Milloin hallitus ja kunnat ryhtyvät tosissaan toimeen tämän kuntaongelman hoitamiseksi? Meillä on siis liikaa elinkelvottomia kuntia, joilla ei ole näköpiirissä tulevaisuutta. Nyt vaan uudet bvaltuustot rohkeasti uudistamaan ja yhdistelemään luutuneita rakenteita.
Raimo Sailas sanoo sen suoraan: "Kuntalaitos perustuu hevosvetoisen aikakauden etäisyys- ja aikakäsityksiin."
Kerrankin on helppo olla Sailaksen kanssa samaa mieltä tästä kuntarakenteesta:
http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?Newsp=karj&Depa=etusivu&Date=041030&Model=juttusivu.html&Story=1706956.txt&StDate=041030&StTime=00:00:00&SPage=True
Raimo Sailas sanoo sen suoraan: "Kuntalaitos perustuu hevosvetoisen aikakauden etäisyys- ja aikakäsityksiin."
Kerrankin on helppo olla Sailaksen kanssa samaa mieltä tästä kuntarakenteesta:
http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?Newsp=karj&Depa=etusivu&Date=041030&Model=juttusivu.html&Story=1706956.txt&StDate=041030&StTime=00:00:00&SPage=True
Vastaukset 63
Vanhimmat
Sailas peräänkuuluttaa tuossa haastattelussa uusien, juuri valittujen valtuutettujen
"kokonaisnäkemystä" tajuamaan kuntaliitosten suotuisaa vaikutusta kuntien kustannuksiin.
On vaikeaa ymmärtää, että hän voi tämmöistä edellyttää kun hän ei itsekään kerro, eikä perustele mistä ja miten ne säästöt muodostuvat.
Vielä vähemmän perusteluja esittävät tänne innokkaasti kirjoittavat "kuntaremontoijat"
Ensimmäistäkään konkreettista laskelmaa ei
näkynyt.
Mutta niitähän saattaa olla tulossa, jäädään odottelemaan ?
Siihen asti on meidän käytettävä vankkoihin tosiasioihin ja elävään elämään perustuvia tutkimuksia, ja muutakin kokemusta ja demokratian huomioon ottavaa näkemystä asian tiimoilta.
http://spektri.oph.fi/SubPage.asp?path=580,645,24175
http://turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,2,0,0,183560,2004-10-02
Tuossa sinulle nk. kovsaa faktaa noiden voivottelujen sijaan:
http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;347;11320;42464;41314
Ja jos spekulaatioita kaipaat, niin kepulaisiakin kuntaliitosten kannattajia löytyy:
http://www.keskusta.fi/apila/paakirjoitukset/?article_id=8354
Ja jos lisää tutkimukais kaipaat, niin lue tuossa referoitu Tampereen yliopiston tutkimus. Taas vähän jämäkkää faktaa:
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/tiede/37015.html
kunnan asukasmäärä on yksin kriteeri pärjäämiselle, varsinkin kun huomioi vuoden 2003 ylijäämä kuntien asukasluvun mediaania, joka oli alle 3000.
Missä lukuja ja perusteluja ???
Toteutuneista ratkaisuista ?
Hesarin laajassa artikkelissa todettiin 3.10.2004,
että yksiselitteisiä säästöjä on syntynyt vain yleishallinnossa. Niiden osuus kuntien menoista on nelisen prosenttia.
Noin yleisesti katsoen on ihan tyhjänpäiväistä perustaa politiikkaa siihen, miten on joskus aikoinaan tehty, koska maailma edessä muuttuu koko ajan ja lähivusina erittäin selvästi kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja samalla esimerkiksi hoitopalveluiden kysyntä kasvaa roimasti.
Muutenkin peruutuspeilipolitiikalla ei saa toteutettua yhtään mitään, koska aina pitäisi tehdä vain vanhoja asioita.
Ja jos yhtään katsot noita kuntien tilinpäätöslukuja voit vain päätellä ettei nykyisellä menolla vastata niihin haasteisiin monessa kunnassa, joita on väistämättä tulossa. Sitä ikärakennetta kun ei muuteta toivomalla.
Vaihtoehto on se, että noiden elinkelvottomien kuntien kunnallisveroprosentti nousee 25% paikkeille ja sitten ne kunnat todellakin tyhjenevät, koska valtioltakaan ei järjettömiä määriä lisätukea liikene.
Käyttäkää niitä laskukoneitanne.
Ei tietenkään kaavamaisesti voi, mutta kylmä fakta on se, että valtaosa näistä alle esimerkiksi 3000 asukkaan kunnista on organisaatioina elinkelvottomia ja pysyvät vain tekohengityksellä pystyssä.
On aivan järjetöntä tuhlata kansakuntamme voimavaroja nykyisenkaltaiseen kuntarakenteeseen.
Kuinka kuntaliitokset korjaavat ikärakennetta edullisempaan suuntaan ?
Kuinka tilinpäätökset paranevat kuntarakennetta muuttamalla?
Nyt todellakin, lukuja esille ?
Lue se Sailaksen haastattelu uudestaan.
Juttu menee näin: noilla elinkelvottomilla kunnilla ei ole kykyä eikä resursseja järjestää tai ostaa niitä palveluita, joita tarvitaan enenevissä määrin suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Monilla kunnilla ei ole mahdollisuuksia järjestää palveluita niin määrällisesti kuin laadullisestikaan, joten vaihtoehtoja jää oikeastaan kaksi, joko verotusta kiristetään niin paljon, että veronmaksukykyinen väestö pakenee paikalta tai sitten kootaan resurssit sellaisiksi kokonaisuuksiksi, että kykya ja taitoa on mahdollista järjestää.
