Tutka ja sunnuntaiveneilijä

Chief Mate

Olen tuossa kesän mittaan katsellut veneitä eri satamissa ja huomannut, että uusissa isommissa jenkkicruisereissa ja eurooppalaisissa laatuveneissä alkaa olla tuo varustus jo melkoisen kattavaa. GPS:n ja sähkökompassin lisäksi on karttaplottereita, automaattiohjausta ja TUTKIA(?)

Nyt minua kiinnostaa, kuinka käyttökelpoinen voi tuollainen tulitikkuaski-luokkaa oleva tutka olla, jonka erottelukyky ei erota pientä saarta reunamerkistä. Kiinnostaa myös, miksi sellainen hankitaan veneeseen? Kuinka moni sunnuntaiveneilijä osaa todella hyödyntää tutkaa, varsinkin kun nykyään pienistäkin tutkista alkaa löytyä erilaisia ARPA- ja APA-ominaisuuksia. Vai onko se vain yksi uusi statussymboli, perheen ison pojan leikkikalu?

Sanoisin, että osaamattomissa käsissä merenkulun apu- ja turvalaitteet muuttuvat enemmänkin riskitekijöiksi.

95

15345

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Paattila

      Jotku osaa jotkut ei, veneilyssä ja muutenkin, taidoissa on tasoeroja. Vaarallista on jos osaaminen liian vähäistä.
      Mutta mikä tässä sitten on väärin? Sekö että veneitä ja vekottimia voi vapaasti ostaa ja aiheuttaa mahdollisesti kateutta?
      Fiksummat tietenkin hankkivat välineitä joita haluavat ja osaavat käyttää.
      Varmasti monessa veneessä oleva radomi tms. ei edes kunnolla toimi, mutta häiritsee silti joitakin olemassaolollaan.

    • Keksijä

      Olen myös seuraillut tutkapömpelien kasvavaa määrää vesillä. Itse en näe tarvitsevani tutkaa, mutta olen silti ajatellut kehitellä targakaaren päälle seuraavaa: ostan jostain isohkon tutkan ulkokuoren ja teen kanteen saranat. Sinne saa sitten mukavasti piiloon vaikkapa pyöreän grillin tai vaikka monta tölkkiä virvoitusjuomia. Ja silti tämä näyttää ulospäin tutkalta ja moni tulee kenties kateelliseksi, kun veneessäni näyttää olevan hienoa elektroniikkaa. Näin sanonta "olla ihan tutkalla" saa aivan uuden merkityksen! Annan myös idean vapaasti toistenkin kehiteltäväksi.

      • J.J.Peltsi

        Eiköhän se kateellisuus käänny toisin päin siinä vaiheessa kun kaivat sieltä kuvun alta sitä auringon paisteen lämmittämää kultajuomaa ja naapurin tutkaveneilijä kaivaa omansa jääkaapista.

      • ==O=O=OO=
        J.J.Peltsi kirjoitti:

        Eiköhän se kateellisuus käänny toisin päin siinä vaiheessa kun kaivat sieltä kuvun alta sitä auringon paisteen lämmittämää kultajuomaa ja naapurin tutkaveneilijä kaivaa omansa jääkaapista.

        Jääkaapin paljastuessa veneestä, nousee jääkaapittoman veneilijän naama iloiseen virneeseen. Ilman sähköä, koneajoa ja jääkaappiakin pärjää veneellä itämerellä.

    • JRxxx

      ...ymmärrä, miksi näet asiassa jotain ongelmaa? Veneilijän "toimintahorisontti" on tietyllä tavalla suppeampi kuin ison laivan, joten ei välttämättä tarvitsekaan erottaa ihan yhtä kaukaa yhtä tarkasti. Riittää, että erottaa ajoissa väistääkseen tai korjatakseen suuntaa.
      Oma tutkanhankkimispäätökseni kiteytyi joutuessani muutama vuosi sitten sumuun ("joutuessani" on sikäli kaunisteltu ilmaus, että jälkikäteen voi toki sanoa, että lähtöpäätös oli virhe, kun sumun mahdollisuus oli olemassa). Kun näkyvyys on 10-20 metriä ja jostain sumun seasta kuuluu raskaan laivakoneen ääntä ja huomattavasti omaa järeämpi sumutorvi, niin siinä ei enää pelkkä gps paljon lohduta. Tiedät, että toinen näkee sinut tutkallaan mutta ei välttämättä pysty väistämään ja itse et tiedä, mitä kurssia se toinen ajaa eli mihin väistäisit...
      Olen ajanut sen jälkeen tutkaa käyttäen yöllä muutaman kerran ja kerran sumussa. Ensinmainittu on suorastaan naurettavan helppoa, koska tutkaa ei tarvita kuin varmistukseksi muille havainnoille, jälkimmäinenkin tuntui huomattavasti turvallisemmalta, kun a) sai tutkakuvaa korttiin vertaamalla vahvistuksen gps:n sijaintitiedolle ja b) näki, keitä muita liikkui ja missä...
      Oma näkemykseni, joka perustuu puhtaasti kokemukseen eikä välttämättä ole täysin linjassa ortodoksisen merenkulun opetuksen kanssa, on, että venetutkat erottavat kyllä sen, mitä tarvitaan. Sen sijaan lupaukset 16 mailin kantamasta ovat lähinnä huijausta, koska veneeseen ei antennia yleensä saa kyllin korkealle läheskään moista kantamaa varten.

    • tuntematon

      Tutka ja muu merenkulkuelektroniikka on niin halpaa, ettei sitä kannata kadehtia vaan marssia kauppaan hakemaan itsellekin.

      Kyllä tutka on sumussa tosi mukava ja sen käyttöön oppii harjoittelemalla. Pienetkin tutkat ovat käyttökelpoisia siten, että niiden näyttämällä etäisyydellä, vaikka ei olekaan kymmeniä kilometrejä, pystyy veneen pysäyttämään tai väistämään uhkaavaa vaaraa.

      • Kalle

        Tutka ei ole ylellisyyttä, vaan hyvää turvallisuutta kaikille. Tutka yhdessä erillisen plotterin kanssa on hyvä ydistelmä ja lisää turvallisuutta. Tutka on minusta näistä kahdesta tärkeämpi, koska se näyttää mitä ympärilläsi tapahttuu kun et itse näe. Tutkan näytön skaala saaristossa ajettaessa on itselläni 0,5-1,5 mpk, kun keskipistettä on hieman siirretty alas. Viitat näkyvät noin 0,5 mpk:n etäisyydeltä. Tutkan käyttöön pitää opetella, tutuja reittejä on hyvä ajaa pilvisinä päivinä tutka päällä, jotta tietää miten saaret näkyvät tutkassa.

    • merimies

      Sä taidat olla näitä kaikkitietäviä satamakapteeneja jos ei ole itsellesi tullut tilannetta jossa tutka olisi tarpeellinen. Miten joku muutaman tonnin laite voi edes olla jonkun mielestä statussymbolli?

      • -DS-

        sunnuntaina paistaa aina aurinko

    • Jaaha
      • tuntematon

        Ainoa periaatteellinen ongelma on tuo PC. Sen näyttö toimii huonosti auringonvalossa.

      • Lammikkolaivuri
        tuntematon kirjoitti:

        Ainoa periaatteellinen ongelma on tuo PC. Sen näyttö toimii huonosti auringonvalossa.

        Ongelma on yhteinen sekä tutkien näytöille että kannettaville PC-laitteille. Tutkienkin näyttöjen luettavuudessa päivänvalossa on huomattavia eroja.

        Virrankulutuksen vähäisyys on tärkeää kannettavan PC:n näytöissä. Tämä rajoittaa TFT-paneelin taustavalaistuksen voimakkuutta ja näytön luettavuutta kirkkaammassa ympäristövalaistuksessa.

        Itse olen tehnyt PC:llä leipätöitä m-veneeni valoisan salongin pöydän ääressä. Se on aurinkoisella ilmalla "hiinä jä hiinä", että hommasta tulee yhtään mitään! Merenkulkusovelluksissa en ole PC:tä käyttänyt – GPS-paikanninta, karttaplotteria jne. en ole tullut vielä hankkineeksi vaan olen tullut toimeen paperikartan, kompassin, lokin ja kiekuluotaimen avulla.

        Ammattikäyttöön on kehitetty enemmän virtaa kuluttavia mutta samalla paremmin luettavia näyttöratkaisuja. Tässä juttua erään kotimaisen valmistajan eräästä näytöstä:
        http://www.alpha.fi/products/professional/AP1200_NAVI_Transflective/

        Tuollaisia viritelmiä voidaan liittää periaatteessa niin tutkan kuin PC:nkin perään.

      • ideaa

        Tuossa vain on mielestäni pari juttua mitkä pitäisi muuttaa.
        1) hinta, pelkkä tutka-antenni maksaa enemmän, kuin saman kokoinen pikkututka näyttöineen.
        2) Karttoina ei voi käyttää omia PC:ssä jo mahdollisesti olevia karttoja

        Lisäksi tietty on läppärin huonompi kestävyys, joten käyttövarmuus on PALJON huonompi, kuin oikealla tutkalla. Siksipä hintakin pitäisi mielestäni olla PALJON oikeaa tutkaa halvempi.

      • PC:tön vene
        tuntematon kirjoitti:

        Ainoa periaatteellinen ongelma on tuo PC. Sen näyttö toimii huonosti auringonvalossa.

        Boottailua ja räpeltämistä, sitä ei veneilyn pitäisi olla.

      • Harrju
        PC:tön vene kirjoitti:

        Boottailua ja räpeltämistä, sitä ei veneilyn pitäisi olla.

        Ajelin tänä kesänä vuokraamallani Norppa 10- veneellä. Kyseisessä venessä estää takanäkyvyyden sisäohjaamosta ajettaessa wc.n seinä. Väistin kolmea vesilintupesuette kulkusuuntaani nähden vasemmalle ja palatessani ilmestyi takaikkunaan, joka on siis toisessa laidassa konttialuksen keula alle 100 m:n päässä takanani. Rahtilaiva oli ilmeisesti luullut tulleensa havaituksi eikä soirttanut torvea, kun väistin vesilintuja. Tuli vähän kiire väistää alta pois ja valmistautua kohtaamaan peräaallot. Silloin olisin ollut iloinen, mikäli kojelaudassa olisi ollut tutkan näyttö. Ei siis mikään turha vempele, eikä mielestäni brassailua.

      • vanha juttu
        Harrju kirjoitti:

        Ajelin tänä kesänä vuokraamallani Norppa 10- veneellä. Kyseisessä venessä estää takanäkyvyyden sisäohjaamosta ajettaessa wc.n seinä. Väistin kolmea vesilintupesuette kulkusuuntaani nähden vasemmalle ja palatessani ilmestyi takaikkunaan, joka on siis toisessa laidassa konttialuksen keula alle 100 m:n päässä takanani. Rahtilaiva oli ilmeisesti luullut tulleensa havaituksi eikä soirttanut torvea, kun väistin vesilintuja. Tuli vähän kiire väistää alta pois ja valmistautua kohtaamaan peräaallot. Silloin olisin ollut iloinen, mikäli kojelaudassa olisi ollut tutkan näyttö. Ei siis mikään turha vempele, eikä mielestäni brassailua.

        Tuohon tarkoitukseen riittää AIS, joka kertoo myös kuka ja mikä sieltä tulee, vieläpä yhteystietoineen. Näyttää sitä paitsi nurkan takaa tulevatkin.

      • Välittäjä_LKV
        Harrju kirjoitti:

        Ajelin tänä kesänä vuokraamallani Norppa 10- veneellä. Kyseisessä venessä estää takanäkyvyyden sisäohjaamosta ajettaessa wc.n seinä. Väistin kolmea vesilintupesuette kulkusuuntaani nähden vasemmalle ja palatessani ilmestyi takaikkunaan, joka on siis toisessa laidassa konttialuksen keula alle 100 m:n päässä takanani. Rahtilaiva oli ilmeisesti luullut tulleensa havaituksi eikä soirttanut torvea, kun väistin vesilintuja. Tuli vähän kiire väistää alta pois ja valmistautua kohtaamaan peräaallot. Silloin olisin ollut iloinen, mikäli kojelaudassa olisi ollut tutkan näyttö. Ei siis mikään turha vempele, eikä mielestäni brassailua.

        Ymmärhän, että olet vesilintuja väistäessäsi/katsellessasi rikkonut vesiliikennelakia. Tuollaisesta pienestä rikkomusesta selviää muutamalla päiväsakolla, joten menet vain rohkeasti poliisilaitokselle tunnustamaan virheesi!

        Se tuskin lohduttaa vahdissa ollutta henkilöä, joka on pelännyt sinun kuolevan töppäyksesi johdosta.. :(

      • vesi selvänäkö
        Välittäjä_LKV kirjoitti:

        Ymmärhän, että olet vesilintuja väistäessäsi/katsellessasi rikkonut vesiliikennelakia. Tuollaisesta pienestä rikkomusesta selviää muutamalla päiväsakolla, joten menet vain rohkeasti poliisilaitokselle tunnustamaan virheesi!

        Se tuskin lohduttaa vahdissa ollutta henkilöä, joka on pelännyt sinun kuolevan töppäyksesi johdosta.. :(

        Pitikö tähänkin mennä aukomaan älyvapaita kommenttejaan!? Muurahaisiako siellä pääsi sisällä on? Mene jo juttelemaan jollekulle ammattiauttajalle!

    • Chief Mate

      Hienoa, että juttua syntyi aiheen tiimoilta.

      Muutamia täsmennyksiä minä en ole "satamakapteeni", vaan merenkulun ammattilainen. Nimimerkki puhukoon puolestaan.

      Minä en myöskään ole kateellinen, koska minulla on käytössäni takuulla hienommat vehkeet kuin yhdessäkään huvipurtilossa.

      Mitä ajan takaa? Menneenä kesänä törmäsin pariin huviveneilijä tapaukseen, joilla oli veneissään uusinta uutta oleva pieni LCD-tutka ja karttaplotterit ja joilla ei tuntunut olevan minkään tason käytännön tietoa tai osaamista tutkan käytöstä. Laitteitaan he esittelivät kyllä auliisti, kuin suoraan esitteestä lukien ja kertoilivat sellaisia satuja mm.tutkan käytöstä, että korvat heiluivat.

      Tuollaiset tapaukset saavat epäilemään, että laitteet on hankittu vain näön vuoksi ja tositilanteessa, jos niitä jouduttaisiin oikeasti käyttämään, niin tilanteen riskit sen kuin kasvavat. Kyllähän minäkin ymmärrän, että ei kaikki, ei edes suurin osa ole samanlaisia "rautarunkkareita" kuin nuo pari veijaria, mutta toinen asia on pikkututkien tarkkuus.

      Tarkkuus asiassa olen varmasti ylikriittinen, koska itse käytän ns. raskaan sarjan merenkulkututkia, joiden erottelukyky on kuin toisesta universumista verrattuna venetutkiin. Varsinkin ns.kymppisenttinen on jotain aivan muuta kuin pikkututkat, jotka kaikki toimivat 3 sentin alueella.

      Tarkkuutteenhan vaikuttavat sekä keilan leveys, että tutkan mikroaallon pituus. Mitä kapeampi keila, sen parempi erottelukyky. Leveä keila "valaisee" keilaa pienemmän kohteen kokonaan ja näyttää sen silloin koko keilan levyisenä näytöllä, vaikka kohde olisi oikeasti pienempi. Pikkututkien keilan leveys on käsitykseni mukaan jossain 2.5 asteen paikkeilla(oikaiskaa jos olen väärässä), josta voi laskea keilan peittoalueen esimerkiksi kilometrin päässä. lähentelee 45 metriä. Huh. Kaksi vaihtoehtoa. Pienet kohteet näkyvät luonnottoman suurina tai jäävät näkymättä kokonaan. Toisinaan lähekkäin olevat kohteet saattavat sulautua toisiinsa ja vääristää tutkakuvaa kohtalokkaastikin. Suurten "teollisuus" tutkien keilan leveys on huomattavasti kapeampi ja sen digitaalinen käsittely on tehokkaampaa.

      Siinä pääpointtini. Pikkututkat ovat enemmänkin leluja kuin merenkulun turvalaitteita. Niiden tarkkuuteen ei ole kapeissa väylissä, kuten suurimmassa osassa saaristoa, luottamista. Avomerellä ne ovat huomattavasti käyttökelpoisempia, koska niillä voi suuntia horinsontin takana olevia kohteita riittävällä tarkuudella sekä seurata lähestyvien kohteiden suhteellista liikettä.

