Työllisyysasteen nostamisen pitäisi olla tulevan hallituksen tärkein tavoite. Vain sillä tavoin on mahdoillista saada tuloja yksityiseen käyttöön ja verotuloja yhteiskunnan toimintojen yllpitämiseen. Jos yksityiseen käyttöön saadaan nykyistä enemmän tuloja, se ruokkii hyvää työllisyyskehitystä kulutuskysynnän kasvaessa. Huomenna valtionvarainvaliokunnassa pohditaan varmaan tätäkin asiaa julkisessa kuulemisessa, missä kuultavana on osa maamme eturivin talousviisaista.
Hesarin pääkirjoituksessa asia otetaan hienosti tänään esille. Siinä kerrotaan hyvin ongelmasta, jota kutsutaan työn kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuudeksi. Suomessa on ns. piilotyöttömät mukaan lukien noin 350 000 työtöntä. Näistä vajaa viidennes on sellaisia, joilla voisi olla kysyntää työmarkkinoilla. Loput eli runsas 80 % on taas ihmisiä, joilla on erittäin heikot mahdollisuudet työllistyä. Näistä noin 150 000 on jo luopunut toivosta eikä hae aktiivisesti töitä.
Mielenkiintoista on löytää ne syyt, jotka estävät työllistymisen. Esteenä ei nimittäin näytä olevan työn puute. Vapaita työpaikkoja on varsin runsaasti eli noin 60 000 haussa. Esteiksi on Tilastokeskuksen tutkijoiden toimesta listattu 1)työmarkkinoiden tarpeita vastaamaton koulutus, 2) korkea ikä, 3) pitkä työttömyys, 4) ei työhistoriaa, 5) työkokemus taantuvalta alalta ja 6) koti taantuvalla alueella. Jos työnhakijalla on näistä yksi tai kaksi omainaisuutta, hänen työllistymisensä on hyvin vaikeaa ja jos ominaisuuksia on useampia, se on jo liki mahdotonta.
Tätä taustaa vasten esim. Juhana Vartiaisen vaatimus työn tarjonnan kasvattamisesta on järkeenkäypä. Vaikka meillä siis on suuri määrä työttömiä, he eivät kelpaa työhon, minkä vuoksi tarvitaan suurempi joukko sellaisia, jotka kelpaisivat. Tietysti pitemmällä aikavälillä pitää tehdä rakennepoliittisia toimenpiteitä kuten kouluttaa ihmisiä tulevien tarpeiden mukaan ja harjoittaa sellaista aluepolitiikkaa, missä työkykyiset ihmiset saadaan houkuteltua pois taantuvilta alueilta, missä heillä ei ole työtä. Työperäisessä maahanmuutossahan on kyse samasta. Houkutellaan kykeneviä ihmisiä sinne, missä on työtä ja missä työstä maksetaan hyvä korvaus.
Kepun poliittinen tavoite on ollut yrittää viedä työtä sinne, missä ihmisiä asuu. Tässä on onnistuttu varisn surkeasti. Yritykset nimittäinen tekevät valintojaan omista lähtökohdistaan eivätkä suostu perustamaan yrityksiään alueilla, missä ei ole markinoita, missä on vähän koulutettua väestöä, missä ei logistiikkaa, missä ei töitä molemmille puolisoille jne. Juuri tämän vuoksi on tehokkaampaa houkutella ihmisiä muuttamaan työn perässä.
Vartiaisen näkemyksen mukaan ei ole myöskään järkeä suosia kannatamatonta työtä. Sen vuoksi ei pidä satsata esim. telakkateollisuuteen ja maatalouteen.
Suomen olisi korkea aika herätä todellisuuteen ja lisätä valmiutta pääsemään irti muutosvastarinnasta. Muuten meidät hukka perii niin kuin kävi Kreikan, joka junnasi aivan liian pitkään saavutettujen asemien politiikkaansa.
