Paras linux pohjainen käyttis jokapäiväiseen käyttöön

Ubuntu koska

-kevyt
-ilmainen
-helppo käyttää
-turvallisin
-paras tuki

Lubuntu on paljon työläämpi ja vaatii hieman kokemusta, koska sitä joutuu useaan asiaan säätämään.

- Yksinkertainen
Meinaa juuri sitä, että käyttöjärjestelmään ei ole koodattu käyttäjää helpottavia koodeja, vaan että käyttäjän pitää itse käsin ne hoidella. Kyllä on yksinkertainen ja kevyt, mutta itse pitää lähes kaikki säätää.
Turha pullikoida vastaan, kun minulla on sellaiset 10 vuotta kokemusta Linuxeista :)
Jos kun alat valittamaan, niin kerro aluksi mistä tuon turvallisuuden tuohon keksit, että onko se jotenkin erityistä vai vertaatko vain windowsin "turvallisuuteen"? :)

10 vuotta Ubuntulla kirjoitti:

Ubuntu koska

-kevyt
-ilmainen
-helppo käyttää
-turvallisin
-paras tuki

Lubuntu on paljon työläämpi ja vaatii hieman kokemusta, koska sitä joutuu useaan asiaan säätämään.

Lue lisää

Ei ole kevyt.

vapunen kirjoitti:

Ei ole kevyt.

Ei todellakaan!

vapunen kirjoitti:

Ei ole kevyt.

Voihan se Ubuntu jollain museokoneella tuntua raskaalta mutta silloin kannattaisi harkita koneen päivitystä. Itselläni Ubuntu on käytössä esim. Dell Latitude D620 läppärissä eli melko vanhassa ja nykymittapuun mukaan tehottomassa koneessa eikä todellakaan ole raskas. Herää kysymys että kuinka antiikkisesta koneesta on kyse jos Ubuntu muka on raskas, itse en ainakaan havaitse mitään merkittävää eroa Lubuntun kanssa (kokeiltu on Lubuntuakin mutta ei kiinnosta niin riisuttu järjestelmä).

Mielummin käytän oikeasti toimivaa käyttökelpoista järjestelmää kuin liian riisuttua, Lubuntun tyyppinen sopisi johonkin Raspberry Pi:n tapaiseen laitteeseen jossa pitää painottaa keveyttä käytettävyyden sijaan.

Huomaatko eron ? kirjoitti:

Voihan se Ubuntu jollain museokoneella tuntua raskaalta mutta silloin kannattaisi harkita koneen päivitystä. Itselläni Ubuntu on käytössä esim. Dell Latitude D620 läppärissä eli melko vanhassa ja nykymittapuun mukaan tehottomassa koneessa eikä todellakaan ole raskas. Herää kysymys että kuinka antiikkisesta koneesta on kyse jos Ubuntu muka on raskas, itse en ainakaan havaitse mitään merkittävää eroa Lubuntun kanssa (kokeiltu on Lubuntuakin mutta ei kiinnosta niin riisuttu järjestelmä).

Mielummin käytän oikeasti toimivaa käyttökelpoista järjestelmää kuin liian riisuttua, Lubuntun tyyppinen sopisi johonkin Raspberry Pi:n tapaiseen laitteeseen jossa pitää painottaa keveyttä käytettävyyden sijaan.

Lue lisää

"Lubuntun kanssa (kokeiltu on Lubuntuakin mutta ei kiinnosta niin riisuttu järjestelmä)."

Riisuttu järjestelmä? Saathan sä siihenkin ne ihan samat ohjelmat / paketit kuin Ubuntuun. Molemmat ovat täysin samoja käyttiksiä, vakiona on vain eri työpöytäympäristö.

Toisekseen Ubuntu ei ole turvallisin, muutakun sen brittiläisen nollatutkimusartikkelin mukaan.

timekillerx kirjoitti:

"Lubuntun kanssa (kokeiltu on Lubuntuakin mutta ei kiinnosta niin riisuttu järjestelmä)."

Riisuttu järjestelmä? Saathan sä siihenkin ne ihan samat ohjelmat / paketit kuin Ubuntuun. Molemmat ovat täysin samoja käyttiksiä, vakiona on vain eri työpöytäympäristö.

Toisekseen Ubuntu ei ole turvallisin, muutakun sen brittiläisen nollatutkimusartikkelin mukaan.

Lue lisää

Saahan sitä normaalia Ubuntua riisuttua myös helposti ettei tarvitse mitään kubuntu hubuntu lubuntu pelleilyä.

M-Kar kirjoitti:

Saahan sitä normaalia Ubuntua riisuttua myös helposti ettei tarvitse mitään kubuntu hubuntu lubuntu pelleilyä.

Miksi keksiä pyörä uudelleen?

Vapunen: Mikä siitä Lubuntusta tekee turvallisen?

0hm0 kirjoitti:

Vapunen: Mikä siitä Lubuntusta tekee turvallisen?

odotellaan vastausta....

linus torvelo kirjoitti:

Miksi keksiä pyörä uudelleen?

Ei tarvitsekkaan. Eipähän tarvitse käyttää mitään puutteellisesti tuettuja virityksiä.

vapunen kirjoitti:

Ei ole kevyt.

No nyt meni kerrankin oikein. Yhtä raskas kuin vaikka Windows 7.

Molempia voi kyllä keventää helposti rapsimalla taustaröhnät pois niin saa luotettavan JA kevyen käyttöjärjestelmän ilman että tarvitsisi leikkiä lubuntu hubuntu kubuntujen kanssa.

141213 kirjoitti:

odotellaan vastausta....

odetallaan edelleen.

Ubuntua saa responsiivisemmaksi pudottamalla swappiness arvoa, joka ainakin omassa Ubuntun asennuksessa oli vakiona 60%:lla.

http://askubuntu.com/questions/103915/how-do-i-configure-swappiness

Eli tuo arvo vaikuttaa siihen paljonko kone käyttää kovalevyn swap osiota muistin sijaan. Jostakin syystä ubuntu tykkää sitä oletusasetuksilla käyttää vaikka muistia olisi reilusti vapaana, mistä tulee äkkiä tahmaavan tuntuine kone.

hmhmhm kirjoitti:

Ubuntua saa responsiivisemmaksi pudottamalla swappiness arvoa, joka ainakin omassa Ubuntun asennuksessa oli vakiona 60%:lla.

http://askubuntu.com/questions/103915/how-do-i-configure-swappiness

Eli tuo arvo vaikuttaa siihen paljonko kone käyttää kovalevyn swap osiota muistin sijaan. Jostakin syystä ubuntu tykkää sitä oletusasetuksilla käyttää vaikka muistia olisi reilusti vapaana, mistä tulee äkkiä tahmaavan tuntuine kone.

Lue lisää

Tominee jos arvon pistää 90%

Eli kun muistia kulunut 90% jälkeen alkaa swappaan.

vapunen kirjoitti:

Ei ole kevyt.

Mikä on kevyen mitta Puu?
Jos se on W10, on Ubuntu kevyt!
Lubuntu toki paljon kevyempi, muta isilsta hankalampi, koska sinä on valitu kevyimpiä mahdolisia ohjelmistokomponenteja, jotka ei ole nin helpoja käyttä kuin Ubuntuun valitut!
Ubuntunkin voi keventä LowGrafic modella! Joka poista työpöydän 3D toiminot.

joopa joo.

Aloita ubuntula! Koska mitän muuta yhtä helpoo linuxia ei ole. Suomalaisele!

hmhmhm kirjoitti:

Ubuntua saa responsiivisemmaksi pudottamalla swappiness arvoa, joka ainakin omassa Ubuntun asennuksessa oli vakiona 60%:lla.

http://askubuntu.com/questions/103915/how-do-i-configure-swappiness

Eli tuo arvo vaikuttaa siihen paljonko kone käyttää kovalevyn swap osiota muistin sijaan. Jostakin syystä ubuntu tykkää sitä oletusasetuksilla käyttää vaikka muistia olisi reilusti vapaana, mistä tulee äkkiä tahmaavan tuntuine kone.

Lue lisää

Paska puhetta. Se arvo on raja, jonka jälken vasta swap arvot otetan käytöön. Säästä ssd levyä ja pidä se sopivana.
mm. 8G muistila Ubuntu normikäytössä ei swappaa olenkaan.
2G muistila ilmene swappausta helpomin.

VAINYKSION kirjoitti:

joopa joo.

Aloita ubuntula! Koska mitän muuta yhtä helpoo linuxia ei ole. Suomalaisele!

Ubuntu on se, mitä ensimmäisenä kannattaa kokeilla ainakin!

M-Kar kirjoitti:

Saahan sitä normaalia Ubuntua riisuttua myös helposti ettei tarvitse mitään kubuntu hubuntu lubuntu pelleilyä.

Kyllä! jo pelkästään Low Grafig mode keventää ubuntua huomattavasti, jos nyt ei ihan lubuntuksi mutta lähelle maten tasoa.

Kannattaa valita. Ei tule niin paljon roskaa mukana.

vapunen kirjoitti:

Kannattaa valita. Ei tule niin paljon roskaa mukana.

Lybyntyn mukana ei tule edes LibreOfficea ei VLC:tä jotka
tulevat Mintin mukana.

muturoskaa kirjoitti:

Lybyntyn mukana ei tule edes LibreOfficea ei VLC:tä jotka
tulevat Mintin mukana.

Ne voi erikseen asentaa. Itseasiassa hyvä ettei tule. Kannattaa vältellä sellaisia jakeluita joiden mukana tulee turhia ohjelmia jotka pitää erikseen poistaa.

Mahdollisimman puhdas jakelu niin siihen voi itse asentaa halutut ohjelmat.

muturoskaa kirjoitti:

Lybyntyn mukana ei tule edes LibreOfficea ei VLC:tä jotka
tulevat Mintin mukana.

En minä Lubuntua ole koskaan ladannut, just katselin paketteja.

Minttejä kylläkin, emäntä käyttää päivittäin ja tykkää.

vapunen kirjoitti:

Ne voi erikseen asentaa. Itseasiassa hyvä ettei tule. Kannattaa vältellä sellaisia jakeluita joiden mukana tulee turhia ohjelmia jotka pitää erikseen poistaa.

Mahdollisimman puhdas jakelu niin siihen voi itse asentaa halutut ohjelmat.

Lue lisää

Suosikkisi?

http://www.damnsmalllinux.org/download.html

Pieni ja "pippurinen".

vapunen kirjoitti:

Ne voi erikseen asentaa. Itseasiassa hyvä ettei tule. Kannattaa vältellä sellaisia jakeluita joiden mukana tulee turhia ohjelmia jotka pitää erikseen poistaa.

Mahdollisimman puhdas jakelu niin siihen voi itse asentaa halutut ohjelmat.

Lue lisää

Tuolla logiikalla asennetaan serveriasennus, siihen työpöytä ja ne halutut ohjelmat. Mitään lubuntuja ei kannata harkita jos tuo on periaate. Ja kokemusta on jo 9 vuotta linuxjakeluista eli enemmän kuin vapusella

ihmetteliä kirjoitti:

Tuolla logiikalla asennetaan serveriasennus, siihen työpöytä ja ne halutut ohjelmat. Mitään lubuntuja ei kannata harkita jos tuo on periaate. Ja kokemusta on jo 9 vuotta linuxjakeluista eli enemmän kuin vapusella

Lue lisää

Debian joo kuullostaa siltä mitä haetaan jos halutaan muokkailla asentamalla niitä palikoita joita haluaa.

Lubuntu on Windowsiin tottuneelle porempi valinta. Ubuntun käyttöliittymä on ärsyttävän Macmainen.

okaro kirjoitti:

Lubuntu on Windowsiin tottuneelle porempi valinta. Ubuntun käyttöliittymä on ärsyttävän Macmainen.

Nokun siihen Ubuntuun myös saa sen LXDE:n tai minkä tahansa muunkin käyttöliittymän. Kyse ei sen enempää ole eri käyttiksistä, paitsi siltä osin, mikä vakiona tulee mukaan ja mikä on parilla klikkauksella muutettavissa.

Taisi jäjä avaus lukemata! Helpoin alkun.

Helpoin alkun on edotomasti Ubuntu! Sinä ei tarvita edes windowsin verta osamista!
Ubuntu toimi täysin grafisesti, eikä komentoja tarvita.
Mint on listalasi Kansa ok Helpo ja hyvä mutta ei ubuntun veroinen.

Mutta LXLE ei ole enään helpo eikä kauhea vakaa, eikä helpo käytetävä.
Lisäksi kielituki on vajavainen.

ZorinOS lite karsitu Zorin on yhtä epävaka ja buginen kuin aito Zorin, joka tosin kehitynyt muta ei mikän vakaa ja helppo!
Kielituki suomeksi on heti ensimäinen pointi, se on vajavainen.
Mutama vuosi siten Zorinila ei pärjänyt päiväkän etä tuli ongelmia. Tänän ehkä hitusen pidempän. Muta missään nimesä laitaisi sitä Arkipäivän konesen.

Mikän noista ei perustu enään ubuntun sinämärin kuin Mint ennen, joka oli "CinamonUbuntu"
Se ei ole sitä enän, Vaan pohja suoran Debianiin.

LXLE on tarkoitetu vanhoille koneille, jossa on hyvin vanholinen ulkoasu ja tuki vanhoille komponenteile.

Zorin perustu Ubuntun, mutta kaiki mitä sihen on tehty ja muutettu on todela huonolatuista ja bugista, Zorinia ei enen julkaisua testata kovinkan isolla konemärälä ja sen huomaa.

MXlinux on kevyempiä siedetäviä, mutta ei sekän mikä taviksen järjestelmä ole!

Netflixin kanssa ei tarvitse taistella, käytä sitä Google Chromella. Netflix toimii nykyään HTML5 EME.