      • risto

        Jaaha. Se ei sitten ollutkaan kateutta vaan pätemisen tarvetta. Huolimatta siitä, että sulla on käytössäsi uskomattoman hienot ja erottelukykyiset laitteet niin esim. Raymarinen 2 kw tutka on todella hyödyllinen aina kun sitä olen tarvinnut. Esimerkiksi avomerellä sumussa ajaessa pienempikin tutka antaa maaleista aivan riittävän kaukaa kaiun ja ei tartte olla koko ajan kauhuissaan kuulostelemassa erilaisia kuviteltuja tai todellisia ääniä läheltä ja kaukaa. Erottelukyky on tosiaankin heikompi kun isommissa tutkissa mutta mielestäni riittävä törmäysten estämiseen.

      • JRxxx

        Kapealla väylällä ei yleensä tarviikaan erottaa huvivenetutkalla yhtään mitään kilsan päästä. Riittää mainiosti, kun se 100-200 metrin päässä oleva viitta erottuu...

      • Chief Mate
        risto kirjoitti:

        Jaaha. Se ei sitten ollutkaan kateutta vaan pätemisen tarvetta. Huolimatta siitä, että sulla on käytössäsi uskomattoman hienot ja erottelukykyiset laitteet niin esim. Raymarinen 2 kw tutka on todella hyödyllinen aina kun sitä olen tarvinnut. Esimerkiksi avomerellä sumussa ajaessa pienempikin tutka antaa maaleista aivan riittävän kaukaa kaiun ja ei tartte olla koko ajan kauhuissaan kuulostelemassa erilaisia kuviteltuja tai todellisia ääniä läheltä ja kaukaa. Erottelukyky on tosiaankin heikompi kun isommissa tutkissa mutta mielestäni riittävä törmäysten estämiseen.

        Risto, Risto olisit lukenut koko tekstini.

        "Avomerellä ne ovat huomattavasti käyttökelpoisempia, koska niillä voi suuntia horinsontin takana olevia kohteita riittävällä tarkuudella sekä seurata lähestyvien kohteiden suhteellista liikettä. "

        En minä halua päteäkään, vaan haluan oikeasti tietää ketkä pikkututkia käyttävät ja miten/mihin? Minua kiinnostaa juuri käyttökokemukset ja pikkututkien ominaisuudet. Minun ei ollut tarkoitus suoraan hyökätä kaikkia pikkututkien käyttäjiä vastaan, vaan hakea joukosta niitä vakavastikin otettavia. Tällä hetkellä olen tavannut vain ns."rautarunkkareita" ja kuullut tällä palstalla kiukkusia kommentteja omista puheistani, muutaman asianhippusen välissä.

        Pikkututkien rajoittuneet ominaisuudet tekevät niistä minun silmissäni epäluotettavia ja riskialtiita apulaitteita. Niiden omianaisuudet tuntuisivat loppuvan juuri siinä vaiheessa kun varsinaisesti tutkan tuoma apu olisi kaikkein hyödyllisin.

      • Chief Mate
        JRxxx kirjoitti:

        Kapealla väylällä ei yleensä tarviikaan erottaa huvivenetutkalla yhtään mitään kilsan päästä. Riittää mainiosti, kun se 100-200 metrin päässä oleva viitta erottuu...

        JRxxx
        "Riittää mainiosti, kun se 100-200 metrin päässä oleva viitta erottuu... "

        Erottuuko se. Noin kahden ja puolen asteen keilalla, keilan leveys noilla etäisyyksillä on noin 4 - 9 metriä. Viitan paksuus on noin 15 - 20 senttimetriä. Mitä jos siellä jossain viitan vieressä on esim toinen vene, joka antaa huomattavasti vahvemman kaiun ja sekoittaa tutkamaisemaa? Tai jos viitat on kovin lähekkäin tai lähellä esim pientä pintakiveä tai luotoa.

        Riittääkö pikkututkan tarkkuus pelkkään tutkanavigointiin missään olosuhteissa?

      • Chief cook
        Chief Mate kirjoitti:

        JRxxx
        "Riittää mainiosti, kun se 100-200 metrin päässä oleva viitta erottuu... "

        Erottuuko se. Noin kahden ja puolen asteen keilalla, keilan leveys noilla etäisyyksillä on noin 4 - 9 metriä. Viitan paksuus on noin 15 - 20 senttimetriä. Mitä jos siellä jossain viitan vieressä on esim toinen vene, joka antaa huomattavasti vahvemman kaiun ja sekoittaa tutkamaisemaa? Tai jos viitat on kovin lähekkäin tai lähellä esim pientä pintakiveä tai luotoa.

        Riittääkö pikkututkan tarkkuus pelkkään tutkanavigointiin missään olosuhteissa?

        Hyvin on riittänyt ainakin tähän asti

      • Veneilijä

        "Tarkkuus asiassa olen varmasti ylikriittinen, koska itse käytän ns. raskaan sarjan merenkulkututkia, joiden erottelukyky on kuin toisesta universumista verrattuna venetutkiin. Varsinkin ns.kymppisenttinen on jotain aivan muuta kuin pikkututkat, jotka kaikki toimivat 3 sentin alueella."

        Kymppisenttinen on syvyyssuunnassa epätarkempi kuin 3 senttinen. Syy: 10 senttisen pulssi on pidempi.

        Luokituslaitoksen hyväksymillä ARPA-tutkilla pitää olla 1024 pikseliä sen tutkaympyrän halkaisija. Läppärissähän tämä ainakin toteutuu nykyään helposti myös huvivenepuolella.

        Tuo keilan leveys on riippuvainen paitsi antennin leveydestä, myös sen hyvyydestä. Monessa kauppalaivassa tulee niin paljon sivukeiloja että tehokkaalla pulssilla kylkensä kääntänyt ruotsinlava peittää puolet tutkanäytöstä. No ei siinä erottelusta juuri voi silloin puhua.

        Sumuun muutamia kertoja joutuneena pidän tutkaa ehdottomasti hyvänä sijoituksena huviveneessä.

      • tuntematon

        Se tieto, joka minulle on annettu 10 cm ja 3 cm radioaalloista kyllä väittää, etteivät ne taivu horisontin taakse vaan käyttäytyvät valon lailla. Niinpä horisontin takaa ei tule heijastuksiakaan.

        Mihin sitä sitten pienveneessä tarvittaisiin. Vene pysähtyy lähes oman pituutensa matkalla ja viimeistään 100 metrin päässä toisin kuin 300 metrinen tankkilaiva, jossa moottoriteho on massaan suhteutettuna pienempi kuin mopedissa.

      • toope

        ..ei paljon auta, ellei ole taitoa käyttää ko.laitetta, minkä esimerkiksi Sally Albatrosin tapaus hyvin todistaa. Miehistön taito riitti avomerinavigointiin, mutta sunnuntaiveneilijöiden reiteillä tuli heti ongelmia.

      • vanha sköne

        merenkulun ammattilainen väittää, ettei pienvenetutkalla tee paljon mitään saaristossa, avomerellä kylläkin. Siinä tulee taas selkeästi esille se kylmä tosiasia, että ammattimerenkulkija kuljettaa rahtia isoilla vesillä isoilla laivoilla eikä siitä varsinaisesta merenkulun taidosta tiukoissa ja ahtaissa paikoissa oikein ole tietoa, taitoa eikä kokemustakaan.

        Jo monia kymmeniä vuosia tutkaa saaristossa käyttäneenä voin valistaa, että pelkillä etäisyyden mittauksilla selviää aivan mainiosti saaristonavigoinnissa ja siinähän pienvenetutkakin on säteettäiserottelukyvyltään aivan riittävä. Etäisyydenmittaukset jyrkkäreunaisiin ja hyvän kaiun antaviin kartalta varmasti tunnistettaviin kohteisiin antavat oikein valittuina riittävän tarkan paikan, ja liikkuvat kohteet pystyy kyllä kuvaputkelta erottamaan, kunhan vain kyllin tarkasti ja valppaasti seuraa tutkakuvaa. Tällä periaatteella, ja lisäksi saarten tai muiden kiinteiden kohteiden sivuutusetäisyydet mittaamalla, osuu turvallisesti viittaporttiinkin. Suuntimien käyttö tarkkuusmielessä on kaikissa tutkissa etäisyyttä heikompi, joten sen keilan leveyden kielteisen vaikutuksen voi periaatteessa unohtaa paikanmäärityksessä kokonaan siirtymällä etäisyydenmittaukseen.

        Ja jos chief matea pientutkat kiinnostavat, kuten hän väittää (mistähän syystä), niin esitteitä niistä on saatavilla alan yrityksistä ja pohdinnan voi lopettaa siihen faktaa lukien.

      • risto
        vanha sköne kirjoitti:

        merenkulun ammattilainen väittää, ettei pienvenetutkalla tee paljon mitään saaristossa, avomerellä kylläkin. Siinä tulee taas selkeästi esille se kylmä tosiasia, että ammattimerenkulkija kuljettaa rahtia isoilla vesillä isoilla laivoilla eikä siitä varsinaisesta merenkulun taidosta tiukoissa ja ahtaissa paikoissa oikein ole tietoa, taitoa eikä kokemustakaan.

        Jo monia kymmeniä vuosia tutkaa saaristossa käyttäneenä voin valistaa, että pelkillä etäisyyden mittauksilla selviää aivan mainiosti saaristonavigoinnissa ja siinähän pienvenetutkakin on säteettäiserottelukyvyltään aivan riittävä. Etäisyydenmittaukset jyrkkäreunaisiin ja hyvän kaiun antaviin kartalta varmasti tunnistettaviin kohteisiin antavat oikein valittuina riittävän tarkan paikan, ja liikkuvat kohteet pystyy kyllä kuvaputkelta erottamaan, kunhan vain kyllin tarkasti ja valppaasti seuraa tutkakuvaa. Tällä periaatteella, ja lisäksi saarten tai muiden kiinteiden kohteiden sivuutusetäisyydet mittaamalla, osuu turvallisesti viittaporttiinkin. Suuntimien käyttö tarkkuusmielessä on kaikissa tutkissa etäisyyttä heikompi, joten sen keilan leveyden kielteisen vaikutuksen voi periaatteessa unohtaa paikanmäärityksessä kokonaan siirtymällä etäisyydenmittaukseen.

        Ja jos chief matea pientutkat kiinnostavat, kuten hän väittää (mistähän syystä), niin esitteitä niistä on saatavilla alan yrityksistä ja pohdinnan voi lopettaa siihen faktaa lukien.

        Sehän voikin olla niin että kaveri on oikeasti chef eli kokki. Tullut vain painovirhe käyntikorttiin ja siinä sitten itsekin mennyt sekaisin omasta roolistaan.

      • JRxxx
        Chief Mate kirjoitti:

        JRxxx
        "Riittää mainiosti, kun se 100-200 metrin päässä oleva viitta erottuu... "

        Erottuuko se. Noin kahden ja puolen asteen keilalla, keilan leveys noilla etäisyyksillä on noin 4 - 9 metriä. Viitan paksuus on noin 15 - 20 senttimetriä. Mitä jos siellä jossain viitan vieressä on esim toinen vene, joka antaa huomattavasti vahvemman kaiun ja sekoittaa tutkamaisemaa? Tai jos viitat on kovin lähekkäin tai lähellä esim pientä pintakiveä tai luotoa.

        Riittääkö pikkututkan tarkkuus pelkkään tutkanavigointiin missään olosuhteissa?

        Ongelmanahan ei yleensä ole kohteiden erottaminen toisistaan vaan niiden näkyminen ylipäätään. En väitä ehdottoman varmasti, ettei ongelmaa olisi kenellekään, mutta ainakin minä olen pärjännyt gepistä, tutkaa ja paperikorttia yhdessä käyttämällä oikein hyvin. Toisin sanoen, huviveneilijän sumu-/yönavigointi ei yleensä ole niin vaativaa, että erottelukyky tai sen puute aiheuttaisi harmia.

      • Chief Mate
        Veneilijä kirjoitti:

        "Tarkkuus asiassa olen varmasti ylikriittinen, koska itse käytän ns. raskaan sarjan merenkulkututkia, joiden erottelukyky on kuin toisesta universumista verrattuna venetutkiin. Varsinkin ns.kymppisenttinen on jotain aivan muuta kuin pikkututkat, jotka kaikki toimivat 3 sentin alueella."

        Kymppisenttinen on syvyyssuunnassa epätarkempi kuin 3 senttinen. Syy: 10 senttisen pulssi on pidempi.

        Luokituslaitoksen hyväksymillä ARPA-tutkilla pitää olla 1024 pikseliä sen tutkaympyrän halkaisija. Läppärissähän tämä ainakin toteutuu nykyään helposti myös huvivenepuolella.

        Tuo keilan leveys on riippuvainen paitsi antennin leveydestä, myös sen hyvyydestä. Monessa kauppalaivassa tulee niin paljon sivukeiloja että tehokkaalla pulssilla kylkensä kääntänyt ruotsinlava peittää puolet tutkanäytöstä. No ei siinä erottelusta juuri voi silloin puhua.

        Sumuun muutamia kertoja joutuneena pidän tutkaa ehdottomasti hyvänä sijoituksena huviveneessä.

        Asiaa puhut. Ei lisättävää, ei vastustettavaa.

      • Chief Mate
        risto kirjoitti:

        Sehän voikin olla niin että kaveri on oikeasti chef eli kokki. Tullut vain painovirhe käyntikorttiin ja siinä sitten itsekin mennyt sekaisin omasta roolistaan.

        Kyllä minä kokkinakin pärjäisin, ei siinä mitään.

        Selvennykseksi nyt vielä, että minua kiinnostaa juuri käyttökokemukset, myös kriittiset sellaiset, pikkututkista oikeassa käytössä. Olen pahoillani, jos olen vaikuttanut ylimieliseltä tai muuten ärsyttävältä.

        En minä tiedä lähellekään kaikkea näistä asioista, mutta jotain kokemuksia minullekin on kertynyt ja lisää haluaisin kerätä.

        Enemmän minäkin olen saaristossa navigoinut kuin avomerellä, joten kyllä tämä aihe niiltä osin on varsin tuttu.

      • tutkailija
        Chief Mate kirjoitti:

        Risto, Risto olisit lukenut koko tekstini.

        "Avomerellä ne ovat huomattavasti käyttökelpoisempia, koska niillä voi suuntia horinsontin takana olevia kohteita riittävällä tarkuudella sekä seurata lähestyvien kohteiden suhteellista liikettä. "

        En minä halua päteäkään, vaan haluan oikeasti tietää ketkä pikkututkia käyttävät ja miten/mihin? Minua kiinnostaa juuri käyttökokemukset ja pikkututkien ominaisuudet. Minun ei ollut tarkoitus suoraan hyökätä kaikkia pikkututkien käyttäjiä vastaan, vaan hakea joukosta niitä vakavastikin otettavia. Tällä hetkellä olen tavannut vain ns."rautarunkkareita" ja kuullut tällä palstalla kiukkusia kommentteja omista puheistani, muutaman asianhippusen välissä.

        Pikkututkien rajoittuneet ominaisuudet tekevät niistä minun silmissäni epäluotettavia ja riskialtiita apulaitteita. Niiden omianaisuudet tuntuisivat loppuvan juuri siinä vaiheessa kun varsinaisesti tutkan tuoma apu olisi kaikkein hyödyllisin.

        Kantaa ottamatta äskeiseen, tuon vain muutaman mietteen esille...

        Nykyajan huvivenetutkissa vaakakeilan leveys on luokkaa n. 3-7 astetta. Esimerkiksi JRC:n 1390e tutkassa keilan leveys on juuri tuo 7 astetta. Raymarinen huokeimmassa mallissa on muistaakseni 5 astetta.

        Omia kokemuksia näistä kyseisistä laitteista ei venemessuja kauempaa ole. Sen sijaan itsekin olen käyttänyt ammattiliikenteessä järeämpiä työkaluja.

        Huvivenetutkista on toki hyötyä, jos sitä osaa käyttää oikein. Monesta halvemmastakin tutkasta alkaa löytymään jo ARPA:t, F-EBL:t ja monet muut "hienoudet". Kyseisiä toimintoja oppii arvostamaan, jos on vähänkään tutkien kanssa tekemisissä...

        10000e:llä alkaa saamaan jo ihan kaikin puolin hyvän laitteen, mutta toistaiseksi en ole yhdessäkään huviveneessä moista nähnyt ;)

        Sitten asia, jota olisi syytä miettiä.
        Laissa sanotaan, että kulussa olevan aluksen, joka on varustettu tutkalla, on pidettävä aina tutkaa päällä. Sanamuoto on ei ole ihan noin, mutta idea kuitenkin välittyy.. Eli periaatteessa tutkaa ei saa pitää koristeena?

