Rihlaamattoman aseen osumatarkkuus

Samaa mieltä 20 17 kanssa. parametrit ei riitä antamaan laskelmaa.

Putoama on 300 m matkalla reilu 50cm, sivuttainen poikkeama vajaa sentti, 150 m putoama 1/4 ja sivu 1/2 edellisistä.
Ilmanvastus olisi n.10g luokkaa, jonka vaikutus olisi aika mitätön noin lyhyellä matkalla.
Nämä taisi olla laskemalla niitä arvoja, joita ei ilmeisesti edes kysytty, vaan ehkä tarkoitettiin sitä että rihlattomalla piipulla luoti voi muuttaa asentoaan sattuman varaisesti ja ilmanvastus muutta lentosuuntaa ? ?
Asia on kumminkin niin että satunnaisia muutoksi tai niiden vaikutusta on vaikea laskea jos lähdetietona on vain oletus että jotain voi tapahtua jonkin muotoiselle kappaleelle sen viuhuessa menemään.

Sivuttaispoikkeamaahan tuossa tilanteessa ei tule, koska luotiin ei vaikuta lähtöarvojen perusteella mitään sivuttaisvoimaa.

Kyllä ainakin minä ja näköjään ainakin yksi muukin osaa laskea noilla tiedoilla karkean sivupoikkeamankin.
Mutta mitä tekemistä kysymyksessä on piipun rihlattomuudella ?

Kuinka niin ? kirjoitti:

Kyllä ainakin minä ja näköjään ainakin yksi muukin osaa laskea noilla tiedoilla karkean sivupoikkeamankin.
Mutta mitä tekemistä kysymyksessä on piipun rihlattomuudella ?

Lue lisää

Miten saatte lähtöarvoilla laskettua sivuttaisvoiman Fy?

kfok kirjoitti:

Miten saatte lähtöarvoilla laskettua sivuttaisvoiman Fy?

luoti osuu tähtäyspisteen oikealle puolelle pohjoisella pallonpuoliskolla kun maapallo pyörii.

Luoti putoaa s = 1/2 gt^2, ja lentoaika t =s/v, eli s = 1/2 * g *(s/v)^2.

m36-intj kirjoitti:

Luoti putoaa s = 1/2 gt^2, ja lentoaika t =s/v, eli s = 1/2 * g *(s/v)^2.

Siis tuossa eri s:t, voi merkitä eri symbolilla.

Ei tarvitsekaan kirjoitti:

luoti osuu tähtäyspisteen oikealle puolelle pohjoisella pallonpuoliskolla kun maapallo pyörii.

No eipä osu oikealle puolen jos ammut Itään tai Länteen.

Jaritsu .... kirjoitti:

No eipä osu oikealle puolen jos ammut Itään tai Länteen.

Kylläpä vaan osuu .

Häh mitä ? kirjoitti:

Kylläpä vaan osuu .

Ei vaan osu, eikä myöskään päiväntasaalalla ammuttaessa, ampuipa mihin suuntaan tahansa. Coriolis ilmiö suurin navoilla.
Mutta itä länsisuuntaan sitä ei tietenkään esiinny.

Jaritsu..... kirjoitti:

Ei vaan osu, eikä myöskään päiväntasaalalla ammuttaessa, ampuipa mihin suuntaan tahansa. Coriolis ilmiö suurin navoilla.
Mutta itä länsisuuntaan sitä ei tietenkään esiinny.

Lue lisää

Coriolisvaikutus on maapallon joka paikassa.
Päiväntasaajalla tasaajan suuntaan vaikutus on kohtisuoraan pintaa vasten, muilla alueilla enemmän tai vähemmän sivusuuntaan, ilmansuunnasta riippumatta .

No no , kirjoitti:

Coriolisvaikutus on maapallon joka paikassa.
Päiväntasaajalla tasaajan suuntaan vaikutus on kohtisuoraan pintaa vasten, muilla alueilla enemmän tai vähemmän sivusuuntaan, ilmansuunnasta riippumatta .

Lue lisää

Kerro No no miten huomioit sen paiväntäsaajalla ammuttaessa?

Paljonko kuula heittää esim meillä jos ampuu itään?

