Kerroppa mitä voisin tehdä?
Olen 23 vuotias mies, enkä ole ikinä harrastanut minkäänlaista yhdyntää, en ole ikinä suudellut, tai jopa halannut tyttöä, ei ole yhtään naispuolista ystävää tai kaveria, eikä ikinä ole ollutkaan, en ole ikinä tansinut tytön kanssa, vaikka olen kymmeniä kertoja pyytänyt, en ole ikinä käynyt tytön luona, (joka olisi suurinpiirtein samanikäinen), tätä listaa voisin jatkaa loputtomiin...
Se ei johdu siitä etten haluaisi, vaan kukaan ei halua minua. Olen kyllä aikoina kovasti yrittänyt, mutta en jaksa enää, koska tiedän lopputuloksen.
Vaikka olenkin osittain nörtti, käyn kyllä ravintolassa ja harrastan kaikennäköistä urheilua. En ole ylipainonen, eikä ole mitään sairauksia.
Kukaan ei vaan ole yksinkertaisesti tullut ikinä juttelemaan olin sitten koulussa vai baarissa, en itse mene juttelemaan, koska olen todella ujo eikä se ole koskaan tuottanut tuloksia, tytöt vaan väistävät minua. Tämä ehkä kuulostaa epärealistiselta, mutta täysin totta.
Olen netinkautta yrittänyt ottaa yhteyttä, mutta ilman tuloksia, kukaan ei ole vaan kiinostunut. Olenkos kenties epäonnekkain ihminen Suomessa???
Jos on kellään samalaisia ongelmia, niin kerrothan. (en usko että on samanlaisia)
Olen 23 vuotias mies, enkä ole ikinä harrastanut minkäänlaista yhdyntää, en ole ikinä suudellut, tai jopa halannut tyttöä, ei ole yhtään naispuolista ystävää tai kaveria, eikä ikinä ole ollutkaan, en ole ikinä tansinut tytön kanssa, vaikka olen kymmeniä kertoja pyytänyt, en ole ikinä käynyt tytön luona, (joka olisi suurinpiirtein samanikäinen), tätä listaa voisin jatkaa loputtomiin...
Se ei johdu siitä etten haluaisi, vaan kukaan ei halua minua. Olen kyllä aikoina kovasti yrittänyt, mutta en jaksa enää, koska tiedän lopputuloksen.
Vaikka olenkin osittain nörtti, käyn kyllä ravintolassa ja harrastan kaikennäköistä urheilua. En ole ylipainonen, eikä ole mitään sairauksia.
Kukaan ei vaan ole yksinkertaisesti tullut ikinä juttelemaan olin sitten koulussa vai baarissa, en itse mene juttelemaan, koska olen todella ujo eikä se ole koskaan tuottanut tuloksia, tytöt vaan väistävät minua. Tämä ehkä kuulostaa epärealistiselta, mutta täysin totta.
Olen netinkautta yrittänyt ottaa yhteyttä, mutta ilman tuloksia, kukaan ei ole vaan kiinostunut. Olenkos kenties epäonnekkain ihminen Suomessa???
Jos on kellään samalaisia ongelmia, niin kerrothan. (en usko että on samanlaisia)
Vastaukset 29
Vanhimmat
En tiedä mitä sinun pitäisi tehdä??? Minä en voisi niin elää. Käy sääliksi, kumpa osaisi auttaa. Ei se psykiatriakaan auta, ellei se ole naispuolinen ja sinun ikäinen:) Mutta uson edelleen tähän fraasiin "kyllä sä löydät vielä jonkun"
Meikän tilanne on hieman erilainen sillä seurustelin erään tytön kanssa muutaman vuoden, kunnes tämä vaihtoi "parempaan". Minullekaan ei koskaan kukaan ole tullut juttelemaan esim. baarissa. Monet ystäväni sanovat, että olen luotettavan näköinen ja olemukseni huokuu rauhallisuutta. Sanovat niin varmaan säälistä...