        Toisekseen merilaissa on annettu pykälä, joka sanoo kutakuinkin näin: tutkaa ei saa käyttää sellainen henkilö, jolla ei ole siihen tarvittavaa pätevyyttä/taitoa.
        Tämä on tulkinnan varainen asia, mutta huvivenepuolella kumpaakaan näistä määräyksistä tuskin kovin paljoa noudatetaan?

      • 0oo00022
        Veneilijä kirjoitti:

        "Tarkkuus asiassa olen varmasti ylikriittinen, koska itse käytän ns. raskaan sarjan merenkulkututkia, joiden erottelukyky on kuin toisesta universumista verrattuna venetutkiin. Varsinkin ns.kymppisenttinen on jotain aivan muuta kuin pikkututkat, jotka kaikki toimivat 3 sentin alueella."

        Kymppisenttinen on syvyyssuunnassa epätarkempi kuin 3 senttinen. Syy: 10 senttisen pulssi on pidempi.

        Luokituslaitoksen hyväksymillä ARPA-tutkilla pitää olla 1024 pikseliä sen tutkaympyrän halkaisija. Läppärissähän tämä ainakin toteutuu nykyään helposti myös huvivenepuolella.

        Tuo keilan leveys on riippuvainen paitsi antennin leveydestä, myös sen hyvyydestä. Monessa kauppalaivassa tulee niin paljon sivukeiloja että tehokkaalla pulssilla kylkensä kääntänyt ruotsinlava peittää puolet tutkanäytöstä. No ei siinä erottelusta juuri voi silloin puhua.

        Sumuun muutamia kertoja joutuneena pidän tutkaa ehdottomasti hyvänä sijoituksena huviveneessä.

        "Sumuun muutamia kertoja joutuneena pidän tutkaa ehdottomasti hyvänä sijoituksena huviveneessä. "

        Tutkan hinnalla voisi saada veneen jonnekin aurinkoisemmalle alueelle, jossa sumut ovat harvinaisia. Varmasti aluksen miehistölle mieluisampi sijoitus kuin tutka.

      • Perhepurjehtija
        0oo00022 kirjoitti:

        "Sumuun muutamia kertoja joutuneena pidän tutkaa ehdottomasti hyvänä sijoituksena huviveneessä. "

        Tutkan hinnalla voisi saada veneen jonnekin aurinkoisemmalle alueelle, jossa sumut ovat harvinaisia. Varmasti aluksen miehistölle mieluisampi sijoitus kuin tutka.

        "Tutkan hinnalla voisi saada veneen jonnekin aurinkoisemmalle alueelle, jossa sumut ovat harvinaisia. Varmasti aluksen miehistölle mieluisampi sijoitus kuin tutka. "

        Jaa. Tutkan saa suurinpiirtein 1500-2500 eurolla. Sillä rahalla tuskin maksaa edes yhden vuoden ylläpitokustannusten eroa vaikkapa Välimeren ja Suomen välillä. Puhumattakaan matkakustannuksista Suomen ja purjehdusalueen välillä. Ja menetetyistä palkkatuloista, jos haluaa viettää yhtä paljon aikaa veneessä kuin nyt täällä kotivesillä.

        Jos taas nuo ylläolevat kustannusseikat eivät ole minkäälainen ongelma, niin ei ole sitten tutkankaan vaatima investointi. Päinvastoin, tutka saattaa olla halvimmasta päästä veneeseen ilmestyvää varustelua :)

      • =O=O=O=
        Perhepurjehtija kirjoitti:

        "Tutkan hinnalla voisi saada veneen jonnekin aurinkoisemmalle alueelle, jossa sumut ovat harvinaisia. Varmasti aluksen miehistölle mieluisampi sijoitus kuin tutka. "

        Jaa. Tutkan saa suurinpiirtein 1500-2500 eurolla. Sillä rahalla tuskin maksaa edes yhden vuoden ylläpitokustannusten eroa vaikkapa Välimeren ja Suomen välillä. Puhumattakaan matkakustannuksista Suomen ja purjehdusalueen välillä. Ja menetetyistä palkkatuloista, jos haluaa viettää yhtä paljon aikaa veneessä kuin nyt täällä kotivesillä.

        Jos taas nuo ylläolevat kustannusseikat eivät ole minkäälainen ongelma, niin ei ole sitten tutkankaan vaatima investointi. Päinvastoin, tutka saattaa olla halvimmasta päästä veneeseen ilmestyvää varustelua :)

        Ei ole tarvetta mennä merta edemmäs kalaan, esim. Hangossa ja Naantalissa paistaa sanontojen ja tilastojen mukaan usein aurinko.

        http://ilmatieteenlaitos.fi/kesatilastot
        "Kesällä paistaa eniten, mutta missä?

        Korppoo, utö, toukokuu-elokuu, 1170 tuntia
        "

      • 19+13
        =O=O=O= kirjoitti:

        Ei ole tarvetta mennä merta edemmäs kalaan, esim. Hangossa ja Naantalissa paistaa sanontojen ja tilastojen mukaan usein aurinko.

        http://ilmatieteenlaitos.fi/kesatilastot
        "Kesällä paistaa eniten, mutta missä?

        Korppoo, utö, toukokuu-elokuu, 1170 tuntia
        "

        Toiseen keskustelunaiheeseen viitaten, on hiukan hämmästytävää, että nykyään yksi varmimpia kusipääkirjoittajan tuntomerkkejä tällä palstalla on se, että mukaan tekstiin on pistetty linkki jonnekin muualle. Tyypillisesti yrittäen esittää sen linkin takana oleva data jonkinlaisena keskusteluun liittyvänä asia-argumenttinia mutta jokseenkin poikkeuksetta joko tulkiten se väärin tai vetäen siitä täysin katteettomat johtopäätökset.

        Alan kaivata erästä kirjainnimimerkkiä takaisin. Hänellä oli kärkevät ja äkkijyrkät mielipiteet, mutta oli sentään jokseenkin looginen perusteluissaan. Eikä jodlannut.

      • .......jk...
        19+13 kirjoitti:

        Toiseen keskustelunaiheeseen viitaten, on hiukan hämmästytävää, että nykyään yksi varmimpia kusipääkirjoittajan tuntomerkkejä tällä palstalla on se, että mukaan tekstiin on pistetty linkki jonnekin muualle. Tyypillisesti yrittäen esittää sen linkin takana oleva data jonkinlaisena keskusteluun liittyvänä asia-argumenttinia mutta jokseenkin poikkeuksetta joko tulkiten se väärin tai vetäen siitä täysin katteettomat johtopäätökset.

        Alan kaivata erästä kirjainnimimerkkiä takaisin. Hänellä oli kärkevät ja äkkijyrkät mielipiteet, mutta oli sentään jokseenkin looginen perusteluissaan. Eikä jodlannut.

        Onhan se ikävää jos luusereilla ei ole esittää minkäänlaista dataa mussutuksensa tueksi. Pelkää paskan jauhamista koko teksti alusta loppuun nimimerkillä 19 13 ja vastaavilla.

    • Jeppe

      "Sanoisin, että osaamattomissa käsissä merenkulun apu- ja turvalaitteet muuttuvat enemmänkin riskitekijöiksi."

      tässä olet varmastikin oikeassa. kun luotetaan että kyllä pelit ja pensselit auttaa pois tilanteesta kuin tilanteesta.

      itse olen kuitenkin tutkaa havittelemassa (pientä sellaista). sumussa siitä lienee kuitenkin enemmän hyötyä kuin haittaa.

      • Chief Mate

        Mistä syystä olet hankkimassa pikkututkaa? Millaiseen paattiin? Joko on tiedossa minkämerkkisen tai mallisen tutkan meinaat hankkia?

        Minua siis kiinnostaisi ihan käytänössä tietää noista asioista ja kuulla ajatuksia esimerkiksi odotuksista, joita pikkututkan hankijalla on laitettaan kohtaan.

      • risto
        Chief Mate kirjoitti:

        Mistä syystä olet hankkimassa pikkututkaa? Millaiseen paattiin? Joko on tiedossa minkämerkkisen tai mallisen tutkan meinaat hankkia?

        Minua siis kiinnostaisi ihan käytänössä tietää noista asioista ja kuulla ajatuksia esimerkiksi odotuksista, joita pikkututkan hankijalla on laitettaan kohtaan.

        Hankin viime talvena tutkan. Halusin voida ajaa turvallisemmin sumussa. Sumussa ajo navigoinnin osalta on ollut helppoa ennen tutkaakin tietokoneella pyörivän karttaohjelmiston ja siihen liitetyn GPS:n avulla. Veneen paikka on siis ollut tiedossa ennen tutkan hankkimistakin.

        Kuitenkin kun on tullut sumussa ajettua niin on tullut ajatus, että olisi mukava saada tietoa myös lähistöllä olevista muista aluksista. Tutkalla niitä muita aluksia on sitten voinut seurata.

        Uskon, että valtavan kokemuksesi ja osaamisesi perusteella tiedät ettei tutkaa voida jostain käsittämättömästä syystä käyttää em. tarkoitukseen. Me jotka emme ole niin kokeneita ja osaavia jatkamme kuitenkin tutkan käyttöä tällä tavalla.

      • MPR
        Chief Mate kirjoitti:

        Mistä syystä olet hankkimassa pikkututkaa? Millaiseen paattiin? Joko on tiedossa minkämerkkisen tai mallisen tutkan meinaat hankkia?

        Minua siis kiinnostaisi ihan käytänössä tietää noista asioista ja kuulla ajatuksia esimerkiksi odotuksista, joita pikkututkan hankijalla on laitettaan kohtaan.

        Eikö se nyt mee kalloon, ettei pikkuveneeseen isoa tutkaa mahdu? Joku 15:sta jalan avoantenni nyt vaan on vähän liian suuri tuollaiseen 8-9 metriseen moottoriveneeseen.

        Ja mitä taas tutkan käyttöön tulee, niin eipä taida paljon turhempaa ominaisuutta huvivenetutkaan ollakaan kuin mini-ARPA. Kuka sitä tutkaa kerkeää niin paljon näpelöimään, että noita ominaisuuksia kerkeäisi käyttääkään. Laivoissa toiminnon tarpeellisuuden ymmärtää, kun laivan kääntyminen ottaa aikansa, toisin kuin huviveneellä. North up -toiminto sen sijaan saisi olla siinä halvimmassakin tutkassa, helpottaa tutkakuvan hahmottamista kummasti.

        Avomerellä pimeässä tai sumussa halvinkin tutka on riittävä (esim. JRC 1000), tuommoinen sergein rahtilaiva näkyy kuitenkin 5-6 mailin päähän. Säädetään ulommainen hälytyskehä vaikka kolmen mailin päähän ja sisimmäinen muutaman kaapelinmitan päähän sekä gain, sea ja rain siten, ettei aaltovälke tai sade aiheuta hälytystä. Tällöin ulomman hälytyskehän sisälle tuleva laiva aiheuttaa helvetillisen älämölön. Lisäksi kun asettaa tutkan skannaamaan vaikka 10 kierrosta kahden minuutin välein niin ei mene purjeveneessä aina kortilla olevaa sähköäkään liikaa. Kummasti lisää turvallisuudentunnetta, kun näkee itse päälle ajavat päällikkökaverin ohjastamat laivat, joiden tutkavahdista ei ole mitään takeita.

      • Jeppe
        Chief Mate kirjoitti:

        Mistä syystä olet hankkimassa pikkututkaa? Millaiseen paattiin? Joko on tiedossa minkämerkkisen tai mallisen tutkan meinaat hankkia?

        Minua siis kiinnostaisi ihan käytänössä tietää noista asioista ja kuulla ajatuksia esimerkiksi odotuksista, joita pikkututkan hankijalla on laitettaan kohtaan.

        hankinnan kohteeksi olin ajatellut esim. 2kw tutkan (menihän oikein?) raytheonin c-sarjan näyttöön.

        tarkoituksena on, että avomerellä heikossa näkyvyydessä saisi hieman taustatukea visuaaliseen tähystykseen. jos näkyvyys on todella heikko, ei tarkoitukseni ole kuraränneihin lähteä. tosin voihan se huono näkyvyys iskeä ihan yllättäen siellä kurarännissäkin.

        ajatus on, että tutkalla pyrittäisiin saamaan osviittaa siitä missä on muita ja mihin päin ne on menossa.

        c-sarjalla tutkakuvan voi asettaa karttakuvan päälle. tämän piirteen luulen auttavan tutkan käytön harjoittelussa. kokemusta tutkista ei ole, mutta maastahan se pienikin ponnistaa.

      • Veneilijä
        Jeppe kirjoitti:

        hankinnan kohteeksi olin ajatellut esim. 2kw tutkan (menihän oikein?) raytheonin c-sarjan näyttöön.

        tarkoituksena on, että avomerellä heikossa näkyvyydessä saisi hieman taustatukea visuaaliseen tähystykseen. jos näkyvyys on todella heikko, ei tarkoitukseni ole kuraränneihin lähteä. tosin voihan se huono näkyvyys iskeä ihan yllättäen siellä kurarännissäkin.

        ajatus on, että tutkalla pyrittäisiin saamaan osviittaa siitä missä on muita ja mihin päin ne on menossa.

        c-sarjalla tutkakuvan voi asettaa karttakuvan päälle. tämän piirteen luulen auttavan tutkan käytön harjoittelussa. kokemusta tutkista ei ole, mutta maastahan se pienikin ponnistaa.

        "c-sarjalla tutkakuvan voi asettaa karttakuvan päälle."

        Kyllä tuosta on navigaatiomilessä hyötyä: Jos kaiut ei asetu kartalla olevian kohteiden mukaan, on syytä olla huolissaan. Eli varmentaa paikanmääritystä.

        Tuo toimii kumminkin päin: Ensimmäiseksi tuli tutkat joiden päälle saattoi asettaa karttoja (viivoja ja symboleita). Nykyään voi tutkakuvan asettaa merikartan päälle parhaissa laitteissa.

    • Dick Mate

      Tää haisee rautaveneilijän viestiltä. Ne on juuri kavereita jotka haluavat vähätellä muita ja perustella itselleen miksi ovat parempia kuin muut. No samalaisia kommentteja tulee muiltakin rautapaattikuskeilta. Tod. näk. Sir BB ajelee myös rauta koslalla.
      Kun saapastelet satamissa arvostelemassa muiden kalustoa niin samalla kun pärstän perusteella arvioit ihmisten kykyä navigoida niin aivan varmasti saat isoja vihan puuskia jos jollakin on linjakas jenkki tai euro day cruiser. Käsi sydämmelle, onko näin?

    • S.A.R

      Tutka on sumussa ja myös pimeässä hyödyllinen, myös nuo "pikkututkat", Edellytyksenä tosin on että niitä osataan käyttää. Tutkaa käytettäessä on muistettava seurata kulkua myös kartalla, tutkan avulla näkee missä on menossa karttaan verrattuna (edellyttäen että on opetellut lukemaan sitä!!) ja plotteriin verrattuna etuna on se että tutka näyttää myös muut vesilläliikkujat (jälleen edellyttäen että käyttö on opeteltu). Pimeässä muut veneilijät periaatteessa näkee kulkuvaloista mutta uskaltaako luottaa siihen että siellä ei liiku valottomia ? Pimeitä pikkuveneitä valitettavasti näkyy sillointällöin, siis sellaisia joissa ilmeisesti ei ole edes sitä taskulamppua jolla voisi tarvittaessa "ilmaista" sijaintinsa muille vesillä liikkuville, ja sumussa valoja on hankalampi nähdä.

      Kuinka moni "sunnuntaiveneilijä" sitten liikkuu olosuhteissa joissa tutkaa tarvittaisi ? Useimmilla varsinainen tarve lienee satunnaista mutta kyllä se on turvallisuuslisä jos/kun sellaisiin olosuhteisiin joutuu syystä tai toisesta, ja helpottaa monasti kun ei tarvitse odottaa esim. sumun hälvenemistä.

      Tuo veneen erottaminen reunamerkistä ei välttämättä onnistu edes laadukkaimmilla tutkilla, sopivan kokoinen pikkuvene antaa samanlaisen kaiun kuin reunamerkki mutta kartan avulla se usein selviää ja jos ei ole varma kumpi lähekkäisistä kaiuista on reunamerkki ja kumpi vene varmistetaan tilanne muilla keinoilla (tai kierretään riittävän kaukaa, tilanteesta riippuen). Useimmiten tutkaa käytetään huvialuksissa lyhyillä alueilla, satoja metrejä tai maksimissaan muutama kilometri, ja se riittää koska huvialusten pysähtymis/kääntymismatkat ovat lyhyitä ja lyhyillä alueilla myös pienemmät veneet näkyvät paremmin.

