Vastan tuli alla oleva blogiteksteistä....
Muistutukseksi eduskunnan keskusteluista, nyt kun vaalitkin lähenee muutamista pakkoruotsi perusteluista valtakunnan päättäjätasolla!
"""""" Pakollinen kommentti pakkoruotsista
Aloitetaan Stefan Wallinin kommenteista:
Ruotsin kieli on tärkeä työ-, rekrytointi- ja seurustelukieli.
Niin on venäjä, kiina, ranska, espanja, saksa ja moni muukin. Onko ruotsi muka tärkeämpi kuin edellämainitut?
Ruotsin kieli on isäni kieli ja oleellinen osa identiteettiäni. Näin ollen pyrkimykset heikentää ruotsin kielen asemaa koulussa ja yhteiskunnassa osuvat varsin arkaan paikkaan.
Kyynel. Kristinusko on äitini usko ja oleellinen osa identiteettiäni. Kristinuskon aseman heikentäminen (ts. valtionkirkon poistaminen) on minulle kuitenkin riemun asia.
Hän [Wallin] arveli, että suomalaisetkin loukkaantuisivat sydänjuuriaan myöten, jos joku aloittaisi kampanjan jonka sanoma olisi, että "suomen kieli ei ole enää yhtä tärkeä, on muun oppimisen tiellä ja itse asiassa aivan turha."
Valtaosa Suomen kansasta puhuu äidinkielenään suomea. Tässä maassa se on siis ihan merkittävässä asemassa. Jos koko euroopassa olisi pakkosuomi ja vaikkapa ranskalaiset aloittaisivat em. kampanjan, en loukkaantuisi, vaan olisin samaa mieltä. Tämähän koskisi vain ranskalaisten pakkoa opetella suomea, ei suomensuomalaisten oikeutta opiskella omaa kieltään.
Christina Gestrin:
Yksi kansalaisaloitteen tekijöistä on väittänyt ruotsin kielen uhkaavan Suomen hyvinvointiyhteiskuntaa. Tämä on yksi esimerkki erityislaatuisesta roskapuheesta, jota on levitetty nimien keräämisen yhteydessä.
Hyvinvointiyhteiskunta perustuu tasa-arvoon ja riittäviin resursseihin pitämään yllä hyvinvointi-infrastruktruuria. Tasa-arvon nimissä tulisi tukea muitakin vähemmistökieliä samalla lailla, mutta tällöin jouduttaisiin resurssipulaan. Vaihtoehtoinen tasa-arvoinen kieliasema olisi se, että mikään kieli ei olisi pakollinen. Käytännön syistä ruotsinkielisiä kuntia lukuunottamatta suomen kieli on täällä asuville melkoisen hyödyllinen taito.
Raija Vahasalo:
Kun oppii yhden kielen, oppii myös toisen kielen. Mitä enemmän kieliä luet, sitä enemmän opit.
Ei vaan "mitä enemmän kieliä luet, sitä enemmän kieliä opit". Opiskelu vie kuitenkin aikaa ja kuluttaa energiaa. Lisäksi opiskelumateriaalit ja opettajat maksavat rahaa. Jos jokainen suomalainen opiskelee venäjän, kiinan, ranskan, espanjan, saksan ja monen muun kielen taidon, niin aika vähän jää resursseja opiskella esimerkiksi pelisuunnittelua, metsätaloutta tai lääketiedettä.
Leena Harkimo ja Outi Mäkelä:
Ruotsin kieli on kulttuurisesti, historiallisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa, ja tämän olisi näyttävä myös arjessa
Kimmo Sasi:
Suomen itsenäisyys ja kansallinen kulttuuri on rakennettu kahdella kielellä. On äärimmäisen tärkeätä, että jokainen koululainen joutuu tekemisiin suomen ja ruotsin kielen kanssa.
Ja venäjällä, saamella, romanikielellä, saksalla, virolla tai viittomakielellä ei ole mitään tekemistä Suomen historian, yhteiskunnan, itsenäisyyden tai kansallisen kulttuurin kanssa? Sinänsä Sasi on oikeassa. Olisi yleissivistävää, että koululainen olisi tekemisissä ruotsin kielen kanssa. Tosin, määrän kanssa olen eri mieltä. Huomattavasti vähempikin riittäisi. Opetuksen voisi integroida osaksi historian opetusta. Ja suurinpiirtein samassa suhteessa käytäisiin läpi myös muita em. kieliä tarpeen mukaan.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson:
Katsonkin että jokaisella on oikeus oppia myös toista kansalliskieltä.
Toki jokaisella on oikeus oppia lähestulkoon mitä haluaa. Kielien kohdalla edellämainitut ovat osa Suomen kulttuuria, joten niiden opiskelu tulisi varmistaa ainakin suuremmilla paikkakunnilla. Perähikiälle ei välttämättä tarvitse raahata saksan opettajaa, jos siitä koituu kunnalla kohtuuttoman suuret kulut. Pakkoministeri kuitenkin sekoittaa erittäin pahasti käsitteet "oikeus" ja "pakko". Kansalaisaloite haluaa poistaa ruotsin opiskelun pakon, ei oikeuden. Tämä, jos mikä, on sitä erityislaatuista roskapuhetta, josa ministerin puoluetoveri älähti.