Mutta ainahan voi itse mennä juttelemaan :)
Olen myös kiltin näköinen ja olenkin pääsääntöisesti liiankin kiltti. Olen miettinyt tätäkin asiaa, joka varmasti vaikuttaa asiaan. Joskus olen kokeilut vaihtaa rock-tyyliin, se ei paljon auttanut. Olen kai tälläinen joka olen.
kyllä sä vielä jonkun löydät, vaikka mä olen hiukan nuorempi ku sä ja naispuolinen, mutta mulla on ollut sama juttu, kunnes sitten yhtenä päivänä mä tapasin nykyisen kumppani!! :)
minä olen 23-vuotias tyttö (nainen?) enkä minäkään ole ikinä harrastanut seksiä enkä seurustellut. suudellut olen, mutta siihen se on jäänyt. minulla ongelma on korvien välissä, tunnen jotenkin olevani kelpaamaton seurustelemaan, vaikka miehet kyllä joskus flirttailevat kanssani. tämä on ehkä vähän erilainen ongelma kuin sinulla, mutta siitä huolimatta oli pakko kirjoittaa viestiisi vastaus, kun sitä tuntee itsensä niin outolinnuksi tässä maailmassa välillä kun ei seurustele. tsemppiä sinulle, ja yrittäkäämme elää onnellisina!
...että löytyy muitakin omasta mielestään kelpaamattomia seurusteluun. Ite oon 22v. mieshenkilö ja en ole varsinaisesti seurustellut kertaakaan sitten ala-asteen (jos noita hiekkalaatikkosuhteita nyt ees lasketaan). Joskus masentaa ja vituttaa tulla tyhjään kämppään jossa on vaan telkkari seurana... tosin morsmaikun paikkaa pitää mun kitara jota oonkin jo usean vuoden ajan soitellu... Mut ois kyl ihan hauska jonain päivänä huomata et kuuluis tohon ns. "normaaliin" ihmisryhmään joka seurustelee, käy töissä, hankkii lapsia yms... Toisaalta oon huomannu et mitä pitempään tässä nyt on sinkkuna ollu niin sitä vaikeempaa on solmia minkäänlaisia suhteita, kun sitä tulee niin araksi jos pitäisi naisen kanssa ruveta ystävyyttä pitemmälle. On mulla naispuoleisia kavereita muutama kaveripiirissä ja ne ihmettelee välillä et kuin oon viel sinkku, mut ne on niitä kavereitten eukkoja joitten kans ei oo mitään "paineita" sosiaalisissa tilanteissa mut sit jos itte pitäs ruveta eukkoa iskemään ni sit peukalo siirtyy kuin itsestään keskelle kämmentä... Tuntuu oikeestaan ihan luonnottomalta alkaa ees seurusteleen kenenkään kans ku on tähän päivään eläny itekseen. En ole tilanteeseeni masentunut vaikka päällepäin luulisi, pikkuhiljaa alan hyväksymään sen että joitain ihmisiä ei ole tarkoitettu parisuhteeseen.
Tunnen yhden kaverin, joka kertoi minulle, että hän sai paljon enemmän huomita kun hänellä oli musta silmä. Hän kysyi yhdeltä työltä miksi, tyttö vastasi että "tytöillä on tarve yrittää parantaa ihmisiä, pitä olla haastetta"
Omatkin kokemukset kertovat se että ihmiset jotka eivät välitä, tai ne ovat hyväksikäyttäjiää ja muutenkin "pahoja" poikia, jotka eivät ole edes kohtelijaita, saa paljon helpommin huomito ja jopa arvostusta. Myös ylimielisiä ihmisiä kuuluvat tähän ryhmään.
Onko nykypäivä mennyt siihen, että kiltit pojat, joilla on sydän oikealla polulla eivä kenellekkään kelpaa, vaan pitää kiroilla, tupakoida, hakea vaikka tatuoinin tai jopa käyttää huumeita.
Tiedän moni jotka ovat rumia (jos niin saa sanoa) ja eivät mitenkään älykkäämästä päästä, pärjäävät huomattavasti paremmin.
Jos teillä on tähän sanottavaa niin kerrothan kokemuksia...