Jos et osaa asiaa nähdä, niin en voi auttaa. Sori.
Ihan turha venkoilla ja näsäviisastella.
Jos kaksi tämmöistä "elinkelvotonta" kuntaa yhdistetään, kuinka "resurssit" siitä
"sellaisiksi kokonaisuuksiksi" muuttuvat, että "kyky ja taito" lisääntyvät ?
Jos näin olisi, pitäisi esim HUS.n ympärillä
olla todella super keskittymä tätä "kykyä ja taitoa" tuottaa edullisia ja laadukkaita palveluita.
Varsinais-Suomessa on lukuisa määrä pieniä, jopa alle 3000 asukkaan kuntia, jotka tuottavat selvästi halvempia ja laadukkaampia palveluita kuin esim. kymmeniä kertoja suurempi Turku.
Väitätkö sinä, että HUSin palvelut laadullisesti eivät ole asianmukaisia? Et sitten taida tietää asiasta paljoakaan.
Samoin voisit kertoa miten esimerkiksi Karjalohja tai Sammatti pystyisi yksinään järjestää ne palvelut, jotka nyt tuottaa HUS? Vastaus on hyvin yksinkertainen: ei millään tavalla.
Ja edelleen. Peruutuspeilistä ei todellakaan näy yhtään mitään sitä mikä on kohta edessä ja jos vain tudittaudutaan siihen, että valtio kyllä maksaa kaiken, niin se on aivan väärä ajatus.
Niin kauan kuin huoltosuhteemme on nykyisellä tasolla, on varaa tehdä asioita pienissä paloissa.
Ja mitä Varsinais-Suomeen tulee, niin siellä taloustaulukoissa kerrotaan myös esimerkiksi sellaisesta kunnasta kuin Askainen: kassan riittävyys 1 päivä, rahoitusvarallisuus -1130€/asukas, velkaantuneisuusaste 30%, vuosikate -151€/asukas jne. Millä tällainen kunta tuottaa mitään palveluita kenellekään, ei ainakaan omilla rahoillaan, vaan kaikki perustuu joko muiden antamaan rahaan (valtio) tai velkaan (tulevien sukupolvien veronmaksu).
On siellä muitakin kuntia, joiden numerot eivät oikein naurata: Aura, Halikko, Kuusjoki, Lemu, Piikkiö, Sauvo ja niin eespäin.
Noin yleisesti, miksi ihmeessä jonkun kunnan olemassaolo on sellainen itseisarvo, että sellaista pitäisi rahoittaa valtaosaltaan ulkopuolisella rahalla, kuten nyt esimerkiksi tämä surullisenkuuluisa Merijärvi, jonka tuloista noin 2/3 on valtionavustusta?
Pieni kunta, isossa tehtaassakin on enemmän porukkaa ??? http://www.merijarvi.fi/yleista.html
Noitahan riittää. Otetaan sitten vaikka Kestilä: 1711 asukasta, kunnallisveroprosentti 19,0, toimintakate -4140€/asukas, verotulot 1603 €/asukas, valtionsuudet 2364€/asukas, vuosikate -192€/asukas, tilikauden tulos 2003 -373€/asukas, lainakanta 2357€/asukas, kassavarat 29€/asukas, kassan riittävyys 2 päivää, velkaantuneisuusaste 40% ja sitä rataa.
Jos kestilä olisi yritys, omistajien kannattaisi ensitilassa pyrkiä pääsemään siitä eroon tai sitten putiikissa pitäisi laittaa lappu luukulle ja sammuttaa valot.
Koska kunnilla on verotusoikeus, lainaa on helppo saada vaikka talous olisikin retuperällä. Siksi eräät kunnat kelpaavat esimerkiksi varsainaisesta vastuuttomuudesta.
Matkan päässä täällä Tampereen läntisessä kaupungin osassa on katu noin 500m pitkä , senkin varrella en enempi asukkaita kuin tässä Kestilässä.
No koulu siinä on ja pari lasten päiväkotia, kauppa ja taitaa olla ravintolakin.
Täytyisiköhän näidenkin perustaa oma kunta, onhan siinä melkein 20 kerrostaloa ?
Jos siellä on niin monta taloa, niin tietenkin kunta pystyyn vaan ja kepulainen valtuusto paikalle ja ilmiselvästi pitäisi palveluiden alkaa parantumaan.... no ehkä nyt ei kuitenkaan.
Siihen kaupunginosaan, missä itse asun mahtuisi Kestilän asukkaat yli 10 kertaa. Huomattavaa tietysti on se, että jos tämä nyt sattuisi olemaan oma kuntansa, nuo talouslukemat olisivat todennäköisesti järkevällä tavalla plussalla. Ja palvelut pelaavat.
Ja silti olen sitä mieltä, että mitään järkeä tuollaisessa kaupungin pilkkomisessa ei olisi.
Koska teillä liitoksien vaatijoilla on noin varmat käsitykset liitosten kannattavuudesta, pyytäisin faktoja teiltä. Teillä itsellä täytyy olla hyvin perustellut ja valmiiksi mietityt faktat laskelmineen tai muine perusteluineen. Olen teiltä pyytänyt niitä usein saamatta niitä.
Tukijoiden "arviot" eivät ole faktaa siinä mielessä että teidän henkilökohtaiset argumentit olisi tosia. Kirjoittakaa omat argumenttinne tänne perusteluna mielipiteillenne.
Millä tavalla säästöjä syntyy? Sen pitäisi olla teille helpon tehtävän, koska on noin varmat mielipiteet.