Miapetra Kumpula-Natri:
Ruotsin kielen oppiminen ei vahingoita ketään.
Juu, kukaan ei kuole tai vammaudu ruotsin oppimisesta. Kukaan ei myöskään vahingoitu, jos kaikki suomalaiset pakotetaan opiskelemaan venäjää tai klingonia. Kyse onkin siitä, onko se järkevää.
Ei mitään uutta auringon alla. Vieläkään ei tajuta, että yhteen asiaan laitetut yhteiset resurssit ovat pois toisesta asiasta. Tämän perusteella voisin todeta, että matematiikan ja kognitiopsykologian opetusta tulisi lisätä, jotta kansanedustajat selviäisivät työssään. Videota en ole vielä katsonut, mutta ainakin lehtien lainausten perusteella "kyllä ruotista minulle on ollut hyötyä"-tyyppiset kommenit ovat jääneet vihdoin pois kekustelusta. Henkilökohtainen hyödyn sijasta kannattaisi mieluummin keskittyä kansalliseen hyötyyn.
*PYO
ps. Pahoittelen, mikäli unohdin jonkin merkittävän vähemmistökielen esimerkeistäni.
"""""""
Muistutukseksi eduskunnan keskusteluista, nyt kun vaalitkin lähenee muutamista pakkoruotsi perusteluista valtakunnan päättäjätasolla!
"""""" Pakollinen kommentti pakkoruotsista
Aloitetaan Stefan Wallinin kommenteista:
Ruotsin kieli on tärkeä työ-, rekrytointi- ja seurustelukieli.
Niin on venäjä, kiina, ranska, espanja, saksa ja moni muukin. Onko ruotsi muka tärkeämpi kuin edellämainitut?
Ruotsin kieli on isäni kieli ja oleellinen osa identiteettiäni. Näin ollen pyrkimykset heikentää ruotsin kielen asemaa koulussa ja yhteiskunnassa osuvat varsin arkaan paikkaan.
Kyynel. Kristinusko on äitini usko ja oleellinen osa identiteettiäni. Kristinuskon aseman heikentäminen (ts. valtionkirkon poistaminen) on minulle kuitenkin riemun asia.
Hän [Wallin] arveli, että suomalaisetkin loukkaantuisivat sydänjuuriaan myöten, jos joku aloittaisi kampanjan jonka sanoma olisi, että "suomen kieli ei ole enää yhtä tärkeä, on muun oppimisen tiellä ja itse asiassa aivan turha."
Valtaosa Suomen kansasta puhuu äidinkielenään suomea. Tässä maassa se on siis ihan merkittävässä asemassa. Jos koko euroopassa olisi pakkosuomi ja vaikkapa ranskalaiset aloittaisivat em. kampanjan, en loukkaantuisi, vaan olisin samaa mieltä. Tämähän koskisi vain ranskalaisten pakkoa opetella suomea, ei suomensuomalaisten oikeutta opiskella omaa kieltään.
Christina Gestrin:
Yksi kansalaisaloitteen tekijöistä on väittänyt ruotsin kielen uhkaavan Suomen hyvinvointiyhteiskuntaa. Tämä on yksi esimerkki erityislaatuisesta roskapuheesta, jota on levitetty nimien keräämisen yhteydessä.
Hyvinvointiyhteiskunta perustuu tasa-arvoon ja riittäviin resursseihin pitämään yllä hyvinvointi-infrastruktruuria. Tasa-arvon nimissä tulisi tukea muitakin vähemmistökieliä samalla lailla, mutta tällöin jouduttaisiin resurssipulaan. Vaihtoehtoinen tasa-arvoinen kieliasema olisi se, että mikään kieli ei olisi pakollinen. Käytännön syistä ruotsinkielisiä kuntia lukuunottamatta suomen kieli on täällä asuville melkoisen hyödyllinen taito.
Raija Vahasalo:
Kun oppii yhden kielen, oppii myös toisen kielen. Mitä enemmän kieliä luet, sitä enemmän opit.
Ei vaan "mitä enemmän kieliä luet, sitä enemmän kieliä opit". Opiskelu vie kuitenkin aikaa ja kuluttaa energiaa. Lisäksi opiskelumateriaalit ja opettajat maksavat rahaa. Jos jokainen suomalainen opiskelee venäjän, kiinan, ranskan, espanjan, saksan ja monen muun kielen taidon, niin aika vähän jää resursseja opiskella esimerkiksi pelisuunnittelua, metsätaloutta tai lääketiedettä.
Leena Harkimo ja Outi Mäkelä:
Ruotsin kieli on kulttuurisesti, historiallisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa, ja tämän olisi näyttävä myös arjessa
Kimmo Sasi:
Suomen itsenäisyys ja kansallinen kulttuuri on rakennettu kahdella kielellä. On äärimmäisen tärkeätä, että jokainen koululainen joutuu tekemisiin suomen ja ruotsin kielen kanssa.
Ja venäjällä, saamella, romanikielellä, saksalla, virolla tai viittomakielellä ei ole mitään tekemistä Suomen historian, yhteiskunnan, itsenäisyyden tai kansallisen kulttuurin kanssa? Sinänsä Sasi on oikeassa. Olisi yleissivistävää, että koululainen olisi tekemisissä ruotsin kielen kanssa. Tosin, määrän kanssa olen eri mieltä. Huomattavasti vähempikin riittäisi. Opetuksen voisi integroida osaksi historian opetusta. Ja suurinpiirtein samassa suhteessa käytäisiin läpi myös muita em. kieliä tarpeen mukaan.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson:
Katsonkin että jokaisella on oikeus oppia myös toista kansalliskieltä.
Toki jokaisella on oikeus oppia lähestulkoon mitä haluaa. Kielien kohdalla edellämainitut ovat osa Suomen kulttuuria, joten niiden opiskelu tulisi varmistaa ainakin suuremmilla paikkakunnilla. Perähikiälle ei välttämättä tarvitse raahata saksan opettajaa, jos siitä koituu kunnalla kohtuuttoman suuret kulut. Pakkoministeri kuitenkin sekoittaa erittäin pahasti käsitteet "oikeus" ja "pakko". Kansalaisaloite haluaa poistaa ruotsin opiskelun pakon, ei oikeuden. Tämä, jos mikä, on sitä erityislaatuista roskapuhetta, josa ministerin puoluetoveri älähti.
Miapetra Kumpula-Natri:
Ruotsin kielen oppiminen ei vahingoita ketään.
Juu, kukaan ei kuole tai vammaudu ruotsin oppimisesta. Kukaan ei myöskään vahingoitu, jos kaikki suomalaiset pakotetaan opiskelemaan venäjää tai klingonia. Kyse onkin siitä, onko se järkevää.
Ei mitään uutta auringon alla. Vieläkään ei tajuta, että yhteen asiaan laitetut yhteiset resurssit ovat pois toisesta asiasta. Tämän perusteella voisin todeta, että matematiikan ja kognitiopsykologian opetusta tulisi lisätä, jotta kansanedustajat selviäisivät työssään. Videota en ole vielä katsonut, mutta ainakin lehtien lainausten perusteella "kyllä ruotista minulle on ollut hyötyä"-tyyppiset kommenit ovat jääneet vihdoin pois kekustelusta. Henkilökohtainen hyödyn sijasta kannattaisi mieluummin keskittyä kansalliseen hyötyyn.
*PYO
ps. Pahoittelen, mikäli unohdin jonkin merkittävän vähemmistökielen esimerkeistäni.
"""""""
Vastaukset 7
Vanhimmat
Näinkin tärkeään asemaan nousseilla luulisi olevan enemmän siellä korvien välissä mutta kun ei!
Ministeri Kiuru sai k u l l i a pakkoruotsin avulla.
Opetusministeri Krista Kiurulla (sd.) oli nuoruusvuosiltaan kokemus ruotsin opiskelun hyödyllisyydestä.
– Sain tutustua ruotsalaiseen poikaystävään nuorena siksi, että osasin edes muutaman sanan heti alkuun ruotsia.
Minkäkokoista k u l l i makkaraa prinssi vai falukorvin kokoista?
Aloitus" vastan tuli alla oleva blogiteksteistä.." On se vaikeaa tuo pakkosuomi.
"......On se vaikeaa tuo pakkosuomi."
Ja varsinkin pakkoruotsi jolla suurimmassa osassa suomenkielistä suomea tee yhtään mitään!
Tyypillisiä svekoperusteluita esitettiin eli silkkaa kliseilyä ja tunteilua.
Mitkään noista ei kumoa kielivapauden puolustajien asiaperusteluita.
Svekot ajattelevat, että kun valheita toistetaan tarpeeksi monta kertaa eri suilla, niin ne muuttuvat totuudeksi.
Surusvekoilla on pokkaa!! Wallin kehtaa verrata taas ruotsia suomeen maan pääkielenä!?
Aivan tolkutonta tuo kiihkosvekojen ajatuksenkulku....
Lukekaapa erään tunnetun demarin selkeät perustelut suomalaisten pakkoruotsitukselle. Kyseessä onkin tavallista viisaampi muumifasisti (mikään tavallinen eläin ei tällaiseen pystykään):
Arja Alho: "Meillä on historialliset syyt ja kulttuuritraditio, jonka vuoksi ruotsin kielen osaaminen on myöskin suomenkielisille välttämätöntä, ei sitä varten että saisi virkoja tai mitä tahansa tämäntapaista, mitä joissakin keskusteluissa on tullut esille, vaan minun mielestäni on yksinkertaisesti hyvin selvää se, että jos esimerkiksi Tove Janssonin muumipeikoista haluaa oppia jotakin ja ymmärtää, miksi sellaisia kirjoja on kirjoitettu, on hyvä, että osaa ne lukea ruotsiksi."
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/puh_67_2004_vp_1_59_59_p.htm