Tuo on hyvin pitkälle totta, ettei nykypäivänä asiallinen, turvallinen ja hyvin toimeentuleva, kaikin puolin normaali mies ole naisten mieleen. Tuolla kadulla kulkiessa saa välillä ihmetellä, kun vastaan tulee jos jonkin näköistä paria, että mitähän ihmettä tuokin ylipainoinen rastatukka on tehnyt, että on saanut noin kauniin tytön itselleen. Ehkä naiset osaavat asrvostaa meitä naapurinpoikia jossain vaiheessa elämäänsä, mutta miksi täytyy ensin todeta mustasilmät mulkuiksi ja pettureiksi ja sitten vasta kalastaa itselleen kunnon miestä? Tuntuu vähän omituiselta.
Kuulepas,
Harvemmin suorasta töykeydestä on hyötyä naisten saamisessa.
Sen sijaan hyötyä on siitä, että ei ole henkisesti ylitaipuisa ja helposti jyrättävissä oleva nössö. On paljon miehiä, jotka eivät osaa esim. treffeillä tms. tilanteissa johtaa tilannetta, vaan osaavat sanoa vain "ihan miten sä haluat". Näiden ihmisten kanssa alkaa miettiä, onko tuolla mitään omaa tahtoa. Ja näitä on paljon.
Arvaapa, miltä naisesta tuntuu, kun toinen on joka paikassa kysymässä miten sä nyt haluaisit, kun ei mulle oo väliä, ihan miten haluat. Arvaa, herättääkö tällainen kaveri pienintäkään sukupuolista kiinnostusta?
Kiroilu, tupakka ym. "paheet", jotka luettelit, ovat yleensä miinuksia, mutta tällainen "pahantekijä" saattaa olla omaa elämää halunsa mukaan elävä ihminen, mikä on paljon oleellisempi asia miehessä.
Eli miehen tulee välittää tottakai. Jos ei välitä, voi olla kiinnostava tapaus silti, mutta pidemmän päälle ei toimi. Jos taas välittäminen tarkoittaa, että ei ole omaa tahtoa tai omaa elämää tai koko ajan kysellään onko nyt ihan varmasti kaikki hyvin, ei kiinnosta.
Kiltti poika, jolla on sydän oikealla polulla tai ylikäytetty "kunnon mies" on unelmatapaus, mutta vain jos osaa olla mies eikä hiirulainen.
Hiirulaiset puhuvat itsestään "kunnon miehinä", vaikka totuus olisi ennemminkin "alistuva, heikkotahtoinen ja siksi seksuaalisesti luotaantyöntävä mies". Kunnon mies on paitsi kunnon, myös mies.
On se naisille niin saatanan vaikeaa myöntää, että ainoastaan rentut on niitä kunnon miehiä. Siis ne, jotka baareissa tulee tanssilattialla tai baaritiskillä puristelemaan tyttöjen pakaroita, ja ehdottelemaan naintihommia. Ne, jotka eivät naisten tunteista välitä mitään. Miksi välittäisivät, heillähän on OMA tahto.
Noh, naisethan eivät opi ennenkun ovat saaneet mustan silmän useampaan kertaan yms. Olen kuitenkin pahoillani näitten ns. kunnon miesten puolesta, jotka pitävät itsestään huolta fyysisellä ja henkisellä tasolla, ja jotka eivät nuorena kelpaa kenellekkään. Onneksi ehkäpä jo 30 vuoden paremmalla puolella naisten asenteet ovat hiukan erilaiset kuin teinitytöillä. Eri asia sitten on, kuinka moni näistä kunnon miehistä on säilyttänyt mielensä avoimena siihen ikään asti. Katkeruus varmasti yllättää monet ennen sitä...
Kun luin tuota sinun listaasi, tunnistin siitä itseni lähes kaikilta osin (paitsi että olen 24v).
Monta vuotta on kulunut niin etten edes kaivannut mitään ylimääräisiä ihmissuhteita, kaikki sujui täydellisesti; ei tunteita, ei kipua, ei iloa. Viime kesänä vasta tajusin että elämäni ei ollut mikään paratiisi, se oli utopia joka ei koskaan voinutkaan toteutua.
Ihminen kuka auttoi minua tajuamaan tämän, oli eräs nainen joka oli samassa koulussa kuin minä, hän jostain syystä vain näki sisäisen ahdistukseni jota en itse ollut koskaan suostunut kohtaamaan.