Itse en oikein ymmärrä miten niin isot säästöt voisi syntyä joita liitoksilla haetaan. Lääniuudistus siitä käy hyvänä esimerkkinä. Jos näin ison organisaation yhdistämisestä ei tulllut säästöjä, vaan pikemminkin lisäkuluja, miten pienenpien yksiköiden yhdistämisellä voisi saada isoja säästöjä.
Säästöt syntyvät polittisten luottamushenkilöiden määrän vähenemisestä.
Mutta entä sitten palvelujen tuottaminen? Asukkaita yhdistetyssä kunnassa on täsmälleen sama määrä kuin erillisiissä kunnissa. Jokainen ihminen tarvitsee ne samat peruspalvelut, joiden hoitamiseen tarvitaan tietty määrä virkamiehiä. Että asiat voidaan hoitaa samalla tehokkuudella kuin erillisiissäkin kunnissa tarvitaan näitä virkamiehiä täsmälleen sama määrä. Eli sieltä ei tule säästöjä.
Kunnan hallinnon virkamiehet tuottavat myös palvelunsa täsmälleen samalle ihmismäärälle, josta syystä sielläkin tarvitaan sama määrä henkilöstöä. Tästäkään ei voi tulla säästöjä.
Palvekut pitää olla kohtullisen matkan päässä. Josta systä kummankin entisen kunnan toimistotilat jäävät yhdistyneen kunnan käyttöön. Josta syystä myöskään kiinteitöjen osalta ei tule säästöjä. Jos kuitenkin toinen kiisteistö poistetaan käytöstä, kunnan asukkaat maksavat pitempinä matkoina sen hinnan erotuksen, joten kumnnan asukkailta sekin raha on pois. Josta syystä ostovoima vähenee ja siitä tulee taas liiketaloudellista vähennystä kunnan yrityksiin ja kunan verotulot pienenee. Joten kiinteistöjen sulkemminenkaan ei tuo lopullisia säästöjä.
Terveydenhuollossa pitää olla tasmälleen sama henkilömäärä potilasta kohti isommassa ja pienenmmässä kunnassa. Vahintään se varttitunti on oltava lääkärillä aikaa kun asiakas tulee käymään, joten säästöjä ei voi sielltäkään tulla. Tukimusaika on varmasti sama isommassa ja pienenmässä kunnassa. Käytännössä kumpikin terveyskeskus jää toimintaan niiden kesken eri tehtäviä jakaen. Josta syystä kinteistökulujen säästöäkään ei tule.
Eli kysymys. Mistä ihmeestä ne säästöt tulee?
Pistäkääpä tällaista samanlaista argumentointia perusteluineen tänne, että minäkin ymmärtäisin teidän vaitteidenne todenperäisyydem.
Millä tavalla?
Tämä "heitto" ei paljon kerro.
Erittäin usein helsinkiläisissä trendikahviloissa ihmetellään, mikseivät yhtä kepukuntaa ympäröivät kepukunnat voi olla yhtä kuntaa? Poliittinen herruus ei muutu (jos se on kuntaliitosten vastustamisen perusprinsiippi? Isot taajamathan ovat pääsääntöisesti vapautuneet kepun ikeestä)?
Jos sinulla on faktaa jota Sailaksella ei ollut, kerro.
"Noin yleisesti, miksi ihmeessä jonkun kunnan olemassaolo on sellainen itseisarvo, että sellaista pitäisi rahoittaa valtaosaltaan ulkopuolisella rahalla,..."
Mutta ei se yhdistäminenkään mikään kaikenratkaiseva itseisarvo ole, vai kuinka?
Jos pystyt perustelemaan kantasi vakuuttavasti faktoilla, olen valmis myös muuttamaan kantaani. Osaan vain itsekin vähän laskea, ei tarvitse turvautua pelkästään Sailakseen ja hänen mielipiteisiinsä. Sailas nimittäin ei ole kaikentietävä "Jumala". Ja on minulla vähän kokemusta myös kuntien taloudesta ja faktoista joissa siellä toimitaan.
yhdistämoiselle.
On kyllä aika painavaa faktaa. Tästä varmaan tulisi oikein paljon säästöjä.
Keskittyminen johtaa siihen , että pikkukunnat joutuvat hankkimaan ostopalveluita yhä enemmän, reikäleipänsä "reijältä". Jos kuntia ei yhdistetä, niin pikkukunnat ovat keskuskaupungin päättäjien armoilla. On parempi olla yhdessä päättämässä, kuin maksaa toisten päätöksistä. Ajattelutapanne on vastakkainen eli väitätte toisianne kumoon, mutta oletteko ajatellut: Mitä tapahtuisi jos kuitenkin yhdistyminen tapahtuisi? Eipä juuri mitään mullistavaa, mutta isompi etu olisi yhteisessä päätöksenteossa, ilman seutuhöpötyksiä. Maakuntavaltuusto, seutuvaltuusto, sairaahoitopiirinvaltuusto, kaupunginvaltuusto ja kunnanvaltuusto. Vieläkö lisää välivaltuustoja tarvitaan.
Kyllä faktaa on käytettävissä. Kuntien talousluvut ovat silkkaa faktaa. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomio siihen, miten kuntataloutta rahoitetaan. Jos kunnan talous on ensisijaisesti valtionosuukisen ja velkarahan varassa, jokin mättää ja pahasti. Tällaiset saattohoitokunnat pitää ensitilassa muuttaa kansallispuistoiksi ja ulkomuseoiksi. Virkistysalueena niillä on sentään jotain järjellistä käyttöä.
