.

Seuraavana aamuna mies siirsi isoa pöytää, jotta pääsisi avaamaan luukun vanhalle miehelle. Mutta ketään ei taaskaan näkynyt joten mies otti lyhdyn ja meni kellariin sisälle mutta ei löytänyt jälkeäkään miehestä tai reijästä mistä vanhus olisi päässyt ulos.


Tähän loppui minun muistot tästä tarinasta mutta jos tiedätte lopun niin kirjoittakaa tänne.

En löytänyt netistä mitään joten tässä keksimäni kauhutarina. Olipa kerran Elsea hänen äitinsä oli kuollut 7vuotta sitten kun hän oli 0 hän kuoli pitkäaikaiseen syöpään. Hän sai kohtauksen ja kuoli välittömästi hoitaja ei ollut paikalla. Eräänä päivänä Elsea meni äitinsä haudalle isänsä kanssa Elsean isä saa soiton äitinsä numerosta. Isä sanoi: ”kappas keppanaa äitisi soittaa minulle.” Elsea vastaa: ”Oletko tosissasi? Onko äiti elossa?” Isä sanoi: ”On hän ei ole kuollut menen hetkeksi pois” Elsea isä kuuli demonien ääniä se ei ollut Elsea äitinsä ääni.Kyseinen ääni sanoi ”Poistukaa hautausmaalta heti tai te kuolette” Elsea ja hänen isänsä ajoivat kotiin Äiti oli sillä aikaan kaivautunut haudasta pois hän soitti Elsealle ja Elsea vastasi puhelimeen. Isä sanoi ”älä vastaa tiedän että hän valehteli minulle kuolleensa me kuolemme jos sanomme hänelle jotain kuolemme tuota pikaa” isä kuiskasi. Yöllä Elsea näkee seinässään veritahran jossa on teksti ja jossa lukee ”your mom kill you” Elsea ja isä muuttivat kyseisestä talosta pois eikä ne KOSKAAN unohda mitä tapahtui edellisessä talossa.

Ja tässä toinen keksimä tarinani Olen 16-vuotias asun pyöreässä talossa omakotitalossa. Nimeni on Dev. Minun vanhemmat lähtivät aamulla hotelliin ja hotelli oli tarkoitettu vain aikuisille. Jäin vahtimaan niitten puol-lasta. Eräänä syksyisenä iltana klo 18.00 olin lukemassa lasten kirjaa vanhempien puol-lapselle. Noin 2min päästä hän osoittaa ikkunaa ja sanoo ”mikä tuo tumma mies tuolla on?” Katsoin ikkunaan ja näin siellä tumman hahmon joka oli hoikka hän tuli kohti meitä. Hän sanoi ”Sinä valehtelit meille Dev, Sinä valehtelit!” Yht äkkiä ovikello soi ja videokasetti meni päälle. Sanoin Vanhempien puol-lapselle että menee ylös ja laittaa oven kiinni välittömästi. Hän totteli minua. Jäin katselemaan videota videossa näyttää olevan demonien näköinen tyttö jolla on veriset huulet kalpean näköinen naama. Vamppyyrin hampaat yht äkkiä ovikello soi uudestaan ja menen avaamaan oven hitaasti siellä ei ollut ketään. Tummaa miestä ei enää seisonut. Minua pelotti ja soitin poliisille ja poliisit soitti vamhemmille. Ilmeisesti kyseinen ”Tumma mies” oli mielisairaalasta paennut mies joka on murhannut ihmisiä. Vanhemmat olivat huolissaan tapahtuneesta. En enää koskaan ollut yksin kotona vaan tulin heti mukaan.

(Tää on mun keksimä kauhutarina Huom! Jos olet herkkä älä missään nimessä lue tätä!) Olipa kerran Maiju ja Roope Maiju ja Roope päättivät lähteä telttailemaan. Niinpä he siis lähtivät, he pakkasivat kaikki tarvittavat ja meni mettään. Yhtäkkiä joku nauraa demonimaisemasti. Maiju sanoo:”kuuletko sinä tuonkin? Ihan kuin se olisi ollut nauru” Roope vastaa: ”en kyllä ne on ehkä lapsia jotka vain leikkivät hippaa ei siis hätää” Kun Roope ja Maiju olivat perillä, he laittoi teltan pystyyn yhdessä ja sen jälkeen, Roope sytytti nuotion ja otti ruokaa eli toisinsanoen makkaraa. Roope sanoi väsyneenä ”Mennään nukkumaan. Minua väsyttää” Maiju vastasi takaisin ”Mutta Roope...” Roope vastaa väsyneenä ”No mitä nyt vielä?” Maiju vastaa ”Onhan sinulla pistooli ettei jotain pelottavaa tapahdu?” Roope vastaa ”On se on teltan lähellä käyhän nyt Maiju nukkumaan ei sinun tarvitse pelätä” Maiju herää katsoessaan kännykkää ja kello oli jo 2.30. Häntä väsytti mutta hänellä oli vessahätä niimpä hän otti puukon mukaan jos jotain tapahtuisi. Maiju meni läheiselle huussiin. Yhtäkkiä joku koputtaa huussin oveen Maiju pistää lukon kiinni ja on puukko kanssaan. Maiju sanoo ”kuka siellä on?” Tuntematon ääni vastaa ”Eziekiel”. Maiju katsoo sisään reijästä jolla on Roopen pistooli kädessänsä Maiju soittaa roopelle ja Roopen kännykkä soi Roope vastaa puhelimeen Maiju sanoo hiljaisella äänellänsä ”tule äkkiä Roope tänne” Roope vastaa häntäätyneesti ”Mitä nyt?” Maiju vastaa ”tule ulos mutta hiljaa olen huussissa ja joku on Ezikiel on sinun pistooli kädessäsi” Roope vastaa ”Okei?” Roope näkee kuinka raivoissaan Ezikiel on. Roope löytää vierestään viinipullon ja lyö viinapullolla häntä päähän Roope päästää sisään Maijun ja Ezikiel on yhä tajuissaan .Roope sanoo ”kerätään kamppeemme eikä enää ikinä tulla tänne Ja soitetaan poliisit” Poliisit tulivat nopeasti kun kuulivat Eziekielistä joka oli ennen ollut murhaaja. Loppu hyvin kaikki hyvin