Nyt olen tosin kääntänyt uuden sivun elämässäni, piilottelu ja pakoilu saa riittää!
Älä turhaan turvaudu nettiin, muista viisaan miehen sanat:
"Netti suhteet on kuin laittaisi kalaverkon paskaojaan, voihan siellä muutama ruutana olla mutta maksaako se vaivan?"
Kun tuota tekstiäsi luki pompahti jokin rinnassani. Aivan kuin olisin lukenut oman rakkaani tarinaa ennen kuin tapasimme. Hän oli todella ujo ja myös hieman "nörtti" mutta juuri sellainen jota olin aina halunnut....itseasiassa tapasimme täällä Suomi24:ssa. En olisi ikinä uskonut löytäväni ketään niin samanhenkistä internetistä. Ja rohkaisuksi sanottakoon, että maailmassa on monia naisia, jotka haluavat juuri Sinunlaisesi miehen. Jatka vaan etsimistä. Jos netistä ryhdyt sitä oikeaa etsimään, muistathan vaan olla rehellinen...muuten suhde on alusta lähtien tuomittu kuolemaan. Onnea etsintöihin!!!
Onko tietokone niin tuhoisaa, että se voi pilata koko ihmissuhdeasiat. En ollut "nörtti" alle 20 vuotiaana, olin vain silloin ujo, mutta nyt olen kääntynyt enemmän ja enemän tietokoneen puolen, se on osittain täyttynyt minun tarpeet, onneksi on vielä paljon harrastuksia, mutten niissä ole tavannut uusia ihmisiä, kavereitten kautta ei voi myöskään tavata uusia ihmisiä, koska he asuvat kaikki todella kaukana, satojen kilometrien päästä.
Onkos kenelekkään kokemuksia miten pääsisi takaisin sivillisaatioon?
Mä olen 27-v ja sama juttu!
Tosin olen kristitty ja seksin suhteen odotan avioliittoon. En käy ikinä missään koska omaan heikon itsetunnon. En ole ikinä suudellut tai mitään muutakaan. Olen tullut siihen tulokseen, että en kykene muuttumaan rohkeammaksi ja siksi elän elämäni yksin. Kyllä se näinkin sujuu!
Marko-77
miltei sama tilanne ja ikää kohta 27 v, mutta onhan elämässä muutakin...
Ikää 24-vuotta ja sama tilanne. Kaikki tytöt ketkä ovat lähteneet treffeille ovat sanoneet että "vain kaveripohjalta". Koko ajan sanotaan että "kyllä sä vielä jonkun löydät" ja onpa jopa sanottu että en ole mitenkään ruma. Vaikka tää onkin tuskaa niin toivo kuitenkin elää.
On muillakin.En ole itsekään pahemmin ollu naisen kanssa silleen kertaakaan.Ikääkin on jo 25 vuotta.
Tytöt tuntuvat inhoavan juuri minulaisiani tyyppejä.Onhan niitä mahdollisuuksia ollut ehkä mutta olen ne itse tyrinyt ujouteni takia eikä asiaa helpota se tosiasia olin kiusattu kouluaikana. "Maine" on verran huono ettei minulla taida koskaan olla mitään mahdollisuuksia,kaikki saavat kuitenkin tietää, että olen sellainen "kiusattu".
Huonon itsetunnon takia myös harrastuksetkin on jääny vähemmälle,lähinnä sellaisia tyypillisen NÖRTIN tuntomerkit täyttäviä.
Et ole yksin ongelmiesi kanssa,mahtuu tähän maahan
muitakin miehiä,jotka kärsivät. Täytyy ottaa päivä kerrallaan ei tässä muukaan auta.
käpristykö itsesääliin. Se on pahinta mitä voi tapahtua. Lähes kaikista teistä vastaajista paljastuu muutama yhtenevä luonteenpiirre. Ujo ja "osittain" nörtti. Jos omaa identiteettiä ei kykene esim. tuon ujouden suhteen muuttamaan, olisiko mahdollista löytää vähemmän ujoja samaa sukupuolta olevia kavereita, jotka hoitavat esim. baareissa supliikin? Tätä kautta saattaa seuraa löytyä myös ujolle kaverille.
