Eli tosiaan kiinnostaisi, millaisia määriä (tunneissa mitattuna) nykyiset kylterit tekevät työtä opintojensa eteen esim. viikkotasolla. Miten tämä työn määrä näkyy opintomenestyksessä?
Paljonko kauppakorkeassa vaaditaan työtä?
ehkäkylteriksi...123
27
1210
Vastaukset
- kjhhjk
Luen rahotusta ja laskista aallossa, viikossa menee noin 5-10h aikaa kouluun yhteensä. KA on yli 4
- 18+17
Miten?
Montako noppaa per lukukausi? Itse saan vääntää kaikenlaisia raportteja yhteen asti.
- kimmokoo
Joo ei kauppakorkeassa hyviin arvosanoihin tarvittava työmäärä ole kovin suuri.Kunnon kouluissa esim. lääkisessä ja oikiksessa työmäärä onkin sitten ihan eri luokkaa.
- kylt14
En noista edellisistä tiedä, kuinka todenmukaista kommenttia heittävät... itse väännän duunia kyllä ihan maan perkeleesti, 8h päivässä vähintään. Aion kyllä suorittaa hitusen enemmän kuin tuon 60 noppaa vuodessa.
Mikään yliopisto ei ole sluibakoulu, varaudu kirjoittamaan tyhjänpäiväisiltä tuntuvia caseja ja raportteja kymmenien sivujen edestä per kurssi- fuksipuksi
Riippuu itsestäsi ja mitä opiskeluilta haluat. Olen fuksi ja opiskeluihin mennyt toistaiseksi 6-14h per päivä ma-to, sisältäen toki ruokailut ja tauot. On toki myös niitä jotka eivät tunnu tekevän mitään. On hektisempiä aikoja ja aikoja, jolloin ei tarvitse tehdä lähes mitään. Sinä päätät.
- tämmöstätämä
Voisi sanoa, että viikkotasolla noin 40 tuntia. Siihen sisältyy harjoituksiin ja luentoihin osallistuminen sekä itsenäinen opiskelu. Mutta vaihtelua on todella paljon.
Tenttiarvosanoja tärkeämpänä pitäisin opintojen edistymistä, jossa tavallinen tahti on 50-60 op/lukuvuosi. Mutta tässäkin vaihtelua on paljon, varsinkin alas päin.
Arvosanoissa tavoite on tavallisesti vähintään 3 (asteikolla 0-5). Riippuu paljon kurssista, kuinka helposti saa 5.
Kaiken kaikkiaan opiskelu kauppakorkeassa ei ole älyllisesti vaativaa, tärkeämpää on motivaatio eli että viitsii joskus tylsiäkin juttuja tai että kiinnostuu aika älyttömistäkin jutuista. - paskalafka
Kauppakorkeassa opiskelu ja siellä menestyminen ei todellakaan vaadi työtä.. Luennot max tunti omaa työtä päivässä ryhmätyöt etc.
- Rousku.
Kiinnostaisi tietää missä vaiheessa opintoja ovat nämä "teen tunnin päivässä". Itse olen loppusuoralla, teen gradua ja käyn syventäviä. Tunnit loppuu päivästä kesken.
- M.Sc
Yrittäkää nyt ymmärtää että ei siihen ole mitään magic formulaa. Voit miettiä omalta kohdaltasi että montako kertaa pitää lukea joku kirja että oikeasti sisäistät ne asiat? Itsellä rahoitus pääaineena ja otin fuksivuotena 122 noppaa. Kaikki riippuu siitä tarviiko istua turhanpäiväsillä luennoilla vai voitko käydä ne asiat itse nopeammin läpi ja käydä raapustamassa tentin.
Ainiin, ja keskiarvoni on yli 3.5. - jjjuujjuu
Jotkut omaksuvat asiat nopeammin kuin toiset, on ihan turha tapella "et sinä pysty, kun ei kukaan muukaan tuntemani pysty". Joillain on parempi opiskelutekniikka, toiset nyt on vaan saaneet paremmat geenit. Itse olen esim. huono päässälaskussa, mutta omaksun asiat nopeasti. Motivaatio myös vaikuttaa aika paljon ja juhlimisen määrä.
- ichohkggkg
Ei opintomenestys ole geeneistä kiinni, vaan nimenomaan omasta motivaatiosta ja opiskelutekniikasta.