Kannattaa aloittaa Linux- distrojen ymmärtäminen siitä, että mistä ne oikeastaan koostuvat ja miten ne siten eroavat.

Periaatteessa kaikkiin saa kaiken, yleensä varsinainen ero on käytettävässä pakettijärjestelmässä sekä vakiona ympärille laitetussa ohjelmissa, distron käyttötarkoitus määrittää tämän.

Jälkimmäistä en pitäisi suurena erona. Esim. kaikki työpöytäympäristöt saa kaikkiin distroihin. Useimmiten distrojen erot tosiaan ovat lähinnä se, mitä ohjelmia vakiona tulee ja puhutaan eri distrosta ja käyttiksestä, vaikka se ero on minimaalinen ja pari pakettia asentamalla toisesta saa toisen.

Esim. Ubuntu ja Lubuntu on täysin sama asia muutoin, kuin, että Ubuntussa vakiotyöpöytäympäristö on Unity (ja sen härpäkkeet) ja Lubuntussa taas LXDE (ja sen härpäkkeet), kummastakin saa kummankin asentamalla toisen.

Mint on myös periaatteessa Ubuntu, josta on Canonicalin puolikaupalliset hommat poistettu, samoin Unity työpöytä ja sitä tarjoillaan muilla. Ihan onnistunut ns. tavallisen ihmisen tavalliseen käyttöön, MATE- työpöydälle kevyehkö ja silti toimivahko.

Noita distroja on satoja, ellei tuhansia olemassa. Kokeilemalla löytää omansa, tähän vaikuttaa käyttötarpeet, mihin on tottunut, mitä on valmis / halukas tekemään jne.

timekillerx kirjoitti:

Netflixin kanssa ei tarvitse taistella, käytä sitä Google Chromella. Netflix toimii nykyään HTML5 EME.

Kannattaa aloittaa Linux- distrojen ymmärtäminen siitä, että mistä ne oikeastaan koostuvat ja miten ne siten eroavat.

Periaatteessa kaikkiin saa kaiken, yleensä varsinainen ero on käytettävässä pakettijärjestelmässä sekä vakiona ympärille laitetussa ohjelmissa, distron käyttötarkoitus määrittää tämän.

Jälkimmäistä en pitäisi suurena erona. Esim. kaikki työpöytäympäristöt saa kaikkiin distroihin. Useimmiten distrojen erot tosiaan ovat lähinnä se, mitä ohjelmia vakiona tulee ja puhutaan eri distrosta ja käyttiksestä, vaikka se ero on minimaalinen ja pari pakettia asentamalla toisesta saa toisen.

Esim. Ubuntu ja Lubuntu on täysin sama asia muutoin, kuin, että Ubuntussa vakiotyöpöytäympäristö on Unity (ja sen härpäkkeet) ja Lubuntussa taas LXDE (ja sen härpäkkeet), kummastakin saa kummankin asentamalla toisen.

Mint on myös periaatteessa Ubuntu, josta on Canonicalin puolikaupalliset hommat poistettu, samoin Unity työpöytä ja sitä tarjoillaan muilla. Ihan onnistunut ns. tavallisen ihmisen tavalliseen käyttöön, MATE- työpöydälle kevyehkö ja silti toimivahko.

Noita distroja on satoja, ellei tuhansia olemassa. Kokeilemalla löytää omansa, tähän vaikuttaa käyttötarpeet, mihin on tottunut, mitä on valmis / halukas tekemään jne.

Lue lisää

Ja Lubuntu Debian johon Canonical on lisännyt kaikenmoista...

t:p

Jos jotain Netflixiä, Youtubea, Spotifyä, Skypeä, Flash Playeriä jne. suljettuja multimedioita haluaa ja pitäisi itse asentaa niin kyllähän se Ubuntu 14.04 LTS on juurikin oikea valinta. Se sitten riippuu vähän mitä haluaa asentaa, että onko se 32-bit vai 64-bit.

Netflix ei tarvitse mitään erityistä taistelua. Google Chromen vaan kliksuttelee niin sillä toimii.

pcmuseo kirjoitti:

Ja Lubuntu Debian johon Canonical on lisännyt kaikenmoista...

t:p

Taisiis Ubuntu. Debianista kun on haarautunut monenmoista projektia:
http://futurist.se/gldt/wp-content/uploads/12.10/gldt1210.png

Omasta mielestä kannatta valita sellainen, johon löytyy apuja, kun niitä tarvii.
Eli paljon käyttäjiä -> suurempi todennäköisyys, että jollain on ollut sama ongelma..

my 5c.
t:pasi

pcmuseo kirjoitti:

Taisiis Ubuntu. Debianista kun on haarautunut monenmoista projektia:
http://futurist.se/gldt/wp-content/uploads/12.10/gldt1210.png

Omasta mielestä kannatta valita sellainen, johon löytyy apuja, kun niitä tarvii.
Eli paljon käyttäjiä -> suurempi todennäköisyys, että jollain on ollut sama ongelma..

my 5c.
t:pasi

Lue lisää

Totta, käytön tuki on tärkeä ja sillähän Ubuntu- sekä siihen pohjautuvat (Mint) ovatkin suosittuja ja suositeltavia.

Sillä sanon lähinnä, että Ubuntusta haarautuneita, kun noissa muissa käytetään nimenomaan sen pakettivarastoja, Debianissa kun ne vakiorepot ja Debianin omat ovat täynnä vanhoja, mutta toimivaksi todistettuja versioita paketeista. Plus sitten ne mediahärpäkkeet. Suoraan Debianiin pohjautuvia distrojakin on paljon, mutta nykyään tendenssi taitaa olla se, että ainakin ns. työpöytädistrot tehdään Ubuntusta forkkaamalla.

Google chrome on ubuntussa hyvä selain jos tykkää noita palveluita käyttää.

Chromen uusimmassa versiossa saa myös laitteistokiihdytyksen videoille kunnolla pelaamaan ubuntulla, eli pyörii Youtube jne. kevyesti mopollakin koneella jos tuo ominaisuus on tuettu.

timekillerx kirjoitti:

Netflixin kanssa ei tarvitse taistella, käytä sitä Google Chromella. Netflix toimii nykyään HTML5 EME.

Kannattaa aloittaa Linux- distrojen ymmärtäminen siitä, että mistä ne oikeastaan koostuvat ja miten ne siten eroavat.

Periaatteessa kaikkiin saa kaiken, yleensä varsinainen ero on käytettävässä pakettijärjestelmässä sekä vakiona ympärille laitetussa ohjelmissa, distron käyttötarkoitus määrittää tämän.

Jälkimmäistä en pitäisi suurena erona. Esim. kaikki työpöytäympäristöt saa kaikkiin distroihin. Useimmiten distrojen erot tosiaan ovat lähinnä se, mitä ohjelmia vakiona tulee ja puhutaan eri distrosta ja käyttiksestä, vaikka se ero on minimaalinen ja pari pakettia asentamalla toisesta saa toisen.

Esim. Ubuntu ja Lubuntu on täysin sama asia muutoin, kuin, että Ubuntussa vakiotyöpöytäympäristö on Unity (ja sen härpäkkeet) ja Lubuntussa taas LXDE (ja sen härpäkkeet), kummastakin saa kummankin asentamalla toisen.

Mint on myös periaatteessa Ubuntu, josta on Canonicalin puolikaupalliset hommat poistettu, samoin Unity työpöytä ja sitä tarjoillaan muilla. Ihan onnistunut ns. tavallisen ihmisen tavalliseen käyttöön, MATE- työpöydälle kevyehkö ja silti toimivahko.

Noita distroja on satoja, ellei tuhansia olemassa. Kokeilemalla löytää omansa, tähän vaikuttaa käyttötarpeet, mihin on tottunut, mitä on valmis / halukas tekemään jne.

Lue lisää

Mitä paska! Eihän tällä edes kukaan tiedä vastaavia asioita Windowsista ;D
Jopa käytö ehdoisa windowsissa mainitu vakoilu kielletän!
Puhumattakkaan että mistä windows kostuu!!

Ei huonoja linuxjakeluita edes ole joten voit sanoa suoraan että kaikki on hyviä.

ihmetteliä kirjoitti:

Ei huonoja linuxjakeluita edes ole joten voit sanoa suoraan että kaikki on hyviä.

Jotkut ovat vaan kivempia kuin toiset ja jäävät käyttöön.

ihmetteliä kirjoitti:

Ei huonoja linuxjakeluita edes ole joten voit sanoa suoraan että kaikki on hyviä.

Onhan niitä aivan epämääräisiä harrastelijavirityksiäkin olemassa. Mutta huonouden / hyvyyden kai määrittää enemmänkin se, että miten hyvin mikäkin distro soveltuu käyttötarkoituksiin.

ihmetteliä kirjoitti:

Ei huonoja linuxjakeluita edes ole joten voit sanoa suoraan että kaikki on hyviä.

On niitä ja varsin moniakin.

vapunen kirjoitti:

On niitä ja varsin moniakin.

Onko sinulla jo joku muukin kuin Ubuntu tikulla?

kysyn tätäkin kirjoitti:

Onko sinulla jo joku muukin kuin Ubuntu tikulla?

Ei ole muuta tikulla kun yämä on nyt sellainen testi ja ajattelin kysyä monen mielipidettä että kannaattaako tämä jättää vai koittaa jotakin toista

luxusnes kirjoitti:

Ei ole muuta tikulla kun yämä on nyt sellainen testi ja ajattelin kysyä monen mielipidettä että kannaattaako tämä jättää vai koittaa jotakin toista

tai vastaan

Tikut ovat edullisia ja kokeilutarkoituksissa hyviä ( livenä).
Minulla on viis-kuus tikkua joilla on, enpä olekkaan ihan varma mitä tällä hetkellä, erilaisia distroja, kuitenkin.
Saapahan katsottua masiinan toiminnasta lähes kaiken joka ei virtuaaliboxilla välttämättä onnistu.

kysyn tätäkin kirjoitti:

tai vastaan

Tikut ovat edullisia ja kokeilutarkoituksissa hyviä ( livenä).
Minulla on viis-kuus tikkua joilla on, enpä olekkaan ihan varma mitä tällä hetkellä, erilaisia distroja, kuitenkin.
Saapahan katsottua masiinan toiminnasta lähes kaiken joka ei virtuaaliboxilla välttämättä onnistu.

Lue lisää

Virtuaalikoneet on sit toinen vaihtoehto, ehkä jopa parempikin, koska vastaavat kuitenkin kovalevylle asennettuna (vaik melko vähän linukat ees kovalevytoimintoja käyttävät hyrrätessään verrattaessa Winkun-pask...öö...laadukkaisiin käyttöjärjestelmiin verrattuna) paremmin nopeudeltaan natiiviasennettua (varsinkin jos koneesta löytyy rautatason virtualisointi-tuki) versiota. Ja voi sit, hieman koneen tehoista riippuen, verrata vaikka useampaakin distroa rinnakkain eri ikkunoissa samaan aikaan jos siltä tuntuu.

Puhtaasti nopein käyttis on varmaan joku RTOS- tyyppinen, mutta ei tosiaan ole Linux-distro kyseessä.

Kaippa se mahdollisimman riisuttu itse tekemä viritelmä nopein on, eli pelkästään omalle koneelle tarpeelliset ajurit ja itselle tarpeelliset ominaisuudet, mahdollisimman kevyinä vaihtoehtoina.
Taitaa niitä valmiitakin olla, mitkä saa BIOS- piiriin asennettua.

"Helpoin on varmaan Android"

Helppouden voi määritellä niin monella tavalla. Android on helppo yksinkertaisiin asioihin. Vähänkään monimutkaisempiin, menee helvetin vaikeaksi ja on helpompaa ottaa jokin toinen.

Käyttötarkoitus olisi tälle koneelle että voi katsoa netflixiä katsomoa yms. Kaida facebookissa kuunella musiikkia youtubesta/spotifysta/koneen muistista, sitten katsoa vaikka elokuvia ihan esim dvd:tä eli sellaista ihan normi meininkiä mutta olen myös kiinnostunut pienestä muokkailu mahollisuuksista, olen kuullut juuri että työpöytää voi muokkailla ja silleen , olenko aivan väärässä?

luxusnes kirjoitti:

Käyttötarkoitus olisi tälle koneelle että voi katsoa netflixiä katsomoa yms. Kaida facebookissa kuunella musiikkia youtubesta/spotifysta/koneen muistista, sitten katsoa vaikka elokuvia ihan esim dvd:tä eli sellaista ihan normi meininkiä mutta olen myös kiinnostunut pienestä muokkailu mahollisuuksista, olen kuullut juuri että työpöytää voi muokkailla ja silleen , olenko aivan väärässä?

Lue lisää

"Käyttötarkoitus olisi tälle koneelle että voi katsoa netflixiä katsomoa yms."

Netflixin katsomiseen tarvitsee käyttöjärjestelmän johon joko saa Silverlightin tai Google Chromen. Lisäksi Android, iOS ja Windows RT/Phone pitäisi käydä. Katsomoa varten tarvitsee käyttöjärjestelmän johon saa Silverlightin (Mac/työpöytä Windows), mutta jotain säätövirityksiä löytyy tiettävästi ainakin Ubuntulle mutta niiden toimivuuteen on paha sanoa mitään. Käyttöjärjestelmä on väärin valittu jos on jotain tuollaisia poikkeuksellisia erikoistarpeita joita on suunnattu toiselle käyttöjärjestelmämerkille.

"Kaida facebookissa kuunella musiikkia youtubesta/spotifysta/koneen muistista"

Spotify client on saatavilla Androidille, Mac OS:lle, iOS:lle, Windows vehkeille, Ubuntulle ja se toimii myös Flash Playerillä. Flash Player on valmiina Ubuntussa ja Windows 8:ssa, mutta sen saa ladattua ainakin Mac OS, CentOS ja Red Hat Enterprise käyttöjärjestelmille. Säätämällä saa muuallekin, varmaan jokaiseen missä toimii Firefox.