Kuntien yhdistämisellä on pitkäaikaista talousvaiktusta. Yleensä kunnassa on jokin keskus. Kunnat voivat kaavoituspolitiikallaan ohjata kehitystä niin, että asutus muodostuu taloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla säteittäin tämän keskuksen ympärille. Kunnan laidat annetaan susien ja karhujen käyttöön. Nykyäänhän asutus on pitkälti kuin haulikolla ammuttua ja kuntia sen mukaisesti jumalaton määrä.
Valtio voisi avittaa tätä kehitystä vähäsen asettamalla ensi alkuun vaikka tuon 8000 asukkaan rajan ehdoksi valtionosuuksien myöntämiselle.
Pankkiirilla taas täyttä asiaa.
otsakkeesa kaekki!
Kuinka ihmeessä tuo kuvailemasi tilanne muuttuisi,
jos neljästä parin tuhannen asukkaan kunnasta muodostettaisiin yksi kahdeksan tuhannen asukkaan kunta ?
Otapa nyt Suomen kartta käteesi ja esitä esimerkkejä.
Ja niin, niitä faktoja kaipaamme edelleenkin ?
Tässä on tuloksia jo toteutuneista ratkaisuista.
http://spektri.oph.fi/SubPage.asp?path=580,645,24175
Yhdistymisen edut tulevat vasta sitten, kun uusi kunta koetaan omaksi ja hyötyjen toteuttamista ei viivytetä tai jopa estetä. Siksi ei kannata tarkastella asioita lyhyellä tähtäyksellä. Jos kuntien yhdistämiset olisivat voin huonoja, kai niitä peruttaisiin. En tunne yhtään sellaista tapausta.
Juuri niin. Faktaa riittää, koska kuntien tilinpäätökset ovat julkisia ja koosteita niistä löytyy esimerkiksi kuntaliiton sivuilta http://www.kunnat.net
Sieltä voi tarkistaa paljonko eri kunnat elättävät itseään pelkän avustuksen varassa ja millä kunnalla kassa on käytännössä tyhjä. Ne ovat eräitä kovia faktoja, joita on kepulaisenkaan paha kiistää.
Ei kukaan luettele noita karmeita numeroita jossain haastattelussa, niin ei tehnyt Sailaskaan.
Nämä luvuthan me tunnemme.
Kysymys on nyt siitä kuinka mahdolliset kuntaliitokset niitä korjaisivat ?
Näitä lukuja kaipaamme edelleenkin ?
Mistä ja miten säästöt syntyvät jos kaksi vanhusvoittoista kuntaa liitetään yhteen ?
Sieltä kuntaliiton sivuilta löytyy myös mielenkiintoisia lukuja terveyden-, sosiaali- ja vanhustenhuollon kustannuksista eri kunnissa.
Kun kerran et itse ymmärrä katsoa, niin tässä muutama poiminta. Näissä kunnissa velkaantuneisuusaste on sellainen, ettei paljoa naurata (suurin velkaantuneisuusaste lainakanta/koko pääoma):
Lohtaja
Korpilahti
Kälviä
Utsjoki
Joutsa
Ylämaa
Salla
Karjaa
Multia
Kuusjoki
Toholampi
Kiihtelysvaara
Leivonmäki
Halsua
Raahe
Kruunupyy
Ristiina
Kolari
Siikajoki
Inkoo
Kerimäki
Ylivieska
Utajärvi
Sievi
Savonranta
Lehtimäki
Siuntio
Rantsila
Karkkila
Muonio
Vuolijoki
Ja tästä sitten kuntia, jotka elävät käytännössä valtionavustuksella (eniten valtionapua per asukas):
Lestijärvi
Kaavi
Kärsämäki
Pulkkila
Pudasjärvi
Petäjävesi
Kuusamo
Isojoki
Savonranta
Reisjärvi
Puolanka
Ilomantsi
Soini
Ylikiiminki
Lavia
Haukivuori
Merijärvi
Kestilä
Pelkosenniemi
Rantsila
Taivalkoski
Hyrynsalmi
Perho
Kivijärvi
Vesanto
Karinainen
Kuivaniemi
Salla
Ranua
Kinnula
Rautavaara
Savukoski
Utsjoki
Enontekiö
Nämä kunnat taas ovat velkaantuneet niin, etteivät itse taida sieltä ylös enää päästä (suurin lainakanta €/asukas). Velathan on maksettava, eikös niin? Kunnilla on se pirullinen mahdollisuus, että pystyvät verotusoikeutensa turvin siirtämään velkansa tulevien sukupolvien maksettavaksi.
Veteli
Peräseinäjoki
Kittilä
Halsua
Kolari
Korpilahti
Kuhmoinen
Siuntio
Oulainen
Ylivieska
Loviisa
Kemi
Kinnula
Mikkeli
Reisjärvi
Kestilä
Soini
Saarijärvi
Ii
Muonio
Sievi
Siikajoki
Lehtimäki
Toholampi
Lahti
Kyyjärvi
Vuolijoki
Karkkila
Lestijärvi
Savonranta
Raahe
Utajärvi
Hanko
Rantsila
Alkaako tästä kuntajoukkiosta löytymään sellaisia, joille pitäisi ihan oikeasti tehdä jotain.
Lisää numeroita ja elinkelvottomien kuntien tietoja löydät osoitteesta http://www.kunnat.net
Oletko koskaan huomannut, että suuremmat yksiköt pystyvät toteuttamaan suurempia urakoita ja pystyvät suunnittelemaan toimintaa pitemmällä aikavälillä. Vastaavasti suurempien organisaatioiden kyky vastata yllätyksiin on selvästi parempi. Nyt tilanne on sellainen monessa pienessä kunnassa, että jos joku esimerkiksi sairastuu johonkin vähänkään erikoisempaan sairauteen kunnan erikoissairaanhointoon varattu budjetti painuu suoraan punaiselle.