Karmiva mies. Olipa kerran Alex Johan ja Juhan Alex ja Johan ovat poikia Juhan myös Johan ja Juhan ovat veljeksiä. Alex on Johanin ja, Juhanin kavereita Juhan oli Suomesta oli puoliksi englantilainen. Alex, ja Johan oli englantilaisia tavallisia poikia. Heidän oli tapana viettää täysi-ikäisten kanssa baarissa. He olivat itsekin täysi-ikäisiä ,eräänä päivänä Alex ja Johan Ja Juhan päättivät mennä baariin. Baari oli kiinni, lapussa lukee että aukeaa perjantaina 18.00 ja lauantaina 22.00 Lauantaina loppuu 00.00 ja perjantaina 23.00. Kyseisenä perjantai iltana kello 18.00 Alex ja Johan ja Juhan päättivät mennä baariin ja se oli auki. Eräänä iltana huppupäinen mies humalassa oleva tervehtii Alexia ja Juhania Alex ja Juhan puhuivat hänelle englantia. Mies puhui kanssa englantia kunnes yhtäkkiä Alexille tulee vessahätä. Alex sanoo englanniksi ”minulla on vessahätä käyn vessassa pärjäätkö Juhan yksin?” Juhan vastaa Alexille takaisin englanniksi ”juu, kyllä minä pärjään.” Juhan ja mies sanoivat mitkä heidän nimensä ovet Juhan sanoo englanniksi ”Olen Juhan. Hauska tutustua! Mikä on sinun nimesi” Mies sanoo ”Jack kiva tutustua sinuun Juhan.” Jack sanoi ja lähti muualle. Johan sanoo ”otetaan shotti kisa Juhan” Juhan vastaa ”selvä mutta ekana käyn vessassa” niin siis Juhan lähti. Sen jälkeen hän näkee Alexin vessan lattialla pelokkaana ja hieman... Omituisena. Juhan kysyy ”Miksi näytät pelokkaalta?” Alex vastaa ”se mies kenelle puhuit...” Juhan vastaa ”niin? Mitä siitä?” Alex sanoo ”se... se... on murhaaja joka on eronnut hänen vaimonsa kanssa” Juhan vastaa ”Mistä sinä tiedät?” Alex vastaa ”Olin hänen ystävänsä silloinkun en tavannut teitä” Juhan vastaa ”Lähdetään pois eikä tulla enää ikinä tänne” Juhan käy nopeasti vessassa ja ennen lähtöä hän sanoo Johanille että ”Lähdetään ei tulla takaisin tänne ikinä.” Johan vastaa ”Miksi?” Juhan vastaa ”en ehdi selittää, tule nopeasti” Jack seuraa Alexia Juhania ja Johania. Alex ja Juhan ja Johan alkavat juosta nopeasti ja mennä piiloon ettei tämä löytäisi. Alex ja Juhan ja Johan löytävät vierestä pusikon. Alex ja Juhan ja Johan menevät piiloon. Jack ei löydä heitä. Jack jatkaa matkaansa ja kertovat kavereilleen tapahtumista. Jack tuomittiin murhista ikuisiksi ajoiksi. Loppu. (Keksin tän itte päästä :) toivottavasti pidit kauhutuokiostani :) kiitän ja kuitan. Hei hei!)

No en kyl usko

Olipa kerran rajavartija joka katseli joka ilta ikkunasta.
Mutta eräänä iltana rajavartija näki tunnelin suulla miehen joka piti toista kättään kasvojensa edessä ja mies huusi että älä tule tänne jos tulet niin kuolet! Vartija säikähti ja lähti juoksemaan tunneliin. Mies ei ollut enää siellä. Seuraavana aamuna vartijan työkaverit tulivat tervehtimään rajavartija mutta tunnelin suulla oli monta miestä jotka kantoivat rajavartijan ruumista. T:among us fani

Aha😄

Okei ei kiinnosta

Vittu e

Olisin kävellyt itse portaita ,en pelkää ,mutta silti jos tarina on totta .oon vaan fiksu .

Kiva mutta tylsä. Oon 9vuotias ja rakastan kauhutarinoita.

Eräässä talossa asui perhe johon kuului äiti, isä, 1 veli, 2 siskoa. Ihmettelin aina mieheni kanssa että miksi lapsemme käyttäytyvät vessoissa hiljaa ja ovet auki, yleensä he vihaavat vessoja joitten ovet ovat auki. Sitten yhtenä iltana päätimme lähteä viettämään iltaa ja soitimme yhdelle tutullemme vahtimaan lapsia. Totta kai hän tuli vahtimaan heitä koska oli ennenkin vahtinut. Olimme lähteneet ja lapset katsoivat rauhassa telkkaria kunnes yhdelle tytölle tuli vessa hätä, hän kysyi lapsenvahdin odottamaan häntä. Sitten oli kulunut vähän aikaa kun lapsenvahti alkoi kiljumaan karmivalla äänellä josta tunnisti selvän kauhun, lastenvahti juoksi luoksemme ja sanoi
OTTAKAA PUHELIN JA SOITTAKAA ÄKKIÄ POLIISIT. Lapset olivat toetenkin kauhuissaan, koska lastenvahti oli tullut vessasta yksin. He luulivat että he olisivat turvassa etupihalla mutta ei. nainen jolla oli pitkät mustat hiukset ja täysin vaalea iho käveli raskain askelin meitä kohti. Häneb hiuksensa lensivät naaman edessä ja tunnistin vain täysin valkoiset silmät vuotamassa verta, lapset päättivät, että kostavat siskonsa kuoleman mutta ei. Lastenvahti huusi että poliisit olivat paikalla. Kun poliisit saapuivat hän sanoi en edes ole poliisi ja murhasi naisen. Lasten vanhemmat tulivat kotiin aamulla tietämättä mistään ja he näkivät lastenvahdin makaamassa kurkku auki viillettynä ulkona, nainen kiljui kunnes hänen miehensä huusi ENTÄ LAPSET nainen ja mies lähtivät juoksemaan täysillä susälle mutta näkivät siinä sen saman kauhean naisen joka oli tappanut siinä talossa jo 4 perheen lapset sitten he kääntyivät ja näkivät kaikki lapset kuolleina seisovina ja sanoen Kannattaa miettiä jättääkö lapset kotiin yksin.




