Hei, olen uusi tällä palstalla.
Siskoani on hoidettu joitakin vuosia masennuspotilaana, tällä hetkellä on sairaslomalla. Hänellä on teini-ikäisiä lapsia, on yksinhuoltaja.
Minun ja muiden sukulaisten mielestä hän on nyt parin kuukauden sisään muuttunut, elämä on mennyt holtittomaksi, ei hoida asioitaan, mielestäni jättää lapset ja eläimensä heitteille ja jahtaa miehiä yökaudet. Rahankäyttö on myös holtitonta, ostelee yli varojensa, ei paljon mutta kuitenkin muutamilla sadoilla yli kk-tulojen. Luottokorttia tosin yritti hankkia mutta ei onneksi saanut.
Perheemme otti siskoni puhutteluun sillä seurauksella että siskoni katkaisi välinsä meihin kaikkiin. Väitti että hän on nyt parantunut masennuksestaan viimein ja että hänen asiansa ei kuulu meille ja että hänen elämänsä on vihdoin kunnossa. Satuin lukemaan kaksisuuntaisesta netistä ja otin yhteyttä häntä hoitavaan lääkäriin, kerroin kaiken rehellisesti miten asiat on. Nyt koen syyllisyyttä että olen puuttunut siskoni henkilökohtaisiin asioihin. Hän on aivan raivona. Emme siis tiedä saako hän esim. uutta lääkitystä tai edes syökö lääkkeitään tai onko saanut uutta diagnoosia. Emme tiedä miten asiat kotonaan on, lapsetkin menevät omia menojaan ja harvoin vastaavat puhelimeen. Ilmeisesti ovat tyytyväisiä kun saavat elää vapaammin kun äitiä ei kiinnosta.
Olen jo aikeissa ottaa yhteyttä lasten- ja eläinsuojeluun, mutta siitähän sisko varmasti suuttuisi lopullisesti. Entä jos hän onkin terve ja ilmoituksistani ei seuraa muuta kuin lopulliset välienmenot?
Onko kellään kertoa vastaavia kokemuksia tai neuvoja? Entä voiko sukulaiset saada tietoa aikuisen perheenjäsenen terveydentilasta jos potilas ei itse halua?
Siskoni on päälle 40 mutta nyt kun mietin niin holtittomuutta on ollut joskus aikaisemminkin, ja elämä ollut muutenkin aina epävakaata esim. alkoholistimiehiä ja rahaongelmia ja elämänhallinta heikkoa.
Siskoani on hoidettu joitakin vuosia masennuspotilaana, tällä hetkellä on sairaslomalla. Hänellä on teini-ikäisiä lapsia, on yksinhuoltaja.
Minun ja muiden sukulaisten mielestä hän on nyt parin kuukauden sisään muuttunut, elämä on mennyt holtittomaksi, ei hoida asioitaan, mielestäni jättää lapset ja eläimensä heitteille ja jahtaa miehiä yökaudet. Rahankäyttö on myös holtitonta, ostelee yli varojensa, ei paljon mutta kuitenkin muutamilla sadoilla yli kk-tulojen. Luottokorttia tosin yritti hankkia mutta ei onneksi saanut.
Perheemme otti siskoni puhutteluun sillä seurauksella että siskoni katkaisi välinsä meihin kaikkiin. Väitti että hän on nyt parantunut masennuksestaan viimein ja että hänen asiansa ei kuulu meille ja että hänen elämänsä on vihdoin kunnossa. Satuin lukemaan kaksisuuntaisesta netistä ja otin yhteyttä häntä hoitavaan lääkäriin, kerroin kaiken rehellisesti miten asiat on. Nyt koen syyllisyyttä että olen puuttunut siskoni henkilökohtaisiin asioihin. Hän on aivan raivona. Emme siis tiedä saako hän esim. uutta lääkitystä tai edes syökö lääkkeitään tai onko saanut uutta diagnoosia. Emme tiedä miten asiat kotonaan on, lapsetkin menevät omia menojaan ja harvoin vastaavat puhelimeen. Ilmeisesti ovat tyytyväisiä kun saavat elää vapaammin kun äitiä ei kiinnosta.