Tavallaan tuossa ei ole vaihtoehtoja. Osa noista kunnista on käytännössä konkursissa ja jos niitä ei omin avuin yritetä saada johonkin kuntoon, on ne otettava haltuun esimerkiksi valtion toimesta ja se on kallein tie. Sitäkö sinä sitten haluat?
Jos sitten tutkimuksia haluat, niin kaiva esiin Ajeet Mathurin, Markku Ryynäsen ja Arne Nystedtin: Do the Northern Lights Shine Brightly (Some Late Lessons of Early Warnings from Spatial Inequalities). Siellä kerrotaan kuntien elinkelpoisuuden koko kirjo ja pistetään nämä elinkelvottomat kunnat jonoon.
Vaikka ihan turhaa tämä teille on selvittää, koska kuntien liittämättömyys ja muiden rahoilla eleleminen on niin pyhä lehmä ettei sitä kaada ilmeisesti mikään. Järki kun ei auta, niin sitten pitää koittaa rahalla eli ilmeisesti ainoa tie on se, että sellaiset kunnat, jotka eivät joko kykene tai halua etsiä järkevä taloudellista tasapainoa pudotetaan valtioapulistalla hännille ja varat jaetaan suoraan kuntalaisille avustuksina, jotta pärjäävät kuntien saamattomuudesta huolimatta.
Nyt ehkä kohta saamme niitä keinoja, ja ennen kaikkea; mistä ja miten säästöt muodostuvat ?
Pitäisikö Lahti ja Kyyjärvi yhdistää ?
Entä Hanko ja Raahe ?
Mitä Mikkelille pitäisi tehdä; siellä tehtiin joku aika sitten kuntaliitos Mikkelin maalaiskunnan ja Anttolan kanssa ?
Kysymys: miksi ihmeessä sellaisia organisaatioita pitäisi ylläpitää, jotka ovat käytännössä konkurssissa? Jos siis kunta edes teoriassa voisi mennä konkurssiin, mitä ei käytännössä tapahdu.
Miksi jotakin julkista organisaatiota pitää elättää vuodesta toiseen velalla ja muiden avustuksella. Tuolla on sellaisia kuntia, joille yksityissektorilla ei enää annettaisi lainaa ollenkaan.
Sinänsä on ihan yhdentekevää yhdistetäänkö kuntia vai, kunhan tuohon touhuun saataisiin jotain tolkkua ja nykyisellä kuntarakenteella sitä ei näytä tapahtuvan. Joten mitkä ovat vaihtoehdot?
Asiaa voi tietysti tarkastella siitäkin näkökulmasta, että miksi hitossa meidän veronmaksajien pitää kustantaa toimintaa, joka ei edes pyri siihen, että niitä varoja käytettäisiin vastuullisesti ja pyrittäisiin parantamaan tilannetta.
Mikä perustelu ontuu ja miksi?
Tätä "suurempien yksiköiden" siunauksellisuutta, sitä hoettiin lääninuudistuksen yhteydessä.
Nyt noistä "säästöistä" ei ole kuultu yhtään mitään.
Kuntien menoista ylivoimaisen valtaosan kattavat opetus-, sosiaali- ja terveystoimi.
Noista toiminnoista, esim vanhusten huollosta, ei pystytä "urakoita" antamaan koska kyse on käsillä ja sydämellä tehtävästä hoivatyöstä.
Eivätkä ne "erikoisemman sairauden" kustannukset miksikään muutu kunnan koon vaihtuessa, kaikki hoidetaan.
Jos ei mene sellainen yksityiskohta jakeluun, että esimerkiksi noista kuntaliiton numeroista voi päätellä, että osa kunnista on sekä elinkelvottomia, että kohta tilassa, jonka takaa kurskistaa likviditeettikonkurssi, niin ei sitten mene.
Mitkä ovat omat vaihtoehtosi tilanteelle? Jatketaan nykyisellään niinkuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, anotaan lisää rahaa valtiolta (= muiden kuntien veronmaksajat) ja otetaan lisää velkaa (= tulevaisuuden veronmaksajat). Niinkö? Vai pistetäänkö pää pensaaseen ja valitetaan että "väärin laskettu"?
Juttu on vaan niin, että veroruuvia ei voi mitenkään järjettömästi kiristää ja nykyinen tilanne monissa kunnissa ajaa asukkaat muualle ja se loppu senkuin lähestyy.
Kuten Sailas sen sanoo, niin "meillä on kuntia, jotka ovat niin huonossa tilassa, etteivät ne enää kykene edes lopettamaan itse itseään".
Mikä on sinun vaihtoehtosi?
Ihan turha käydä mitään keskustelua, jos mikään esitetty tosiasia ei ole mikään fakta ja vastaan tulee joko näsäviisastelua tai jankuttamista.
Tuossa esittämäsi kysymykset ovat sen verran lapsellisia, etteivät anna aihetta sen kummempaan. Kukaan ei ehdota jonkun Kyyjärven liittämistä Turkuun eikä esimerkiksi Alaskaan.
Yksi asia, jota ei yleensä ei sanota, kun ei kehdata, on se, että pienissä maalaiskunnissa toimihenkilöiden työ on paljon verkkaisempaa kuin suuremmissa kunnissa. Tunnen henkilöitä, jotka siirryttyään maaseudulta Helsinkiin kauhistuvat sitä, että täällä palvelutehtävissä täytyy tehdä työtä jatkuvasti. Maaseudella esim. pankissa ja postissa työtä oli vain silloin tällöin. Sen tähdenhän niitä on lopetettu. Soittelin pienehkön maaseutukunnan tekniseen virastoon maanantain kello kymmenen, jolloin puhelinkeskusesta todettiin, että ei täällä ole vielä ketään ja perjantaina kello 14, jolloin todettiin, ettei täällä ole enää ketään.