Tos tommonen tos on yhdistettynä Ring leffaa ja Sinisteriä :D kommentoikaa totta kai mp

Tarinakuunnelmaa Karvaselän kämpästä. Ehkä koko lapin, tai jopa koko suomen legendaarisimmasta ja kuuluisimmasta autiotuvasta. Sijaitsee nykyään Saariselällä. 😨 https://www.youtube.com/watch?v=NU0jRonjTdY

Olipa kerran Mimosa ja Lily he lähtivät kävelemään katua pitkin kohti kauppaan mutta kun he eivät katsoneet taakseen kaikki takana oleva oli helvettiä. Sitten kun he olivat kaupassa sama jatkui. Ihmiset olivat pahoja kuten helvetissä. Lopulta Mimosa ja lily muuttuivat pahoiksi. He tappoivat ihmisiä sillä tavalla että he heittivät puukot päähän ja kirjoittivat tappavan viestin verellä. Jos joku lukisi niitä päätyisi helvettiin. Mimosalla oli tapa
hokea ruumiille näitä sanoja, links 246 jos miettii näitä sanoja kuolee viikon päästä. Kirjoita kaikki sama niin säästyt kuolemalta Mimosalta ja Lilyltä. Hyvät tekosi palkitaan ;)

Killer bunny

Vuonna 1795 Alex Joutui orpokotiin vanhempiensa kuolleen auto kolariin. Alex lähti hakemaan mustikoita. Tunti myöhemmin Alex näki pupun kun pupu käänsi päätä sen silmät olivat punaiset. Alex juoksi henkensä edestä pupu lähti perään. Alex juoksi niin kovaa vauhtia että
hän kompastui kiveen Alex tippui rotkoon mutta, rotko oli täynnä vettä. Pupu meni perään ja tappoi hänet niin että veri roiskui. Loppu

link246 xd rn haluu delaa 2012 forever 2008 market crash
what is house kille u

olipa kerran kaksi poikaa jotka olivat olohuoneessa heille tuli himo tiiät kyllä mihin sitten he menivät huoneeseen tekemään sitä

10 vuotta sitten huhtikuussa olin menossa kotiini ,kun huomasin että oveeni oli kaiverrettu kirjain x ajattelin että alakerran teinit olivat tehneet tepposensa. Menin sisälle aloin purkamaan kauppakassia ja huomasin että kanapaketti oli auennut ja kana oli kuin mädäntyä 10 vuotta siellä. Illalla kun olin pesemässä hampaita huomasin että keittiön kaappiin oli kirjoitettu se sama x silloin tunsin kuin joku katsoisi minua selästä näin tumman hahmon joka katosi siinä silmänräpäyksessä kun käännyin katsomaan sitä sydämeni jätti lyönnin välistä. Ajattelin että hallusinaatio johtui aiemmin päivällä juomastani alkoholista menin sänkyyn ja kun katsoin kelloa se näytti 3.00 aamuyöstä ja huomasin taas sen tunteen että joku katsoi minua ja se sama tumma hahmo seisoi ovensuussa. Pelästyin niin että käteni alkoivat tärisemään ajattelin että olin vain väsynyt ja pistäydyin nukkumaan. Aamulla kun heräsin ja katsoin peilistä niin otsaani oli kaiverrettu se sama x sinä päivänä tyttäreni olisi tulossa Ex vaimoltani minulle hoitoon töitten aikana. Kun palasin kotiin niin oveeni oli tehty moottorisahalla se sama x pelästyin valtavasti ja avattuani oven veriset jalanjäljet saattelivat minut tyttäreni luokse. Sinä päivänä pakkasin laukkuni ja jätin sen asunnon siihen paikkaan. Ken tietää kuka kokee saman kohtalon seuraavaksi

Mä kuulin tän jostain: Oli ilta ja vanhemmat lähtivät juhliin. Lapsille tuli lapsenvahti. Tuli nukkumaanmeno aika. Lapsenvahti vei lapset nukkumaan ja sen jälkeen meni sohvalle katsomaan televisiota. Hetken päästä Lapsenvahdille tuli tunne, että joku katsoo häntä. Siinä samassa hän kääntyi katsomaan taakseen ja huomasi nurkassa tuolilla istuvan nuken. Hän soitti lasten vanhemmille. Hän sanoi että ”voinko ottaa tuon nuken pois tuolilta sillä tuntuu että kuin joku katsoisi minua”, puhelussa tuli hetken hiljaisuus. Hetken päästä lasten isä vastasi, ” ota lapset ja lähde pois talosta. Ei meillä ole mitään nukkea”. Seuraavana iltana talo oli syttynyt palamaan.

Tämä on tapahtunut minulle joskus...

Olin kaverini kanssa heidän mökillään. Siellä ei ollut muita meidän lisäksi. Saimme kerran idean lähteä ulos, kun oli jo pimeä. Menimme erääseen metsään. Istahdimme yhdelle puunrungolle yhtäkkiä kuulimme naurua, pienen lapsen naurua, takaamme. Lähdimme nopeasti takaisin mökille. Siellä emme saaneet enää unta. Lähdimme taas seuraavana iltana metsään. Istuimme saman kaatuneen puun rungolle. Yhtäkkiä kuulimme itkua. Lähdimme äkkiä takaisin mökille. Se oli tapahtunut. Taas. Tällä kertaa nukuimme vähän paremmin. Seuraavana yönä kaverini meni yksin metsään, sillä en itse uskaltanut... Hän tuli noin 20 minuutin päästä takaisin itkien, ja sanoi:
- Se tyttö lauloi vieressäni.
Menimme ensi yönä takaisin metsään. Istuimme taas puunrungolle. Yhtäkkiä kaverini kiljaisi. Hän kaatui taaksepäin kuin kuolleena. Hänen veltto ruumiinsa lähti liikkumaan kohti metsää, kuin joku olisi sitä raahannut. Juoksin äkkiä mökille kuin pelkuri. En ole ikinä kertonut tästä kenellekään paitsi nyt.
Nykyään minua kaduttaa se, että jätin kaverini sinne.
Vaikka tämä tarina kuulostaa epäuskottavalta, se on täysin totta. Kysykää vaikka kaveriltani...

Tässä joku kuulemani tarina johon olen keksinyt vähän itse että siitä tulisi pelottavampi.