      Valitettavasti myös pienemmät veneet (soutuveneet/pienet HT-veneet) hukkuvat helposti tutkasta jos tutkan herkkyys/aaltovälkkeen vaimennus yms. säädöt ovat väärin. Eli tutkan hankinnan jälkeen olennaista on että sitä opetellaan käyttämään = käytetään myös päivällä hyvissä olosuhteissa aktiivisesti ympäristön seuraamiseen ja varmistetaan että nähdään tutkasta myös kaikki silmin havaitut veneet pienimpiä myöden. Se ensimmäinen kohdalle osunut sumu/yö on ehdottoman väärä paikka alkaa opetella tutkan käyttöä!!

      Tämän vuoksi esimerkiksi täkäläisen yhdistyksen pelastusaluksilla tutka on päällä AINA kun alus on liikkeellä ja joku seuraa sitä, hyvissä olosuhteissa usein joku jolla on vähemmän kokemusta opettelee käyttöä ja sitten kun tutkaa "tarvitaan" vaihdetaan se porukan osaavin navigoimaan.

      • xx-yy-zz

        >>"Eli tutkan hankinnan jälkeen olennaista on että sitä opetellaan käyttämään = käytetään myös päivällä hyvissä olosuhteissa aktiivisesti ympäristön seuraamiseen ja varmistetaan että nähdään tutkasta myös kaikki silmin havaitut veneet pienimpiä myöden. Se ensimmäinen kohdalle osunut sumu/yö on ehdottoman väärä paikka alkaa opetella tutkan käyttöä!!"

        Saimaalla oli aikoinaan mielestäni fiksu moottoriveneporukka. Hankittuaan tutkan he harjoittelivat sen käyttöä niin, että päivällä ja kauniilla ilmalla vetivät pahvit kaikkiin sisäohjaamon ikkunoihin. Niin ohjaamota pystyttiin ajelemaan täysin tutkan varassa. Ulkona oli aina yksi mies varoittamassa siltä varalta että oltaisiin jouduttu vaaratilanteisiin. Pahvit oli kiinnitetty niin, että ne olisi tarvittaesa saanut salamannopeasti pois ikkunoista.

      • LH
        xx-yy-zz kirjoitti:

        >>"Eli tutkan hankinnan jälkeen olennaista on että sitä opetellaan käyttämään = käytetään myös päivällä hyvissä olosuhteissa aktiivisesti ympäristön seuraamiseen ja varmistetaan että nähdään tutkasta myös kaikki silmin havaitut veneet pienimpiä myöden. Se ensimmäinen kohdalle osunut sumu/yö on ehdottoman väärä paikka alkaa opetella tutkan käyttöä!!"

        Saimaalla oli aikoinaan mielestäni fiksu moottoriveneporukka. Hankittuaan tutkan he harjoittelivat sen käyttöä niin, että päivällä ja kauniilla ilmalla vetivät pahvit kaikkiin sisäohjaamon ikkunoihin. Niin ohjaamota pystyttiin ajelemaan täysin tutkan varassa. Ulkona oli aina yksi mies varoittamassa siltä varalta että oltaisiin jouduttu vaaratilanteisiin. Pahvit oli kiinnitetty niin, että ne olisi tarvittaesa saanut salamannopeasti pois ikkunoista.

        Intti treenaa kutakuinkin samoilla menetelmillä. Tosin firman tuohuissa varomenetelmä on hieman kattavampi.

      • heh64
        LH kirjoitti:

        Intti treenaa kutakuinkin samoilla menetelmillä. Tosin firman tuohuissa varomenetelmä on hieman kattavampi.

        Meriteiden säännöt edellyttävät tutkaa pidettävän aina päällä. Säädöstä ei tietenkään kukaan valvo, mutta...

      • 21
        xx-yy-zz kirjoitti:

        >>"Eli tutkan hankinnan jälkeen olennaista on että sitä opetellaan käyttämään = käytetään myös päivällä hyvissä olosuhteissa aktiivisesti ympäristön seuraamiseen ja varmistetaan että nähdään tutkasta myös kaikki silmin havaitut veneet pienimpiä myöden. Se ensimmäinen kohdalle osunut sumu/yö on ehdottoman väärä paikka alkaa opetella tutkan käyttöä!!"

        Saimaalla oli aikoinaan mielestäni fiksu moottoriveneporukka. Hankittuaan tutkan he harjoittelivat sen käyttöä niin, että päivällä ja kauniilla ilmalla vetivät pahvit kaikkiin sisäohjaamon ikkunoihin. Niin ohjaamota pystyttiin ajelemaan täysin tutkan varassa. Ulkona oli aina yksi mies varoittamassa siltä varalta että oltaisiin jouduttu vaaratilanteisiin. Pahvit oli kiinnitetty niin, että ne olisi tarvittaesa saanut salamannopeasti pois ikkunoista.

        Oma navigaatioseura kouluttaa tutkakursseillaan samalla tavoin. Tosin kolutukseen kuuluu myös aitoa säkkipimessä ajoa syksyisin.

        Säännöt tosiaan vaativat, kenenkään tosiasiassa valvomatta, tutkan pitämistä päällä. Peistä on väännetty siitä, onko valmisutilassa pitäminen riittävää. Ja tämäkin säääntö tulkitaan vasta kolinan jälkeen perusteellisemmin ;)

    • Ammattilaisten huono taso

      Pikkututkan erottelukyky ei suinkaan ole huono syvyyssuunnassa. Edestä ja takaa valitut kohteet tarjoavat oivallisen käännöspisteen määrittelytavan. Muita tapoja käyttää tutkaa ovat esim. sivuutusetäisyyksien mittaus ja muuten vaan kohteiden tunnistus huonossa näkyvyydessä. Tutka on käyttökelpoinen laite. Sanoisin että taisi mies pelata kumisotaa merenkulun oppitunneilla.

    • Merikarhu

      Olen kanssasi hyvin samoilla linjoilla. Myös minua vituttaa kun muillakin on elektroniikka veneessä vaikkakin itselläni onkin hiukan parempaa laatua (lue kalliimpaa).

      • Chief Mate

        Olen pahoillani, jos sinua vituttaa. Ei tuollaisista asioista kannata olla kateellinen tai turhamainen. Ota rennosti ja nauti veneilystä. Se on hienoa hommaa.

    • Inssi

      Itselläni on 9,5m veneessä Raymarinen C80 sarjan plotteri/tutka ja katolla 2kw antenni. Tutkaa käytän useimmin niin, että tutkakuva on karttakuvan päällä. Primäärinä karttana on edessäni lisäksi paperikartta. Tutka tuo erään erittäin tärkeän lisän GPS:ään verrattuna. Plotterin karttatietohan tulee tietokoneen muistista eikä ulkomaailmasta. Tutkan kuva puolestaan tulee ulkomaailmasta eikä muistista, Niin kauan kuin nuo kaksi tietolähdettä käyvät yksiin voin olla varma tiedon oikeellisuudesta. Lisäksi saan tietenkin tietoa muista vesillä liikkujista. Tutkan taso on arvioitava rajoituksineen, mutta hyödytön se ei ole. Käyttö vaatii harjaantumista ja kaikki muoviputkiviitat eivät näy todellakaan, mutta kun tietoa saa monesta eri lähteestä ollaan aika varmalla pohjalla.

      • Jotkut vaarallisi

        Kyllä jotku tutkat ovat lähes vaarallisia. Itse jouduin vuosia sitten tilanteeseen, jossa olisin tarvinnut tutkakuvaa, mutta pesuvadin kokoisella antennilla varustettu laite antoi vain aaltovälkettä ja häiriötä. Syy oli melkoinen merenkäynti ja rullaus.
        Aiemmat kokemukseni olivat näteiltä ilmoilta, jolloin laite toimi kokoisekseen hyvin.
        Kokemukseni mukaan kolme- neljä jalkainen antenni antaa jo kovin hyvääkin kuvaa, mikäli laite muuten on asiallinen.
        "Pienvene tutkien", eli näiden pesuvadin kokoisten laitteiden hankinnassa tulee mielestäni muistaa, että huviveneilijä tarvitsisi itse asiassa paremmat laitteet kuin ammattilainen, pienemmän kokemuksenkin takia.
        Poikkeuksia toki on, veneilyä harrastaa varmaaan muutama Master Marinerkin, tai muuten kokenut ja osaava tutkan käyttäjä.

      • 17
        Jotkut vaarallisi kirjoitti:

        Kyllä jotku tutkat ovat lähes vaarallisia. Itse jouduin vuosia sitten tilanteeseen, jossa olisin tarvinnut tutkakuvaa, mutta pesuvadin kokoisella antennilla varustettu laite antoi vain aaltovälkettä ja häiriötä. Syy oli melkoinen merenkäynti ja rullaus.
        Aiemmat kokemukseni olivat näteiltä ilmoilta, jolloin laite toimi kokoisekseen hyvin.
        Kokemukseni mukaan kolme- neljä jalkainen antenni antaa jo kovin hyvääkin kuvaa, mikäli laite muuten on asiallinen.
        "Pienvene tutkien", eli näiden pesuvadin kokoisten laitteiden hankinnassa tulee mielestäni muistaa, että huviveneilijä tarvitsisi itse asiassa paremmat laitteet kuin ammattilainen, pienemmän kokemuksenkin takia.
        Poikkeuksia toki on, veneilyä harrastaa varmaaan muutama Master Marinerkin, tai muuten kokenut ja osaava tutkan käyttäjä.

        Itse huvivenetutkan käyttäjänä olen kyllä sillä kannalla, että jos olosuhteet ovat sellaiset, ettei tavallinen halpistutka ominaisuuksiltaan riitä, niin kipparilla on kädet täynnä muussa puuhassa kuin tutkan seuraamisessa!

    • Jotkut vaarallisia

      En tainnut painottaa tarpeeksi silloista tutkakuvan tarvetta.
      Kieltämättä säpinää riitti, mutta kohtuullinen, tai edes jonkintasoinen tutkakuva olisi ollut suureksi avuksi.
      Ennen kuin viisastellaan lähdöstä kovaan keliin, voin kertoa, että lähdin kohtuulliseen keliin, joka paheni. Joskus käy niinkin.
      Olen edelleen sitä mieltä, että ns. "huvivenetutkat " ovat vaarallisia jos luotetaan niiden toimivan kaikissa olosuhteissa.
      Lisäksi olen edelleen sitä mieltä, että mitä vähemm'än kokemusta ja osaamista, sitä parempi pitää tutkan olla, jos siihen luotetaan.

    • Perhepurjehtija

      Lueskeltuani ketjun läpi haluaisin minäkin lusikkaani vähän tähänkin soppaan kostuttaa...

      Ensimmäisenä tulee mieleen, että "Chief Mate" ei taida ottaa huomioon huviveneilyn ja ammattiliikenteen eroja. Se oli näköjään tuotu jo esiin, että huviveneen pysäyttämiseen tai sillä tehtävään väistöliikkeeseen tarvittava tila mitataan lähinnä metreissä, isolla kauppa-aluksella sadoissa metreissä ellei kilometreissä. Siten tarpeet ovat yksinkertaisempia.
      Mutta samaan asiaan liittyy toinenkin puoli: siellä kauppalaivan brygalla on yleensä erikseen ruorimies ja perämies (nimikkeestään huolimatta) voi keskittyä siihen tutkan käyttöön. Molemmin silmin, molemmin käsin ja lisäksi tukevammalla alustalla. Huviveneessä normaalikuvio on se, että sama henkilö ajaa venettä, tähystää ja "tutkailee". Ja saattaapa esim. hoidella purjeitakin vielä lisäksi. Tällöin monipuolisista ominaisuuksista on pelkästään haittaa! Esimerkiksi EBL:n tai VRM:n räpeltämiseen ei oikeastaan ole resursseja tällaisessa tilanteessa. Loppujen lopuksi tarkka suunta tai etäisyys ei ole kovin tärkeä; riittää, että tietää suunnilleen tuossa suunnassa olevan jotain isoa ja havaitsee, miten keskinäinen asema suurinpiirtein muuttuu; näiden tietojen varassa pystyy pysyttelemään poissa alta.

      Ylipäätään tutka ei mielestäni ole nykyaikana huviveneessä navigaatio- vaan tähystysväline. (Käytän nyt sanaa navigaatio pelkästään merkityksessä "paikanmääritys ja suunnistus", vaikka oikeastaan sillä voi kattaa myös kaiken muun aluksen ohjailuun ja kuljettamiseen liittyvän.) Se on "jatkosilmä" ja sitä käytetään tiiviisti plotterin/gps:n rinnalla. Esimerkiksi tuo kuvattu "ikkunat peittoon" -harjoittelumenetelmä taas tähtää nimenomaan navigaatioon pelkän tutkan varassa.

      Vielä kommentti tutkan päälläpitämisvaatimukseen: säännöt todella vaativat, että jos aluksessa on tutka, sitä on myös koko ajan käytettävä. Huviveneiden kannalta tällä ei kuitenkaan ole käytännössä merkitystä, koska niissä tutka tarjoaa lisäarvoa turvallisuuden kannalta vain harvinaisissa poikkeusolosuhteissa. Ja niissä (esim. sumussa) se onkin sitten korvaamaton! Toki laitetta pitää hyvissäkin olosuhteissa käyttää niin usein, että pysyy tuntuma tutkakuvan tulkintaan. Mutta ko. säännön perustarkoitushan ei ole tämä.

      Otan lopuksi vähän takaisin tuota äskeistä lausumaani, että sumussa tutka on korvaamaton. 10 vuotta sitten näin oli, mutta tänään AIS-vastaanotin tarjoaa ainakin uppoumanopeudella aivan yhtä hyvän vaihtoehdon. Lisäksi se on halvempi, kuluttaa vähemmän virtaa, on helpompi asentaa, vie vähemmän tilaa eikä tarvitse lupaa.

    • Yanmarilla

      Luettuani noita alkupään juttuja tuli mieleeni, että "Chief Mate" on erään "herran" sivupersoona aiemmilta vuosilta, hänen, joka on kaikkitietäväinen joka asiassa. Mutta aiheeseen, ite käytän läppäriä ja Sea Clearia, sumussa ja yöllä laitan tutkan(2kwRaymarine) päälle, jos tutkan näytöllä on jotain, joka poikkeaa läppärikartan kepeistä, on syytä olettaa, että joku muukin on liikenteessä. Kyllä 0,5 mpk:n skaala on ollut riittävä ja aika harvoin on näkyvyys alle 200m, siinä ehtii vielä väistämään hyvin, kun on tutkasta nähnyt jonkun tulevan ja on varautunut kohtaamiseen. Pimeällä ja sumussa on vain herkeämättä vahdattava laitteita ja eteenpäin. Autopilotista on verraton apu sumussa ajettaessa, jää ne mutkittelut pois.

      • Ray X.

        Muuten olen samaa mieltä, mutta AIS ei mielestäni ole yhtä hyvä vaihtoehto sumuajoon kuin tutka, sillä ei kaikilla sumussa liikkuvilla ole AIS-lähetintä. Pienempäänkin veneeseen osuminen tekee vahinkoa. Tutkalla on lisäksi muita käyttökelpoisia ominaisuuksia, mm etäisyydenmäärityksiin, suuntiman ottamisiin, rantojen/lahtien/salmien profiilien tunnistamiseen sekä raconin ja muident tutkarespondereiden hyödyntäminen.

      • Ihmettelijääääääääää
        Ray X. kirjoitti:

        Muuten olen samaa mieltä, mutta AIS ei mielestäni ole yhtä hyvä vaihtoehto sumuajoon kuin tutka, sillä ei kaikilla sumussa liikkuvilla ole AIS-lähetintä. Pienempäänkin veneeseen osuminen tekee vahinkoa. Tutkalla on lisäksi muita käyttökelpoisia ominaisuuksia, mm etäisyydenmäärityksiin, suuntiman ottamisiin, rantojen/lahtien/salmien profiilien tunnistamiseen sekä raconin ja muident tutkarespondereiden hyödyntäminen.

        Ei perkele, kuka pässi täällä pitää AISia tutkan "korvaajana" tai edes lähelläkään sitä !

        Itselläni on 4 kW avoantenni ja siinä plotteri perässä. Erittäin hyödyllinen peli. Jos tutkan ja AISn eroa ei tajua, niin...taisikohan olla joku trolli...

      • ei korvaa, mutta
        Ihmettelijääääääääää kirjoitti:

        Ei perkele, kuka pässi täällä pitää AISia tutkan "korvaajana" tai edes lähelläkään sitä !

        Itselläni on 4 kW avoantenni ja siinä plotteri perässä. Erittäin hyödyllinen peli. Jos tutkan ja AISn eroa ei tajua, niin...taisikohan olla joku trolli...