Taida sitten olla muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa muualle ?
Lomalla, osa-aika eläkeläinen, tarkastuskäynnillä vai muuten vain makoili kotona?
En kysynyt ketään erityistä henkilöä. Siellä ei ollut ketään.
...pakettia, jota sinne ei ole jätettykään.
Olet tuolla aiemmin luetellut pitkän listan kuntia, kaikkine kyyjärvine, lahtine, hankoineen päivineen.
Et ole vieläkään kuitenkaan kertonut; mistä ja miten ne säästöt näiden kuntien siunaukseksi koituvat mahdollisilla kuntaliitoksilla ???
Lue nyt vaihteeksi tuo kokoomuksen kunta-asiakirja, varsinkin sen pari kolme ensimmäistä sivua. Sieltä ei noita hokemiasi löydy.
kuin yksi henkilö jos hän on pois ei siellä todellakaan ole ketään. Juuri sen vuoksi kysyin kerrottiinko missä on, milloin on paikalla tai pyydettinkö jättämään soittopyyntö jos ei näin tapahtunut ei sinun puheluusi vastannut henkilö ollut tehtäviensä tasalla.
Kyllä siellä ainakin kolme - neljä henkilöä on töissä. En nyt ajatellut, että kunnan puhelinkeskus olisi näistä tiennyt. Asia ei ollut kiireinen, joten ajattelin soittaa uudestaan. Itse asiassa järjestys oli se, että ensin soitin perjantaina ja sitten maanantaina. Tiistaina sitten henkilöitä löytyi ja asia selvisi.
Tähän nimimerkki "Nimettömän" hyvään kysymykseen olisi kiva saada myös vastaus. Mitä siis pitää tehdä kunnille, jotka koko ajan vain lisäävät muiden kansalaisten verotaakkaa ja tulevien polvien velkataakkaa?
Miksi jonkun kokoomuksen paperista pitäisi löytyä joku sellainen vaatimus, jonka olen täällä esittänyt? Miten se niiden papereihin liittyy?
Elinkelvottomien kuntien liitokset suurempiin kokonaisuuksiin hyödyttää pitemmällä aikavälillä sitä kautta, että suuremmilla yksiköillä on yksinkertaisesti kykyä ja mahdollisuuksia joko tuottaa tai ostaa palveluita suuremmissa erissä ja samalla tehostaa toimintaa. Lisäksi tavalla tai toisella tuotettavien palveluiden laaduntarkkailuun on resursseja sekä liikkumavaraa sen erilaisten muutosten suhteen. Ihan samat syyt kuin pienten ja kituvien yritysten yhdistämisessä.
Sinä sen sijaan voisit vastata kysymykseen siitä, mitä näille elinkelvottomille kunnille sitten pitäisi tehdä? Mitkä ovat omat vaihtoehtosi tilanteelle? Jatketaan nykyisellään niinkuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, anotaan lisää rahaa valtiolta (= muiden kuntien veronmaksajat) ja otetaan lisää velkaa (= tulevaisuuden veronmaksajat). Niinkö? Vai pistetäänkö pää pensaaseen ja valitetaan että "väärin laskettu"?
Joidenkin asioiden kohdalla voi kansalainen odotella muutamia päiviä, jos joku sattuisi tulemaan kunnantoimistolle, kaikkien asioiden kohdalla se ei ole mahdollista.
Pienemmissä kunnissa tai missä tahansa organisaatiossa asiat saattavat olla yhdestä työntekijästä kiinni, eikä kukaan muu tiedä niistä mitään ja sellainen on aina riski sekä organisaatiolle, että sen tuottamille palveluille. Ei se ole työntekijän vika, jos hän on esimerkiksi ansaitulla lomalla tai vaikkapa sairaana, organisaation vika taas on se, ettei se kykene järjestämään palveluita tuollaisten tilanteiden varalle.
Isommissa organisaatioissa ja kunnissa voidaan sekä vastuuta jakaa, että varamiesjärjestelyt hoitaa asianmukaisella tavalla.
Tämäkin asia on tuttu mistä tahansa organisaatiosta. Miksi jonkun kunnan pitäisi olla sellaisessa erikoisasemassa, että siellä voidaan toimia henkilöriippuvasti tai välittämättä siitä, että palvelut ovat olemassa yksittäisten työntekijöiden poissaollessakin?
mutta tosiasiassa mistään kunnasta ei voi sanoa niin että siellä on 100%:sti aina paikalla se henkilö joka asiasta vastaa.
Kuinka lasten päivähoito, peruskoulu, terveydenhuolto ja vanhusten hoivaaminen toteutetaan "suuremmissa erissä" ?
Ei palveluissa ole mitään yksioikeoista toteutustapaa. Koulupalvelut todennäköisesti järjestetään jatkossakin pitkälti nykyiseen tapaan, mutta suuremmissa kunnissa on mahdollista pitää opetusohjelmassa laajempaa ainevalikoimaa kuin pienissä kunnissa, jotka tyytyvät vain välttämättömään.
Hoivapalveluiden puolella jo nykyään on paljonkin sellaista, joka voidaan hankkia joko yksityiseltä sektorilta tai tuottaa kunnassa itsessään, jolloin edelleen suurempi kunta antaa mahdollisuuden organisoida monipuolisemmat ja varmemmat palvelut. Sen, että suurempi kunta pistää eri palveluita tekevät yksiköt yhteen virastoon ja tarkastelee asiaa laajemmassa näkökulmassa ei tarvitse tarkoittaa tietenkään sitä, että perustetaan suuria sairaaloita ja kaikki pukataan sinne. Monessa muussakin organisaatiossa kannattaa toimia pienemmissä ryhmissä isomman organisaation alla ja kaivaa tehokkuutta sitä kautta.