PELLENUKKE

Olin 17 ja vahtimassa yhden perheen lapsia. En tuntenut tätä perhettä ollenkaan sillä oli ensimmäinen kerta kun vahdin heidän lapsiaan. Lapset olivat Iina 8: V ja Isla 4: V. Mennään tarinaan. Islan ja Iinan vanhemmat halusivat viettää aikaa kahdestaan eräässä hotellissa. Hotelli oli tarkoitettu vain aikuisille joten lapsien oli jäätävä kotiin ja vanhempien oli pakko palkata lastenhoitaja. Olin tässä tapauksessa se lastenhoitaja. Kun menin heidän kotiinsa vanhemmat kertoivat että minun täytyy laittaa Isla nukkumaan tasan klo 19.00. Se oli ymmärrettävää koska Isla oli vielä niin nuori mutta miksi juuri tasan, mitä tapahtuisi jos unohtaisin?! Kello oli 18.58 ja päätin laittaa Islan nukkumaan kunnes muistin että hänet oli laitettava tasan 19.00. Odotin kaksi minuuttia ja vein Islan nukkumaan. Menin alakertaan katsomaan televisiota Iinan kanssa. Huomasin että kellohan oli jo 22.43. Sitten käskin Iinan nukkumaan. Joskus kahdentoista aikaan "0.00" kuulin Islan itkua joten menin yläkertaan tarkistamaan oliko Islalla kaikki hyvin. Kun kysyin mikä hänellä oli, Isla vastasi: - Ota tuo pellenukke pois, ole kiltti, en pidä aiitä sillä ae pelottaa minua. En halunnut saada häntä itkemään niin kovaa että Iina heräisi seuraavassa huoneessa joten otin sen nuken ja vein sen Iinan huoneeseen. Rupesin matkalla Iinan huoneeseen miettimään miksi en nähnyt tuota nukkea kun laitoin Islan nukkumaan. Menin alakertaan katsomaan televisiota kunnes kuulen Iinan itkua. Ajttelin että se nukke taas pelottaa, mutta menin Iinan huoneesen. Kysin että mikä hätänä ja Iina vastasi:- Ota tuo pellenukke pois. Sanoin että en tiedä minne muualle sen laittaisin. Mutta Iina sanoi että minun oli pakko. Otin siis nuken mukaani alakertaan. Kello oli jo 0.25 ja katsoin televisiota alakerrassa. Minusta tuntui että joku tarkkaili minua, joten katselin ympärilleni mutta en nähnyt ketään. Sitten tajusin että se pellenukke katsoo minua suoraan sieluun. Soitin tyttöjen vanhemmille että miksi heillä oli tällainen pelottava pellenukke, mutta vanhemmat vastasivat vain että:- Ota lapset ja poistu, meillä ei ole mitään pellenukkea! Sen jälkeen en ole vahtinut lapsia.

Tässä muutama lyhyt kauhutarina

Miehen poika tuli isän huoneeseen ja sanoi: Iskä sängyn alla on joku. Isä meni katsomaan ja sängyn alla makasi hänen poikansa joka sanoi: Iskä sängyn päällä on joku



Next




Yksi tyttö asui 9kerroksisessa talossa 7 kerroksessa. Hän meni aina hissillä ja hissi pyshätyi aina 6 kerroksessa ja ovet avautuivat ja tuntui siltä että joku oli astunut sisään. Yhtenä iltana tyttö kysyi äitiään odottamaan aulassa että hän tulee kotiin. Äiti odotti ja kun tyttö tuli kotiin he menivät hissiin ja hissi pysähtyi 6 kerroksessa mutta tällä kertaa ovet eivät auenneet. Tyttö sanoi äidillensä että: Äiti katso näin tässä aina käy. Tytön äiti vastasi hiljaisella äänella: Näytänkö todella äidiltäsi...



Next



5:V poika huusi isänsä hänen huoneeseensa ja kysyi: Miksi ihmisten täytyy koputtaa. Silloin pojan isä kertoi ovikelloista. Poika sanoi: Voisitko asentaa sellaisen ikkunaani



MOIKKA

hyvä

hyvä tarina

Tässä tällainen. Lapista tarinaa. https://youtu.be/NeNaXxileFs

(tää on tosi tarina)
oltiin lähdössä tallile ja mun pikkusisko huusi ihan täysiä mun nimen ja kun kysyin et miks kajut niin hän väitti ettei oo huutanut kysyin hetken päästä uudestaan ja väitti yhä kiven kovaa ettei huutanut mun nimeä...

Sit olin kerran tallila mun kaverin kans kahdestaan yhtäkkiä ovet aukes itsestään ja kaikkialla kolisi hanat aukea itsestään 🐶. Molemmat oli siis totta

Omakeksimä, en tiiä onko hyvä.
Kauan sitten rakennettiin eräälle mäelle kartano. Kartanossa asui isäntä, emäntä, 2 tytärtä, ja poika. Kartanon yläkertaan vri todella jyrkät portaat.

Vuosia kului, ja kun vanhin tytär tuli raskaaksi, emäntä päätti hakea vanhan kehdon yläkerrasta. Hän kulki jyrkkiä portaita alas, kehto käsissään. Yhtäkkiä, hameen helma jäi emännän korkokengän alle, ja emäntä tippui jyrkät portaat alas, suoraan keittiön lattialle, menehtyen saman tien.

Noin 50 vuotta myöhemmin, kartanoon muuttaneet uudet asukkaat joutuivat muuttamaan pois. He nimittäin kuulivat joka sunnuntaina portaikosta kauheaa kolinaa, ja pauketta, kuin joku olisi kaatunut portaat alas, huutaen.

no täs ois yks+en oo hirveen hyvä kirjottaan joten älkää dissatko
”KOUKKUKÄSI”
olipa kerran nainen ja mies. Yhtenä iltana he meniväät syrjäiseen metsään autolla kuntelemaan musiikkia radiosta ja pussailemaan. Yhtäkkiä radiosta alkoi uutiset joissa kerrottiin mielisairaalasta karanneesta miehestä joka oli niin sairas että halusi tappaa ihmisiä, hänet voisi tunnistaa käden tilalla olevasta hopean väristestä metalli-koukusta. Kun he olivat kuulleet tämän nainen halusi heti lähteä, mies vähän vastusteli mutta myöntyi lopulta. Ajaessaan he kuulivat kolinaa auton taka-osasta mutta he eivät välittäneet siitä. Pian mies huomasi että heiltä loppuu pian polttaine ja päätti ajaa bensa-asemalle, kun hän meni laittamaan bensaa autoon, niin hän päätti samalla mennä katsomaan mikä autossa oli kolissut. Kun hän katsoi autoa siellä näkyi vain hopeinen metalli-koukku roikkumassa. Kävi ilmi, että mielisairaalasta karannut mies oli saatu kiinni ja he olivat säästyneet kauhelta koukku murhalta
LOPPU

Olin vessassa yöllä ja sitten marko tuli sinne ja sanoi buu ja säikähdin niin että papanatkin lensi pois pöntöstä

Pentuna kuulin kauhutarinoita, mutta niistä ei muista enää kuin pieniä pätkiä. 1970-luvun loppupuolella ja 1980-luvun alussa.
Yhdessä tarinassa oli nainen kuollut asuntoon, ja myöhemmin asuntoon muutti tyttö. Eräänä päivänä tai iltana tyttö makasi vuoteellaan, kun tuo kuollut nainen käveli ovesta samaan huoneeseen, missä tyttö makasi.
Sitten oli tarinoita polkupyörällä liikkuvasta miehestä, joka illan tullen tarvitsi yösijaa ja eksyi sitten vanhaan taloon, jonka seinillä roikkui tauluja, joissa oli epämuodostuneita kasvoja, joiden ilmeet muuttuivat alkuperäisestä ilmeestä toiseen ja sitten taas toiseen ilmeeseen.
Eräässä tarinassa kuolleiden tyttöjen ruumiit vietiin latoon ennen varsinaista hautaamista. Oli tehty havainto, että vainajien sukat olivat kuluneet yön aikana puhki. Asiaa tutkittiin, joten eräs mies meni yöksi piiloon latoon, jotta selviää syy. Yöllä latoon tuli paholainen, joka alkoi tanssia vainajan kanssa, joten siksi sukat olivat puhki kuluneita. Kun paholainen poistui, jäi mies heinäpaalien taakse vielä hetkeksi aikaa piiloon, ennen kuin uskalsi poistua ladosta. Lähtiessään vainaja nousi ja tarttui miehen tukasta kiinni. Mies onnistui kuitenkin pakenemaan.
Näitä kuuli jonkin verran silloin lapsena.