"sitten katsoa vaikka elokuvia ihan esim dvd:tä eli sellaista ihan normi meininkiä "

Ei tämäkään ole mitään normimeininkiä enää. DVD-elokuvilla on yleensä kopiointisuojaus joka toimii täysin yleensä vain patenttirajoitteisella purkuvirityksellä. DVD-elokuvien tuki taisi olla valmiina enää vain Mac OS:ssä. Se oli aikaisemmin (Windows Vista/7) Home Premium ja Ultimate versioissa mutta ei enää nykyisessä Windowsissa. Ubuntuun ja Windowsiin saa ostettua DVD-soitto-ohjelman joka näyttää kaikki DVD-elokuvat. Vissiin saa myös Androidiinkin mutta en ole itse sitä testannut.

Tietysti löytyy ilmaisiakin DVD-soitto-ohjelmia, jotka perustuu reverse-engineering kopiopurkutekniikkaan mutta joskus voi tulla elokuva joka on yhteensopimaton.

"olen kuullut juuri että työpöytää voi muokkailla ja silleen , olenko aivan väärässä?"

Etenkin Debian soveltuu tähän erinomaisen hyvin. Muissakin onnistuu enemmän ja vähemmän mutta eri asia sitten, onko tarkoitettu siihen tai mitenkään erityisesti testattu sitä.

Tässä nyt sellainen juttu, että ne tarpeesi ei ole kovinkaan tavallisia vaan on kaikenlaisia erikoistarpeita, etenkin suljettua multimediajuttuja joita lähinnä käytetään kuluttajapuolen viihdejutuissa. Useimmat Linuxia käyttävät käyttöjärjestelmät ovat tehty lähes puhtaasti ammattikäyttöön. Android ja Ubuntu lähinnä ovat niitä Linuxia käyttäviä käyttöjärjestelmiä mitä on suunnattu kuluttajapuolen erikoisiin multimediavirityksiin.

M-Kar kirjoitti:

"Käyttötarkoitus olisi tälle koneelle että voi katsoa netflixiä katsomoa yms."

Netflixin katsomiseen tarvitsee käyttöjärjestelmän johon joko saa Silverlightin tai Google Chromen. Lisäksi Android, iOS ja Windows RT/Phone pitäisi käydä. Katsomoa varten tarvitsee käyttöjärjestelmän johon saa Silverlightin (Mac/työpöytä Windows), mutta jotain säätövirityksiä löytyy tiettävästi ainakin Ubuntulle mutta niiden toimivuuteen on paha sanoa mitään. Käyttöjärjestelmä on väärin valittu jos on jotain tuollaisia poikkeuksellisia erikoistarpeita joita on suunnattu toiselle käyttöjärjestelmämerkille.

"Kaida facebookissa kuunella musiikkia youtubesta/spotifysta/koneen muistista"

Spotify client on saatavilla Androidille, Mac OS:lle, iOS:lle, Windows vehkeille, Ubuntulle ja se toimii myös Flash Playerillä. Flash Player on valmiina Ubuntussa ja Windows 8:ssa, mutta sen saa ladattua ainakin Mac OS, CentOS ja Red Hat Enterprise käyttöjärjestelmille. Säätämällä saa muuallekin, varmaan jokaiseen missä toimii Firefox.

"sitten katsoa vaikka elokuvia ihan esim dvd:tä eli sellaista ihan normi meininkiä "

Ei tämäkään ole mitään normimeininkiä enää. DVD-elokuvilla on yleensä kopiointisuojaus joka toimii täysin yleensä vain patenttirajoitteisella purkuvirityksellä. DVD-elokuvien tuki taisi olla valmiina enää vain Mac OS:ssä. Se oli aikaisemmin (Windows Vista/7) Home Premium ja Ultimate versioissa mutta ei enää nykyisessä Windowsissa. Ubuntuun ja Windowsiin saa ostettua DVD-soitto-ohjelman joka näyttää kaikki DVD-elokuvat. Vissiin saa myös Androidiinkin mutta en ole itse sitä testannut.

Tietysti löytyy ilmaisiakin DVD-soitto-ohjelmia, jotka perustuu reverse-engineering kopiopurkutekniikkaan mutta joskus voi tulla elokuva joka on yhteensopimaton.

"olen kuullut juuri että työpöytää voi muokkailla ja silleen , olenko aivan väärässä?"

Etenkin Debian soveltuu tähän erinomaisen hyvin. Muissakin onnistuu enemmän ja vähemmän mutta eri asia sitten, onko tarkoitettu siihen tai mitenkään erityisesti testattu sitä.

Tässä nyt sellainen juttu, että ne tarpeesi ei ole kovinkaan tavallisia vaan on kaikenlaisia erikoistarpeita, etenkin suljettua multimediajuttuja joita lähinnä käytetään kuluttajapuolen viihdejutuissa. Useimmat Linuxia käyttävät käyttöjärjestelmät ovat tehty lähes puhtaasti ammattikäyttöön. Android ja Ubuntu lähinnä ovat niitä Linuxia käyttäviä käyttöjärjestelmiä mitä on suunnattu kuluttajapuolen erikoisiin multimediavirityksiin.

Lue lisää

Nyt olen itse saanut ubuntuun netflixin ja katsomon toimimaan , tää rupee olemaan yllättävän mukava käyttöliittymä!

M-Kar kirjoitti:

"Käyttötarkoitus olisi tälle koneelle että voi katsoa netflixiä katsomoa yms."

Netflixin katsomiseen tarvitsee käyttöjärjestelmän johon joko saa Silverlightin tai Google Chromen. Lisäksi Android, iOS ja Windows RT/Phone pitäisi käydä. Katsomoa varten tarvitsee käyttöjärjestelmän johon saa Silverlightin (Mac/työpöytä Windows), mutta jotain säätövirityksiä löytyy tiettävästi ainakin Ubuntulle mutta niiden toimivuuteen on paha sanoa mitään. Käyttöjärjestelmä on väärin valittu jos on jotain tuollaisia poikkeuksellisia erikoistarpeita joita on suunnattu toiselle käyttöjärjestelmämerkille.

"Kaida facebookissa kuunella musiikkia youtubesta/spotifysta/koneen muistista"

Spotify client on saatavilla Androidille, Mac OS:lle, iOS:lle, Windows vehkeille, Ubuntulle ja se toimii myös Flash Playerillä. Flash Player on valmiina Ubuntussa ja Windows 8:ssa, mutta sen saa ladattua ainakin Mac OS, CentOS ja Red Hat Enterprise käyttöjärjestelmille. Säätämällä saa muuallekin, varmaan jokaiseen missä toimii Firefox.

"sitten katsoa vaikka elokuvia ihan esim dvd:tä eli sellaista ihan normi meininkiä "

Ei tämäkään ole mitään normimeininkiä enää. DVD-elokuvilla on yleensä kopiointisuojaus joka toimii täysin yleensä vain patenttirajoitteisella purkuvirityksellä. DVD-elokuvien tuki taisi olla valmiina enää vain Mac OS:ssä. Se oli aikaisemmin (Windows Vista/7) Home Premium ja Ultimate versioissa mutta ei enää nykyisessä Windowsissa. Ubuntuun ja Windowsiin saa ostettua DVD-soitto-ohjelman joka näyttää kaikki DVD-elokuvat. Vissiin saa myös Androidiinkin mutta en ole itse sitä testannut.

Tietysti löytyy ilmaisiakin DVD-soitto-ohjelmia, jotka perustuu reverse-engineering kopiopurkutekniikkaan mutta joskus voi tulla elokuva joka on yhteensopimaton.

"olen kuullut juuri että työpöytää voi muokkailla ja silleen , olenko aivan väärässä?"

Etenkin Debian soveltuu tähän erinomaisen hyvin. Muissakin onnistuu enemmän ja vähemmän mutta eri asia sitten, onko tarkoitettu siihen tai mitenkään erityisesti testattu sitä.

Tässä nyt sellainen juttu, että ne tarpeesi ei ole kovinkaan tavallisia vaan on kaikenlaisia erikoistarpeita, etenkin suljettua multimediajuttuja joita lähinnä käytetään kuluttajapuolen viihdejutuissa. Useimmat Linuxia käyttävät käyttöjärjestelmät ovat tehty lähes puhtaasti ammattikäyttöön. Android ja Ubuntu lähinnä ovat niitä Linuxia käyttäviä käyttöjärjestelmiä mitä on suunnattu kuluttajapuolen erikoisiin multimediavirityksiin.

Lue lisää

Kysyjän tarpeet ovat nimenomaan niitä tämänpäivän keskivertokäyttäjän normitarpeita, M-Kar:illa on vähintäänkin omituinen käsitys keskivertokäyttäjien normitarpeista. Ja useimmat linux-ydintä käyttävät käyttöjärjestelmät on tehty nimenomaan niihin kuluttajien normitarpeisiin. Ne yritys- ja ammattikäytön erikoistarpeet ovat sitten täysin eriasia eivätkä liity tähän ketjuun millään tavoin.

M-Kar = harhateillä kirjoitti:

Kysyjän tarpeet ovat nimenomaan niitä tämänpäivän keskivertokäyttäjän normitarpeita, M-Kar:illa on vähintäänkin omituinen käsitys keskivertokäyttäjien normitarpeista. Ja useimmat linux-ydintä käyttävät käyttöjärjestelmät on tehty nimenomaan niihin kuluttajien normitarpeisiin. Ne yritys- ja ammattikäytön erikoistarpeet ovat sitten täysin eriasia eivätkä liity tähän ketjuun millään tavoin.

Lue lisää

"Kysyjän tarpeet ovat nimenomaan niitä tämänpäivän keskivertokäyttäjän normitarpeita"

Nykypäivän "keskivertokäyttäjillä" on myös ties mitä etana mokkulaliittymiä jotka ei edes riitä mihinkään Netflixiin tai muuhun vastaavaan mikä vaatii vähän enemmän kaistaa.

Sellainen "normitarve" on se mikä on sekä

A) Yleinen standardi
B) Ei vaadi mitään erikoisempaa nettikaistaa tai vaikka esim. yli 10000€ investointeja.

Noin esimerkiksi, 1Mbit/s yhteys on se minimi palvelutaso tässä maassa. Ja se mikä on standardia palvelua on sellainen mikä toimii nykyaikaisella nettiselaimella ilman mitään lisäosia tai esim. sähköposti, IRC yms. standardi verkkoprotokolla. Standardimuotoisten, rajoittamattomien tiedostojen tuottaminen ja avaaminen, esim. PDF, officetiedostot, tekstitiedostot, Jpeg, png jne. on myös selkeästi perustarve.

Kaikki muu on sitten aika pitkälti erikoisempi tarve mikä pitää erikseen huomioida vaatimusmäärittelyssä. Pitää tehdä ranskalaisin viivoin lista kaikesta erikoistarpeesta ja erikoisemmasta palvelusta josta tulee sitä vaatimusmäärittelyä ja sen mukaan valitaan sitten se alusta.

"Ja useimmat linux-ydintä käyttävät käyttöjärjestelmät on tehty nimenomaan niihin kuluttajien normitarpeisiin."

No ei tosiaankaan ole. Kuluttajatarpeissa esimerkiksi tarvitaan se, että alusta on vähintään 2v vakaa käyttöönottohetkestä. Ihan vaan siksi kun kuluttajansuojalaki vaatii sitä, että kun myy jonkun järjestelmän niin että se toimii vähintään sen aikaa jokseenkin varmasti. Tämä rajaa jo suoraan pois esim. Fedoran, joka on selkeästi Red Hatin alustalle kehittäville suunnattu käyttis.

M-Kar kirjoitti:

"Käyttötarkoitus olisi tälle koneelle että voi katsoa netflixiä katsomoa yms."

Netflixin katsomiseen tarvitsee käyttöjärjestelmän johon joko saa Silverlightin tai Google Chromen. Lisäksi Android, iOS ja Windows RT/Phone pitäisi käydä. Katsomoa varten tarvitsee käyttöjärjestelmän johon saa Silverlightin (Mac/työpöytä Windows), mutta jotain säätövirityksiä löytyy tiettävästi ainakin Ubuntulle mutta niiden toimivuuteen on paha sanoa mitään. Käyttöjärjestelmä on väärin valittu jos on jotain tuollaisia poikkeuksellisia erikoistarpeita joita on suunnattu toiselle käyttöjärjestelmämerkille.

"Kaida facebookissa kuunella musiikkia youtubesta/spotifysta/koneen muistista"

Spotify client on saatavilla Androidille, Mac OS:lle, iOS:lle, Windows vehkeille, Ubuntulle ja se toimii myös Flash Playerillä. Flash Player on valmiina Ubuntussa ja Windows 8:ssa, mutta sen saa ladattua ainakin Mac OS, CentOS ja Red Hat Enterprise käyttöjärjestelmille. Säätämällä saa muuallekin, varmaan jokaiseen missä toimii Firefox.

"sitten katsoa vaikka elokuvia ihan esim dvd:tä eli sellaista ihan normi meininkiä "

Ei tämäkään ole mitään normimeininkiä enää. DVD-elokuvilla on yleensä kopiointisuojaus joka toimii täysin yleensä vain patenttirajoitteisella purkuvirityksellä. DVD-elokuvien tuki taisi olla valmiina enää vain Mac OS:ssä. Se oli aikaisemmin (Windows Vista/7) Home Premium ja Ultimate versioissa mutta ei enää nykyisessä Windowsissa. Ubuntuun ja Windowsiin saa ostettua DVD-soitto-ohjelman joka näyttää kaikki DVD-elokuvat. Vissiin saa myös Androidiinkin mutta en ole itse sitä testannut.