        Yhdeltä tärkeältä osalta AIS korvaa tutkan ja antaa jopa enemmän. Mutta aivan eri laitteita, voiko omenoilla korvat appelsiinit? Tutka on takuulla hyvä vehje, mutta ilmankin pärjään. Normaali hankintajärjestys on kuitenkin plotteri-AIS-tutka.

        Alla joku kertoi vakoilevansa kisoissa muiden menoa tutkalla. Siellä on muuten myös lähettävällä AISilla varustettuja veneitä nykyään mukana. Kun tietää, minkä veneen menoa seuraa, se kertoo enemmän.

      • Ihmettelijääääääääää
        ei korvaa, mutta kirjoitti:

        Yhdeltä tärkeältä osalta AIS korvaa tutkan ja antaa jopa enemmän. Mutta aivan eri laitteita, voiko omenoilla korvat appelsiinit? Tutka on takuulla hyvä vehje, mutta ilmankin pärjään. Normaali hankintajärjestys on kuitenkin plotteri-AIS-tutka.

        Alla joku kertoi vakoilevansa kisoissa muiden menoa tutkalla. Siellä on muuten myös lähettävällä AISilla varustettuja veneitä nykyään mukana. Kun tietää, minkä veneen menoa seuraa, se kertoo enemmän.

        Niin, hankintajärjetyshän näyttää olevan sama, kuin hinta, mutta siitä huolimatta AIS:n ja tutkan vertaaminen keskenään on ihan järjetöntä, koska kummatkin on kehitetty aivan omaa käyttötarkoitusta varten. Kuinka monella saarella, isolla karilla, viitalla, tms. on AIS-lähetin/vastaanotin ?

        Sumulla/-ssa kulkeminen AIS:n varassa on järjen köyhyyttä, varsinkin vilkkailla väylillä.

        Mutta jokainen taaplaa tyylillään...

      • taaplataan
        Ihmettelijääääääääää kirjoitti:

        Niin, hankintajärjetyshän näyttää olevan sama, kuin hinta, mutta siitä huolimatta AIS:n ja tutkan vertaaminen keskenään on ihan järjetöntä, koska kummatkin on kehitetty aivan omaa käyttötarkoitusta varten. Kuinka monella saarella, isolla karilla, viitalla, tms. on AIS-lähetin/vastaanotin ?

        Sumulla/-ssa kulkeminen AIS:n varassa on järjen köyhyyttä, varsinkin vilkkailla väylillä.

        Mutta jokainen taaplaa tyylillään...

        Moniko saari tai iso kari liikkuu yli kymmenen solmun vuhdilla? Paikallaan olevat näkee jo siitä plotteristakin ilman AISia. Sumussa on kuljettu iät ajat. Aikaisemmin vain kartan, kompassin ja kellon varassa. Jonkun verran järkeä siinä kyllä silloin vaadittiin.

      • Perhepurjehtija
        Ihmettelijääääääääää kirjoitti:

        Niin, hankintajärjetyshän näyttää olevan sama, kuin hinta, mutta siitä huolimatta AIS:n ja tutkan vertaaminen keskenään on ihan järjetöntä, koska kummatkin on kehitetty aivan omaa käyttötarkoitusta varten. Kuinka monella saarella, isolla karilla, viitalla, tms. on AIS-lähetin/vastaanotin ?

        Sumulla/-ssa kulkeminen AIS:n varassa on järjen köyhyyttä, varsinkin vilkkailla väylillä.

        Mutta jokainen taaplaa tyylillään...

        Olen aiemmin kirjoittanut tutkasta ja AIS:sta. Pitää todellakin huomata, että ne ovat eri laitteita. Ja juuri siitä seuraa se, että huviveneilijän tarpeisiin AIS on jokseenkin riittävä!
        Tutkaa voi käyttää kahteen asiaan: paikannukseen ja muiden liikkujien havaitsemiseen. Ensinmainittu tarve hoituu nykyaikana plotterin avulla huomattavan hyvällä tarkkuudella; navigointia varten tutka on siis jokseenkin tarpeeton ostos huviveneilijälle. Jälkimmäisessä taas AIS paljastaa ne, joista on huviveneilijälle eniten vaaraa, eli isot alukset, jotka eivät pysty väistämään kovin nopeasti. Kuten jo todettiin, saaret, isot karit, viitat jne. eivät aja päällesi.

      • eriävä mielipide
        Perhepurjehtija kirjoitti:

        Olen aiemmin kirjoittanut tutkasta ja AIS:sta. Pitää todellakin huomata, että ne ovat eri laitteita. Ja juuri siitä seuraa se, että huviveneilijän tarpeisiin AIS on jokseenkin riittävä!
        Tutkaa voi käyttää kahteen asiaan: paikannukseen ja muiden liikkujien havaitsemiseen. Ensinmainittu tarve hoituu nykyaikana plotterin avulla huomattavan hyvällä tarkkuudella; navigointia varten tutka on siis jokseenkin tarpeeton ostos huviveneilijälle. Jälkimmäisessä taas AIS paljastaa ne, joista on huviveneilijälle eniten vaaraa, eli isot alukset, jotka eivät pysty väistämään kovin nopeasti. Kuten jo todettiin, saaret, isot karit, viitat jne. eivät aja päällesi.

        Jaa-a. Itselläni on molemmat. Jos jommasta kummasta olisi nyt luovuttava, se olisi AIS eikä missään tapauksessa tutka.
        Siitäkin olen eri mieltä, että "AIS paljastaa ne, joista huviveneilijälle on eniten vaaraa". Tietenkin se näyttää vain ne alukset, joissa on AIS-lähetin. Tutka näyttää kaikki alukset ja paljon muutakin, mukaanlukien jopa tutkaheijastimella varustetut kalanpyydykset ja lähestyvät sadepilvet tai vaikkapa uudet merikerkit ja tuulivoimalat, jotka eivät näy päivittämättömässä plotterikartassa.
        Jos veneily on pääasiassa päivämatkoja saaristoväylillä, pärjää aivan hyvin ilman kumpaakin. Jos harrastaa ympärivuorokautisia avomerireissuja ja ulkomaille suuntautuvaa veneilyä, kannattaa harkita sekä tutkan että AIS:in hankkimista.

        Jos veneessä ei ole ennestään VHF:ää, AIS:lla varustettu DSC-VHF on hyvä ja on helposti asennettava laite. Ymmärtääkseni yhdistelmä on kustannuksia säästävä hankinta verrattuna erilliseen AIS:iin ja DSC-VHF:ään (oma yhdistelmälaitteeni maksoi 400 eur svb:stä ostettuna).

        Luulen, että ne, jotka eniten vastustavat tutkaa, eivät varmaankaan ole tottuneet sitä käyttämään.
        Se on totta, että tutkan hankintahinta on korkeampi kuin AIS:in ja asennuskin on työläämpi.

      • taaplataan
        eriävä mielipide kirjoitti:

        Jaa-a. Itselläni on molemmat. Jos jommasta kummasta olisi nyt luovuttava, se olisi AIS eikä missään tapauksessa tutka.
        Siitäkin olen eri mieltä, että "AIS paljastaa ne, joista huviveneilijälle on eniten vaaraa". Tietenkin se näyttää vain ne alukset, joissa on AIS-lähetin. Tutka näyttää kaikki alukset ja paljon muutakin, mukaanlukien jopa tutkaheijastimella varustetut kalanpyydykset ja lähestyvät sadepilvet tai vaikkapa uudet merikerkit ja tuulivoimalat, jotka eivät näy päivittämättömässä plotterikartassa.
        Jos veneily on pääasiassa päivämatkoja saaristoväylillä, pärjää aivan hyvin ilman kumpaakin. Jos harrastaa ympärivuorokautisia avomerireissuja ja ulkomaille suuntautuvaa veneilyä, kannattaa harkita sekä tutkan että AIS:in hankkimista.

        Jos veneessä ei ole ennestään VHF:ää, AIS:lla varustettu DSC-VHF on hyvä ja on helposti asennettava laite. Ymmärtääkseni yhdistelmä on kustannuksia säästävä hankinta verrattuna erilliseen AIS:iin ja DSC-VHF:ään (oma yhdistelmälaitteeni maksoi 400 eur svb:stä ostettuna).

        Luulen, että ne, jotka eniten vastustavat tutkaa, eivät varmaankaan ole tottuneet sitä käyttämään.
        Se on totta, että tutkan hankintahinta on korkeampi kuin AIS:in ja asennuskin on työläämpi.

        AIS-DSC-VHF:n sai Suomesta melkein satasen halvemmalla. Tutka maksaa enemmän, on työläämpi asentaa, syö enemmän sähköä ja vaatii paljon enemmän opettelua. Lisäksi vaatii vielä käyttötilanteessa enemmän huomiota.

        Varminta luonnollisesti, jos on sekä tutka että AIS, mutta kovin hyvin pärjää avomeren ylityksillä ja useimmilla saaristoväylilläkin ilman tutkaa. Sumussa olen liikkunut paljonkin, mutta käytännössä vain sellaisia aluksia on pitänyt tosissaan varoa, joissa AIS on pakollinen. Pyydyksiäkään ei juuri väylillä ole. Ja jos on, niissä vielä harvemmin on tutkaheijastimia, tyypillisesti se mehukattipullo.

        Jos se tutka minulla olisi, en tietenkään minäkään sitä pelkkään AISiin vaihtaisi.

      • +1 tutkalle
        ei korvaa, mutta kirjoitti:

        Yhdeltä tärkeältä osalta AIS korvaa tutkan ja antaa jopa enemmän. Mutta aivan eri laitteita, voiko omenoilla korvat appelsiinit? Tutka on takuulla hyvä vehje, mutta ilmankin pärjään. Normaali hankintajärjestys on kuitenkin plotteri-AIS-tutka.

        Alla joku kertoi vakoilevansa kisoissa muiden menoa tutkalla. Siellä on muuten myös lähettävällä AISilla varustettuja veneitä nykyään mukana. Kun tietää, minkä veneen menoa seuraa, se kertoo enemmän.

        Lähettävä AIS on harvinaisuus vielä meidän vesillämme. Eikä kukaan tosikilpailija näytä muille omaa vauhtiaan ja suuntaansa, jos ei ole pakko. Hyvin harvassa kilpailussa on selllainen pakko, varsinkaan kotikikahinoissa. Mm VOR:ssä oli lupa pistää AIS pimentoon aina välillä.

        AIS:n saa siis pois päältä, mutta purjeveneen häiveteknologia on vielä aika kaukana käytännön sovellutuksista. Tosin tutkan käyttö on tuollaisessa tilanteessa lähinnä ajanvietettä jos ei ole parempaakaan tekemistä.

      • Furuno
        taaplataan kirjoitti:

        AIS-DSC-VHF:n sai Suomesta melkein satasen halvemmalla. Tutka maksaa enemmän, on työläämpi asentaa, syö enemmän sähköä ja vaatii paljon enemmän opettelua. Lisäksi vaatii vielä käyttötilanteessa enemmän huomiota.

        Varminta luonnollisesti, jos on sekä tutka että AIS, mutta kovin hyvin pärjää avomeren ylityksillä ja useimmilla saaristoväylilläkin ilman tutkaa. Sumussa olen liikkunut paljonkin, mutta käytännössä vain sellaisia aluksia on pitänyt tosissaan varoa, joissa AIS on pakollinen. Pyydyksiäkään ei juuri väylillä ole. Ja jos on, niissä vielä harvemmin on tutkaheijastimia, tyypillisesti se mehukattipullo.

        Jos se tutka minulla olisi, en tietenkään minäkään sitä pelkkään AISiin vaihtaisi.

        Jokaista alusta on syytä varoa.

        En oikein ymmärrä tuota käyttötilanteen vaatimaa suurempaa huomiota? Ei tutkaa kaikenaikaa tarvitse säätää. Näkemys mennee tutkattomuuden - kokemuksen puutteen - syyksi.

        Teilläpä on fiksuja kalastajia. Täällä on viljalti pyydyksiä aivan väylissä kiinni. Ja ne pyydykset näkyvät tutkassa ilman heijastintakin. Ei tietenkään peninkulmien päästä, mutta jo muutaman kaapelinmitan päästä havaitut saa hyvin väistettyä.

      • mä näin
        +1 tutkalle kirjoitti:

        Lähettävä AIS on harvinaisuus vielä meidän vesillämme. Eikä kukaan tosikilpailija näytä muille omaa vauhtiaan ja suuntaansa, jos ei ole pakko. Hyvin harvassa kilpailussa on selllainen pakko, varsinkaan kotikikahinoissa. Mm VOR:ssä oli lupa pistää AIS pimentoon aina välillä.

        AIS:n saa siis pois päältä, mutta purjeveneen häiveteknologia on vielä aika kaukana käytännön sovellutuksista. Tosin tutkan käyttö on tuollaisessa tilanteessa lähinnä ajanvietettä jos ei ole parempaakaan tekemistä.

        Ei niitä AISeja monessa veneessä ole ja ne voi kytkimestä napsauttaa pois päältä. Silti esim. Suursaaren kierroksella niitä oli päällä. Kun pläkäpaikat piti kiertää, riitti ne muutamatkin kertomaan, missä tuulee, missä ei. Ja kyllä ne muutamat oli enempi tosikilpailijoita kuin turisteja siellä.

      • outoja uskomuksia
        Furuno kirjoitti:

        Jokaista alusta on syytä varoa.

        En oikein ymmärrä tuota käyttötilanteen vaatimaa suurempaa huomiota? Ei tutkaa kaikenaikaa tarvitse säätää. Näkemys mennee tutkattomuuden - kokemuksen puutteen - syyksi.

        Teilläpä on fiksuja kalastajia. Täällä on viljalti pyydyksiä aivan väylissä kiinni. Ja ne pyydykset näkyvät tutkassa ilman heijastintakin. Ei tietenkään peninkulmien päästä, mutta jo muutaman kaapelinmitan päästä havaitut saa hyvin väistettyä.

        "Sumussa olen liikkunut paljonkin, mutta käytännössä vain sellaisia aluksia on pitänyt tosissaan varoa, joissa AIS on pakollinen".

        Oletko oikeasti sitä mieltä, että vain AIS-lähettimillä varustettuja aluksia tarvitsee tosissaan varoa? Muista aluksistako ei ole vaaraa itsellesi eikä muille omasta kipostasi?
        Ilmeisesti et myöskään ole koskaan saanut kalastusvälineiden köysiä tai verkkoja potkuriisi?
        Siinä tietysti olet oikeassa, että kaikissa pyydyksissä ei ole tutkaheijastinta (jolloin ne ehkä näkyvät tutkassa vasta lähietäisyydeltä). Jos liikut Itämeren eteläosissa, huomaat pyydyksissä olevan tutkaheijastimia ja pyydyksiä on aika paljon esim. Hanö buktenilla ja Bornholmin ympärillä. Ne erottuvat tutkassa jo kaukaa (ja laukaisevat tutkahälytyksen - jos olet laittanut hälytyksen päälle niinkuin yöpurjehduksissa kannattaa tehdä).

      • taaplaaja
        outoja uskomuksia kirjoitti:

        "Sumussa olen liikkunut paljonkin, mutta käytännössä vain sellaisia aluksia on pitänyt tosissaan varoa, joissa AIS on pakollinen".

        Oletko oikeasti sitä mieltä, että vain AIS-lähettimillä varustettuja aluksia tarvitsee tosissaan varoa? Muista aluksistako ei ole vaaraa itsellesi eikä muille omasta kipostasi?
        Ilmeisesti et myöskään ole koskaan saanut kalastusvälineiden köysiä tai verkkoja potkuriisi?
        Siinä tietysti olet oikeassa, että kaikissa pyydyksissä ei ole tutkaheijastinta (jolloin ne ehkä näkyvät tutkassa vasta lähietäisyydeltä). Jos liikut Itämeren eteläosissa, huomaat pyydyksissä olevan tutkaheijastimia ja pyydyksiä on aika paljon esim. Hanö buktenilla ja Bornholmin ympärillä. Ne erottuvat tutkassa jo kaukaa (ja laukaisevat tutkahälytyksen - jos olet laittanut hälytyksen päälle niinkuin yöpurjehduksissa kannattaa tehdä).

        Olenkohan ikinä niin sankkaa sumua nähnytkään, ettei näkyvyyttä olisi sen vertaa, ettei olisi tilaa väistää toista samoilla nopeuksilla liikkuvaa venekokoluokan alusta. Veneen mitta riittää minulle. No, olen kyllä nähnyt keulankin katoavan sumuun, mutta silloin nopeudetkin putoavat entisestään. Tietenkin kaikkia veneitä pitää tosissaan varoa, mutta kun nopeudet putoavat sumun tihenemisen myötä, on enää omaisuus vaarassa, vain laivojen kanssa menee henki. Jos taas joku kahjo tulee suurella nopeudella päin, voin tutkalla vain todeta, että kohta rytisee, mutta pakoon en pääse.