Mielestäni on kovin kapeakatseista ajatella, että geenit määräisivät sen, kuinka hyvin joku voi menestyä jollakin osa-alueella. - Faktoidi
ichohkggkg kirjoitti:
Ei opintomenestys ole geeneistä kiinni, vaan nimenomaan omasta motivaatiosta ja opiskelutekniikasta.
Mielestäni on kovin kapeakatseista ajatella, että geenit määräisivät sen, kuinka hyvin joku voi menestyä jollakin osa-alueella.Totta! Kyllä suomalainen voi juosta 100 metriä 9,50, jos on vain motivaatio ja harjoittelutekniikka kunnossa. Jokainen fysiikan ylioppilas olisi voinut kehittää yleisen suhteellisuusteorian, jos vain motivaayiota olisi riittänyt ja Einstein ei olisi ehtinyt ensin... Tottakai geenit vaikuttavat opiskelumenestykseen, eikä siinä ole mitään kapeakatseista.
- jjjuujjuu
ichohkggkg kirjoitti:
Ei opintomenestys ole geeneistä kiinni, vaan nimenomaan omasta motivaatiosta ja opiskelutekniikasta.
Mielestäni on kovin kapeakatseista ajatella, että geenit määräisivät sen, kuinka hyvin joku voi menestyä jollakin osa-alueella.Tunnen ihmisiä, jotka muistavat kaiken kerran kuulemalta eikä heidän tarvitse edes lukea kokeisiin. Tunnen siis ihan henkilökohtaisesti, esim. oman mieheni. Sitten on niitä, jotka rustaavat muistiinpanoja tunnilla, lukevat päivät ja illat ja silti menestyvät huonommin kuin edellä olijat. Olisikohan enemmänkin niin, että nimenomaan ne geenit määräävät kuinka helposti ihminen omaksuu asiat. Tietysti kiinnostavat asiat omaksutaan helpommin ja sitä omaksumista voi harjoitella eri keinoin ja kokeilla eri tapoja.
Jotkut ihan geneettisesti oppivat paremmin lukemalla, toiset kuulemalla, kolmas näkemällä.
Geenit määrittelevät sen kuinka helposti joku menestyy, muttei sitä kuinka pitkälle voi menestyä. Se on sitten itsestä kiinni. Geeneistä riippuu kuinka paljon pitää tehdä sen eteen. - lhgkgngng
Faktoidi kirjoitti:
Totta! Kyllä suomalainen voi juosta 100 metriä 9,50, jos on vain motivaatio ja harjoittelutekniikka kunnossa. Jokainen fysiikan ylioppilas olisi voinut kehittää yleisen suhteellisuusteorian, jos vain motivaayiota olisi riittänyt ja Einstein ei olisi ehtinyt ensin... Tottakai geenit vaikuttavat opiskelumenestykseen, eikä siinä ole mitään kapeakatseista.
Kyllähän urheilussa melko varmasti menestyy, jos motivaatio ja harjoittelutekniikka on kunnossa.
Sama juttu pätee myös aika moneen muuhunkin asiaan.
En tietenkään väitä, etteikö geenit voisi edesauttaa menestymisessä. On kuitenkin hyvä huomata, että menestyminen ei ole pelkästään geeneistä kiinni.
Jos esimerkiksi matemaattinen lahjakkuus olisi geeneistä kiinni, niin silloin minun pitäisi olla matematiikassa aivan umpisurkea.
Vastaavasti vieraiden kielten opiskeleminen pitäisi sujua muitta mutkitta, mutta eipä se vaan suju. - oma mielipide
Faktoidi kirjoitti:
Totta! Kyllä suomalainen voi juosta 100 metriä 9,50, jos on vain motivaatio ja harjoittelutekniikka kunnossa. Jokainen fysiikan ylioppilas olisi voinut kehittää yleisen suhteellisuusteorian, jos vain motivaayiota olisi riittänyt ja Einstein ei olisi ehtinyt ensin... Tottakai geenit vaikuttavat opiskelumenestykseen, eikä siinä ole mitään kapeakatseista.
"Totta! Kyllä suomalainen voi juosta 100 metriä 9,50, jos on vain motivaatio ja harjoittelutekniikka kunnossa."
No, eipä ole Usain Boltinkaan vanhemmat pikajuoksijoita, mutta hyvin hän näyttää silti pärjäävän.
Kenties hänellä on sitten ollut tekniikka kunnossa.