Mänä ovat ehdottoman välttämättömiä näkökulmia, kun otetaan huomioon se, että huoltosuhteemme on nopeasti huononemassa ja samalla erilaisten palveluiden kysyntä kasvamassa.
Mutta turha kai sitä on selittää sellaisille, joiden mukaan nykyinen kuntarakenne on ainoa oikea tapa tehdä yhtään mitään vaikka se maksaa aivan turhaa nykyisille ja tuleville veronmaksajille. Jos ei edes yritä kantaa vastuuta asioista, niin antaa palaa. Kyllä ne kunnat tällämenolla tyhjenee ja siitä saavat nuo kunnat sitten syyttää ihan vain itseään.
Ei yhteiskunta voi jättäytyä merkityksettömien vähemmistöjen (kuten syrjäseutujen vanhukset) panttivangiksi. Se joka ei sopeudu tehokkuuden vaatimuksiin, tulkoon toimeen omillaan.
Mistään organisaatiosta ei voi sanoa mitään 100%:sta, mutta oikeasti organisaatioissa pystytään järjestämään asiat niin, että useammalla on mahdollista päästä käsiksi sellaiseen tietoon, jonka perusteella useampi voi vastata esitettyihin kysymyksiin edes jollain tasolla.
Yrityksissä on toiminnanohjausjärjestelmää ja CRM-systeemiä, joiden avulla asiakas saa aina palvelua oli joku sairaslomalla tai ei. Miten ihmeessä kunta palveluineen tästä muka poikkeaisi?
Pienillä kunnilla ja organisaatioilla se ei ole mahdollista, koska asioista ei vastaa kuin mahdollisesti yksi henkilö, eikä kunnalla ole varaa järjestää toimintaa sellaiseksi, että informaatio olisi jaettavissa.
Olen tiettyyn rajaan asti samaa mieltä, mutta en olisi ihan yhtä jyrkkä loppupelissä. Tosin tuohonhan tämä nykyinen meininki helposti johtaa, jos sitä vastuuta ei kunnissa ryhdytä kantamaan.
Se nyt vaan on niin, ettei veronmaksajien rahoja kasva puissa.
Noissa kuntahommissa sen huomion arvoinen juttu, että näillä kuntarajoilla nyt ei niin suurta väliä ole kuin usein kuvitellaan. Sillä kuka saa olla päättäjän minkäkin armoilla tai istua jossain neuvottelukunnassa ei pitäisi olla mitään merkitystä. Eikös se tärkein homma ole kuitenkin se kunnan asukki ja että hommat toimivat. Ei ole mitään virkaa joutavilla valtuustoilla, jos asukkaiden asiat ovat pielessä.
Argumentoi
Siis millä tavalla, mistä ja milloin niitä äästöjä tulee kun niitä kuntia yhdistetään. Kerro jo lopultakin konkreettisia säästökohteita yhdistyvästä kunnasta. Montako vuodepaikaa vapautuu sairaalasta, montako vanhusten hoitopaikkaa vapautuu, montako lääkäriä voidaan irtisanoa, montako sairaanhoitajaa voidaan irtisanoa, mostako sosiaalityntekijää voidaan irtisanoa, montako teveyskeskusta voidaan lopettaa sairaudehoidon siitä kärsimättä, montako rakennusmestaria voidaan irtisanoa, montako...
Nämä on sitä faktaa jota kaipailen sinulta.
Jos Sailas väittää ilman minkäänlaista perustelua että 8000 asukasta kunnassa on minimi, ei se ole faktaa, se on väite joka tulisi perustella faktalla, laskelmilla, mitattavilla tunnusluvuilla. Näitä minä kaipaan.
Argumentoi
Siis millä tavalla, mistä ja milloin niitä äästöjä tulee kun niitä kuntia yhdistetään. Kerro jo lopultakin konkreettisia säästökohteita yhdistyvästä kunnasta. Montako vuodepaikaa vapautuu sairaalasta, montako vanhusten hoitopaikkaa vapautuu, montako lääkäriä voidaan irtisanoa, montako sairaanhoitajaa voidaan irtisanoa, mostako sosiaalityntekijää voidaan irtisanoa, montako teveyskeskusta voidaan lopettaa sairaudehoidon siitä kärsimättä, montako rakennusmestaria voidaan irtisanoa, montako...
Nämä on sitä faktaa jota kaipailen sinulta.
Jos Sailas väittää ilman minkäänlaista perustelua että 8000 asukasta kunnassa on minimi, ei se ole faktaa, se on väite joka tulisi perustella faktalla, laskelmilla, mitattavilla tunnusluvuilla. Näitä minä kaipaan.
Vastaus on näissä ketjuissa annettu siihen mistä koko asiassa on kyse. Vastaa sinäkin vuorostasi kysymykseen siitä, miten ongelma hoidetaan.
Mitkä ovat omat vaihtoehtosi tilanteelle? Jatketaan nykyisellään niinkuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, anotaan lisää rahaa valtiolta (= muiden kuntien veronmaksajat) ja otetaan lisää velkaa (= tulevaisuuden veronmaksajat). Niinkö? Vai pistetäänkö pää pensaaseen ja valitetaan että "väärin laskettu"?
Vai päätetäänkö, että kuntien konkurssit ovat mahdollisia ja annetaan palaa?