Olen jo aikeissa ottaa yhteyttä lasten- ja eläinsuojeluun, mutta siitähän sisko varmasti suuttuisi lopullisesti. Entä jos hän onkin terve ja ilmoituksistani ei seuraa muuta kuin lopulliset välienmenot?
Onko kellään kertoa vastaavia kokemuksia tai neuvoja? Entä voiko sukulaiset saada tietoa aikuisen perheenjäsenen terveydentilasta jos potilas ei itse halua?
Siskoni on päälle 40 mutta nyt kun mietin niin holtittomuutta on ollut joskus aikaisemminkin, ja elämä ollut muutenkin aina epävakaata esim. alkoholistimiehiä ja rahaongelmia ja elämänhallinta heikkoa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Et voi paljon mitään tehdä, sillä et saa siskostasi mitään sairaustietoja ilman hänen valtakirjaansa. Ei edes äitisikään saa, kun siskosi on täysi-ikäinen.
Ainoa keino on yrittää päästä takaisin edes jotenkin siskosi elämään, ehkä vain tarkkailijaksi, sillä se voi sentään onnistua toisin kuin siskosi elämään puuttuminen. Bipot kuin monet muutkin ihmiset eivät pidä siitä että heidän elämäänsä puuttuvat ulkopuoliset, ei arvostelu ja "neuvojen" antaminen ole koskaan kivaa kuunneltavaa, olipa ne sitten aiheesta tai ei. Joten ota nyt vähän pakkia noissa siskosi komenteluissa ja anna hänelle tilaa, katso miten hänen elämä etenee ja jos alkaa tuntua siltä että lapset ovat vaarassa, siis ihan todella vaarassa, niin tee lastensuojeluilmoitus siskostasi.
Kiitos vastauksista. En tosiaan voi hänen lääkityksiinsä vaikuttaa enkä tiedä suostuuko hän lääkkeitä edes syömään. Mielelläni otan vastaan lääkkeettömiäkin vinkkejä.
En ole puuttunut ikinä aikaisemmin siskoni elämään enkä ikinä ole arvostellut(äitimme tosin on). En ole ikinä komennellut siskoani. Koko perhe on aina ymmärtänyt, tukenut sekä henkisesti että rahallisesti sekä auttanut arjessa. Tämä on ensimmäinen kerta kun sanoin hänelle asiat suoraan enkä sitäkään tehnyt arvostellen. Tein siksi että mielestäni eläimet ja lapset ovat nyt hieman heitteillä, ja kerroin että en voi hyväksyä asiaa. Kerroin että on jättänyt itsestään huolehtimisen(ei syö ym.) ja että olen siksi huolissani. En tiedä onko joku manipuloiva mies nyt saanut hänet jotenkin valtaansa ja kääntänyt siskoni perhettään vastaan. Hän on itse pyyytänyt monta kertaa että kerron hänelle heti jos hän joskus huomaan hänen käytöksessään sellaista että elämä alkaa mennä väärään suuntaan.
En todellakaan antele mitään neuvoja tai arvostele, hänhän on katkaissut välinsä meihin. Koin kuitenkin velvollisuudekseni kertoa lääkärille asiat, enkä enää puutu juttuun. Suoraan sanottuna me kaikki olemme hieman väsyneitä kannattelemaan häntä, joten nyt hän on omillaan, mikä on nyt hänen oma valintansa kun on katkaissut välit.
Eläimistä ja lapsista olen nyt huolissani. Eivät hekään varsinaisesti vaarassa ole, mutta esim. ihmettelen mistä löytyy rahaa ruokaan heille. Aikaa ja huolenpitoa ei ainakaan tunnu löytyvän.