Tietysti löytyy ilmaisiakin DVD-soitto-ohjelmia, jotka perustuu reverse-engineering kopiopurkutekniikkaan mutta joskus voi tulla elokuva joka on yhteensopimaton.

"olen kuullut juuri että työpöytää voi muokkailla ja silleen , olenko aivan väärässä?"

Etenkin Debian soveltuu tähän erinomaisen hyvin. Muissakin onnistuu enemmän ja vähemmän mutta eri asia sitten, onko tarkoitettu siihen tai mitenkään erityisesti testattu sitä.

Tässä nyt sellainen juttu, että ne tarpeesi ei ole kovinkaan tavallisia vaan on kaikenlaisia erikoistarpeita, etenkin suljettua multimediajuttuja joita lähinnä käytetään kuluttajapuolen viihdejutuissa. Useimmat Linuxia käyttävät käyttöjärjestelmät ovat tehty lähes puhtaasti ammattikäyttöön. Android ja Ubuntu lähinnä ovat niitä Linuxia käyttäviä käyttöjärjestelmiä mitä on suunnattu kuluttajapuolen erikoisiin multimediavirityksiin.

Lue lisää

Miten vitusa tä keskustelu karkas näin päin helvtiä?

Minä tiedän yhden käyttöjärjestelmä-perheen jonka päivitykset ovat menneet ketuille ainakin kolmena edellisenä kuukauden-joka-toinen tiistai klo 20.00 EEST ja sen jälkeen.

brown fox jumps over kirjoitti:

Minä tiedän yhden käyttöjärjestelmä-perheen jonka päivitykset ovat menneet ketuille ainakin kolmena edellisenä kuukauden-joka-toinen tiistai klo 20.00 EEST ja sen jälkeen.

Lue lisää

Löisin vaikka vetoa siitä, että tämä aloittaja menee kohta kauppaan ja ostaa sieltä kevyen Windows Home Premium 32-bittisenä.

Siinä ratkaisu, vaikka se hieman maksaakin!

brown fox jumps over kirjoitti:

Minä tiedän yhden käyttöjärjestelmä-perheen jonka päivitykset ovat menneet ketuille ainakin kolmena edellisenä kuukauden-joka-toinen tiistai klo 20.00 EEST ja sen jälkeen.

Lue lisää

Et sentään puhu Windowsista koska johan me kaikki tiedämme ettei eräälle kokeneelle tekniikkajumalalle ole tullut ongelmia ja kaikki pelaa :_D

Ehhheh54 kirjoitti:

Et sentään puhu Windowsista koska johan me kaikki tiedämme ettei eräälle kokeneelle tekniikkajumalalle ole tullut ongelmia ja kaikki pelaa :_D

Siksi en koska ketjun aloitus koski Linuxia.

Warma Toiminen WIN kirjoitti:

Löisin vaikka vetoa siitä, että tämä aloittaja menee kohta kauppaan ja ostaa sieltä kevyen Windows Home Premium 32-bittisenä.

Siinä ratkaisu, vaikka se hieman maksaakin!

Lue lisää

En minä windowsia osta vaikka aloitinkin tämän keskustelun koska on windows 7 ja toisessa koneessa windows 8.1 ja nytten olisi aika opettella käyttämään linux pohjaista käyttistä koska kokemusta ei ole niin ajattelin että täällä olisi yhtenäistä mielipidettä mutta kaikilta tulee erivastauksia :D

luxusnes kirjoitti:

En minä windowsia osta vaikka aloitinkin tämän keskustelun koska on windows 7 ja toisessa koneessa windows 8.1 ja nytten olisi aika opettella käyttämään linux pohjaista käyttistä koska kokemusta ei ole niin ajattelin että täällä olisi yhtenäistä mielipidettä mutta kaikilta tulee erivastauksia :D

Lue lisää

Onhan täällä aika yhtenäinen mielipide siitä, että sinun käyttöön / "normaaliin" käyttöön se on Ubuntu tai Mint.

Jos haluaa sitten oikeasti opetella Linux-distrojen sielunelämää, niin kannattaa valita nimenomaan joku ei-helppokäyttöinen ja ei-out-of-the-box distro. Käyttötarpeet määrittää distron.

luxusnes kirjoitti:

En minä windowsia osta vaikka aloitinkin tämän keskustelun koska on windows 7 ja toisessa koneessa windows 8.1 ja nytten olisi aika opettella käyttämään linux pohjaista käyttistä koska kokemusta ei ole niin ajattelin että täällä olisi yhtenäistä mielipidettä mutta kaikilta tulee erivastauksia :D

Lue lisää

Se juuri ONKIN se Linux ja Windows maailman välinen "pieni ero"! ;)
Windows faneille on kläytännössä olemassa juurikin vain se yksi ja ainoa oikea, uusin Windows versio, jonka perään kaikki MS-fanit kuolaa! Ja joissa on oikeastaan erittäin vähän itse muokattavissa olebia asioita. Kunnes tulee taas sitten se seuraava "entistä parempi", usine ongelmineen.

Linuxien kanssa puuhasteleville on taas jo pelkkiä distrojakin hyrymykky, ja tämän lisäksi moneen on vielä saatavissa erilaisia työpöytä-ympäristöjä, ja joilla kaikilla on vankkumaton kannattajakuntansa. Joten ei ole olemassakaan mitään yhtä yhtenäistä "Linux-totuutta"!

Slackwarella ovat monet aloittaneet Linuxin käytön, ja kyselytutkimustenkin mukaan Slackware on edelleenkin paras distro.
http://www.pcworld.com/article/2027227/which-linux-distro-is-best-survey-says-slackware.html

Minttiä en suosittelisi. Se on kuin suosittelisi pokemonia, jos joku kyselee suosituksia hyvästä kauhuleffasta.

asenna Slackware kirjoitti:

Slackwarella ovat monet aloittaneet Linuxin käytön, ja kyselytutkimustenkin mukaan Slackware on edelleenkin paras distro.
http://www.pcworld.com/article/2027227/which-linux-distro-is-best-survey-says-slackware.html

Minttiä en suosittelisi. Se on kuin suosittelisi pokemonia, jos joku kyselee suosituksia hyvästä kauhuleffasta.

Lue lisää

Ihan oikeasti tuohon aloittajan käyttöön Slackwarea ei todellakaan voi suositella. Edelleen siinä on ikivanha pakettijärjestelmä jos sitä sellaiseksi voi sanoa ja sellaisessa ei ole mitään positiivista, sillä esim. BSD- puolen portit Gentoossa on parempi ja tehokkaampi tapa jos tuolle linjalle pitää lähteä.

Slackware on ylimääräistä supersäätöä haluaville vanha reliikki.

timekillerx kirjoitti:

Ihan oikeasti tuohon aloittajan käyttöön Slackwarea ei todellakaan voi suositella. Edelleen siinä on ikivanha pakettijärjestelmä jos sitä sellaiseksi voi sanoa ja sellaisessa ei ole mitään positiivista, sillä esim. BSD- puolen portit Gentoossa on parempi ja tehokkaampi tapa jos tuolle linjalle pitää lähteä.

Slackware on ylimääräistä supersäätöä haluaville vanha reliikki.

Lue lisää

Slackwaren paketinhallinta on loistava. Riittävän yksinkertainen hallita, ja mitään turhia (windowsmaisia) sotkuja ei kaivatakaan joita sitten uninstallerit eivät osaa poistaa.
Muutenkin slackware on kaikissa asioissa aina mahdollisimman yksinkertainen ja helppo. Esim. ubuntussa vaikka dm:n vaihtaminen on paljon hankalampaa ellei siihen jotain valmista graafista asetusohjelmaa löydy, mutta ubuntun konfiguraatiosysteemien sekavuudesta ei ota mitään selkoa.

helppokäyttöinen kirjoitti:

Slackwaren paketinhallinta on loistava. Riittävän yksinkertainen hallita, ja mitään turhia (windowsmaisia) sotkuja ei kaivatakaan joita sitten uninstallerit eivät osaa poistaa.
Muutenkin slackware on kaikissa asioissa aina mahdollisimman yksinkertainen ja helppo. Esim. ubuntussa vaikka dm:n vaihtaminen on paljon hankalampaa ellei siihen jotain valmista graafista asetusohjelmaa löydy, mutta ubuntun konfiguraatiosysteemien sekavuudesta ei ota mitään selkoa.

Lue lisää

Jahka löytyy yksi (1) helposti livenä kokeiltava ja -asentuva Slackware niin ehkä sitten.

helppokäyttöinen kirjoitti:

Slackwaren paketinhallinta on loistava. Riittävän yksinkertainen hallita, ja mitään turhia (windowsmaisia) sotkuja ei kaivatakaan joita sitten uninstallerit eivät osaa poistaa.
Muutenkin slackware on kaikissa asioissa aina mahdollisimman yksinkertainen ja helppo. Esim. ubuntussa vaikka dm:n vaihtaminen on paljon hankalampaa ellei siihen jotain valmista graafista asetusohjelmaa löydy, mutta ubuntun konfiguraatiosysteemien sekavuudesta ei ota mitään selkoa.

Lue lisää

Yksinkertainen, koska siihen on varsinaisia binäärejä pirun vähän ja automatisoitu riippuvuuksien ratkonta puuttuu. Lisäkseen gslaptissa niiden ohjelmien järjestely kategorioittain ja kunnon hakutoiminnotkin on puutteellisia.
Debianin apt on edelleen paras jokapaikanhöylä.

Itse Canonicalin Ubuntusta en pidä, mutta eiköhän siihenkin saa dm:n normaalisti vaihdettua synapticista mieleisensä kaivamalla tai vastaavasti sitten vaikka komentoloitsulla sen asentamalla.
Ihan samalla tavalla X:n konfeissa sielläkin on dm määritetty.

En tiedä miten saat helppoa tai yksinkertaista 90 luvun tekniikasta, joka toki taipuu moneen, mutta jota on rajoitettu määrä ja jokainen toimenpide vaatii laajaa perustuntemusta Linux- maailmasta sekä säätämistä silti.

Ymmärrätkö, että puhut ihan oikeasti tässä Windowsista siirtyneelle aloittelijalle ja se ymmärtää tuon "yksinkertaisen" as in "toimii helposti nappia painamalla ja kaiken saa", vaikka asia on päin vastoin.

lazy fox-trot kirjoitti:

Jahka löytyy yksi (1) helposti livenä kokeiltava ja -asentuva Slackware niin ehkä sitten.

Ohan noita siitä johdettuja livenäkin, johon on sitten ympätty omia ja slackin binäärejä ja vaikka mitä sekasotkuja, tuloksena kaikki puuttuu ja vaatii säätöä, joitain on tullut testattua. Slax, Salix, Porteus esimerkkeinä.

En oikeasti ymmärrä mihin Slackin hehkutus perustuu, siihen, että sitä on käyttänyt iät ja ajat ja siihen, että se on vanhin jne? Jos haluaa täysin hallittavissa olevan distron, siihen löytyy huomattavasti parempia ja modernimpia vaihtoehtoja kuten Gentoo ja Arch.

Haluan kans kattoo kuten ketjun aloittaja asentaa Slackwaren ja joutuu riippuvuushelvettiä ratkomaan :D

timekillerx kirjoitti:

Ohan noita siitä johdettuja livenäkin, johon on sitten ympätty omia ja slackin binäärejä ja vaikka mitä sekasotkuja, tuloksena kaikki puuttuu ja vaatii säätöä, joitain on tullut testattua. Slax, Salix, Porteus esimerkkeinä.

En oikeasti ymmärrä mihin Slackin hehkutus perustuu, siihen, että sitä on käyttänyt iät ja ajat ja siihen, että se on vanhin jne? Jos haluaa täysin hallittavissa olevan distron, siihen löytyy huomattavasti parempia ja modernimpia vaihtoehtoja kuten Gentoo ja Arch.

Haluan kans kattoo kuten ketjun aloittaja asentaa Slackwaren ja joutuu riippuvuushelvettiä ratkomaan :D

Lue lisää

Potaskaahan minä kirjoitin, onhan minulla Wifislax vieläkin olemassa, se on hyvä distro espanjan opetteluun. DD

"Aloittelijalle helppokäyttöisin on Mint 17 (käyttöliittymäksi joko MATE tai Cinnamon)."

Sellainen harrastusviritys.

"Aloittelijalle myös Ubuntu-sarja (Ubuntu, Xubuntu ja Lubuntu) ovat harkinnan arvoisia."

Lähinnä Ubuntu LTS. Ne muut on heikommin tuettuja.

"Edistyneemmälle käy sitten minkä käyttäjä haluaa, mutta mielenkiintoisia kokeiltavia ovat esim. Manjaro, Fedora, openSUSE."

Manjaro on joku rolling release, eli siinä päivitykset rikkoo yhtä jos toista ja kaikki muuttuu kokoajan. Fedora sitten on Red Hat Enterprise/CentOS kehittäjille suunnattu, uusinta tekniikkaa sisältävä käyttis. Oletusarvoisesti enemmän bugeja kuin valmiissa Red Hat Enterprisessä. openSUSE on vastaava mutta se on Suse Enterpriselle.

"Vakautta haluavalle sitten CentOS tai Debian."

CentOS on lähes sama kuin Red Hat Enterprise, lähinnä logot vaihdettu, ei tukea yms. vajavaisuuksia.

Debian sitten on oikein hyvälaatuinen, yhteisöllisesti kehitetty käyttöjärjestelmä. Toisaalta siinähän ei sitten ole oikein mitään patenttirajoitteista/suljettua juttua valmiina, kuten Flash Playeriä ja oliko edes Mp3 tiedostojen tukea (en muista), suljettuja sovelluksia ei välttämättä ole saatavilla tai ei ole installeria vaan pitäisi itse säätää yms, eli oikein sovi niiden kuluttajien suosimien multimedioiden käyttöön kuten vaikka Ubuntu LTS tai Android.