Paljonko se heittikään pohjois.eteläsuuntiin ammuttaessa.

Ihan vain kerron että jos ammut näillä leveysasteilla. liikut ensinnäkin maapallonpyörimisen takia itäänpäin ja se nopeus riippuu leveyspiiristäsi. ammuttaessa pohjoiseen pohjoisella pallonpuoliskolla. kuula lentää aluueelle joka liikkuu vähemman per aika yksikkö, jolloin kuulan maapallolta saama liikeenergia vie sitä oikealle.. etelään ammuttaessa maapallon pinta liikkuu enemmän kohteessa jolloin kuula jätättää maapallon pyörimiseen verrattuna ja käärtää oikealle. taaskin. Itään tai länteen ammuttaessa ei nopeuseroa ole mainittavasti vaikka Itä onkin kaareva viiva maastossa. siksi kuula ei kaarra coriolisilmiön takia . ellei olle ihan navalla jossa Itä kaarrtaa voimakkaammin ja syntyy vaikutelma etelään ampumisesta.
Navan yli ammuttaessa kaartaminen on tuplamääräistä jos lakipiste on navan yläpuolella.
Päiväntasaalalla itä on suoran viivan päässä. ei sortoa. lisäksi maapallon pintaa voikin verrata lieriöön eikä palloon jolloin nopeuseroa ei ole ollenkaan.ampuipa etelään tai pohjoiseen. Ellei kantama ole tuhansia kilometrejä.

Coriolisilmiön puuttumisen takia esin matalapaineet ja hurrigaanit ei esiinny päiväntasaajalla.

No no.. mitä sanot?

Jaritsu .... kirjoitti:

Kerro No no miten huomioit sen paiväntäsaajalla ammuttaessa?

Paljonko kuula heittää esim meillä jos ampuu itään?

Paljonko se heittikään pohjois.eteläsuuntiin ammuttaessa.

Ihan vain kerron että jos ammut näillä leveysasteilla. liikut ensinnäkin maapallonpyörimisen takia itäänpäin ja se nopeus riippuu leveyspiiristäsi. ammuttaessa pohjoiseen pohjoisella pallonpuoliskolla. kuula lentää aluueelle joka liikkuu vähemman per aika yksikkö, jolloin kuulan maapallolta saama liikeenergia vie sitä oikealle.. etelään ammuttaessa maapallon pinta liikkuu enemmän kohteessa jolloin kuula jätättää maapallon pyörimiseen verrattuna ja käärtää oikealle. taaskin. Itään tai länteen ammuttaessa ei nopeuseroa ole mainittavasti vaikka Itä onkin kaareva viiva maastossa. siksi kuula ei kaarra coriolisilmiön takia . ellei olle ihan navalla jossa Itä kaarrtaa voimakkaammin ja syntyy vaikutelma etelään ampumisesta.
Navan yli ammuttaessa kaartaminen on tuplamääräistä jos lakipiste on navan yläpuolella.
Päiväntasaalalla itä on suoran viivan päässä. ei sortoa. lisäksi maapallon pintaa voikin verrata lieriöön eikä palloon jolloin nopeuseroa ei ole ollenkaan.ampuipa etelään tai pohjoiseen. Ellei kantama ole tuhansia kilometrejä.

Coriolisilmiön puuttumisen takia esin matalapaineet ja hurrigaanit ei esiinny päiväntasaajalla.

No no.. mitä sanot?

Lue lisää

No minä sanon tuohon että tietosi fysiikan ilmiöistä on vielä sangen kehittymätöntä.
Yritä ajatella asiaa vaikka niin että tarkastelet luodin lentoradan maan akselia vasten kohtisuoraa komponenttia ja toteat ehkä itsekin että kulmamuutos kohteeseen on sama lentoajasta riippuva, ammuttiinpa se luoti mihin ilmansuuntaan tahansa, vain poikkeaman suuruus maan pinnan suunnassa riippuu latitudista.
Päiväntasaajalla itä länsi suunta vaikuttaa ballistisen kaaren pituuteen ja kyllä ne pasaatituulet tasaajalla on juuri Coriolisilmiön aiheuttamia, kuten länsituulet navoilla.