Hesarin pääkirjoituksessa asia otetaan hienosti tänään esille. Siinä kerrotaan hyvin ongelmasta, jota kutsutaan työn kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuudeksi. Suomessa on ns. piilotyöttömät mukaan lukien noin 350 000 työtöntä. Näistä vajaa viidennes on sellaisia, joilla voisi olla kysyntää työmarkkinoilla. Loput eli runsas 80 % on taas ihmisiä, joilla on erittäin heikot mahdollisuudet työllistyä. Näistä noin 150 000 on jo luopunut toivosta eikä hae aktiivisesti töitä.
Mielenkiintoista on löytää ne syyt, jotka estävät työllistymisen. Esteenä ei nimittäin näytä olevan työn puute. Vapaita työpaikkoja on varsin runsaasti eli noin 60 000 haussa. Esteiksi on Tilastokeskuksen tutkijoiden toimesta listattu 1)työmarkkinoiden tarpeita vastaamaton koulutus, 2) korkea ikä, 3) pitkä työttömyys, 4) ei työhistoriaa, 5) työkokemus taantuvalta alalta ja 6) koti taantuvalla alueella. Jos työnhakijalla on näistä yksi tai kaksi omainaisuutta, hänen työllistymisensä on hyvin vaikeaa ja jos ominaisuuksia on useampia, se on jo liki mahdotonta.
Tätä taustaa vasten esim. Juhana Vartiaisen vaatimus työn tarjonnan kasvattamisesta on järkeenkäypä. Vaikka meillä siis on suuri määrä työttömiä, he eivät kelpaa työhon, minkä vuoksi tarvitaan suurempi joukko sellaisia, jotka kelpaisivat. Tietysti pitemmällä aikavälillä pitää tehdä rakennepoliittisia toimenpiteitä kuten kouluttaa ihmisiä tulevien tarpeiden mukaan ja harjoittaa sellaista aluepolitiikkaa, missä työkykyiset ihmiset saadaan houkuteltua pois taantuvilta alueilta, missä heillä ei ole työtä. Työperäisessä maahanmuutossahan on kyse samasta. Houkutellaan kykeneviä ihmisiä sinne, missä on työtä ja missä työstä maksetaan hyvä korvaus.
Kepun poliittinen tavoite on ollut yrittää viedä työtä sinne, missä ihmisiä asuu. Tässä on onnistuttu varisn surkeasti. Yritykset nimittäinen tekevät valintojaan omista lähtökohdistaan eivätkä suostu perustamaan yrityksiään alueilla, missä ei ole markinoita, missä on vähän koulutettua väestöä, missä ei logistiikkaa, missä ei töitä molemmille puolisoille jne. Juuri tämän vuoksi on tehokkaampaa houkutella ihmisiä muuttamaan työn perässä.
Vartiaisen näkemyksen mukaan ei ole myöskään järkeä suosia kannatamatonta työtä. Sen vuoksi ei pidä satsata esim. telakkateollisuuteen ja maatalouteen.
Suomen olisi korkea aika herätä todellisuuteen ja lisätä valmiutta pääsemään irti muutosvastarinnasta. Muuten meidät hukka perii niin kuin kävi Kreikan, joka junnasi aivan liian pitkään saavutettujen asemien politiikkaansa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Tätä taustaa vasten esim. Juhana Vartiaisen vaatimus työn tarjonnan kasvattamisesta on järkeenkäypä. Vaikka meillä siis on suuri määrä työttömiä, he eivät kelpaa työhon, minkä vuoksi tarvitaan suurempi joukko sellaisia, jotka kelpaisivat."
Työttömät eivät kelpaa työhön, koska työnantajilla usein on työntekijän suhteen aivan uskomattomia vaatimuksia. Hakijan pitäisi osata kaikkea taivaan ja maan väliltä, vaikka itse työ ei kovin merkittävää osaamista vaatisikaan.