M-Kar kirjoitti:

"Aloittelijalle helppokäyttöisin on Mint 17 (käyttöliittymäksi joko MATE tai Cinnamon)."

Sellainen harrastusviritys.

"Aloittelijalle myös Ubuntu-sarja (Ubuntu, Xubuntu ja Lubuntu) ovat harkinnan arvoisia."

Lähinnä Ubuntu LTS. Ne muut on heikommin tuettuja.

"Edistyneemmälle käy sitten minkä käyttäjä haluaa, mutta mielenkiintoisia kokeiltavia ovat esim. Manjaro, Fedora, openSUSE."

Manjaro on joku rolling release, eli siinä päivitykset rikkoo yhtä jos toista ja kaikki muuttuu kokoajan. Fedora sitten on Red Hat Enterprise/CentOS kehittäjille suunnattu, uusinta tekniikkaa sisältävä käyttis. Oletusarvoisesti enemmän bugeja kuin valmiissa Red Hat Enterprisessä. openSUSE on vastaava mutta se on Suse Enterpriselle.

"Vakautta haluavalle sitten CentOS tai Debian."

CentOS on lähes sama kuin Red Hat Enterprise, lähinnä logot vaihdettu, ei tukea yms. vajavaisuuksia.

Debian sitten on oikein hyvälaatuinen, yhteisöllisesti kehitetty käyttöjärjestelmä. Toisaalta siinähän ei sitten ole oikein mitään patenttirajoitteista/suljettua juttua valmiina, kuten Flash Playeriä ja oliko edes Mp3 tiedostojen tukea (en muista), suljettuja sovelluksia ei välttämättä ole saatavilla tai ei ole installeria vaan pitäisi itse säätää yms, eli oikein sovi niiden kuluttajien suosimien multimedioiden käyttöön kuten vaikka Ubuntu LTS tai Android.

Lue lisää

Ehditkö joskus kunnolla tutkimaankin/käyttämäänkin noita jakeluja, joista sulla on niin jyrkkä mielipide?

M-Kar kirjoitti:

"Aloittelijalle helppokäyttöisin on Mint 17 (käyttöliittymäksi joko MATE tai Cinnamon)."

Sellainen harrastusviritys.

"Aloittelijalle myös Ubuntu-sarja (Ubuntu, Xubuntu ja Lubuntu) ovat harkinnan arvoisia."

Lähinnä Ubuntu LTS. Ne muut on heikommin tuettuja.

"Edistyneemmälle käy sitten minkä käyttäjä haluaa, mutta mielenkiintoisia kokeiltavia ovat esim. Manjaro, Fedora, openSUSE."

Manjaro on joku rolling release, eli siinä päivitykset rikkoo yhtä jos toista ja kaikki muuttuu kokoajan. Fedora sitten on Red Hat Enterprise/CentOS kehittäjille suunnattu, uusinta tekniikkaa sisältävä käyttis. Oletusarvoisesti enemmän bugeja kuin valmiissa Red Hat Enterprisessä. openSUSE on vastaava mutta se on Suse Enterpriselle.

"Vakautta haluavalle sitten CentOS tai Debian."

CentOS on lähes sama kuin Red Hat Enterprise, lähinnä logot vaihdettu, ei tukea yms. vajavaisuuksia.

Debian sitten on oikein hyvälaatuinen, yhteisöllisesti kehitetty käyttöjärjestelmä. Toisaalta siinähän ei sitten ole oikein mitään patenttirajoitteista/suljettua juttua valmiina, kuten Flash Playeriä ja oliko edes Mp3 tiedostojen tukea (en muista), suljettuja sovelluksia ei välttämättä ole saatavilla tai ei ole installeria vaan pitäisi itse säätää yms, eli oikein sovi niiden kuluttajien suosimien multimedioiden käyttöön kuten vaikka Ubuntu LTS tai Android.

Lue lisää

Valtaosa distroista on "harrastelijavirityksiä", eli yhteisöllisesti kehitettyjä. Ei tuon Mintin takana pelkästään yksi henkilö omaan käyttöön tee sitä.
En oikein ymmärrä, miks sitä pitää dissata, mutta voi vastaavasti kehua muita "harrastelijavirityksiä". Moni alan julkaisu on kovin Mintiä kehunut ja ymmärrän kyllä miksi.

raK-M kirjoitti:

Ehditkö joskus kunnolla tutkimaankin/käyttämäänkin noita jakeluja, joista sulla on niin jyrkkä mielipide?

Kyllä se oleellinen tieto löytyy monista käyttämättäkin. Oleellista tietoa on myös se, kun EI LÖYDY sitä oleellista tietoa.

timekillerx kirjoitti:

Valtaosa distroista on "harrastelijavirityksiä", eli yhteisöllisesti kehitettyjä. Ei tuon Mintin takana pelkästään yksi henkilö omaan käyttöön tee sitä.
En oikein ymmärrä, miks sitä pitää dissata, mutta voi vastaavasti kehua muita "harrastelijavirityksiä". Moni alan julkaisu on kovin Mintiä kehunut ja ymmärrän kyllä miksi.

Lue lisää

"Valtaosa distroista on "harrastelijavirityksiä", eli yhteisöllisesti kehitettyjä."

Yhteisöllinen kehitys ei välttämättä tarkoita sitä, että on harrastelijaviritys. Jos se yhteisöllinen kehitys on sitä, että siitä vastaa YKSI henkilö ja sitten on viisi kaveria jotka vähän laittaa kontribuutioita niin tältä yhdeltä henkilöltä kun lähtee pää pois niin se käyttis kuolee siihen, jos nyt muutenkaan ollut millään järkevällä tasolla.

Esim. Debian, FreeBSD, NetBSD ja OpenBSD ovat yhteisöllisesti kehitettyjä mutta ovat selkeästi ammattimaisia ja soveltuvat ammattikäyttöön. Niillä on vahva yhteisö, ja on esim. rahoitusta, kehittäjiä on vähintään kymmeniä ja järjestelmää peilattu kymmeneen serveriin ja jne. Vaikka pari tyyppiä laittaisikin hanskat tiskiin niin se ei vaikuta jatkuvuuteen.

Melkoinen ero siihen että on "mies ja koira", tai sitten pari opiskelijaa jotka jakavat opiskelijaboksista sitä käyttistä, jostain vanhasta Pentium 4 tietokoneesta, 10 megaisen kytkimen läpi.

Harrastelijavirityksen erottaa ammattimaisesta käyttöjärjestelmästä tukiorganisaatio. Se vaikuttaa siihen lopputulokseen ihan helvetist1. Yhteisöllisesti voi tehdä ammattimaisia käyttöjärjestelmiä myös.

"Moni alan julkaisu on kovin Mintiä kehunut ja ymmärrän kyllä miksi."

Siinä on muutama perustavanlaatuinen ongelma:

1. Mintillä ei käytännössä ole omaa tukiorganisaatiota. Se ei tee edes turvapäivityksiä. Kaikki työ tehdään käytännössä Ubuntussa ja sitten siinä on Mintin oma käyttöliittymä ja vähän säätöjä.

2. Ubuntun sovellusrajapinnoissa on riippuvutta Ubuntun käyttöliittymään. Mintissä toimii LSB ja Java ohjelmat kuten Ubuntussa mutta jos ohjelma on "Ubuntu ohjelma", se ei mitenkään välttämättä toimi Mintissä. Mint ohjelmia ei käytännössä tehdä koska sillä ei edelleenkään ole sitä tukiorganisaatiota ja Ubuntua käytetään muutenkin 50x enemmän.

3. Ubuntussa pudotetaan sitä legacyä, eli se lakkaa varmaan olemasta LSB yhteensopiva pian kun sitä optimoidaan. Mintillä ei siis ole edes jatkuvuutta sillä tavalla, että ovat Ubuntun varassa kun Ubuntussa toimii vähitellen lähinnä ns. Ubuntu ohjelmat jotka ovat riippuvaisia ties mistä MIR:stä tai Unitystä joita ei Mintissä ole ja jos Mint rakennetaan Ubuntun varaan niin siinä vaan kasvaa ongelmat ja toimimattomat sovellukset.

En ymmärrä mitä järkeä siinä Mintissä on. Jos haluaa sitä vanhaa Gnome 2 tyylistä käyttöliittymää tai muuta vastaavaa niin miksei sitten saman tien ottaisi sitä CentOS 7:aa vaikka?

M-Kar kirjoitti:

Kyllä se oleellinen tieto löytyy monista käyttämättäkin. Oleellista tietoa on myös se, kun EI LÖYDY sitä oleellista tietoa.

Eihän *sinun* tarvitse edes käyttää jakelua jotta tietäisit sen olevan käyttökelvoton jokapäiväiseen käyttöön. Tuo kertoo minulle aivan riittävästi arvioinneistasi.

M-Kar kirjoitti:

"Valtaosa distroista on "harrastelijavirityksiä", eli yhteisöllisesti kehitettyjä."

Yhteisöllinen kehitys ei välttämättä tarkoita sitä, että on harrastelijaviritys. Jos se yhteisöllinen kehitys on sitä, että siitä vastaa YKSI henkilö ja sitten on viisi kaveria jotka vähän laittaa kontribuutioita niin tältä yhdeltä henkilöltä kun lähtee pää pois niin se käyttis kuolee siihen, jos nyt muutenkaan ollut millään järkevällä tasolla.

Esim. Debian, FreeBSD, NetBSD ja OpenBSD ovat yhteisöllisesti kehitettyjä mutta ovat selkeästi ammattimaisia ja soveltuvat ammattikäyttöön. Niillä on vahva yhteisö, ja on esim. rahoitusta, kehittäjiä on vähintään kymmeniä ja järjestelmää peilattu kymmeneen serveriin ja jne. Vaikka pari tyyppiä laittaisikin hanskat tiskiin niin se ei vaikuta jatkuvuuteen.

Melkoinen ero siihen että on "mies ja koira", tai sitten pari opiskelijaa jotka jakavat opiskelijaboksista sitä käyttistä, jostain vanhasta Pentium 4 tietokoneesta, 10 megaisen kytkimen läpi.

Harrastelijavirityksen erottaa ammattimaisesta käyttöjärjestelmästä tukiorganisaatio. Se vaikuttaa siihen lopputulokseen ihan helvetist1. Yhteisöllisesti voi tehdä ammattimaisia käyttöjärjestelmiä myös.

"Moni alan julkaisu on kovin Mintiä kehunut ja ymmärrän kyllä miksi."

Siinä on muutama perustavanlaatuinen ongelma:

1. Mintillä ei käytännössä ole omaa tukiorganisaatiota. Se ei tee edes turvapäivityksiä. Kaikki työ tehdään käytännössä Ubuntussa ja sitten siinä on Mintin oma käyttöliittymä ja vähän säätöjä.

2. Ubuntun sovellusrajapinnoissa on riippuvutta Ubuntun käyttöliittymään. Mintissä toimii LSB ja Java ohjelmat kuten Ubuntussa mutta jos ohjelma on "Ubuntu ohjelma", se ei mitenkään välttämättä toimi Mintissä. Mint ohjelmia ei käytännössä tehdä koska sillä ei edelleenkään ole sitä tukiorganisaatiota ja Ubuntua käytetään muutenkin 50x enemmän.

3. Ubuntussa pudotetaan sitä legacyä, eli se lakkaa varmaan olemasta LSB yhteensopiva pian kun sitä optimoidaan. Mintillä ei siis ole edes jatkuvuutta sillä tavalla, että ovat Ubuntun varassa kun Ubuntussa toimii vähitellen lähinnä ns. Ubuntu ohjelmat jotka ovat riippuvaisia ties mistä MIR:stä tai Unitystä joita ei Mintissä ole ja jos Mint rakennetaan Ubuntun varaan niin siinä vaan kasvaa ongelmat ja toimimattomat sovellukset.

En ymmärrä mitä järkeä siinä Mintissä on. Jos haluaa sitä vanhaa Gnome 2 tyylistä käyttöliittymää tai muuta vastaavaa niin miksei sitten saman tien ottaisi sitä CentOS 7:aa vaikka?

Lue lisää

Kuinka hyvin henkilökohtaisesti tunnet Mintin kehittäjäyhteisöä? Entä Debianin? Tai FreeBSD:n?

Tiedoksesi, että CentOS 7 perustuu Gnome 3:een.

Harrastelija? kirjoitti:

Kuinka hyvin henkilökohtaisesti tunnet Mintin kehittäjäyhteisöä? Entä Debianin? Tai FreeBSD:n?

Tiedoksesi, että CentOS 7 perustuu Gnome 3:een.

Minä kyllä luulen että CentOS perustuu Fedoraan ja Red Hattiin.

M-Kar kirjoitti:

"Aloittelijalle helppokäyttöisin on Mint 17 (käyttöliittymäksi joko MATE tai Cinnamon)."

Sellainen harrastusviritys.

"Aloittelijalle myös Ubuntu-sarja (Ubuntu, Xubuntu ja Lubuntu) ovat harkinnan arvoisia."

Lähinnä Ubuntu LTS. Ne muut on heikommin tuettuja.

"Edistyneemmälle käy sitten minkä käyttäjä haluaa, mutta mielenkiintoisia kokeiltavia ovat esim. Manjaro, Fedora, openSUSE."

Manjaro on joku rolling release, eli siinä päivitykset rikkoo yhtä jos toista ja kaikki muuttuu kokoajan. Fedora sitten on Red Hat Enterprise/CentOS kehittäjille suunnattu, uusinta tekniikkaa sisältävä käyttis. Oletusarvoisesti enemmän bugeja kuin valmiissa Red Hat Enterprisessä. openSUSE on vastaava mutta se on Suse Enterpriselle.