        Hanön ja Bornholmin pyydyksetkin olen nähnyt. Niiden seassa puikkelehtiminen on ollut päivänvalossakin vaikeaa, vaikka näkee, mihin päin pyydys merkistä lähtee. Tutkan varassa en lähtisi niitä arvailemaan. Tai löytämään köliini sitä pyydystä, jossa ei sitä heijastinta sitten ollutkaan.

        Tottakai tutkan kanssa on parempi kuin ilman tutkaa, sehän on tässä todettu jo ainakin kymmenen kertaa. Minulle vain parannus ei ole enää niin merkittävä, että tutkan hankkisin. Siitä olisi minulle myös muuta haittaa kuin taloudellista.

      • Perhepurjehtija
        outoja uskomuksia kirjoitti:

        "Sumussa olen liikkunut paljonkin, mutta käytännössä vain sellaisia aluksia on pitänyt tosissaan varoa, joissa AIS on pakollinen".

        Oletko oikeasti sitä mieltä, että vain AIS-lähettimillä varustettuja aluksia tarvitsee tosissaan varoa? Muista aluksistako ei ole vaaraa itsellesi eikä muille omasta kipostasi?
        Ilmeisesti et myöskään ole koskaan saanut kalastusvälineiden köysiä tai verkkoja potkuriisi?
        Siinä tietysti olet oikeassa, että kaikissa pyydyksissä ei ole tutkaheijastinta (jolloin ne ehkä näkyvät tutkassa vasta lähietäisyydeltä). Jos liikut Itämeren eteläosissa, huomaat pyydyksissä olevan tutkaheijastimia ja pyydyksiä on aika paljon esim. Hanö buktenilla ja Bornholmin ympärillä. Ne erottuvat tutkassa jo kaukaa (ja laukaisevat tutkahälytyksen - jos olet laittanut hälytyksen päälle niinkuin yöpurjehduksissa kannattaa tehdä).

        Olen täsmälleen samaa mieltä tuon "taaplaajan" kanssa: tutka antaa nykyaikana merkittävää turvallisuuslisäarvoa nimenomaan isojen laivojen suhteen ja siinä asiassa AIS ajaa hyvin pitkälle ellei suorastaan kokonaan saman asian. Pienempien kanssa pärjää ns. perinteisin menetelmin, koska niille, samoin kuin itsellenikin riittää väistöön hyvin pieni tila.
        Pyydysten suhteen taas on hulluutta luottaa siihen, että ne on kaikki merkitty tutkaheijastimella. Eikä ainakaan huvivenetutka lainkaan välttämättä saa poimittua normaalia pyydysmerkkiä. Ne kepithän on usein ohuempia kuin putkimaiset tutkaheijastimet, joiden näkyvyys tutkassa on monissa testeissä todettu heikoksi tai olemattomaksi! Sellaisilla vesillä, joilla jo valmiiksi tiedetään olevan pyydyksiä, eritoten tiuhassa, ei pidä liikkua pimeällä tai sumussa.

      • 17
        Perhepurjehtija kirjoitti:

        Olen täsmälleen samaa mieltä tuon "taaplaajan" kanssa: tutka antaa nykyaikana merkittävää turvallisuuslisäarvoa nimenomaan isojen laivojen suhteen ja siinä asiassa AIS ajaa hyvin pitkälle ellei suorastaan kokonaan saman asian. Pienempien kanssa pärjää ns. perinteisin menetelmin, koska niille, samoin kuin itsellenikin riittää väistöön hyvin pieni tila.
        Pyydysten suhteen taas on hulluutta luottaa siihen, että ne on kaikki merkitty tutkaheijastimella. Eikä ainakaan huvivenetutka lainkaan välttämättä saa poimittua normaalia pyydysmerkkiä. Ne kepithän on usein ohuempia kuin putkimaiset tutkaheijastimet, joiden näkyvyys tutkassa on monissa testeissä todettu heikoksi tai olemattomaksi! Sellaisilla vesillä, joilla jo valmiiksi tiedetään olevan pyydyksiä, eritoten tiuhassa, ei pidä liikkua pimeällä tai sumussa.

        Hyvä Taaplaaja.

        Minun tutkani on sivistymätön ja lukutaidoton. Ei tiedä mainitsemistasi monista testeistä tuon taivaallista. Osaa vain näyttää ne pienetkin kepakot, jotka mehupurkkien kanssa vesissä kelluvat. Ei kaukaa, mutta näyttääpä kuitenkin.

      • 17
        17 kirjoitti:

        Hyvä Taaplaaja.

        Minun tutkani on sivistymätön ja lukutaidoton. Ei tiedä mainitsemistasi monista testeistä tuon taivaallista. Osaa vain näyttää ne pienetkin kepakot, jotka mehupurkkien kanssa vesissä kelluvat. Ei kaukaa, mutta näyttääpä kuitenkin.

        Jaahas, ja sitten onkin itse lukutaidoton. Perhepurjehtiahan se testeihin vetosi, ei Taaplaaja. Pahoittelut lukutaidottomuudestani.

      • tästä kuulin
        Furuno kirjoitti:

        Jokaista alusta on syytä varoa.

        En oikein ymmärrä tuota käyttötilanteen vaatimaa suurempaa huomiota? Ei tutkaa kaikenaikaa tarvitse säätää. Näkemys mennee tutkattomuuden - kokemuksen puutteen - syyksi.

        Teilläpä on fiksuja kalastajia. Täällä on viljalti pyydyksiä aivan väylissä kiinni. Ja ne pyydykset näkyvät tutkassa ilman heijastintakin. Ei tietenkään peninkulmien päästä, mutta jo muutaman kaapelinmitan päästä havaitut saa hyvin väistettyä.

        Juttelin viikonloppuna kaverin kanssa, jolla on nyt kaksi kautta ollut veneessä tutka. Hän omakohtaisena kokemuksena sanoi sen vaativan käytännössä yhden miehistönjäsenen jatkuvan seuraamisen ja toisaalta kuulemma (ja jonkun tutkimuksenkin mukaan) puoli tuntia kerrallaan on suunnilleen max aika. Laajin kokemus taitaa olla lennojohtajilta peräisin.

        Vaikka noita vaatimuksia kokemuksen mukaan saisi pudotettua kymmenesosaan, jää silti se "käyttötilanteen vaatima suurempi huomio" olemaan.

      • jutut on juttuja
        tästä kuulin kirjoitti:

        Juttelin viikonloppuna kaverin kanssa, jolla on nyt kaksi kautta ollut veneessä tutka. Hän omakohtaisena kokemuksena sanoi sen vaativan käytännössä yhden miehistönjäsenen jatkuvan seuraamisen ja toisaalta kuulemma (ja jonkun tutkimuksenkin mukaan) puoli tuntia kerrallaan on suunnilleen max aika. Laajin kokemus taitaa olla lennojohtajilta peräisin.

        Vaikka noita vaatimuksia kokemuksen mukaan saisi pudotettua kymmenesosaan, jää silti se "käyttötilanteen vaatima suurempi huomio" olemaan.

        Minulla on tutka ollut veneissäni yli 10 vuotta. Seilaan paljon yksin. En ymmärrä nimimerkki "tästä kuulin" juttua ollenkaan. Olisiko tuo tarina tutkaruutuun tuijottelusta puolen tunnin tutkavuoroin tarkoittanut jotain erikoistilannetta sumussa tai vilkkaiden laivaväylien ylityksillä tms?
        Minusta tutka on verraton apu myös soolo-purjehduksilla ja varsinkin yön aikana. Pidän tutkahälytystä päällä. Hälytysääni kyllä ilmoittaa, jos joku kohde ilmaantuu hälytysrajan sisäpuolelle. Ei sitä tyhjää tutkaruutua tarvitse tuijotella.
        Erityisen suuri apu tutkasta on yöllisessä sumussa (joku väitti, että sumusta ilmaantuvan aluksen pystyy aina väistämään ilman tutkaakin - itse en olisi ollenkaan varma).

      • P.purjehtijan luulot
        Perhepurjehtija kirjoitti:

        Olen täsmälleen samaa mieltä tuon "taaplaajan" kanssa: tutka antaa nykyaikana merkittävää turvallisuuslisäarvoa nimenomaan isojen laivojen suhteen ja siinä asiassa AIS ajaa hyvin pitkälle ellei suorastaan kokonaan saman asian. Pienempien kanssa pärjää ns. perinteisin menetelmin, koska niille, samoin kuin itsellenikin riittää väistöön hyvin pieni tila.
        Pyydysten suhteen taas on hulluutta luottaa siihen, että ne on kaikki merkitty tutkaheijastimella. Eikä ainakaan huvivenetutka lainkaan välttämättä saa poimittua normaalia pyydysmerkkiä. Ne kepithän on usein ohuempia kuin putkimaiset tutkaheijastimet, joiden näkyvyys tutkassa on monissa testeissä todettu heikoksi tai olemattomaksi! Sellaisilla vesillä, joilla jo valmiiksi tiedetään olevan pyydyksiä, eritoten tiuhassa, ei pidä liikkua pimeällä tai sumussa.

        Mitenkähän "Perhepurjehtija" ylittää meriä? Ottaa purjeet yöksi alas ja ajelehtii? Entä sumun yllättäessä? "...ei pidä liikkua pimeällä eikä sumussa". Taitaa olla tietämys avomeren kalastusmerkeistäkin olla hukassa, kun alkoi kertoa putkimaisista tutkaheijastimista.
        Se, että venetarvikeliikkeiden kaupittelemat Mobrit ja muut putkiheijastimet ovat veneiden tutkaheijastimiksi ala-arvoisia on vähän eri asia kuin kalastusmerkkien tai muiden kohteiden erottuminen tutkassa. "The marine electrical and electronic bible" niminen kirja lienee monille tuttu. Se toteaa Mobrista osuvasti: "dosn´t do anything".
        Ilmeisesti P.purjehtijan yöpurjehdus- ja sumukokemus on jäänyt minimaaliseksi muutenkin. Itse olen sitä mieltä, että esim. soutuvene olisi ilman tutkaa jäänyt huomaamatta. Onneksi sekin näkyi tutkassa. Kyllä ihmishenkiä voi olla vaarassa, vaikka törmäys tapahtuisi muun aluksen kuin ison laivan kanssa.

      • Perhepurjehtija
        P.purjehtijan luulot kirjoitti:

        Mitenkähän "Perhepurjehtija" ylittää meriä? Ottaa purjeet yöksi alas ja ajelehtii? Entä sumun yllättäessä? "...ei pidä liikkua pimeällä eikä sumussa". Taitaa olla tietämys avomeren kalastusmerkeistäkin olla hukassa, kun alkoi kertoa putkimaisista tutkaheijastimista.
        Se, että venetarvikeliikkeiden kaupittelemat Mobrit ja muut putkiheijastimet ovat veneiden tutkaheijastimiksi ala-arvoisia on vähän eri asia kuin kalastusmerkkien tai muiden kohteiden erottuminen tutkassa. "The marine electrical and electronic bible" niminen kirja lienee monille tuttu. Se toteaa Mobrista osuvasti: "dosn´t do anything".
        Ilmeisesti P.purjehtijan yöpurjehdus- ja sumukokemus on jäänyt minimaaliseksi muutenkin. Itse olen sitä mieltä, että esim. soutuvene olisi ilman tutkaa jäänyt huomaamatta. Onneksi sekin näkyi tutkassa. Kyllä ihmishenkiä voi olla vaarassa, vaikka törmäys tapahtuisi muun aluksen kuin ison laivan kanssa.

        Olipa aivan harvinaisen epärehellinen tuo tapasi lainata tekstiäni ja jättää pois virkkeen alkuosa: "Sellaisilla vesillä, joilla jo valmiiksi tiedetään olevan pyydyksiä, eritoten tiuhassa..."

        Avomerellä nyt ei yleensä pyydyksiä juuri olekaan, rannikon tuntumaan ja saaristoon ne sijoitetaan. Mutta mitä nyt olen esim. Suomenlahdella nähnyt niitä vähän loitompana rannasta, niin ei siellä sen kummempia merkkejä näy käytettävän kuin muuallakaan: keppi ja lippu. Niiden näkyvyys tutkassa on heiveröinen. Tutkamaalien näkyvyys riippuu melko monesta asiasta, mm:
        -tutkan erottelukyky
        -maalin koko (tutkan lähetehän on aaltoliikettä ja ohut kohde voi jäädä aallon "väliin")
        -maalin muoto, ts. löytyykö riittävän kohtisuoraa pintaa, josta impulssi heijastuu takaisin (sinällään aika sama asia kuin edellisessä)
        -maalin materiaali (erityisesti tiheys)
        -häiriötekijät, kuten aaltovälke ja sade.

        Eivät ne pyydysmerkit ole oikein minkään noista kannalta kovin optimaalisia. Se Mobrin kelvottomuus johtuu lähtökohtaisesti aivan samasta syystä kuin ohuiden keppien näkymättömyys. Varmaan paremminkin näkyviä pyydysmerkkejä on, mutta ei siihen voi luottaa.

        Eipä soutuvenekään välttämättä erotu tutkassa. Toisaalta sillä taas ei ole ihan hirveästi väliä, koska nopeudet ovat pieniä. Aika harvassa ovat ne sumut, joissa ei edes 20-30 metriä näe eikä reagointiaika riittäisi väistöihin. Toisaalta kyllä jokaisella on myös vastuu omasta turvallisuudestaan; koskee myös sitä, joka on lähtenyt soutuveneellä sumuun.

      • Perhepurjehtija
        tästä kuulin kirjoitti:

        Juttelin viikonloppuna kaverin kanssa, jolla on nyt kaksi kautta ollut veneessä tutka. Hän omakohtaisena kokemuksena sanoi sen vaativan käytännössä yhden miehistönjäsenen jatkuvan seuraamisen ja toisaalta kuulemma (ja jonkun tutkimuksenkin mukaan) puoli tuntia kerrallaan on suunnilleen max aika. Laajin kokemus taitaa olla lennojohtajilta peräisin.

        Vaikka noita vaatimuksia kokemuksen mukaan saisi pudotettua kymmenesosaan, jää silti se "käyttötilanteen vaatima suurempi huomio" olemaan.

        Hiukan tuntuu kummalliselta tuo kertomasi, tai siis kaverisi kertoma. Tietysti purjeveneessä on usein se ongelma, että tutkan näyttö on sisätiloissa (plotterin kanssa samassa näytössä se on vasta suhteellisen uusissa laitteissa) ja silloin pitäisi olla sille erikseen tähystäjän. Ainakin joidenkin laitteiden hälytysäänikin on sen verran mieto, ettei sitä välttämättä ruorin taa sieltä sisältä kuule, etenkään, jos sattuu olemaan koneajo-olosuhteet.
        Mutta jos näyttö on ruorimiehen näkökentässä, niin ei silloin mielestäni ole ongelmaa. Melko nopeat ja lyhyet vilkaisut näytölle riittävät. Minulla oli tutka aikoinaan moottoriveneessä ja se oli sijoitettu nimenomaan kuljettajan eteen. Ei ollut mikään ongelma kyetä sitä seuraamaan riittävästi ajamisen ja kartanluvunkin ohella.

      • kerran vielä tutka!
        Perhepurjehtija kirjoitti:

        Olipa aivan harvinaisen epärehellinen tuo tapasi lainata tekstiäni ja jättää pois virkkeen alkuosa: "Sellaisilla vesillä, joilla jo valmiiksi tiedetään olevan pyydyksiä, eritoten tiuhassa..."

        Avomerellä nyt ei yleensä pyydyksiä juuri olekaan, rannikon tuntumaan ja saaristoon ne sijoitetaan. Mutta mitä nyt olen esim. Suomenlahdella nähnyt niitä vähän loitompana rannasta, niin ei siellä sen kummempia merkkejä näy käytettävän kuin muuallakaan: keppi ja lippu. Niiden näkyvyys tutkassa on heiveröinen. Tutkamaalien näkyvyys riippuu melko monesta asiasta, mm:
        -tutkan erottelukyky
        -maalin koko (tutkan lähetehän on aaltoliikettä ja ohut kohde voi jäädä aallon "väliin")
        -maalin muoto, ts. löytyykö riittävän kohtisuoraa pintaa, josta impulssi heijastuu takaisin (sinällään aika sama asia kuin edellisessä)
        -maalin materiaali (erityisesti tiheys)
        -häiriötekijät, kuten aaltovälke ja sade.