Aika pelottava en varmaan nuku tänään

Kauhutarinoita on ollut jo pitkään

Politics is a trapped.

Ilmestyskirja: 2:23

Tässä yks hyvä! Olipa kerran pieni poika noin 5 vuotias hän asui 5 kerroksisessa talossa aina kun hän meni hissiin hissi pysähtyi 3manteen kerrokseen ovet aukesivat mutta kukaan ei tullut sisään mutta tunti kuin joku katselisi häntä. Kerran hän pyysi isäänsä tulemaan mukaan hissiin isä suostui tavallisesti pysähdys kolmanteen kerrokseen käsi laskeutui hänen olkaa päälleen kiitos isä näytänkö isältäsi. Pian sen jälkeen poika löydettiin kuollena ei merkkejä väkivallasta vain kauhuissaan oleva ilme.

Olipa kerran tyttö jota ammuttiin hän kuoli ja kummittelee yhä mailmassa

Rauhaa ei heillä ole. Siellä on syöjätär peikkojensa kanssa kotonaan. Jumala poistui heidän keskuudestaan.

Tässäpä tällanen tarina pelottavasta naapurin miehestä. Olkaapa hyvä. https://www.youtube.com/watch?v=p7lGJTOm42M&pp=ygUOa2F1aHVuIG5hYXB1cmk=

Olin Kerran kaverin kaa mökillä juhlimassa armeijasta pääsyä oltiin just paahtamas vaahtokarkkeja kunnes kuulin puskasta rapinaa päätin mennä kattomaan ja otin varmuuden vuoksi haulikon mukaan olin just päässy puskan luo vierestä oli juoksemassa jokin olento päin säikähdin ja ammui sitä haulikolla sit ku katoin olento oli poissa kaveri oli tullu kysymään et mitä näit vastasin siihen et en tiiä no mentiin sit teltoihin nukkumaan ja Keskiyöllä kuulin taas rapinaa ulkoa päätin jättää sen rauhaan jos se loppus ostin hetken ja se Alko kuuluu voimakkaammin sei otin taas haulikon ja myöstaskulampun kavin kattoo sieltä tuli metsänvartija ja se kysyi mitäs täällä tapahtuu kun kuului pyssyn laukaisu? Kerroin koko tarinan ja metsän vartija kertoi et siinä metsässä missä mä kaverin kaa ollaan ei kuulemma ole nähtyedes jänistä 2 kuukauteen mut kannattaa silti olla varuillaan ja sit se lähti takas sinne mistä tuli ja määki menin jo nukkumaan aamulla lähettiin takas mökille loppu lomaks.

ei mitenkään niin pelottava mutta en lukisi yöllä

Aika kauhistuttavaa

Osa 1: Kummituksen Alkusoitto

Gammilla, Kuusulkalla ja Hopeatassulla oli aina ollut erityinen side toisiinsa. Heidän ystävyytensä oli vahva, ja se oli kantanut heitä läpi monien seikkailujen. Eräänä aurinkoisena päivänä he päättivät muuttaa yhdessä uuteen kerrostaloon, joka oli kaupungin sydämessä. Talon pihassa kukkivat kauniit ruusupensaat, ja se näytti täydelliseltä paikalta aloittaa uusi luku elämässään.

Kun he astuivat ensimmäistä kertaa taloonsa, he tunsivat olonsa onnellisiksi ja odottaviksi. Talon huoneet olivat tilavia ja valoisia, ja näkymä kaupungin vilinään oli henkeäsalpaava. He alkoivat järjestellä tavaroitaan ja tehdä kodistaan viihtyisän.

Mutta pian he huomasivat, että jotain oli pielessä. Illalla, kun he istuivat yhdessä olohuoneessa nauttimassa teestä, huoneen ilmapiiri muuttui kylmäksi ja kalseaksi. Hopeatassu, joka oli astunut keittiöön hakemaan lisää vettä, tunsi äkillisen kylmyyden puraisun. Hänellä ei ollut sukkia jalassaan, ja kylmä lattia tuntui epämiellyttävältä.

Sitten tapahtui jotain karmivaa. Ilman minkäänlaista varoitusta keittiön pöydältä lensi veitsi ja sen kippo ilmaan. Veitsi liikkui kuin näkymätön käsi ohjaisi sitä suoraan Hopeatassun jalkaan. Hän huudahti tuskasta ja katsoi kauhistuneena, kuinka veitsi upposi hänen jalkateräänsä.

Gammilla ja Kuusulkalla oli juuri aikeissa rientää apuun, kun heidän ystävänsä katosi lattialta. Hopeatassu oli tajuttomana. Pelon vallassa he soittivat hätänumeroon, ja pian ambulanssi kiidätti Hopeatassun sairaalaan.

Kuka tai mikä oli aiheuttanut tämän karmivan tapahtuman? Talo oli täynnä mysteeriä, ja tämä oli vasta alkua heidän koettelemuksilleen.

Osa 2: Valon Varjot

Sairaalassa Hopeatassu makasi vuoteellaan, jalka sidottuna ja katse hämärtyneen ikkunan ulkopuolella. Hänen mielessään pyörivät sekavat ajatukset. Mitä oli tapahtunut? Miksi talo näytti olevan täynnä kummallisia tapahtumia?

Kotonaan Gammilla ja Kuusulkalla oli samanaikaisesti omat huolensa. He olivat kuulleet Hopeatassun onnettomuudesta sairaalassa ja tunsivat olonsa avuttomiksi. He päättivät jäädä odottamaan uutisia ja pitämään taloa silmällä, sillä he olivat vakuuttuneita siitä, että jokin outo voima vaivasi heidän uutta kotiaan.

Istuttuaan hiljaa olohuoneessa, heidän ympärillään leijui jännityksen ja pelon ilmapiiri. Yhtäkkiä kuului äänekäs paukahdus, ja olohuoneen lamppu putosi lattialle rikkoen sen. Lasinsirut sinkoilivat ympäri huonetta, ja lamppu oli aiheuttanut vakavia vaurioita parkettilattiaan.