No no , kirjoitti:

No minä sanon tuohon että tietosi fysiikan ilmiöistä on vielä sangen kehittymätöntä.
Yritä ajatella asiaa vaikka niin että tarkastelet luodin lentoradan maan akselia vasten kohtisuoraa komponenttia ja toteat ehkä itsekin että kulmamuutos kohteeseen on sama lentoajasta riippuva, ammuttiinpa se luoti mihin ilmansuuntaan tahansa, vain poikkeaman suuruus maan pinnan suunnassa riippuu latitudista.
Päiväntasaajalla itä länsi suunta vaikuttaa ballistisen kaaren pituuteen ja kyllä ne pasaatituulet tasaajalla on juuri Coriolisilmiön aiheuttamia, kuten länsituulet navoilla.

Lue lisää

No vetääkö se oikealle, vai ei. "Päiväntasaajalla itä länsi suunta vaikuttaa ballistisen kaaren "

Ei sillä ole mitään merkitystä. mutta jos ammuttaisiin kaivoskuiluun tai helikopteriin joka leijuu olisi sillä merkitystä. on pakko oikaista kirjoituksissa, viitsi kaikkea kirjoittaa.

Missä on länsi kun ollaan navalla. on vain etelää..

Tuulista kuten pasaati on matkaa niin paljon kuljettuna että se näkyy, mutta luoti,, ei näy vaakasuuntaisissa ampumisissa.ampuipa mihin suuntaan tahansa ekvaattorilla

No no , kirjoitti:

No minä sanon tuohon että tietosi fysiikan ilmiöistä on vielä sangen kehittymätöntä.
Yritä ajatella asiaa vaikka niin että tarkastelet luodin lentoradan maan akselia vasten kohtisuoraa komponenttia ja toteat ehkä itsekin että kulmamuutos kohteeseen on sama lentoajasta riippuva, ammuttiinpa se luoti mihin ilmansuuntaan tahansa, vain poikkeaman suuruus maan pinnan suunnassa riippuu latitudista.
Päiväntasaajalla itä länsi suunta vaikuttaa ballistisen kaaren pituuteen ja kyllä ne pasaatituulet tasaajalla on juuri Coriolisilmiön aiheuttamia, kuten länsituulet navoilla.

Lue lisää

Esimerkiksi maapallon pintaan kiinnitetty koordinaatisto pyörii akselinsa ympäri, ja siksi coriolisilmiö havaitaan maapallon pinnalla tarpeeksi pitkään ja nopeasti tapahtuvissa liikkeissä. Mikäli tarkastellaan vain Maan pinnan suuntaisia liikkeitä, ilmiö ilmenee voimakkaimmillaan napa-alueilla, mutta päiväntasaajalla ei lainkaan. Erityisesti siitä puhutaan meteorologiassa ja ballistiikassa.

Siinä kopio wikipediasta vaikka mielellään en noita lainailekkaan, miksi niin tekisin tiesinhän tuon muutenkin :D mutta sinulle

Jaritsu... kirjoitti:

Esimerkiksi maapallon pintaan kiinnitetty koordinaatisto pyörii akselinsa ympäri, ja siksi coriolisilmiö havaitaan maapallon pinnalla tarpeeksi pitkään ja nopeasti tapahtuvissa liikkeissä. Mikäli tarkastellaan vain Maan pinnan suuntaisia liikkeitä, ilmiö ilmenee voimakkaimmillaan napa-alueilla, mutta päiväntasaajalla ei lainkaan. Erityisesti siitä puhutaan meteorologiassa ja ballistiikassa.

Siinä kopio wikipediasta vaikka mielellään en noita lainailekkaan, miksi niin tekisin tiesinhän tuon muutenkin :D mutta sinulle

Lue lisää

Niin ja vaikuttaa luodin lentorataan sivutuuli ja vastatuuli ja pystyvirtaus ja käden tärinä ja piipun väljyys ja se, onko joulupukki olemassa.

Jaritsu... kirjoitti:

Esimerkiksi maapallon pintaan kiinnitetty koordinaatisto pyörii akselinsa ympäri, ja siksi coriolisilmiö havaitaan maapallon pinnalla tarpeeksi pitkään ja nopeasti tapahtuvissa liikkeissä. Mikäli tarkastellaan vain Maan pinnan suuntaisia liikkeitä, ilmiö ilmenee voimakkaimmillaan napa-alueilla, mutta päiväntasaajalla ei lainkaan. Erityisesti siitä puhutaan meteorologiassa ja ballistiikassa.

Siinä kopio wikipediasta vaikka mielellään en noita lainailekkaan, miksi niin tekisin tiesinhän tuon muutenkin :D mutta sinulle

Lue lisää

" Mikäli tarkastellaan vain Maan pinnan suuntaisia liikkeitä, ilmiö ilmenee voimakkaimmillaan napa-alueilla, mutta päiväntasaajalla ei lainkaan."

Noin sanoo Wiki, koska keskittyy vain pinnan suuntaisiin ilmavirtauksiin ja lukija ei ymmärrä tekstin sanomaa !

Maapallo pyörii samalla kulmanopeudellaan jokaisessa paikassaan, joten ilmiö on läsnä kaikkialla saman suuruisena.
Päiväntasaajallakin se voi olla maanpinnan suuntainen ja suuruudeltaan sama kuin navoilla, esimerkiksi jos pilvenpiirtäjän huipulta pudotetaan kappale, sen putoamisrata näyttää kaartuvan jne.

Coriolisilmiö on muutakin kuin ilmakehän liikettä johon se yleisimmin liitetään.

Jaritsu... kirjoitti:

Esimerkiksi maapallon pintaan kiinnitetty koordinaatisto pyörii akselinsa ympäri, ja siksi coriolisilmiö havaitaan maapallon pinnalla tarpeeksi pitkään ja nopeasti tapahtuvissa liikkeissä. Mikäli tarkastellaan vain Maan pinnan suuntaisia liikkeitä, ilmiö ilmenee voimakkaimmillaan napa-alueilla, mutta päiväntasaajalla ei lainkaan. Erityisesti siitä puhutaan meteorologiassa ja ballistiikassa.

Siinä kopio wikipediasta vaikka mielellään en noita lainailekkaan, miksi niin tekisin tiesinhän tuon muutenkin :D mutta sinulle

Lue lisää

Siitä sitten laskemaan:

http://www.alternatewars.com/BBOW/Ballistics/Coriolis_Effect.htm

9-5 kirjoitti:

Siitä sitten laskemaan:

http://www.alternatewars.com/BBOW/Ballistics/Coriolis_Effect.htm

Lue lisää

Ei ilmakehä tässä ampumisessa liity coriolikseen?
Kuten sanoin ampumissuunta ja sijainti vaikuttaa vetääkö oikeaan tai ollenkään.
En ole kantaani muuttanut. Koska olen ollut oikeassa.

jaritsu. .. kirjoitti:

Ei ilmakehä tässä ampumisessa liity coriolikseen?
Kuten sanoin ampumissuunta ja sijainti vaikuttaa vetääkö oikeaan tai ollenkään.
En ole kantaani muuttanut. Koska olen ollut oikeassa.

Lue lisää

Vaikutus on 0 vain siinä tapauksessa että luoti ammutaan navalta suoraan ylöspäin.
Kaikkialla muualla maapallon pyöriminen vaikuttaa lentorataan maahan verrattuna .

Olitpa sitten asiasta mitä mieltä tahansa !

Rotaatiomomenttia kylläkin.

Rihlaamattomasta piipusta luodin lentoasento voi olla sattumanvarainen, jolloin lentoradat eivät ole identtisiä.

Tuota noin kirjoitti:

Rihlaamattomasta piipusta luodin lentoasento voi olla sattumanvarainen, jolloin lentoradat eivät ole identtisiä.

Peruskoulun yläasteen fysiikassa vielä "oletetaan pyöreä lehmä", joten myös rihlaamattoman kiväärin tarkkuus on siinä täydellinen.

Tuota noin kirjoitti:

Rihlaamattomasta piipusta luodin lentoasento voi olla sattumanvarainen, jolloin lentoradat eivät ole identtisiä.

Oleta luodiksi kuula.

Termin "osumatarkkuus" käyttö kysymyksessä on väärin, koska tarkoitus on ilmeisestikin laskea vain luodin putoamaa.