        Eivät ne pyydysmerkit ole oikein minkään noista kannalta kovin optimaalisia. Se Mobrin kelvottomuus johtuu lähtökohtaisesti aivan samasta syystä kuin ohuiden keppien näkymättömyys. Varmaan paremminkin näkyviä pyydysmerkkejä on, mutta ei siihen voi luottaa.

        Eipä soutuvenekään välttämättä erotu tutkassa. Toisaalta sillä taas ei ole ihan hirveästi väliä, koska nopeudet ovat pieniä. Aika harvassa ovat ne sumut, joissa ei edes 20-30 metriä näe eikä reagointiaika riittäisi väistöihin. Toisaalta kyllä jokaisella on myös vastuu omasta turvallisuudestaan; koskee myös sitä, joka on lähtenyt soutuveneellä sumuun.

        Sinä "perhepurjehtija" ryhdyit syyttelemään epärehellisyydestä.
        - Tekstisi siteeraamisessa poimin vain sen oleellisimman osan, joka mielestäni oli suoranaista höpötystä. Pitkän virkkeesi alun korvasin pisteillä (etkö hoksannut?)
        - Uusi viestisi osoittaa yhä selvemmin, ettet taida koskaan purjehtia Suomenlahtea tai Saaristomerta kauempana: "Avomerellä nyt ei yleensä pyydyksiä juuri olekaan, rannikon tuntumaan ja saaristoon ne sijoitetaan". Otan esimerkin. Olet matkalla Köpikseen ja suuntaat Utlänganin eteläkärjen sivuutettuasi lyhintä reittiä Sandhammarenia ja Skånen etälärannikkoa kohti. Kohtaat yleensä kymmenkunta kalanpyydyksen merkkiä avomerellä (Hanö Bukten on n. 60 mpk avomerta Utklippanilta Sandhammarenin eteläviitalle). Päiväsaikaan näet niiden lippumerkit, yön pimeydessä havaitset ne ainoastaan tutkassa. Jos taas olet purjehtimassa Kalmarsundista Saksaa kohti, sinun kannattaa varoa pyydyksiä Christiansön ja Bornholmin lähistöllä. Kalanpyydyksiä ei tietenkään ole laivaväylillä, mutta laivaväyliä kannattaa välttää. Muualla avomerellä on monenlaisia kalastusvälineitä. Voit saada köysiä tai verkkoja peräsimeesi tai potkuriisi, ellet viitsi/näe väistellä pyydysten merkkejä. Niissä on tutkaheijastin, mutta ei yleensä valomerkkiä.
        - Sumupäivät ovat suht harvinaisia omilla vesialueillamme, mutta tavallisempia vaikkapa Etelä-Itämerellä Pohjanmeren alueesta nyt puhumattakaan. On aivan turha vähätellä tiheän sumun harvinaisuutta ja uskotella reagointiajan riittävän väistämisiin. (Etkö muuten käytä autopilottia avomerellä öisin tai sumussa?).
        - Yrititkö kompensoida käytännön kokemuksen puuttumistasi luettelemalla yleistietoutta tutkamaaleista? Mobri-tyyppisten heijastimien heikko teho johtuu niiden liian pienestä heijastuspinnasta. Tietääkseni ne eivät täytä IMO:n määrittämää standardia eivätkä myöskään RORC:n vaatimusta, jonka mukaan tutkaheijastimen olisi vastattava 10 m2 heijastuspintaa. Kalanpyydyksen merkiksi ne kyllä riittäisivät, vaikka ovatkin purjeveneen turvavarusteeksi turhan heikkotehoisia.
        - Silloin kun pikkuveneen kohtaaminen voi yllättää sumussa, on yleensä tyyntä eikä tutkassa ole niiden näkymistä estävää aaltovälkettä. Hanki tutka ja hämmästy! Oli tarpeetonta selittää soutuveneen vastuuta. Sekin voi joutua sumun yllättämäksi vaikkapa verkkoja kokiessaan tai on sumussa eksynyt veneväylälle. Yöpurjehduksilla, jos niitä joskus teet, tulet huomaamaan myös puutteellisia kulkuvaloja. Joskus saatat kohdata pimeän veneen. Tutka helpottaa näköhavaintojen tekemistä. Kun tutka on hälyyttänyt, vahti osaa tähyillä oikeaan suuntaan.

      • Aidantakaakatselija_
        kerran vielä tutka! kirjoitti:

        Sinä "perhepurjehtija" ryhdyit syyttelemään epärehellisyydestä.
        - Tekstisi siteeraamisessa poimin vain sen oleellisimman osan, joka mielestäni oli suoranaista höpötystä. Pitkän virkkeesi alun korvasin pisteillä (etkö hoksannut?)
        - Uusi viestisi osoittaa yhä selvemmin, ettet taida koskaan purjehtia Suomenlahtea tai Saaristomerta kauempana: "Avomerellä nyt ei yleensä pyydyksiä juuri olekaan, rannikon tuntumaan ja saaristoon ne sijoitetaan". Otan esimerkin. Olet matkalla Köpikseen ja suuntaat Utlänganin eteläkärjen sivuutettuasi lyhintä reittiä Sandhammarenia ja Skånen etälärannikkoa kohti. Kohtaat yleensä kymmenkunta kalanpyydyksen merkkiä avomerellä (Hanö Bukten on n. 60 mpk avomerta Utklippanilta Sandhammarenin eteläviitalle). Päiväsaikaan näet niiden lippumerkit, yön pimeydessä havaitset ne ainoastaan tutkassa. Jos taas olet purjehtimassa Kalmarsundista Saksaa kohti, sinun kannattaa varoa pyydyksiä Christiansön ja Bornholmin lähistöllä. Kalanpyydyksiä ei tietenkään ole laivaväylillä, mutta laivaväyliä kannattaa välttää. Muualla avomerellä on monenlaisia kalastusvälineitä. Voit saada köysiä tai verkkoja peräsimeesi tai potkuriisi, ellet viitsi/näe väistellä pyydysten merkkejä. Niissä on tutkaheijastin, mutta ei yleensä valomerkkiä.
        - Sumupäivät ovat suht harvinaisia omilla vesialueillamme, mutta tavallisempia vaikkapa Etelä-Itämerellä Pohjanmeren alueesta nyt puhumattakaan. On aivan turha vähätellä tiheän sumun harvinaisuutta ja uskotella reagointiajan riittävän väistämisiin. (Etkö muuten käytä autopilottia avomerellä öisin tai sumussa?).
        - Yrititkö kompensoida käytännön kokemuksen puuttumistasi luettelemalla yleistietoutta tutkamaaleista? Mobri-tyyppisten heijastimien heikko teho johtuu niiden liian pienestä heijastuspinnasta. Tietääkseni ne eivät täytä IMO:n määrittämää standardia eivätkä myöskään RORC:n vaatimusta, jonka mukaan tutkaheijastimen olisi vastattava 10 m2 heijastuspintaa. Kalanpyydyksen merkiksi ne kyllä riittäisivät, vaikka ovatkin purjeveneen turvavarusteeksi turhan heikkotehoisia.
        - Silloin kun pikkuveneen kohtaaminen voi yllättää sumussa, on yleensä tyyntä eikä tutkassa ole niiden näkymistä estävää aaltovälkettä. Hanki tutka ja hämmästy! Oli tarpeetonta selittää soutuveneen vastuuta. Sekin voi joutua sumun yllättämäksi vaikkapa verkkoja kokiessaan tai on sumussa eksynyt veneväylälle. Yöpurjehduksilla, jos niitä joskus teet, tulet huomaamaan myös puutteellisia kulkuvaloja. Joskus saatat kohdata pimeän veneen. Tutka helpottaa näköhavaintojen tekemistä. Kun tutka on hälyyttänyt, vahti osaa tähyillä oikeaan suuntaan.

        Odotellessamme Perhepurjehtijan vastausta huutelen keskusteluun naapuripöydästä.

        1) Suomalaisista veneilijöistä ja veneistä, laskettiinpa millä kriteereillä tahansa, häviävän pieni osa käy ikinä veneellään edes Gotlannissa saakka saati etelämpänä. Joku "Hanö Bukten" on siis aika säälittävä peruste, kun keskustellaan, millaista varustusta suomalaisessa veneessä kannattaisi olla.

        2) Jos soutuvene on avomerellä ylipäätään saatika sumussa, niin sellainen idiootti on kyllä ansainnutkin kuoleman kylmään veteen.

      • säälittävä asenne
        Aidantakaakatselija_ kirjoitti:

        Odotellessamme Perhepurjehtijan vastausta huutelen keskusteluun naapuripöydästä.

        1) Suomalaisista veneilijöistä ja veneistä, laskettiinpa millä kriteereillä tahansa, häviävän pieni osa käy ikinä veneellään edes Gotlannissa saakka saati etelämpänä. Joku "Hanö Bukten" on siis aika säälittävä peruste, kun keskustellaan, millaista varustusta suomalaisessa veneessä kannattaisi olla.

        2) Jos soutuvene on avomerellä ylipäätään saatika sumussa, niin sellainen idiootti on kyllä ansainnutkin kuoleman kylmään veteen.

        Minäkin huutelen pari kommenttia Aidantakaakatselija_lle:

        1) Mikä mahtaa olla rekisteröintipakon alaisten veneiden lukumäärä Suomessa ja mikä on tutkien prosentuaalinen osuus niistä?

        Luulen, että tämäkin luku osoittaisi, että on "säälittävää" keskustella tutkan tarpeellisuudesta lähivesillä liikkuvien veneiden varusteena. Sanoisin pikemminkin, että tutka on vain lähivesillä liikkuville jokseenkin tarpeeton varuste.

        Tutka on sen sijaan hyödyllinen varuste niille harvoille (?), jotka liikkuvat lähirantoja kauempana. Omien havaintojeni mukaan Itämeren ylittäjiäkin sentään näkee joka kesä. En sanoisi määrää "häviävän pieneksi".

        2) Soutuveneellä sumuun joutuva on siis mielestäsi "sellainen idiootti on kyllä ansainnutkin kuoleman kylmään veteen". Minusta asenteesi on idioottimainen!

      • Perhepurjehtija
        kerran vielä tutka! kirjoitti:

        Sinä "perhepurjehtija" ryhdyit syyttelemään epärehellisyydestä.
        - Tekstisi siteeraamisessa poimin vain sen oleellisimman osan, joka mielestäni oli suoranaista höpötystä. Pitkän virkkeesi alun korvasin pisteillä (etkö hoksannut?)
        - Uusi viestisi osoittaa yhä selvemmin, ettet taida koskaan purjehtia Suomenlahtea tai Saaristomerta kauempana: "Avomerellä nyt ei yleensä pyydyksiä juuri olekaan, rannikon tuntumaan ja saaristoon ne sijoitetaan". Otan esimerkin. Olet matkalla Köpikseen ja suuntaat Utlänganin eteläkärjen sivuutettuasi lyhintä reittiä Sandhammarenia ja Skånen etälärannikkoa kohti. Kohtaat yleensä kymmenkunta kalanpyydyksen merkkiä avomerellä (Hanö Bukten on n. 60 mpk avomerta Utklippanilta Sandhammarenin eteläviitalle). Päiväsaikaan näet niiden lippumerkit, yön pimeydessä havaitset ne ainoastaan tutkassa. Jos taas olet purjehtimassa Kalmarsundista Saksaa kohti, sinun kannattaa varoa pyydyksiä Christiansön ja Bornholmin lähistöllä. Kalanpyydyksiä ei tietenkään ole laivaväylillä, mutta laivaväyliä kannattaa välttää. Muualla avomerellä on monenlaisia kalastusvälineitä. Voit saada köysiä tai verkkoja peräsimeesi tai potkuriisi, ellet viitsi/näe väistellä pyydysten merkkejä. Niissä on tutkaheijastin, mutta ei yleensä valomerkkiä.
        - Sumupäivät ovat suht harvinaisia omilla vesialueillamme, mutta tavallisempia vaikkapa Etelä-Itämerellä Pohjanmeren alueesta nyt puhumattakaan. On aivan turha vähätellä tiheän sumun harvinaisuutta ja uskotella reagointiajan riittävän väistämisiin. (Etkö muuten käytä autopilottia avomerellä öisin tai sumussa?).
        - Yrititkö kompensoida käytännön kokemuksen puuttumistasi luettelemalla yleistietoutta tutkamaaleista? Mobri-tyyppisten heijastimien heikko teho johtuu niiden liian pienestä heijastuspinnasta. Tietääkseni ne eivät täytä IMO:n määrittämää standardia eivätkä myöskään RORC:n vaatimusta, jonka mukaan tutkaheijastimen olisi vastattava 10 m2 heijastuspintaa. Kalanpyydyksen merkiksi ne kyllä riittäisivät, vaikka ovatkin purjeveneen turvavarusteeksi turhan heikkotehoisia.
        - Silloin kun pikkuveneen kohtaaminen voi yllättää sumussa, on yleensä tyyntä eikä tutkassa ole niiden näkymistä estävää aaltovälkettä. Hanki tutka ja hämmästy! Oli tarpeetonta selittää soutuveneen vastuuta. Sekin voi joutua sumun yllättämäksi vaikkapa verkkoja kokiessaan tai on sumussa eksynyt veneväylälle. Yöpurjehduksilla, jos niitä joskus teet, tulet huomaamaan myös puutteellisia kulkuvaloja. Joskus saatat kohdata pimeän veneen. Tutka helpottaa näköhavaintojen tekemistä. Kun tutka on hälyyttänyt, vahti osaa tähyillä oikeaan suuntaan.

        Syytän sinua edelleenkin epärehellisyydestä. Väitit minun vastustaneen liikkumista avomerellä AINA pimeässä tai sumussa, kun kysymys oli liikkumisesta alueilla, jotka tietää poikkeuksellisen riskaabeleiksi. Uskosi siihen, että pyydyksissä on aina tutkaheijastin, on puolestaan lähinnä liikuttava.

        Soutuveneellä ei ole asiaa avomerelle. Sellaiseen typeryyteen syyllistyvä vastatkoon itse seurauksista.

        Vaikka onkin aina mielenkiintoista lukea muillakin alueilla kuin suomalaisten tavanomaisilla veneilyvesillä liikkuneiden kokemuksia, niin olen täysin samaa mieltä noiden kärkevämmin ilmaistujen mielipiteiden kanssa: suomalaisella veneilyfoorumilla on luontaisena oletusarvona, että puhutaan veneilystä niillä vesillä, joilla lähes kaikki suomalaisten veneily, myös matkaveneily, tapahtuu. Siksi jo Itämeren eteläosan olosuhteet, Pohjanmerestä ja kaukaisemmista vesialueista puhumattakaan, ovat aivan yhtä merkityksettömiä kuin vaikkapa Inarinjärven olosuhteet. Ellei keskustelun lähtökohdaksi ole sitten heti aloituksessa asetettu vaikkapa "onko tutka tarpeen lähtiessä Itämeren ulkopuolelle".

        Minulla muuten on ollut tutka aiemmassa veneessäni eli tiedän ainakin jonkin verran, mitä sillä havaitsee ja mitä ei.

        Ai joo, kysyit autopilotista. Riippuu olosuhteista, milloin sitä käytän. Sumussa en, koska haluan varmuuden vuoksi nekin sekunnit, joita autopilotin eliminointiin menee, omaan käyttööni väistöliikettä varten. Purjeilla ajaessa en käytä sitä muulloinkaan kuin hetkellisesti poikkeustilanteissa, joissa tarvitsen molemmat kädet muuhun.

      • Perhepurjehtija
        säälittävä asenne kirjoitti:

        Minäkin huutelen pari kommenttia Aidantakaakatselija_lle:

        1) Mikä mahtaa olla rekisteröintipakon alaisten veneiden lukumäärä Suomessa ja mikä on tutkien prosentuaalinen osuus niistä?

        Luulen, että tämäkin luku osoittaisi, että on "säälittävää" keskustella tutkan tarpeellisuudesta lähivesillä liikkuvien veneiden varusteena. Sanoisin pikemminkin, että tutka on vain lähivesillä liikkuville jokseenkin tarpeeton varuste.

        Tutka on sen sijaan hyödyllinen varuste niille harvoille (?), jotka liikkuvat lähirantoja kauempana. Omien havaintojeni mukaan Itämeren ylittäjiäkin sentään näkee joka kesä. En sanoisi määrää "häviävän pieneksi".

        2) Soutuveneellä sumuun joutuva on siis mielestäsi "sellainen idiootti on kyllä ansainnutkin kuoleman kylmään veteen". Minusta asenteesi on idioottimainen!