Gammilla ja Kuusulkka olivat järkyttyneitä. He eivät nähneet mitään selitystä sille, miksi lamppu oli pudonnut. Päätös kutsua ammattimiehet korjaamaan vahingot oli nopeasti tehty.

Kun työmiehet saapuivat, he ryhtyivät kiipeämään tikapuille korjatakseen lamppuun liittyvät vauriot. Mutta sitten tapahtui jotain uskomatonta. Yksi työmiehistä, joka oli juuri saavuttanut huipun, lensi kuin näkymätön voima olisi työntänyt hänet alas. Hän putosi tikapuilta ja lennähti kauas nurmikolle, loukaten selkänsä pahasti.

Gammilla ja Kuusulkka riensivät ulos auttamaan loukkaantunutta työmiestä. He soittivat välittömästi ambulanssin ja seisoivat hätääntyneinä tapahtumien edessä. Talo näytti olevan täynnä vaarallisia piilossa olevia voimia.

Kun ambulanssi saapui ja työmies vietiin pois, Gammilla tajusi, että heidän on tehtävä jotain. He eivät voineet jäädä tähän taloon, joka vaikutti olevan täynnä vaaroja. Mutta heidän ystävänsä Hopeatassu oli edelleen sairaalassa, ja heidän oli löydettävä tapa ymmärtää, mitä oikein tapahtui ja miten suojella itseään ja toisiaan näiltä näkymättömiltä uhilta. Kummitusepäilyt jatkuivat, ja heidän oli alettava selvittää talon synkkää historiaa ja sen piileviä salaisuuksia.

Osa 3: Näkymätön Kauhu

Kuusulka istui vessassa, pyörittäen silitysrautaa valkoisen yöpaidan päällä. Hän oli yrittänyt pitää mielessään Hopeatassun ja työmiehen onnettomuudet, mutta jännitys oli jäänyt heitä vaivaamaan. Hän ei ollut valmistautunut siihen, mitä tapahtuisi seuraavaksi.

Yhtäkkiä, ilman mitään näkyvää syytä, silitysrauta kääntyi itsestään ja lähestyi Kuusulkaa. Hän ei ehtinyt reagoida, kun se osui hänen kasvoihinsa. Kauhistuneena Kuusulka tunsi kuumuuden ja kivun, kun silitysrauta poltti hänen ihoaan. Hän huusi kauhusta, ja gammi, joka kuuli hänen hätähuutonsa, soitti heti hätänumeroon.

Kuusulka vietiin kiireellisesti sairaalaan, ja hänen kasvojaan peittivät pahat palovammat. Hopeatassu, joka oli jo ollut sairaalassa toipumassa omasta haavastaan, katseli surullisena ystävänsä liittymistä hänen vierelleen.

Gammilla oli nyt entistä suurempi taakka harteillaan. Hän oli huolissaan ystävistään ja pelkäsi jäävänsä yksin tähän kummitustaloon. Hänellä kävi mielessään myös ajatus talon myymisestä ja muuttamisesta, mutta tiukka rahatilanne esti sen vaihtoehdon.

Päivä päivältä Hopeatassu ja Kuusulka vuoteillaan sairaalassa keskustelivat mahdollisista selityksistä näille kummallisille tapahtumille. He harkitsivat yliluonnollisia voimia ja pohdiskelivat, oliko talossa mahdollisesti jokin piilevä energia tai vanha tarina, joka selittäisi tapahtuneet.

Gammilla päätti ottaa asian omiin käsiinsä. Hän alkoi tutkia talon historiaa ja haastatella naapureita ja edellisiä asukkaita. Pikkuhiljaa hän alkoi paljastaa kiinnostavia yksityiskohtia. Hän sai selville, että talossa oli ollut aikoinaan merkillisiä tapahtumia, katoamisia ja kummituslegendoja. Kaikki tämä sai hänet vakuuttuneeksi siitä, että talossa oli jotain yliluonnollista, ja hän päätti selvittää sen salaisuuden, joka vaani talon seinien takana.

Talon yllä leijui yhä uhkaava varjo, mutta Gammilla ei antanut periksi. Hän päätti yhdistää voimansa ystäviensä kanssa ja tuoda valoa tähän synkkään mysteeriin, joka oli saanut heidän elämänsä sekaisin. Seuraavaksi he aikoivat tutkia tarkemmin taloa ja sen historiaa, toivoen löytävänsä ratkaisun näihin karmiviin tapahtumiin ja suojaavansa itseään ja toisiaan näkymättömiltä vaaroilta, jotka vaanivat heidän uudessa kodissaan.

Osa 4: Varjojen Verinen Yö

Erään yön hiljaisuus valtasi talon, kun Gammilla nukkui rauhallisesti sängyssään. Valot olivat sammutettuina, ja kuun himmeä valo valaisi huonetta. Talo tuntui olevan kalmankaltainen, mutta kukaan ei osannut odottaa, mitä pian tapahtuisi.

Kummitus, joka oli piilotellut talon varjoissa, päätti toimia. Se oli kammottavin hetki, jonka Gammilla voisi kuvitella. Yhtäkkiä hän tunsi kylmyyden, joka ei ollut peräisin ilmastoinnista tai ulkona vallitsevasta säästä. Se tuntui tulevan hänen sydämestään.

Kummitus oli tunkeutunut Gammillan sydämeen, pysäyttäen sen lyönnit. Hän menetti tajuntansa ja vaipui hitaasti uneen, joka ei ollut herätettävissä. Gammilla oli kuollut, hänen elämänsä päättyi sinä yönä, kun kummitus saapui.

Seuraavana aamuna Kuusulka ja Hopeatassu palasivat sairaalasta täynnä toivoa ja pelkoa. Toivoa siitä, että he voisivat viimein selvittää talon kauhut, mutta myös pelkoa siitä, että heidän ystävänsä olisi joutunut seuraavaksi kummituksen uhriksi. Heidän ilonsa vaihtui nopeasti järkytykseen, kun he löysivät Gammin makaamassa elottomana sängyssään.

Surun ja epätoivon vallassa he kutsuivat ambulanssin, mutta he tiesivät sydämessään, ettei mitään voitu enää tehdä. Gammilla oli poissa, ja heidän ystävyytensä oli katkennut karmivalla tavalla.

Hautajaiset olivat raskas ja synkkä tilaisuus, joka varjosti heidän elämäänsä vielä enemmän. Mutta samalla se sytytti liekin heidän sisällään. Kuusulka ja Hopeatassu eivät voineet enää sietää talon kummitusten pelkoa, ja he päättivät kostaa Gammillan kuoleman selvittämällä totuuden ja saamalla kummituksen kiinni.