Nyt Vanhasen hallituksen aikana ei yritystukia ole "korvamerkitty" niihin "kasvukeskuksiin" (Nokian paikkakuntiin) niin paljon kuin Lipposen hallituksen aikana. Nokian tukia on jopa vähän leikattu, josta seurauksena on kyllä ollut Nokian ja Salcompin "kiinaan muutto", mutta siitä huolimatta kuntien talousnäkymät ja työllisyys tilanne ovat parantuneet. Pieniin kuntiin on taas alkanut tulla niitä työpaikkoja Liposen hallituksien kuritusotteen kirvottua. Työpaikkojen sijoittumisen luonne on muuttunut.
Nyt työpaikkoja syntyy pieniin yrityksiin tasaisesti koko maahan. Kunnat saavat siitä kotipaikan mukaisia yhteisöverotuottoja. Pieni yritys ei siirrä pääkonttoriaan Helsinkiin, niin kuin "Nokia" tekee. Uudet työpaikat syntyvät nyt kasvukeskusten ulkopuolelle kun taas tämä "kasvukeskusskupla" on puhjennut ja siellä työpaikat vähenevät niiden suurten toteuttaessa sitä Kiinailmiötä.
Joka tapauksessa tämä on oikea linja nyt. Suuret saavat tehdä mitä haluavat, koska niillä on oikeus siihen. Mutta samalla on varmistettava uusien kasvuyritysten liikkeellelähtö, ensinnäkin niin että uusia yrityksiä syntyy ja sen jälkeen tukien niiden kasvua isoiksi yrityksiksi.
Tässä srategiassa on yritysverouudistuksella suuri osuus. Toinen on iso asia on se että niitä tukieuroja tulee MYÖS muille alueille kuin kasvukeskuskiin. Liposen ja Niinistön kasvukeskuskupla näytti hyvin esimerkkiä siitä mitä tuhoja sinipuna voi saada aikaan yrityskentässä. Suuri ei aina ole kaunista, se voi pettää. Pienestä kasvaa iso, ja pieneen voi luottaa, se ei lähde Kiinaan.
Aikamoista fuulaa. Suunta on aina oikea, jos pikkukuntiin syntyy työpaikkoja, mutta tuollainen toivotaan toivotaan ideologia ei ole mistään kotoisin.
Kylmä totuus on se, että liian moni kunta on jälleen nostamassa veroprosenttia ja aivan liian monen kunnan talous on juuri nyt heikentymässä, ainakin jos kuntien talouspäälliköiltä kysytään.
Ja kolmas juttu. kasvukeskusten asukkaat ovat todellakin aivan v*****n kyllästyneitä rahoittamaan tätä kepulaista pöllöilyä.
Maksakaa itse tuhlailunne. Kiitos.
Mikäli pienten kuntien elinkeinopolitiikkaa ei saada toimimaan "CITY- asukkaat" maksvat vielä enemmän.
Tätä Lipponen ja Niinistö ei ole tajunneet. Etkä sinäkään. Valtakunnallisella elinkeinopolitiikalla ohjaillaan sitä minkä verran kasvukeskukset joutuvat rahoittamaan syrjäisempien kuntien menoja. Korvamerkkaamalla yritystuet kasvukeskuksiin Lipposen hallitukset maksatti juuri pienten kuntien kuluja muilla.
Annetaan näille kunnille mahdollisuus.
Perusvirhe kuntien kannalta oli Lipposen hallituksien harjoittama yritysrahoitus, josta kirjoitin jo silloin kun se jukistettiin että metsään menee.
Niinistö ja Lipponen kuvittelivat että kun perustetaan kasvukeskuksia ja tuetaan pelkästään niitä se säteilee vaikutuksensa lähikuntiin noin 200 kilometrin päähän. Mutta siinä kävi niinn kuin minä ennustin. Se säteilyvaikutus oli 20 kilometriä. kaikki ne kunnat jotka olivat kauempana kuin 20 kilometrin päässä kasvukeskuksista joutuivat kaiken elinkeinopolitiikan ulkopuolelle. Tässähän perussyy tähän nykyiseen tilanteeseen on. On vcain tunnustettava tosiasiat ja lähdettävä korjaamaan tilannetta siitä päästä mistä tilanne johtuu. Hoitaa elinkeinopolitiikka vähemmän "korvamerkitysti".
Toinen asia joka vaikutti tähän tilanteeseen oli yhteisöverolaikimuutos. Pienet kunnat menettivät sen yhteisöverotuoton joka tuotettiin kunnan sisällä yrityksen sivutoimipisteessä. Voimalaitoskunnat ja Nokian sivutoimipisteiden yhteisöverot maksetaan nyt pääkaupunkiseudulle, eikä siihen kuntaan jossa voimala tai sivutoimipiste sijaitsee. Ne menee "pääkonttoripaikkakunnallle".
Kaksi sellaista mokaa jotka tilanteen ajoivat nykyiseksi.
Nämä asiat muuttamalla oikeudenmukaisiksi ovat se pääasiallinen ratkaisu jolla on vaikutusta myös tilanteen korjaamisessa.
Eli pienet kunnat on ajettu tahallaan ahdinkoon. Väestön keskittämispolitiikalla, joka oli Lipposen hallituksen päääasiallinen tavoite on sypää tähän tilanteeseen, ei se että kunnat ovat pieniä. Jopa niinkin pieni muutos kuin 200 000 euron yhteisöverotuoton menetys on monessa kunnassa ollut ratkaiseva kunnan talouden kannalta.
Kukaan Karpon ohjelmaa ?
Hän siirsi asian Hyssälälle!
Hyssälä ei myöskään vastannut Karpolle.
Hyssälällä oli kiiru..
Tämä asia voi tähän jäädä ??? Onhan jonkun herran jotain sanottava.