        "Sanoisin pikemminkin, että tutka on vain lähivesillä liikkuville jokseenkin tarpeeton varuste"

        Olen tästä kokemuspohjaisesti hiukan eri mieltä. Tutkasta nimenomaan siinä tarkoituksessa, jossa myös AIS on eniten hyödyksi, on apua juuri saaristossa eli niillä "lähivesillä". Siitä yksinkertaisesta syystä, että siellä isoilla aluksilla on vähiten mahdollisuuksia tehdä itse väistöliikkeitä, vaikka näkevätkin pienveneen omassa tutkassaan. Toisaalta juuri samasta syystä tutkan kyllä voi nykyään korvata AIS-vastaanottimella melko hyvin.

        Eli kiertotietä päädyin kyllä olemaan osittain samaakin mieltä kanssasi.

        Lopuksi huvin vuoksi vähän semantiikkaa ja matematiikkaa: on tietysti makuasia, mikä on "häviävän pieni". Suomessa on kuitenkin tiettävästi n. 30 000 matkaveneeksi ainakin kokonsa puolesta soveltuvaa purje- tai moottorivenettä, ehkä enemmänkin. Gotlantia etelämmäs seilaavia on tuskin sataa per kesä (arvailua tietysti, kuulopuheiden yms. perusteella). 300 olisi yksi prosentti. Muistelen muuten, että matkamoottoriveneilijöiden yhdistyksen Marinereiden jäsenvaatimuksena on Bornholmin eteläpuolella käyminen ; jäseniä on heillä 50. Eiköhän tuokin jotain osviittaa anna.

      • vinkki autopilotista
        Perhepurjehtija kirjoitti:

        Syytän sinua edelleenkin epärehellisyydestä. Väitit minun vastustaneen liikkumista avomerellä AINA pimeässä tai sumussa, kun kysymys oli liikkumisesta alueilla, jotka tietää poikkeuksellisen riskaabeleiksi. Uskosi siihen, että pyydyksissä on aina tutkaheijastin, on puolestaan lähinnä liikuttava.

        Soutuveneellä ei ole asiaa avomerelle. Sellaiseen typeryyteen syyllistyvä vastatkoon itse seurauksista.

        Vaikka onkin aina mielenkiintoista lukea muillakin alueilla kuin suomalaisten tavanomaisilla veneilyvesillä liikkuneiden kokemuksia, niin olen täysin samaa mieltä noiden kärkevämmin ilmaistujen mielipiteiden kanssa: suomalaisella veneilyfoorumilla on luontaisena oletusarvona, että puhutaan veneilystä niillä vesillä, joilla lähes kaikki suomalaisten veneily, myös matkaveneily, tapahtuu. Siksi jo Itämeren eteläosan olosuhteet, Pohjanmerestä ja kaukaisemmista vesialueista puhumattakaan, ovat aivan yhtä merkityksettömiä kuin vaikkapa Inarinjärven olosuhteet. Ellei keskustelun lähtökohdaksi ole sitten heti aloituksessa asetettu vaikkapa "onko tutka tarpeen lähtiessä Itämeren ulkopuolelle".

        Minulla muuten on ollut tutka aiemmassa veneessäni eli tiedän ainakin jonkin verran, mitä sillä havaitsee ja mitä ei.

        Ai joo, kysyit autopilotista. Riippuu olosuhteista, milloin sitä käytän. Sumussa en, koska haluan varmuuden vuoksi nekin sekunnit, joita autopilotin eliminointiin menee, omaan käyttööni väistöliikettä varten. Purjeilla ajaessa en käytä sitä muulloinkaan kuin hetkellisesti poikkeustilanteissa, joissa tarvitsen molemmat kädet muuhun.

        Vinkki Perhepurjehtijalle autopilotin käytöstä ja "typeryyteen syyllistyvistä".

        Varsinkin sumussa ja yöpurjehduksissa autopilotista on mielestäni verraton apu. Jos ohjaussuunnan ylläpitoon ei ole mitään näkyvää kiintopistettä, käsiohjaus tahtoo muuttua viimeistään muutaman tunnin kuluttua niin puuduttavaksi ja kurssi enemmän tai vähemmän kiemurtelevaksi, että tähystystarkkaavaisuus väkisinkin alenee. Erityisesti huonon näkyvyyden aikana on syytä katsella muualle kuin tuijottaa plotterin ruutuun tai kompassiin. Jos ajat autopilotilla, voit paremmin keskittyä tähystykseen (=näköhavaintoihin ja vaikkapa tutkan seuraamiseen).

        Yleinen tähystyksen virhe on mielestäni se, ettei katsota juurikaan muualle kuin keulan suuntaan. Erityisesti pimeässä ja sumussa yllätys voi tulla vaikkapa perän takaa. Niinkuin ehkä tiedät, sumussa on myös aika vaikea paikantaa äänihavaintojen tarkkaa suuntaa.

        Sen kyllä ymmärrän viestistäsi, että lyhytaikaisessa päiväpurjehduksessa pärjäät mainiosti ilman autopilottia. Itsekin purjehdin toistakymmentä vuotta ennen ensimmäisen autopilottini hankkimista.
        Autopilotti ei myöskään ole kovin tarpeellinen, jos veneessäsi on riittävästi miehistöä pitämään vahtivuorot lyhyinä ja tähystystehtävät voidaan jakaa. Mutta varsinkaan yksin, kaksin tai lapsiperheen kanssa purjehtiessa ei näin ole ja autopilotti on erinomainen apu yöpurjehduksissa ja myös sumussa.
        Autopilotti voi vähentää äkillisten väistöliikkeiden tarvetta paremman tähystyksen ja tilanteiden ennakoinnin kautta. Mielestäni se sekunti, joka autopilotin standby-napin painamiseen tai pinnapilotin irrottamiseen menee ei ole läheskään yhtä merkitsevä haitta kuin käsiohjauksella kiemurtelu ja heikentynyt tähystysvalppaus tiheässä sumussa.
        Kannattaa huomata sekin, että kurssin kiemurteleminen voi aiheuttaa väärinkäsityksiä kohtaamistilanteissa. On meriteiden sääntöjen mukaista säilyttää kurssi ja tehdä väistöliikkeet riittävän selkeästi ja ajoissa.

        Soutuvenettä ja muita avoveneitä on perinteisesti käytetty kalastukseen. Kyllä tiheä sumu on sisäistenkin vesialueiden ongelma, usein yllättävä, eikä oikeuta sinua eikä ketään muutakaan veneilijää omaksumaan sinun asennettasi "....typeryyteen syyllistyvä vastatkoon itse seurauksista" olipa kysymyksessä sitten avomeri tai sisäinen kulkuvesi. Vaikka pitäisitkin kalastajaa tai muuta suotuveneellä sumuun joutunutta liikkujaa typeryksenä, väistövelvollisuuttasi se ei poista. En usko, että soutelija lähtee tarkoituksella tiheään sumuun kauas rannoista. Sumuverho tulee joskus täysin ennalta arvaamatta.

        Soutuvenettä en muuten ottanut esimerkkinä avomerestä, vaan tiheästä sumusta. Pahoittelen, jos aiheutin sekaannusta tai et ymmärtänyt sanomaani. Kyllä oma tutkani näytti kohteen jo paljon ennen kuin näköhavainnolla totesin väistettävän kohteen olevan soutuvene. Minkäänlaista paniikkiväistöä ei tarvittu.

        Ei valitettavasti ole ollut harvinaista sekään, että pimeällä merellä on kohdannut kokonaan ilman kulkuvaloja liikkuneita veneitä. Niiden havaitsemisessa tutka on ollut korvaamaton - minun mielestäni. Jos mitään ei näe, se ei tarkoita etteikö mitään ole. AIS on tietenkin parempi kuin ilman AISia eikä AIS korvaa tutkaa.

        Se varmastikin on totta niinkuin kerrot, että veneilijöiden enemmistö pysyttelee lähivesillä. Jos kuitenkin keskustelun teema käsittelee tyypillistä matkapurren varustusta (tutka ja AIS), ei liene enemmistöä loukkaavaa ottaa esille matkapurjehdusta harrastavan vähemmistön purjehdusreviiri ja kokemukset sieltä.

        Turvallisia syyspurjehduksia muillekin!

        t. vähemmistön rehellinen edustaja

    • 32

      Sanoisin, että tuo tutkan ja AIS:n "hyötyero" on marginaalinen, jos ajatellaan yhteentörmäyksien välttämistä. Pitää toki täysin paikkansa, että siellä liikkuu aluksia myös ilman lähetintä, mutta ei juuri sellaisia, jotka eivät itse pysty väistämään ja joiden nopeus olisi niin suuri, ettei väistö onnistuisi useimmiten vielä siltäkin etäisyydeltä, jolla ne sumussa tulevat näkyviin.

      Nuo muut ominaisuudet taas ovat melko tarpeettomia.

      • Reilu peli

        Jos tehdään hinta/hyötyvertailua tutkan ja AIS:n välillä, on huomioitava, että pelkällä AIS-vastaanottimella ei vielä tee käytännössä mitään törmäyksen estossa. Tarvitaan myös karttaplotteri tai läppäri, jolla AIS-lähde saadaan näkyviin reaaliajassa.

      • reilupa hyvinkin
        Reilu peli kirjoitti:

        Jos tehdään hinta/hyötyvertailua tutkan ja AIS:n välillä, on huomioitava, että pelkällä AIS-vastaanottimella ei vielä tee käytännössä mitään törmäyksen estossa. Tarvitaan myös karttaplotteri tai läppäri, jolla AIS-lähde saadaan näkyviin reaaliajassa.

        Ei välttämättä. Markkinoilla on myös sellaisia AIS-vastaanottimia, jotka näyttävät muiden alusten sijaintia suhteessa omaan alukseen "tutkakuvan" kaltaisesti. GPS pitää tietysti olla, jotta laite tietää oman sijaintinsa ja osaa sijoittaa muut.

        Toisaalta nykyään sen enempää tutka kuin AIS:kaan on kenenkään hankintalistalla plotterin edellä, joten ei ole mielekästä laskea plotterin hintaa mukaan vertailuun.

      • Yön karhu

        Suuremmat veneet, joista AIS-löytyy, käyttävät syvempiä väyliä rannikoilla ja saaristossa. Ne myös noudattavat tunnollisesti sumuajon äänimerkkien antovelvoitetta. Pysymällä poissa syvien väylien keskiosista ja kuuntelemalla tuuttauksia ahtaammissa paikoissa ja väylien ylityksessä, pystyy hyvin välttämään nämä. Sen sijaan niitä pienempiä, joita ei AIS:lla näe, on enemmän liikkeellä ja "pimeinä" noilla alueilla. AIS:n hyöty on mielestäni parhaimmillaan avomeripurjehduksessa vahtina. Siellä on paljon pienempi mahdollisuus törmätä johonkin muuhun kuin AIS:a käyttävään kappaleeseen ja AIS:n kantavuus ja pienempi häiriöalttius sekä sähkön kulutuksen vähäisyys ovat parempia kuin tutkalla.

        Yöajoon tutka tuo lisää turvallisuutta, samoin tietysti sumuun. Se näyttää oman sijainnin suhteessa ympäristöön, samoin suuntimat.

      • Salaa seurailija
        Yön karhu kirjoitti:

        Suuremmat veneet, joista AIS-löytyy, käyttävät syvempiä väyliä rannikoilla ja saaristossa. Ne myös noudattavat tunnollisesti sumuajon äänimerkkien antovelvoitetta. Pysymällä poissa syvien väylien keskiosista ja kuuntelemalla tuuttauksia ahtaammissa paikoissa ja väylien ylityksessä, pystyy hyvin välttämään nämä. Sen sijaan niitä pienempiä, joita ei AIS:lla näe, on enemmän liikkeellä ja "pimeinä" noilla alueilla. AIS:n hyöty on mielestäni parhaimmillaan avomeripurjehduksessa vahtina. Siellä on paljon pienempi mahdollisuus törmätä johonkin muuhun kuin AIS:a käyttävään kappaleeseen ja AIS:n kantavuus ja pienempi häiriöalttius sekä sähkön kulutuksen vähäisyys ovat parempia kuin tutkalla.

        Yöajoon tutka tuo lisää turvallisuutta, samoin tietysti sumuun. Se näyttää oman sijainnin suhteessa ympäristöön, samoin suuntimat.

        Tutkalla pystyy seuraamaan purjehduskilpailussa kanssaveneilijöiden suuntia ja nopeuksia...

      • eril.käyttökokemusta
        Reilu peli kirjoitti:

        Jos tehdään hinta/hyötyvertailua tutkan ja AIS:n välillä, on huomioitava, että pelkällä AIS-vastaanottimella ei vielä tee käytännössä mitään törmäyksen estossa. Tarvitaan myös karttaplotteri tai läppäri, jolla AIS-lähde saadaan näkyviin reaaliajassa.

        On omaa kokemusta DSC-VHF AIS:sta. Laiteeseen on tietenkin kytkettävä GPS, mutta muuta ei tarvita. Voit näppäillä haluamasi hälytysrajan, esim. CPA (closest point of approach eli lähin kohtaamispiste). Tällöin laite piippaa ainoastaan niistä aluksista, jotka tulevat hälystysrajaan. Ruudulta näet kohtaamisajan ja etäisyydet sekä lähestyvien alusten nopeudet, suuntimat ja tietenkin alustiedot (MMSI-numeron ja aluksen nimen). Näyttöruudulla on valikko VHF-yhteyden ottoon valitsemaasi, AIS-signaalia lähettävään, alukseen.
        Ei siis tarvita karttaplotteria eikä läppäriä, joihin AISin tietysti voi yhdistää.

        Oma laitteeni on Standard Horizon GX2100 (hinta oli muistaakseni 400 e tasoa), aikaisemmassa viestissä kerrottiin 100 e halvemmista laitteista kotimaisissa kaupoissa.

    • 978i7hn

      Olipas mielenkiintoinen ketju =) Vastasin näin turhalla jotta se nousisi uudestaan tapetille ja ehkä saisimme uusia vastauksia.

    • aallotar.,

      Joihin vastauksiin sopiva juttu sivuilta:

      http://blog.mailasail.com/valentina/408 matkalla maailmanympäri

      Yön aikana meidät ohitti neljä alusta. Yksi niistä tuli perän puolelta suoraan meitä kohti. AISin mukaan se olisi mennyt vain parin kaapelin päästä ohi. Otin VHF:llä yhteyttä, kun he olivat muutaman mailin päässä. Eivät ilmeisesti olleet havainneet meitä, mutta sitten tsiikasivat tutkaansa ja me valaisimme vielä voimakkaalla lampulla purjeemme. Lupasivat sivuuttaa meidät styyran puolelta ja sieltä menivätkin puolen mailin päästä ohi.

      Meidän kulkuvalomme ovat niin heikot, että niitä ei näe ennen kuin läheltä ja jos aktiivisesti tähystää. Ja tutkaheijastimestamme huolimatta lasikuituveneemme ei kovin suurta kaikua anna tutkaruudulle. Lähtökohtaolettamus näissä hommissa pitää olla se, että isojen laivojen komentosillalta meitä ei huomata, varsinkaan alueella, jossa he eivät oleta olevan pienveneitä.

      • moottoriveneilijä

        Tutkasta kokemusta muutama vuosi ja n. 600 tuntia vasta. On se laite joka lisää turvallisuutta huomattavasti. Ei ole turha jos oikeasti veneilee.Edellinen viesti mielenkiintoinen poikkeus, suurin osa tänne kirjoittavista ei taida venettä omistaa...

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ensi kesänä

      Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta
      Ikävä
      66
      3402

    2. Tukalaa kuumuutta

      Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh
      Ikävä
      46
      3212

    3. Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.

      Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      127
      2820

    4. Sinä, ihastukseni

      Mitä haluaisit tehdä kanssani ensimmäisenä?
      Ihastuminen
      45
      2574

    5. Tiedät ettei tule toimimaan.

      Mielenterveys ei kummallakaan kestä.
      Ikävä
      31
      1963

    6. Okei, myönnetään,

      Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘
      Ikävä
      27
      1860

    7. Onko kaivatullasi

      himmeä kuuppa?
      Ikävä
      48
      1646

    8. Mihin hävisi

      Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä
      Iisalmi
      87
      1525

    9. On jo heinäkuun viimeinen päivä.

      En taida nähdä sinua koskaan.
      Rakkaus ja rakastaminen
      39
      1340

    10. Et siis vieläkään

      Et ilmeisesti ole vieläkään päässyt loppuun asti mun kirjoituksissa täällä. Kerro ihmeessä sit, kun valmista 😁 tuskin k
      Ikävä
      39
      1291
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt