Kuvitellaan tilanne

ole auki ja numeron mä tiedän muutenkin.

Lyön päätäni pöytään kun tajuan vahingossa lähettäneeni hänelle viesin, jossa lukee: Moi! Panisin---

Loppuosa jäi lähettämättä kun painoin väärää nappia. Siinä piti lukea: Moi! Panisin kahvia tulemaan jos eksyt näille kulmille.

kuvitellaan tilanne: lopetat kuvittelun ja kysymysten postaamisen tänne.
miltäse tuntuis ku saisit jotain aikaiseksi oikeassa elämässä.
miltä se tuntuis?

Vituttaa, tuli taas mokattua, en enää koskaan ihastu kehenkään, enkä ainakaan yritä ottaa yhteyttä.Nyt ne juoruaa sen mun mokani veispuukissa ja kaikki nauraa mulle ja mun tyhmälle päälle joka nappaa jokaiseen syöttiin. EN KOSKAAN ENÄÄ!

1. Mun puhelin on jossain tuola. En ole siihe katsonu klo 9 jälkeen.
2. Mua ahdistaa ja ei nyt jaksa ajatella
3. Olen tehnyt jo oman osuuteni. Enempää en tee vaan otan toisen kun sitä ei kiinnostanu
4. elämä on joko tai. Aina on vaihtoehtoja. Yhteen en roikkuun jää jos ei sillä kiinnostusta. Uutta kehiin vaan.

No, mitäs sillä numerolla tekee jos ei koskaan ole aikomuksena soittaa tai lähettää viestiä;D

Tekstiviestin lähettämisen jälkeen ei kuulu mitään. Miltä sitten tuntuu? Hämmentyneeltä, pettyneeltä, surulliselta.

Tekstiviestin lähettämisen jälkeen huomaan viestin lähteneen väärälle ihmisille. Miltä sitten tuntuu? Nololta.

Soittaa perään ja sanoo että mikä helvetti sua vaivaa, eikö ole minkäänlaisia käytöstapoja

Nolottaa, hävettää, ja inhoan itseäni entistä enemmän. Pelottaa.
Joko hän vastaa vihaisesti ja käskee jättää rauhaan tai sitten ei vastaa. Varmaa on kuitenkin se, että seuraavana päivänä töissä hän kertoo kaikille. Sitten kukaan ei mistään muusta puhukaan, ja saan kuulla kunniani vattuilua, naureskelua ja säälivää kuiskintaa selän takana. Sellainen juorukerho siellä pyörii, kaikki tietää kaiken.

Siksi en ota yhteyttä.