"Vakautta haluavalle sitten CentOS tai Debian."

CentOS on lähes sama kuin Red Hat Enterprise, lähinnä logot vaihdettu, ei tukea yms. vajavaisuuksia.

Debian sitten on oikein hyvälaatuinen, yhteisöllisesti kehitetty käyttöjärjestelmä. Toisaalta siinähän ei sitten ole oikein mitään patenttirajoitteista/suljettua juttua valmiina, kuten Flash Playeriä ja oliko edes Mp3 tiedostojen tukea (en muista), suljettuja sovelluksia ei välttämättä ole saatavilla tai ei ole installeria vaan pitäisi itse säätää yms, eli oikein sovi niiden kuluttajien suosimien multimedioiden käyttöön kuten vaikka Ubuntu LTS tai Android.

Lue lisää

"Debian sitten on oikein hyvälaatuinen, yhteisöllisesti kehitetty käyttöjärjestelmä. Toisaalta siinähän ei sitten ole oikein mitään patenttirajoitteista/suljettua juttua "


Siksipä kannattaakin käyttää niitä Debian pohjaisia joissa on sitä sun tätä ja vielä vähän muutakin valmiina.

harrastelijaviritys kirjoitti:

"Debian sitten on oikein hyvälaatuinen, yhteisöllisesti kehitetty käyttöjärjestelmä. Toisaalta siinähän ei sitten ole oikein mitään patenttirajoitteista/suljettua juttua "


Siksipä kannattaakin käyttää niitä Debian pohjaisia joissa on sitä sun tätä ja vielä vähän muutakin valmiina.

Lue lisää

Ubuntu on aika kiikkerä ja reistaileva debianiin verrattuna, ja ubuntu-johdannaiset vielä pahempia purkkavirityksiä.
Parempi vain asentaa uusin debian stable, ja siihen mp3-decode ja multimedia codec paketit.

M-Kar kirjoitti:

"Valtaosa distroista on "harrastelijavirityksiä", eli yhteisöllisesti kehitettyjä."

Yhteisöllinen kehitys ei välttämättä tarkoita sitä, että on harrastelijaviritys. Jos se yhteisöllinen kehitys on sitä, että siitä vastaa YKSI henkilö ja sitten on viisi kaveria jotka vähän laittaa kontribuutioita niin tältä yhdeltä henkilöltä kun lähtee pää pois niin se käyttis kuolee siihen, jos nyt muutenkaan ollut millään järkevällä tasolla.

Esim. Debian, FreeBSD, NetBSD ja OpenBSD ovat yhteisöllisesti kehitettyjä mutta ovat selkeästi ammattimaisia ja soveltuvat ammattikäyttöön. Niillä on vahva yhteisö, ja on esim. rahoitusta, kehittäjiä on vähintään kymmeniä ja järjestelmää peilattu kymmeneen serveriin ja jne. Vaikka pari tyyppiä laittaisikin hanskat tiskiin niin se ei vaikuta jatkuvuuteen.

Melkoinen ero siihen että on "mies ja koira", tai sitten pari opiskelijaa jotka jakavat opiskelijaboksista sitä käyttistä, jostain vanhasta Pentium 4 tietokoneesta, 10 megaisen kytkimen läpi.

Harrastelijavirityksen erottaa ammattimaisesta käyttöjärjestelmästä tukiorganisaatio. Se vaikuttaa siihen lopputulokseen ihan helvetist1. Yhteisöllisesti voi tehdä ammattimaisia käyttöjärjestelmiä myös.

"Moni alan julkaisu on kovin Mintiä kehunut ja ymmärrän kyllä miksi."

Siinä on muutama perustavanlaatuinen ongelma:

1. Mintillä ei käytännössä ole omaa tukiorganisaatiota. Se ei tee edes turvapäivityksiä. Kaikki työ tehdään käytännössä Ubuntussa ja sitten siinä on Mintin oma käyttöliittymä ja vähän säätöjä.

2. Ubuntun sovellusrajapinnoissa on riippuvutta Ubuntun käyttöliittymään. Mintissä toimii LSB ja Java ohjelmat kuten Ubuntussa mutta jos ohjelma on "Ubuntu ohjelma", se ei mitenkään välttämättä toimi Mintissä. Mint ohjelmia ei käytännössä tehdä koska sillä ei edelleenkään ole sitä tukiorganisaatiota ja Ubuntua käytetään muutenkin 50x enemmän.

3. Ubuntussa pudotetaan sitä legacyä, eli se lakkaa varmaan olemasta LSB yhteensopiva pian kun sitä optimoidaan. Mintillä ei siis ole edes jatkuvuutta sillä tavalla, että ovat Ubuntun varassa kun Ubuntussa toimii vähitellen lähinnä ns. Ubuntu ohjelmat jotka ovat riippuvaisia ties mistä MIR:stä tai Unitystä joita ei Mintissä ole ja jos Mint rakennetaan Ubuntun varaan niin siinä vaan kasvaa ongelmat ja toimimattomat sovellukset.

En ymmärrä mitä järkeä siinä Mintissä on. Jos haluaa sitä vanhaa Gnome 2 tyylistä käyttöliittymää tai muuta vastaavaa niin miksei sitten saman tien ottaisi sitä CentOS 7:aa vaikka?

Lue lisää

Mint ei taida olla yhden henkilön varassa, sen verta paljon se on suosiota saanut ja sen verta moni siihen on antanut panostaan.

Asia on sitten toki kuvailemallasi tavalla monien oikeasti harrastelijadistrojen kohdalla, jotka tehdään pääasiassa itselle, mutta laitetaan jakoon muidenkin iloksi.

Kyllä Minttiä jaetaan ihan muualta kuin oman 10 megaisen liittymän päästä ja sillä oma yhteisönsä onkin, samoin varmasti edes jonkinlainen rahoitus, jolla järjestää vähintäänkin servut paketteja varten.

1. Mitä sitten, vaikkei tee itse turvapäivityksiä? Sen tekee toki Canonical, mutta vastaavasti Canonical on riippuvainen monesta muusta harrastelijasta, jotka alunperin on ne ohjelmat kirjoittanut. Noh, yrittävät toki vaihtaa suuntaa. Joka tapauksessa, kun Canonical (tai ohjelmien alkuperäinen tekijä) tekee päivitykset, tulevat ne yhtälailla kaikkien saataville, turha keksiä pyörää uudestaan. Varsinaista organisaatiota sanan varsinaisessa merkityksessä tuskin on, mutten näe syytä, miksei sellainen jatkossa muodostuisi.

2. No käytetään sitten Debianin ohjelmia Ubuntussa. Onhan siitä se Debiin suoraan perustuva versio. Ja saahan tarvittaessa ne Ubuntun käyttöliittymät kikkareineen Mintiinkin. Sitä paitsi niitä "Ubuntu- ohjelmia", jotka ovat oikeasti riippuvaisia Unitysta yms on aika pirun vähän, eivätkä ne ole standardia.

3. Mintistä on saatavilla myös se Debianiin suoraan pohjautua versio. Toisekseen legacyhan on nimenomaan sitä erikoiskäyttöä ja aivan vastaavasti uudemmat Mintit voivat nojata uudempiin Ubuntuihin. Saahan Mintiin asennettua ne Uninyt ja Mirin yms, jos ei muuten niin vaikka sitä varten, että saadaan ne rajapinnat. Haluaisin kyllä vieläkin tietää, mikä standardiohjelma vaatii nimenomaan Ubuntun omia kikkareita? Unitylle tarkoitetut omat juttunsa varmaan vaatii, mutta eivät ole standardia eivätkä pakollisia.

Mintissä on se järki, että saa vakaan Debianin / Ubuntun samantien MATElla ja kaikilla koodekeilla ilman Canonicalin puolikaupallisia epästandardeja viritelmiä.

CentOS:ää en ottaisi työpöytäkäyttöön johtuen sen pienemmästä pakettimäärästä, mieluummin Debian MATElla. En vaan ymmärrä miks mun tarvis erikseen ottaa ns. vakaa ja vakaalla pohjalla oleva distro ja lisäillä sinne sitä sun tätä kun saan käytännössä saman lopputuloksen asentamalla vaikkapa Mintin.

käyttökelvottomia kirjoitti:

Ubuntu on aika kiikkerä ja reistaileva debianiin verrattuna, ja ubuntu-johdannaiset vielä pahempia purkkavirityksiä.
Parempi vain asentaa uusin debian stable, ja siihen mp3-decode ja multimedia codec paketit.

Lue lisää

Sen kun asennat ihan mitä lystäät, mutta älä leiki vabusta.

käyttökelvottomia kirjoitti:

Ubuntu on aika kiikkerä ja reistaileva debianiin verrattuna, ja ubuntu-johdannaiset vielä pahempia purkkavirityksiä.
Parempi vain asentaa uusin debian stable, ja siihen mp3-decode ja multimedia codec paketit.

Lue lisää

Debianin vakaassa on melko vanhoja paketteja. Joskus on tullu huomattua, että pitää lisäillä muita lähteitä tai itse asennella erikoissoftaa. Mieluummin oikeastaan Debian testing ellei vaadi sitä 100% testattua vakautta.

timekillerx kirjoitti:

Mint ei taida olla yhden henkilön varassa, sen verta paljon se on suosiota saanut ja sen verta moni siihen on antanut panostaan.

Asia on sitten toki kuvailemallasi tavalla monien oikeasti harrastelijadistrojen kohdalla, jotka tehdään pääasiassa itselle, mutta laitetaan jakoon muidenkin iloksi.

Kyllä Minttiä jaetaan ihan muualta kuin oman 10 megaisen liittymän päästä ja sillä oma yhteisönsä onkin, samoin varmasti edes jonkinlainen rahoitus, jolla järjestää vähintäänkin servut paketteja varten.

1. Mitä sitten, vaikkei tee itse turvapäivityksiä? Sen tekee toki Canonical, mutta vastaavasti Canonical on riippuvainen monesta muusta harrastelijasta, jotka alunperin on ne ohjelmat kirjoittanut. Noh, yrittävät toki vaihtaa suuntaa. Joka tapauksessa, kun Canonical (tai ohjelmien alkuperäinen tekijä) tekee päivitykset, tulevat ne yhtälailla kaikkien saataville, turha keksiä pyörää uudestaan. Varsinaista organisaatiota sanan varsinaisessa merkityksessä tuskin on, mutten näe syytä, miksei sellainen jatkossa muodostuisi.

2. No käytetään sitten Debianin ohjelmia Ubuntussa. Onhan siitä se Debiin suoraan perustuva versio. Ja saahan tarvittaessa ne Ubuntun käyttöliittymät kikkareineen Mintiinkin. Sitä paitsi niitä "Ubuntu- ohjelmia", jotka ovat oikeasti riippuvaisia Unitysta yms on aika pirun vähän, eivätkä ne ole standardia.

3. Mintistä on saatavilla myös se Debianiin suoraan pohjautua versio. Toisekseen legacyhan on nimenomaan sitä erikoiskäyttöä ja aivan vastaavasti uudemmat Mintit voivat nojata uudempiin Ubuntuihin. Saahan Mintiin asennettua ne Uninyt ja Mirin yms, jos ei muuten niin vaikka sitä varten, että saadaan ne rajapinnat. Haluaisin kyllä vieläkin tietää, mikä standardiohjelma vaatii nimenomaan Ubuntun omia kikkareita? Unitylle tarkoitetut omat juttunsa varmaan vaatii, mutta eivät ole standardia eivätkä pakollisia.

Mintissä on se järki, että saa vakaan Debianin / Ubuntun samantien MATElla ja kaikilla koodekeilla ilman Canonicalin puolikaupallisia epästandardeja viritelmiä.

CentOS:ää en ottaisi työpöytäkäyttöön johtuen sen pienemmästä pakettimäärästä, mieluummin Debian MATElla. En vaan ymmärrä miks mun tarvis erikseen ottaa ns. vakaa ja vakaalla pohjalla oleva distro ja lisäillä sinne sitä sun tätä kun saan käytännössä saman lopputuloksen asentamalla vaikkapa Mintin.

Lue lisää

"Mitä sitten, vaikkei tee itse turvapäivityksiä?"

Lähinnä kertoo kuinka puutteellinen se tukiorganisaatio on. Ja sitten kun tekevät omia muutoksia siihen Ubuntuun niin riippuvuuksien takia siellä sitten on palikoita joiden päivitys on retuperällä.

"Sen tekee toki Canonical, mutta vastaavasti Canonical on riippuvainen monesta muusta harrastelijasta, jotka alunperin on ne ohjelmat kirjoittanut."

Käytännössä ei. Canonicalin tukemat paketit ovat Canonicalin hallinnassa eikä riipu mistään muusta. Ne loput sitten on raapaistu Debian testingistä ja niissä on riippuvuutta käyttäjäyhteisöön.

"Unitylle tarkoitetut omat juttunsa varmaan vaatii, mutta eivät ole standardia eivätkä pakollisia."

Nykyinen standardi on aika pitkälti selaintekniikkaa. Natiivikoodi sitten alkaa mennä kokoajan enemmän käyttöjärjestelmäkohtaiseksi.

M-Kar kirjoitti:

"Mitä sitten, vaikkei tee itse turvapäivityksiä?"

Lähinnä kertoo kuinka puutteellinen se tukiorganisaatio on. Ja sitten kun tekevät omia muutoksia siihen Ubuntuun niin riippuvuuksien takia siellä sitten on palikoita joiden päivitys on retuperällä.

"Sen tekee toki Canonical, mutta vastaavasti Canonical on riippuvainen monesta muusta harrastelijasta, jotka alunperin on ne ohjelmat kirjoittanut."