"Jokainen fysiikan ylioppilas olisi voinut kehittää yleisen suhteellisuusteorian, jos vain motivaayiota olisi riittänyt ja Einstein ei olisi ehtinyt ensin."
Niin, suhteellisuusteorian kehittämistä ei oikein voi verrata hyvän opintomenestyksen saavuttamiseen. Kyse on kuitenkin hieman eri asioista.
Ei näet tarvitse olla Einstein, jotta voi suorittaa opintonsa hyvällä keskiarvolla. - Pehmeetä touhuu
oma mielipide kirjoitti:
"Totta! Kyllä suomalainen voi juosta 100 metriä 9,50, jos on vain motivaatio ja harjoittelutekniikka kunnossa."
No, eipä ole Usain Boltinkaan vanhemmat pikajuoksijoita, mutta hyvin hän näyttää silti pärjäävän.
Kenties hänellä on sitten ollut tekniikka kunnossa.
"Jokainen fysiikan ylioppilas olisi voinut kehittää yleisen suhteellisuusteorian, jos vain motivaayiota olisi riittänyt ja Einstein ei olisi ehtinyt ensin."
Niin, suhteellisuusteorian kehittämistä ei oikein voi verrata hyvän opintomenestyksen saavuttamiseen. Kyse on kuitenkin hieman eri asioista.
Ei näet tarvitse olla Einstein, jotta voi suorittaa opintonsa hyvällä keskiarvolla.Ihan vain tiedoksi, että niin pitkän matkan juoksu kuin 100m juoksukin on geeneistä kiinni. Toki tiettyyn pisteeseen (hyvään suoritukseen pääsee harjoittelemalla), mutta jos ei ole riittävästi nopeuteen vaikuttavia lihassoluja ei voi juosta 100m kuin Usain Bolt, vaikka kuinka harjoittelisi. Sama pätee opiskeluun. Tiettyyn pisteeseen pääsee kuka tahansa, mutta tästä pidemmälle vain ne, jotka ovat luontaisesti älykkäämpiä. Mitä kauppakorkeassa pärjäämiseen tulee, ei toddelaakaan tarvitse olla nero saadakseen hyvii arvosanoja (4-5), vaan motivaation tulee olla kunnossa.
- sillai kai
Pehmeetä touhuu kirjoitti:
Ihan vain tiedoksi, että niin pitkän matkan juoksu kuin 100m juoksukin on geeneistä kiinni. Toki tiettyyn pisteeseen (hyvään suoritukseen pääsee harjoittelemalla), mutta jos ei ole riittävästi nopeuteen vaikuttavia lihassoluja ei voi juosta 100m kuin Usain Bolt, vaikka kuinka harjoittelisi. Sama pätee opiskeluun. Tiettyyn pisteeseen pääsee kuka tahansa, mutta tästä pidemmälle vain ne, jotka ovat luontaisesti älykkäämpiä. Mitä kauppakorkeassa pärjäämiseen tulee, ei toddelaakaan tarvitse olla nero saadakseen hyvii arvosanoja (4-5), vaan motivaation tulee olla kunnossa.
Edellinen kommentoija varmaankin tarkoitti, että jos urheilussa menestyminen olisi geeneistä kiinni, niin silloin urheilussa pärjäisivät ainoastaan ne, joilla on suvussa jo ennestään urheilutaustaa.
Tämä taas on jo omasta mielestänikin naurettava ajatus, koska on monia menestyneitä urheilijoita, joilla ei ole suvussa entuudestaan minkäänlaista urheilutaustaa.
Saman olettamuksen mukaan voidaan väittää, että musiikin sarallakaan ei voi menestyä, ellei ole musikaalisesta perheestä.
Ja tämäkin on vähintään yhtä naurettava ajatus. - Pehmeetä touhuu
sillai kai kirjoitti:
Edellinen kommentoija varmaankin tarkoitti, että jos urheilussa menestyminen olisi geeneistä kiinni, niin silloin urheilussa pärjäisivät ainoastaan ne, joilla on suvussa jo ennestään urheilutaustaa.
Tämä taas on jo omasta mielestänikin naurettava ajatus, koska on monia menestyneitä urheilijoita, joilla ei ole suvussa entuudestaan minkäänlaista urheilutaustaa.
Saman olettamuksen mukaan voidaan väittää, että musiikin sarallakaan ei voi menestyä, ellei ole musikaalisesta perheestä.