He kokosivat voimansa ja alkoivat tutkia taloa tarkemmin kuin koskaan ennen. He kuuntelivat naapureiden tarinoita ja kokoontuivat entisten asukkaiden muisteluiden ympärille. Heillä oli vain yksi tavoite mielessään: paljastaa kummituksen identiteetti ja saada se kiinni, jotta he voisivat lopulta palata rauhassa elämäänsä ilman tätä pimeää varjoa. Mutta heidän matkansa oli vasta alkamassa, ja tiesivät, että heidän edessään oli vielä monta synkkää kohtaamista ja arvoituksen selvittämistä.

Osa 5: Kohtalokas Ratkaisu

Kuusulka ja Hopeatassu tunsivat, että heidän oli tehtävä kaikkensa selvittääkseen talonsa synkän arvoituksen ja paljastaakseen kummituksen identiteetin. He päättivät ottaa äärimmäisen askeleen, vaikka se vaati heitä käyttämään rikollisia keinoja. Heidän tarkoituksensa oli lopulta tunnustaa kaikki teonsa ja saada tuomio, mutta ensin heidän oli saatava tietää totuus.

Yön pimeydessä he suunnittelivat ja toteuttivat riskialttiin suunnitelmansa. He murtautuivat rikkaan miehen luokse ja varastivat rahat, joilla he aikoivat palkata vartijat taloonsa. Heillä ei ollut muuta vaihtoehtoa. Heidän oli saatava talonsa turvatuksi, jotta he voisivat lopulta keskittyä kummituksen kiinni saamiseen.

Kuusulka ja Hopeatassu olivat väsyneitä, mutta he tunsivat, että olivat tehneet oikean päätöksen. Vartijat asetettiin talon vartioksi 24/7, ja hetken aikaa näytti siltä, että tilanne oli rauhoittumassa. He jatkoivat johtolankojen etsintää ja tutkimista, toivoen löytävänsä ratkaisun.

Mutta sitten eräänä päivänä he palasivat etsintäreissultaan ja näkivät karmivan näyn. Vartijat makasivat elottomina lattialla, verilätäköt ympärillään. Kuusulka ja Hopeatassu eivät voineet uskoa silmiään. Heidän sydämensä hakkasi ja paniikki valtasi heidät, kun he tajusivat, että kummitus oli palannut.

Kummitus seisoi siinä, pelottava ilme kasvoillaan. Se tarttui veitseen ja käveli kohti heitä hitaasti. Kuusulan ja Hopeatassun kurkut viillettiin auki, ja heidän elämänsä päätyi äkillisesti ja julmasti.

Tämä synkkä hetki oli viimeinen, mitä talossa nähtiin. Seuraavina vuosina talosta tuli autio, eikä kukaan uskaltanut lähestyä sitä. Ne harvat, jotka uskalsivat, eivät koskaan palanneet. Kerrottiin, että Gammin, Hopeatassun ja Kuusulka haamut jatkoivat taisteluaan kummitusta vastaan, ja niiden huudot ja valitukset kaikuivat öisin. Mutta ne, jotka kertoivat näistä tarinoista, saivat vain halveksivia katseita osakseen, eikä kukaan uskonut heitä.

Talo jäi pysyvästi autioksi, ja sen synkät salaisuudet jäivät hautautuneiksi sen seinien sisään. Se oli paikka, joka oli kadonnut ihmisten kartalta, pelkkä kauhutarina, joka muistutti kaikkia, ettei kaikki pimeässä ole näkyvää, ja ettei kaikki kummitustarinat ole keksittyjä. Gammin, Hopeatassun ja Kuusulka tarina oli saanut traagisen lopun, mutta heidän muistonsa elivät edelleen, aavistus niistä karmivista tapahtumista, jotka olivat kerran koetelleet heidän ystävyyttään ja muuttaneet heidän elämänsä ikuisesti.

Hei! hyviä kauhutarinoita:)

Hyvä tarina

Kauhua näkee uutisista jo ihan riittävästi, eikö sinulle ole vielä tarpeeksi?

Lol:) 1 mun inhokki kauhu tarina:
Ella ja Pulmu oli kerrostalossa yhtäkkiä ovelle oli tullut mies jolla oli poliisi vieressä. Poliisi ja mies käveli ovesta ja sitten he ottivat taskusta veitsen💀 ja he menivät lapsien huoneisiin kun lapset piiloutuivat sängyn alle:( Ja siiinä se jos et lähetä tätä eteen päin sinut tullaan kiroamaan 5 vuoden aikana
Kirouksen syy: et lähettänyt 2.

Kun olin 9 vuotias olin yksin kotona ja olin kaverini kanssa videopuhelussa kaverinikanssa mutte kuli ala kerrasta aivastus mutta siellä ei ollut ketään minua pelotti

Muutin noin vuosi sitten uuteen asuntoon mutta tämän jälkeen muutin välittömästi pois! Olin juuri saanut muutettua kerrostalon 5kerrokseen. Ensimmäisenä yönä klo 3.07 kuulin koputuksen en kuitenkaan uskaltanut mennä avamaan vain jatkoin nukkumista. Tämä toistu viikon aija. Sitten tuli kuukauden rauha... Mutta se alkoi pahempana. Yhtäkkiä heräsin yöllä kirkunaan ja oveni hakkamiseen. Soitin välittömästi poliisille. Ja kun se jatkui monta yötä aloin käymään terapeutilla. Sitten yhtenä yön olin vielä hereillä kun yhtäkkiä näin miehen asunnosani. Soitin poliisille. Sen jälkeen kuulin vielä kiljuntaa ja koputtelua. Tämän jälkeen muutin pois.

Okeu tässä on kauhutarina! Oho sorry ei sittekkään

No kauhua tosiaan.

Näen jo omastakin elämästäni toisinaan, ajoittain pelkkiä painajaisia.

Tässä on nyt suht rauhallista.

Kumpa jokainen ymmärtäisi, ettei ainakaan alaikäinen yksin asu.

Muuten, ne voimat.

H.

Käyvät välillä miel.

Pyytäisin, jos uskaltaisin, sinut kotiini minun luokse turvaan.

Tätä en enää koskaan muuten muille tee.

Mutta nuku nyt hyvässä sovussa itsesi kanssa.

Mutta sen vielä sanon, että se eilisiltanen haju, ja ääni, minkä haistoin ja kuulin.

Oli hirveä painajainen.

Kävit varmaan siellä , mitä arvelinkin.

Ovella vain.

Äkkiä pinkaisin "ulos" ilmaan. Ei tullut jälleen hetkeen uni.