Käytännössä ei. Canonicalin tukemat paketit ovat Canonicalin hallinnassa eikä riipu mistään muusta. Ne loput sitten on raapaistu Debian testingistä ja niissä on riippuvuutta käyttäjäyhteisöön.

"Unitylle tarkoitetut omat juttunsa varmaan vaatii, mutta eivät ole standardia eivätkä pakollisia."

Nykyinen standardi on aika pitkälti selaintekniikkaa. Natiivikoodi sitten alkaa mennä kokoajan enemmän käyttöjärjestelmäkohtaiseksi.

Lue lisää

"Canonicalin tukemat paketit ovat Canonicalin hallinnassa eikä riipu mistään muusta. Ne loput sitten on raapaistu Debian testingistä ja niissä on riippuvuutta käyttäjäyhteisöön."

Vaan kun ne loppupaketit ovat nimenomaan valtaosa siitä käyttiksestä. Onhan Canonical tehnyt paljon omaa Ubuntuun ja edelleen lisää omaa osuuttaan, mutta jokatapauksessa suurin osa peruspaketeista on ihan muualta.

"Nykyinen standardi on aika pitkälti selaintekniikkaa. Natiivikoodi sitten alkaa mennä kokoajan enemmän käyttöjärjestelmäkohtaiseksi. "

Linux/Unix/Posix- standardi on edelleen olemassa, kyllä ne samat ohjelmat toimivat niin Mintissä, Debianissa, Fedorassa kuin Archissakin (ja hyvällä tuurilla BSD:issä, Maemossa jne)kunhan kaikista löytyy taustalta samat taustapaketit ja rajapinnat.

timekillerx kirjoitti:

"Canonicalin tukemat paketit ovat Canonicalin hallinnassa eikä riipu mistään muusta. Ne loput sitten on raapaistu Debian testingistä ja niissä on riippuvuutta käyttäjäyhteisöön."

Vaan kun ne loppupaketit ovat nimenomaan valtaosa siitä käyttiksestä. Onhan Canonical tehnyt paljon omaa Ubuntuun ja edelleen lisää omaa osuuttaan, mutta jokatapauksessa suurin osa peruspaketeista on ihan muualta.

"Nykyinen standardi on aika pitkälti selaintekniikkaa. Natiivikoodi sitten alkaa mennä kokoajan enemmän käyttöjärjestelmäkohtaiseksi. "

Linux/Unix/Posix- standardi on edelleen olemassa, kyllä ne samat ohjelmat toimivat niin Mintissä, Debianissa, Fedorassa kuin Archissakin (ja hyvällä tuurilla BSD:issä, Maemossa jne)kunhan kaikista löytyy taustalta samat taustapaketit ja rajapinnat.

Lue lisää

"Vaan kun ne loppupaketit ovat nimenomaan valtaosa siitä käyttiksestä."

Se epäolennaisempi osa. Canonicalin tukemana on se varsinainen alusta ja kehitysvälineet, samoin tärkeimmät sovellukset.

"Linux/Unix/Posix- standardi on edelleen olemassa, kyllä ne samat ohjelmat toimivat niin Mintissä, Debianissa, Fedorassa kuin Archissakin (ja hyvällä tuurilla BSD:issä, Maemossa jne)kunhan kaikista löytyy taustalta samat taustapaketit ja rajapinnat."

POSIX standardi on joo olemassa, mutta on sellainen matalan tason rajapinta, ei sovellusrajapinta.

LSB on olemassa, mutta ISO standardi tästä on kärjistettynä binääriyhteensopiva POSIX vähän laajennettuna. Graafisiin sovelluksiin käy se laajempi LSB mutta se menettää vähitellen merkitystään. Ubuntu sovelluksia tehdään kaiken aikaa lisää ja niissä ei kiinnosta mikään Mint tai Debian: http://developer.ubuntu.com/apps/sdk/

Jos halutaan standardia sovellusta joka toimii eri käyttöjärjestelmissä niin se tehdään selaintekniikalla.

asenna Slackware kirjoitti:

Slackwarella ovat monet aloittaneet Linuxin käytön, ja kyselytutkimustenkin mukaan Slackware on edelleenkin paras distro.
http://www.pcworld.com/article/2027227/which-linux-distro-is-best-survey-says-slackware.html

Minttiä en suosittelisi. Se on kuin suosittelisi pokemonia, jos joku kyselee suosituksia hyvästä kauhuleffasta.

Lue lisää

Miks et!?! Jostainhan se kauhuelokuvienkin katsominen on ALOITETTAVA! ;) Vai suosittelisitko ensimmäiseks kauhuleffaks mieluummin jotain Texasin moottorisaha murhaajaa?

Ja langaton näppis sekottelee vähä tekstiä, pahottelen kirotusvirheitä.

Linux-pohjaiset distrot saa kyllä kovetettua siten, että mitään realiaikaisia virus tai haittaohjelmasuojia ei tarvita, harvemmin vakionakaan.
Yhtälailla se aktiivinen virus voi livedistroonkin tulla logiikkasi perusteella.

Miksi paketteja tarvis puukotella tai mitään tehdä komentoriviltä?

Monikin Linux-distro on hyvin sopiva ns. arkikäyttöön kaikille, koululaisille nimenomaan ei niinkään kun pelaaminen on vähän vaiheessa.

Moneen oikeaan ammattikäyttöön taasen Linux- pohjaiset distrot ovat ainoa vaihtoehto. Tiedeyhteistö, ohjelmointi, laskenta, serverit yms.

digi-info kirjoitti:

Ja langaton näppis sekottelee vähä tekstiä, pahottelen kirotusvirheitä.

että
"Mihinkään sähköiseen kansalaisasioimiseen en ainakaan menis luottamaan muuten kun live-boottina, ei jää mitään tartunnaisia keräämään tietoja"

"Realiaikaista virus ja haittasuojaa ku et saa rahallakaan ja ainakaan toimimaan"
ja
"Toistaiseksi oon linukseille heittäny pyyhkeitä kehään"

Trollololloa taitaa pukata, vai käyttääkö nyt live-Winukkaa ja Anteroa?
tai voihan sitä aina live-näppäimistöä syyttää. DD

Eiköhän kysyjä ole jo Linuxinsa asentanut. Oletko masokisti kun kidutat itseäsi muistitikkuasennuksilla?

Slax ei ole yhtään kiva, varsinkaan kun siinä ei ole puoliakaan.

Meni siten jutut viistoon oikein huolella

Puhelimen käyttöjärjestelmää ei kannata oikeaan tietokoneeseen asentaa. Unity on sieltä minne päivä ei paista. Vaikka onpahan hyvässä seurassa. Uusi Gnome on samanlaista kuraa.

98WXLJ kirjoitti:

Puhelimen käyttöjärjestelmää ei kannata oikeaan tietokoneeseen asentaa. Unity on sieltä minne päivä ei paista. Vaikka onpahan hyvässä seurassa. Uusi Gnome on samanlaista kuraa.

Lue lisää

Puhelimiin on eri käyttöliittymä, kuin Unity. Toki kun kytket Ubuntu-puhelimen telakkaan, niin saata täysiverisen Ubuntun käyttöösi.
Unity on hyvä, vaikka on edelleen kehitysvaiheessa. Ubuntu on kelvannut kaikille, joille sen olen asentanut. Muita en edes asenna, taikka suosittele.

Unity on ongelma monesti niille vanholle linux-jäärille. Linux-ummikko voi aloittaa "tyhjältä pöydältä" ilman ennakoluuloja ja muita turhia rasitteita, joten Ubuntua Unityineen voi siten suositella sellaisenaan. Ubuntu on kumminkin parhaita Linux-käyttiksiä. Unity ei ole mikään ongelma vaan nopea ja intuitiivinen käyttää.

Eli sopiva sellaiselle, joka ei ole parempaa käyttöliittymää nähnyt. Sama koskee myös Windowsin idiootti käyttöliittymää ja uutta Gnomea. Näissä pystytään tehokkaasti tuhoamaan oikean tietokoneen suuren näytön etu.

Sama oppi on käytössä myös tällä keskustelupalstalla. Onneksi kaikki ei ole uutta. Tahmaaminen on vanhasta jäljellä.

Kyllä minä noita windowseja olin 15 vuotta käyttänyt. Ehkäpä ne sitten oli huonoja käyttölittymiä. Se pieni starttivalikkoko siellä vasemmassa alakulmassa hyödyntää suuria näyttöjä?

Unity_on_hyvä kirjoitti:

Kyllä minä noita windowseja olin 15 vuotta käyttänyt. Ehkäpä ne sitten oli huonoja käyttölittymiä. Se pieni starttivalikkoko siellä vasemmassa alakulmassa hyödyntää suuria näyttöjä?

Lue lisää

Hyvä systeemi on sellainen missä mahtuu ihan v*tusti tavaraa ja informaatiota yhtäaikaisesti näkyviin. Sitten et pysty keskittymään mihinkään ja hommat jää tekemättä, mutta näytän tosi ammattilaiselta ja tehokkaalta.

Unity_on_hyvä kirjoitti:

Unity on ongelma monesti niille vanholle linux-jäärille. Linux-ummikko voi aloittaa "tyhjältä pöydältä" ilman ennakoluuloja ja muita turhia rasitteita, joten Ubuntua Unityineen voi siten suositella sellaisenaan. Ubuntu on kumminkin parhaita Linux-käyttiksiä. Unity ei ole mikään ongelma vaan nopea ja intuitiivinen käyttää.

Lue lisää

no enimmäkseen kyllä tarkotin Unityn tapauksessa sitä et se kyttää käyttäjän tekemiä hakuja ja caconical eikös saanu siitä provikat jos käyttäjä sattuu ostamaan sen vekottimen? Vaik en mä kyl "jääränä" siitä sen työpöytäympäritöstäkään pidä! :P :D
Mut kyl se helppokäyttönen on et sinänsä Linux-ummikolle ihan suositeltava! Vaik toisaalta Gnome oli mielestäni vieläkin simppelimpi?

Unity_on_hyvä kirjoitti:

Kyllä minä noita windowseja olin 15 vuotta käyttänyt. Ehkäpä ne sitten oli huonoja käyttölittymiä. Se pieni starttivalikkoko siellä vasemmassa alakulmassa hyödyntää suuria näyttöjä?

Lue lisää

nimenomaan niin! Jää enemmän ruututilaa itse ohjelmille!

Järkytyksellä kattelin ku alko tulee myyntii noita 15 tuuman wide-näyttösiä läppäreitä ja siihen ku iski Winkun ja IEn sen aikasine oletus-työkalupalkkeineen niin hyvä et selaimen ikkunaan jäi näkyviin senvertaa tilaa et näki saitin otsikon siinä! :/

onneksi-on-linux kirjoitti:

Hyvä systeemi on sellainen missä mahtuu ihan v*tusti tavaraa ja informaatiota yhtäaikaisesti näkyviin. Sitten et pysty keskittymään mihinkään ja hommat jää tekemättä, mutta näytän tosi ammattilaiselta ja tehokkaalta.

Lue lisää

Joo mullaki on 2 monitoria telkka kii koneessa ja varsinki Linukan virtuaalityöpöytäkuution kans moon vähä melkoswen fakiirin näköi! :P Mut siinähä se aika sit meneeki tota kuutioita käännelles ja ihmetelles et missäs näistä 100 selainikkunasta sen yks juttu nyt olikaan mis olinse yks juttu mitä mä tarvinkaan ainiin missäs mä sitä nyt tarvitsinkaan?! :D :/

Unity_on_hyvä kirjoitti:

Unity on ongelma monesti niille vanholle linux-jäärille. Linux-ummikko voi aloittaa "tyhjältä pöydältä" ilman ennakoluuloja ja muita turhia rasitteita, joten Ubuntua Unityineen voi siten suositella sellaisenaan. Ubuntu on kumminkin parhaita Linux-käyttiksiä. Unity ei ole mikään ongelma vaan nopea ja intuitiivinen käyttää.

Lue lisää

Kuin vanha pitää jäärän olla? Minä asensin Ubuntun vuonna 2004 ja nyt löytyy sitä nopeutta, enemmän kuin koskaan. Jos osaat hiirtä käyttää, niin huomaat asian.
Sinulla taitaa olla jokin henkilökohtainen ongelma, johon pitää olla jokin spesialisti?

3Timo kirjoitti:

no enimmäkseen kyllä tarkotin Unityn tapauksessa sitä et se kyttää käyttäjän tekemiä hakuja ja caconical eikös saanu siitä provikat jos käyttäjä sattuu ostamaan sen vekottimen? Vaik en mä kyl "jääränä" siitä sen työpöytäympäritöstäkään pidä! :P :D
Mut kyl se helppokäyttönen on et sinänsä Linux-ummikolle ihan suositeltava! Vaik toisaalta Gnome oli mielestäni vieläkin simppelimpi?

Lue lisää

Unity mitään kyttää. Samaa internet-hakua tekee uusimmat Windowsit. Windowswissa ei hakua saa kokonaan pois... Ubuntussa on Turvallisuus ja yksityisyys sasetukset Järjestelmäasetuksissa.

ime_jotain kirjoitti:

Unity mitään kyttää. Samaa internet-hakua tekee uusimmat Windowsit. Windowswissa ei hakua saa kokonaan pois... Ubuntussa on Turvallisuus ja yksityisyys sasetukset Järjestelmäasetuksissa.

Lue lisää

http://www.pcworld.com/article/2010676/canonical-adds-a-kill-switch-for-ubuntus-amazon-search.html

Tuskinpa saa Microsoft Amazon hauista suoraan provikat?!

Unity_on_hyvä kirjoitti:

Unity on ongelma monesti niille vanholle linux-jäärille. Linux-ummikko voi aloittaa "tyhjältä pöydältä" ilman ennakoluuloja ja muita turhia rasitteita, joten Ubuntua Unityineen voi siten suositella sellaisenaan. Ubuntu on kumminkin parhaita Linux-käyttiksiä. Unity ei ole mikään ongelma vaan nopea ja intuitiivinen käyttää.