Moni oman työnsä ja ammattinsa rautainen osaaja onkin usein ihmetellyt sitä, että miten työnantaja onkin osannut liittää toimenkuvaan paljon sellaista tekemistä mitä ammatti ei liippaa edes läheltä.
Taustalla on sellainen ajattelumalli, että tulijan on osattava kaikkea, jotta hänet voidaan määrätä tekemään muutakin työtä ja vieläpä samalla pienellä palkalla.
Käy usein myös niin, että niitä muita töitä ei mainita haastattelussa, eikä aina edes työsopimusta allekirjoitettaessa. Ylimääräinen työ tuleekin yllätyksenä ja siitä on vaikeaa kieltäytyä, jos haluaa työpaikkansa pitää.
>>>Mielenkiintoista on löytää ne syyt, jotka estävät työllistymisen. Esteenä ei nimittäin näytä olevan työn puute. Vapaita työpaikkoja on varsin runsaasti eli noin 60 000 haussa.> Esteiksi on Tilastokeskuksen tutkijoiden toimesta listattu 1)työmarkkinoiden tarpeita vastaamaton koulutus, 2) korkea ikä, 3) pitkä työttömyys, 4) ei työhistoriaa, 5) työkokemus taantuvalta alalta ja 6) koti taantuvalla alueella. Jos työnhakijalla on näistä yksi tai kaksi omainaisuutta, hänen työllistymisensä on hyvin vaikeaa ja jos ominaisuuksia on useampia, se on jo liki mahdotonta.
Samaa mieltä kanssasi olen siitä, minkä tulisi olla tulevan hallituksen tärkein tavoite: työllisyysasteen nostaminen. Sillä saavutettaisiin niitä hyviä, joita mainitset.
Mutta mielestäni tuohon tavoitteeseen pyrkiminenkin jo edellyttää myös muita toimia. Kuten enemmän tukea sinne, missä työllisyysastetta voidaan nostaa, vaikkapa sen kustannuksella, että vähennettäisiin tukea sinne, missä työpaikkojen lisäsyntymisestä ei juurikaan ole toiveita. Tätä mieltä näkyy olevan Juhana Vartiainenkin, jonka mielestä mm. maataloustuesta voitaisiin leikata ja lisätä tukea aloittaville, työtä tarjoaville yrityksille.
Kyllä työnantajienkin asenteissa on vikaa, joka estää työllisyyden kasvua. Pystyyn_kuollut on mielestäni hyvin tuonut sitä puolta esille.
Työtä on tarjolla 2 € tunti ja kun ammattiliitotkin lakkautetaan päästään euron päiväpalkkaan. Kyllä tulijoita olisi mijljardsi, sanoo Wahlroos. Jokainen vastaa omasta koulutuksestaan ja siivojakin käy paikalliset neuvottelut työehdoistaan.
Ikääntyneet ovat turhaa porukkaa - pannaan päiviltä.
Naiset vaan lisääntyvät - ei kannata palkata.
Vammaisille tarjottava eutanasiaa.
Kerätään porukka Etelä-Suomeen - ei muualla tarvita kuin keikkamiehä puunkorjuusdeen.
Maataloustuotteet saadaan edullisesti USA:sta - hormonit ja antibiootit särvittävät ruokaa. Muutama miljoonan kanan/isan/lehmän navetta n paikallaan. Tehokasta tuotantoa !
Lopuksi:
- kun meille tulee hormonilihaa, käyn ajoittain kaupassa ja kerään reilusti lihaa kärryihin ja unohdan ne hyllyn taakse
- laskuja en maksa e-laskuina, enkä viitteellisinä. Kirjoitan viestiin "Pitäkää hormonilihanne", "kiitos kun lakkautitte ambulanssipäivystyksen", "Guggelia tästä vielä puuttui"
- valitan viranomaisille/yrityksille aina kun siihen on vähänkin aihetta. Instanssista toiseen ja vaadin vastauksia.