Ja tämäkin on vähintään yhtä naurettava ajatus.Oletko koskaan lukenut biologiaa. Jos sinulla on elimistössäsi vain vähän nopeuteen vaikuttavia lihassoluja, et voi tulla 100m maailman mestariksi, vaikka kuinka harjoittelisit. Se nyt vain on biologinen fakta. Tottakai voi menestyä urheilussa, vaikka perheenjäsenet eivät olisi, mutta tuo juoksu juttu nyt on vain 100% fakta, halusit uskoa tai et.
- googleonjumala
Useat yliopistot julkaisevat opinto-oppaansa netissä joista löytyy myös kurssien suorittamiseen vaadittu (arvioitu) tuntimäärä. Googlaat vaan opinto-opas yliopisto minkä oppaan haluat
- dj k ehdi juures klo dj
Riippuu lukuisista muuttujista (vasemmalla eniten duunia)
1. Koulu: Aalto-Turku/Tampere-Muut
2. Pääaine: Rahoitus-Laskis ja kansis-Pehmeät aineet
3. Haluaako valmistua tavoiteajassa vai nopeammin ja millaisin arvosanoin.
Eli siis Aalto, rahoitus, kovat arvosanat ja nopea valmistuminen on työläs kombinaatio kun taaa päinvastainen on huomattavasti helpompi.- mixmix
Minkä vuoksi rahoituksen opiskelu Aallossa vaatii enemmän duunia kuin muualla? Huonompi opetus? Kovapäisemmät opiskelijat? Rahoitus kai kuitenkin aina sama juttu?
- fasfaf
mixmix kirjoitti:
Minkä vuoksi rahoituksen opiskelu Aallossa vaatii enemmän duunia kuin muualla? Huonompi opetus? Kovapäisemmät opiskelijat? Rahoitus kai kuitenkin aina sama juttu?
joka viikko väh 5h aikaa vievät ei mitkään ihan simppelit palautettavat tehtävät luennot ja harkat yhteensä 6h per viikko sitte viel kurssin pari casea siihen päälle. Kun otat näitä 2-3 per periodi ni aikaa alkaa mennä ihan kivasti
- fasfa
fasfaf kirjoitti:
joka viikko väh 5h aikaa vievät ei mitkään ihan simppelit palautettavat tehtävät luennot ja harkat yhteensä 6h per viikko sitte viel kurssin pari casea siihen päälle. Kun otat näitä 2-3 per periodi ni aikaa alkaa mennä ihan kivasti
niin ja sitten vielä muut kurssit ja matikat siihe päälle ni kivaa on
- jlkjlkjkljlkjk
En ole vielä koulussa, mutta miten voit olla niin varma, että Aallossa on paljon raskaampaa kuin vaikka Oulussa? Harva kahta paikkaa on kokeillut. Sen tosin olen kuullut, että Aallossa on kilpailu kai aika kovaa.
- Laskisrahis
Riippuu mitä opiskelet. Jos valitset pää- ja sivuaineet joissa on luennot harkat joka periodissa, aikaa menee ns. perkeleesti.
- Kylteri14
no ei kyllä oo vaatinu paljoo työtä tää, aikalailla samoja asioita on ollu tässä ekana syksynä kuin oli pääsykoekirjoissa joten läpi on menty vanhoilla tiedoillakin. Kyllä se kai vaatii jatkossa silti noin saman määrän vaivaa kuin lukiokin (ei siis paljoa.) Voisinpa melkein hohkaista, että vaikein koe jonka tulet tekemään on pääsykokeesi.
- raffe rahishärgä
Riippuu pääaineesta ja koulusta. Voin kyllä sanoa, että jos valitsee kovan pääaineen saa sitä duunia vääntää ihan riittävästi. Ensimmäisessä periodissa enaattori täynnä porukkaa vääntämässä esimerkiksi econometricsia joka viikonloppu aamusta iltaan.
Niin ja siis ekan vuoden kurssejen tarkoitushan on se, että tulisi noustua darra-aamuna ylös koulunpenkille. Koulunkäynti alkaa sitten tokana vuonna.
Mutta onnittelut hyvästä opiskelupaikasta!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta801867Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt181709- 171563
50+ naiset kyl
Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin201266En voi sille mitään
Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee121214Välitän sinusta mies
Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv61212hieman diabetes...
Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo121176Annetaanko olla vaan
Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N291151Miten joku voi käyttää koko elämänsä
siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää91150Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata
Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot91140