Lue lisää

Aivan. Vanhat käyttäjät ovat nähneet parempaa. Uudet käyttäjät eivät tiedä mistä jäävät paitsi.

Unity on toki helppo, mutta helppo harvoin on yhtä kuin tehokas.

Ei se ole "toimivin". Asennettu muutamia paketteja tai useitakin enemmän kuin perus Ubuntuun. Samat ohjelmat saat myös perus Ubuntuun.

miksi_kirjoitat kirjoitti:

Ei se ole "toimivin". Asennettu muutamia paketteja tai useitakin enemmän kuin perus Ubuntuun. Samat ohjelmat saat myös perus Ubuntuun.

Kyllä sinä saat ihan vapaasti hakea tai olla hakematta siihen perus-Ubuntuusi ihan mitä haluat.
Se ei vaan miellytä se perus-Ubuntu.

Xfce on kiva viritys mutta kuitenkin vielä puutteellinen. Esimerkiksi värien hallinta puuttuu kokonaan. Toisaalta siinä suhteessa muutkin Linux työpöydät ovat vuosikymmenen Windowsia jäljessä.

ihateubuntu kirjoitti:

Kyllä sinä saat ihan vapaasti hakea tai olla hakematta siihen perus-Ubuntuusi ihan mitä haluat.
Se ei vaan miellytä se perus-Ubuntu.

Kyllä perus Ubuntukin miellyttää. Lähinnä kokeiluna joskus harrastin virityksiä Ubuntuun, mutta ne ei kiinnosta kun sen viikon. Liekkö vain jotain uutuudenviehätystä, että kun tutustut kunnolla niin alkaa kiinnostus loppua...
Ubuntu on ainakin turvallinen ja apujakin piisaa pisaa yllin kyllin.

"Ubuntu on ainakin turvallinen ja apujakin piisaa pisaa yllin kyllin."

Hah ha! Ubuntu vakoilee käyttäjiään ja sinä kutsut tuollaista turvalliseksi.

Foliohattu kirjoitti:

"Ubuntu on ainakin turvallinen ja apujakin piisaa pisaa yllin kyllin."

Hah ha! Ubuntu vakoilee käyttäjiään ja sinä kutsut tuollaista turvalliseksi.

Ihan tutkitusti on turvallinen.

http://www.mbnet.fi/artikkeli/ajankohtaiset/paivan_linkit/britanniasta_tylyja_terveisia_applelle_ja_microsoftille_ubuntu_12_04_on_turvallisin

Heh. Joo. Turvallinen. (huutonaurua)
https://www.gnu.org/philosophy/ubuntu-spyware.html

ZZCzJT kirjoitti:

Heh. Joo. Turvallinen. (huutonaurua)
https://www.gnu.org/philosophy/ubuntu-spyware.html

Lue lisää

Vähän uudempaa juttua huuto_nauru_hullulle.

http://lauriegarrett.com/blog/ahead-in-2015-part-two

kannattaa mieluummin itkeä.

Minä nyt vain olen niin vanhanaikainen etten osaa pitää sitä tietoturvana että käyttöjärjestelmä kertoo tuntemattomalle taholle kaikki tekemiseni. Varmaankin sitä kuuluisaa muutosvastarintaa.

Apujakin löytyy.
http://www.leaseweblabs.com/2014/06/disable-spyware-ubuntu-14-04/
Mutta epäilys jää kuten wanha kansa sen ilmaisi. "Kun tavataan sika aidan raosta, luullaan että se on siellä aina."

ZZCzJT kirjoitti:

Minä nyt vain olen niin vanhanaikainen etten osaa pitää sitä tietoturvana että käyttöjärjestelmä kertoo tuntemattomalle taholle kaikki tekemiseni. Varmaankin sitä kuuluisaa muutosvastarintaa.

Lue lisää

Parempi sitten käyttää Ubuntua kun siitä saa kytkettyä tuollaiset pois.

Ai tarkoitat spywarella nettihakua? Tuon olen itsekin aina poistanut, kun en sitä tarvitse. Kun googletat tai haet netistä tietoa, onko sinulla silloin spywarea konella? Missä? Sinäkö itse olet se spyware silloin, kun teet haun?
Tulevassa Windows 10:ssä on myös haku joka sisällyttää nettihauntulokset.

Kyse ei ole nettihausta vaan Ubuntun sisäisestä hausta. Kun vaikkapa etsit jotain dokumenttia omalta koneeltasi niin Ubuntu lähettää siitä tiedot Amazonilla ja ties minne muualla.

Sen saa poistettua mutta moniko sen ymmärtää tehdä? Taviskäyttäjä vain luulee olevansa urkinnalta suojassa mikä on tietoturvamokista pahin.

ZZCzJT kirjoitti:

Kyse ei ole nettihausta vaan Ubuntun sisäisestä hausta. Kun vaikkapa etsit jotain dokumenttia omalta koneeltasi niin Ubuntu lähettää siitä tiedot Amazonilla ja ties minne muualla.

Sen saa poistettua mutta moniko sen ymmärtää tehdä? Taviskäyttäjä vain luulee olevansa urkinnalta suojassa mikä on tietoturvamokista pahin.

Lue lisää

Ubuntun sisäinen haku toimii niin että siinä rajapinta ja moduuleita, että mistä sitä tietoa haetaan, että onko se musiikkia, ohjelmia vai mitä hittoa.

Ubuntussa on myös moduuli mikä tekee hakukyselyn Amazonin kaupasta että löytyykö sieltä se mitä oltiin hakemassa. Mikäli käyttäjä klikkaa jotain hakutulosta minkä Amazonin kauppa kertoo niin Canonical saa siitä rahaa. Olennainen turvallisuusjuttu on se, että Amazonille tulee hakukyselyitä mitä koneelta haetaan sekä tietysti IP osoite ja mistään ei selviä mitä kaikkea Amazon sillä tiedolla tekee.

Kyseinen moduuli on poistettavissa parilla klikkauksella jos se häiritsee.

"Ties minne muualle" ei pidä paikkaansa sillä tuon tekniikan lähdekoodit on tarkasteltavissa ja siitä näkee miten se toimii. Se lähettää hakukyselyn juurikin niille moduuleille mitkä siihen rajapintaan on kytketty kiinni ja siihen voi halutessaan lisätä esim. palikan joka hakee vaikka Googlen kartoista, jos siltä tuntuu.

Miksi asentaa käyttistä, jossa vakoilu on oletuksena päällä? Muissa Linux-jakeluissa ei moista vakoilutoimintaa ole. Ubuntu on pilannut peruuttamattomasti mainensa turvallisena käyttiksenä. Vakooja-Ubuntu on nimensä ansainnut.

ZZCzJT kirjoitti:

Miksi asentaa käyttistä, jossa vakoilu on oletuksena päällä? Muissa Linux-jakeluissa ei moista vakoilutoimintaa ole. Ubuntu on pilannut peruuttamattomasti mainensa turvallisena käyttiksenä. Vakooja-Ubuntu on nimensä ansainnut.

Lue lisää

Se toinen kuluttajille suunnattu Linux-pohjainen käyttis on Android ja sillä myytävissä laitteissa on vielä pahemmat vakoilut oletuksena ja niitä ei oikein yleensä saa pois päältä.

Ubuntusta saa kytkettyä pois ja oikein muita Linux-pohjaisia käyttöjärjestelmiä ei ole suunnattu kuluttajamarkkinoille.

Andrid on Javaa eikä mikään Linux-jakelu.
Vai että vakoilu tekee käyttiksestä hyvän tavallisille käyttäjille. Jopa on hullut puheet. Maailma on pullollaan hyvä ja turvallisia aloittelijallekin sopivia Linux-jakeluita.

ZZCzJT kirjoitti:

Andrid on Javaa eikä mikään Linux-jakelu.
Vai että vakoilu tekee käyttiksestä hyvän tavallisille käyttäjille. Jopa on hullut puheet. Maailma on pullollaan hyvä ja turvallisia aloittelijallekin sopivia Linux-jakeluita.

Lue lisää

Android on Linux-jakelu. Java taas on ohjelmointikieli.

En minä ole sanonut mitään siitä, että vakoilu tekisi hyvän mutta kyllä tavallisen tallaajan käyttöjärjestelmässä pitää olla sovelluskauppa, tuki suljetuille multimedioille, riittävä tukiorganisaatio ja vähintään 2v varmatoimista tukea myyntihetkestä.

ZZCzJT kirjoitti:

Minä nyt vain olen niin vanhanaikainen etten osaa pitää sitä tietoturvana että käyttöjärjestelmä kertoo tuntemattomalle taholle kaikki tekemiseni. Varmaankin sitä kuuluisaa muutosvastarintaa.

Lue lisää

Ubuntussahan ei ole mitään vakoilua. Se vakoilu asuu päässäsi, ei kiintolevyllä.
Ubuntu on tutkitusti turvallisin käyttöjärjestelmä.

M-Kar kirjoitti:

Se toinen kuluttajille suunnattu Linux-pohjainen käyttis on Android ja sillä myytävissä laitteissa on vielä pahemmat vakoilut oletuksena ja niitä ei oikein yleensä saa pois päältä.

Ubuntusta saa kytkettyä pois ja oikein muita Linux-pohjaisia käyttöjärjestelmiä ei ole suunnattu kuluttajamarkkinoille.

Lue lisää

Päkkipää, kuten on tullut todettua, sinä ja sinun kuluttajamarkkinasi.

ihateubuntu kirjoitti:

Päkkipää, kuten on tullut todettua, sinä ja sinun kuluttajamarkkinasi.

Kuluttaja olet sinäkin...

OK. Luovutan. Vakoilu on hyvä asia ja kaikki haluavat jakaa elämänsä ja yksityisyytensä yritysten ja vakoiluorganisaatioiden kanssa.

Isoveli_on_ihana kirjoitti:

OK. Luovutan. Vakoilu on hyvä asia ja kaikki haluavat jakaa elämänsä ja yksityisyytensä yritysten ja vakoiluorganisaatioiden kanssa.

Vakoilua voi aina häiritä, vaikka ei olisi mitään salattavaa. Onhan tuolla häirinnällä ainakin työllistävä vaikutus :)
Toki jos sitten yhtäkkiä kaikki lopettavat tuon kiusaamisen, niin taatusti joku jossain saa potkut perseelle ;)

Onko ihan pakko?

Täysiä susia molemmat. Tuon voisi kääntää toisinkin päin: Miksi tyytyä huonoon, kun parempaakin on tarjolla.

Ubuntu kerää järjestelmän käyttötietoja

Ubuntua on kritisoitu aiemmin, koska Amazon on aikaisemmin sisällyttänyt Amazon-verkkosovelluksen ja verkkohaun. Mutta se ei ole estänyt Canonicala ryhtymästä toiseen kiistanalaiseen päätökseen.

Eli uudessa versiossa, vakoilua vain laajennetaan, lohdukkeena saatte uusia kuvakkeita, ja joitakin esiasennettuja ohjelmia vaihdetaan. Joten ei ole tulossa muuta kuin entistä enemän vakoilua, yksityisyyden heikkenemistä ja mainoksia työpöydälle.

Pitäkää pojat hyvänänne "paras ikinä" , sellanen on UBUNTU

Turbo-Urpo kirjoitti:

Ubuntu kerää järjestelmän käyttötietoja

Ubuntua on kritisoitu aiemmin, koska Amazon on aikaisemmin sisällyttänyt Amazon-verkkosovelluksen ja verkkohaun. Mutta se ei ole estänyt Canonicala ryhtymästä toiseen kiistanalaiseen päätökseen.

Eli uudessa versiossa, vakoilua vain laajennetaan, lohdukkeena saatte uusia kuvakkeita, ja joitakin esiasennettuja ohjelmia vaihdetaan. Joten ei ole tulossa muuta kuin entistä enemän vakoilua, yksityisyyden heikkenemistä ja mainoksia työpöydälle.

Pitäkää pojat hyvänänne "paras ikinä" , sellanen on UBUNTU

Lue lisää

Ei Windows ole Linux-pohjainen joten älä sotke sitä tähän ketjuun.

Turbo-Urpo kirjoitti:

Ubuntu kerää järjestelmän käyttötietoja

Ubuntua on kritisoitu aiemmin, koska Amazon on aikaisemmin sisällyttänyt Amazon-verkkosovelluksen ja verkkohaun. Mutta se ei ole estänyt Canonicala ryhtymästä toiseen kiistanalaiseen päätökseen.

Eli uudessa versiossa, vakoilua vain laajennetaan, lohdukkeena saatte uusia kuvakkeita, ja joitakin esiasennettuja ohjelmia vaihdetaan. Joten ei ole tulossa muuta kuin entistä enemän vakoilua, yksityisyyden heikkenemistä ja mainoksia työpöydälle.

Pitäkää pojat hyvänänne "paras ikinä" , sellanen on UBUNTU

Lue lisää

Canonical ei ole tiedustelupalvelu. Windowsissa on sisäänrakennettu tiedustelupalvelu = Nsa.

Olen kuullut sanottavan, että jotkut tottuu pitämään vaikka jääpuikkoa perseessään, ja saattavatpa jopa kehua nauttivansa siitä.

Minusta ei moinen totuttelu tunnu järkevältä.

Turbo-Urpo kirjoitti:

Olen kuullut sanottavan, että jotkut tottuu pitämään vaikka jääpuikkoa perseessään, ja saattavatpa jopa kehua nauttivansa siitä.

Minusta ei moinen totuttelu tunnu järkevältä.

Lue lisää

Kummallisia tuttuja/ystäviä sinulla ......