Ei kerrota jälkipolville .
Ei.

mun apina kakkasi lattialle ilman lupaa. se oli aika pelottavaa...

Kauhavalta. https://youtu.be/tfqk32q7qP0

Ja Oulusta juttua. Vuosi on 1991. Henkien talo sivuilta luettu tarina. https://youtu.be/AWFT74dS4BQ

Mul on käyny ehkä vuos 2019 niin että olin joku 4v ni olin mun mummil mun kaverinkaa ni juotiin mehuu ja mentii leikkii ensiis juonu loppuu et mun lasi oli melkee täynnä sit mentii tääs juomaa ni mun lasi oli tyhjä se oli kriipii

Ei pelottava ei yhtään

Olin kerran kaverilla ja me kuultiin askelia ja ketään ei ollut kotona. Vain me oltiin. Ja ovi oli koko ajan lukossa. Joo oli pelottavaa

Tässä on nyt sitten yks tosi tarina joka tapahtu mulle.
Olin pesemässä kasvojani yläkerrassa kunnes isäni pyytää minua käymään alakerrassa samuttamassa valot. Tein niikuin hän käski ja kävelen pimeät portaat alakertaan kunnes kuulen kun joku takanani narahtaa. Käännyn välittömästi mutta en näe ketään. Päätin sitten että kuulin varmaan väärin ja menin sammuttamaan valot. Kävelin takaisin yläkertaan ja menin laittamaan hiukseni letille kunnes kuulen huoneen oveni avautuvan hitaasti. Käännyin katsomaan ovea kohti kunnes se avautui nopeasti ja sulkeutui sitten kokonaan kiinni. Tuntui kuin joku olisi katsonut olenko huoneessani. Kysyin vielä että avasiko isäni oven mutta hän kuitenkin kieltäytyi sen takia ainakun olen huoneessani selkä ovea kohti vilkuilen olkani yli ovea kohti.

Okei en ihan taijunnu

näin painajaisen jossa riikka.p ratsasti minulla.

Olipa kerran kaksi poikaa jotka olivat yksin kotona sitten ne katto telkkua niitten vanhemmat olivat hotellissa se oli niin kallis ettei ne ollu ottanu lapsia mukaan mille oli tulossa lapsen vahti klo 4.00 no se tuli silloin noin klo7.00 tuli uutiset että mielisairaalassa oli karannut pelle joka osaa naamiutoa miksi vain no niitä poikii alko pelottaa ja ne pisti ne ovet lukkoon se toinen poika kävi vessassa se tuli sieltä ulos sitten se toinen poika meni vessaan ja siellä oli se poika roikkumassa katossa jaloista ja pää oli keskellä lattiaa silmät oli revitty päästä ja ruumis oli nyletty sitten se toinen poika kääntyi ja näki pellen moottorisahan Kaa pelle tappoi pojan niitten äiti ja isä näki verrellä kirjoitettun viestin älkää koskaan palkato tuntematonta lapsen vahdiksi

sana haisee tarkoitaa että huikeaa eli HAISEE

Kun kerran muistan kun olin pihalla niin ovi itsestään avautui ulko-ovi koira säikähti sitä mutta jostain kumman syystä sitten ovi meni itsestään kiinni ja yöllä sängyn vieressä näin jonkun kauheen

Satuin kerran muistamaan kun pienenä minulle tapahtui silleen että olin huoneessa ja sitten sen huoneen ovi auki ja kun sitten kun katson oven taakse siellä ei ollut ketään ja muutenkin kaikki ikkunat ja ovet oli lukossa ja kiinni ja sitten äitikään ei ollut kotona eikä meillä ollut silloin vielä lemmikkiä tai jää vielä päähän ihmettelemään mutta sitten näin kyllä kuitenkin kun avasin sen oven tai no se oli auki niin näin siinä kuitenkin ovella jonkun Joka oli siinä

Minulla on outo outo naapuri nimittäin hänellä on puutarha tonttu aina öisin se vaihtaa paikkaa mutta kuvittele mulle lähen kouluun että aina se vaan siirtää pelotella lapsia ja kerran kun oli yks lapsen lapsen katoaminen vuonna 2000 niin sitten vähän aloin mökistämään siinä koska siin oli puutarha tonttu siinä lehdessä siinä kuvassa missä oli myös naapurin täti ja se tyttö niin vähän oli ihmettelemään ainakin naapurin tädin

En kerro

Hehwhwhekflfkfkfkfkf

Apua😬

Kammottava tarina😱

No täs yks: joskus tos mun tuppukyläs sanotaan et siel riehuu kummitus mut en oikeen usko siihen no kerran ku siitä oli päästy yli se alkoi taas no en tietenkään uskonut mutta ois pitäny sinä iltana lähin joskus keskiyöllä juhlii lystmettään kävelin sinne koska se oli niin lähellä mutta se oli virhe kun olin matkalla tuntui kun matka ois pidentyny ja jatkunu no jatkoin matkaa kunnes tuntu et joku seuraa mua ja katoin taakseni ja tittidii siel sit ei ollu ketää ja olin sellattii mitä vittua no jatkoin matkaa kunnes tuo sama tunne jatkui no tällä kertaa kun katoin taakse siel oli mies mustassa puvussa ja oli ihan valkoinen ja ihan hiton pitkä se muistutti ihan slendermanii mut se se tais olla sen jälkee uskoin kaikkee tää oli vähä lyhyt ja tylsä mut tää on tosi tarina

Osa 2 osa mikä se oli?

No taas täällä kirjoitellaan siitä tuppukylästä no nyt taas tuli vähä lisää tietoo mennään n tarinan parii eli siis sinä iltana ku se slendemanin näköne tyyppi katto mua nii se sit katos ja olin ihan sekasi sit jatkoin matkaa pikku jumpscarejen kanssa nii sit ku pääsin sinne lystmettään nii menin siihe mökkii joka oli vuokrattu oon siis 17 nyt ja menin sinne kavereitten Maisan Ennin Elsan Aavan Anttonin Altin Eemelin ja Laurin ja Kallen kaa nii sit oltii saatu bileet käyntii ni sähkö lähti ja alko kuluu jotai outoo nii sit juostii nelois sängyn alle ja sit joku tuli siihe huoneesee ni oltii ihan kuses sit Mä eli Vilja ja se mun poikaystävä Antton sit oltii kauhutietäjii ni arvioitii et se oli slenderman sit se lähti ja mentii nukkuu seuraavan aamuna niit kavereit ei näkyny ja jäätii yksin siihe mökkii (osa 3 tulossa)

Pelottava

Olipa kérran tyttö joka oli yksin kotona, tyttö ampui itsensä eikä kukaan tiedä miksi.