Itse kärsin jossain vaiheessa myös tuosta ujoudesta ja elämä oli vain nyhjäämistä. Päätin muuttua ja onnistuin vallan mainiosti toki tökerön alun jälkeen. Muutin samalla jonkin verran ulkoista imagoani, mutta tähän ei silti olisi ollut tarvetta.
Tahto lähtee ihmisestä syvältä, se pitää vain löytää. Rohkaistumisen jälkeen olen vasta syttynyt elämään. Elämään elämää, joka on itseasiassa täysin uusi tunne minulle. Ravintoloistakin saa lähes poikkeuksetta naisseuraa, enkä tarkoita nyt pelkästään mitään yhden yön juttuja.
Taitaapa sinun ulkoiset edellytyksetkin olla sitten hiukan paremmat kuin esim. minulla...
Kyllä aivan varmasti sullekin tulee sellainen nainen kohdalle,ettet ohi pääse vaikka yrittäisit.Se on niinkun iso kivi tulis vastaan tiellä. Siitä ei pääse ohi. On pakko mennä päälle.
Mene Tallinnaan ja ota taksi rannasta ja kurvaa bordelliin ! Ota tyttö ja anna hänen tehdä työt !
Hinta n. 100 euroo ja olet ainakin kerran ollut naisen kanssa... siitä se lähtee !
Mene yksin ! ÄLÄKÄ juo kun 2 drinkkiä.
Jos ei seiso, älä ota paniikkia, kokemus on uusi ja tytöt on kyllä tottuneet kaikkeen..
Isommista tyttölöistä saa ostaa viegraa n. 30 e tabu.
Ei muuta ku Tallinnaan, taksi alle ja nainen päälle :) siitä se lähtee, saa vähän ehkä sitä rohkeutta..
Virossa kun HIV leviää nykyään nopeammin kuin koko maailmassa pitkään aikaan.. Sehän se siitä vielä puuttuis, että saisit sukupuolitaudin ekasta kerrastasi [etkä huomais sitä ja alkaisit levittää sitä Suomeen].. 8|
Täysin sama tilanne, kuin sinulla, alkuperäisen viestin kirjoittaja. Paitsi että olen 25-vuotias, ja olen kyllä kerran kännissä "suudellut" kun joku hyökkäsi huulille mutta sitä ei kauaa kestänyt.
Itse en ole ollut nörttityyppiä sitten yläasteen. Näytän itseasiassa paljon kovemmalta ja julmemmalta, mitä olenkaan. Mutta eipä tämäkään ole naisia houkutellut, pikemminkin päinvastoin. Toisaalta, minä olenkin sekä hard to want, että hard to get :-)
Tosin itse en ole surullinen. Joskus sitä kyllä vaipuu hieman epätoivoonkin, mutta sitten palaan taas maan pinnalle. En minä ketään tarvitse, ainakaan vielä. Ehtiihän sitä kolmikymppisenäkin ja myöhemmin... Baareissa en kohta jaksa käydä ollenkaan, kun siellä ei ole mitään - vaikka ei nykyisestä tahdista voi enää paljon harventaa.
Tsemppiä vaan, yritä unohtaa koko asia. Joku päivä se oikea vaan tulee vastaan jossain ihan tavallisessa tilanteessa!
kaikki ne 15v seksi juttut on paska puhetta
ne on oikeesti oo saanu mitään
korkeintaan
nyrkki kyllikkiiiii
( vaihtakaa kättä ) :D
Minä olen 20 vuotias ja tuo viesti minkä olit kirjoittanut on ihan kuin minun kirjoittamani.
Kaikki nuo asiat mitkä luettelit sopivat tismalleen minuun, 100 prosenttisesti!
Tämä ei varmaankaan rohkaise ainenkaan yhtään enempää, mutta kerron nyt vain pois mieltä vaivaamasta, että minua hävettää kun olen kanssa niin kuin sanoin TÄYSIN kokematon seurustelusta tai seksistä.
Minäkään en ole koskaan edes halannut tai suudellut tyttöä mistään muusta puhumattakaan... edes jutellut...
En kehtaa edes puhua tästä kenenkään kanssa kun häpeän itseäni ja olen mielestäni vieläkin ujompi kuin sinä.
En liiku suoraan sanottuna missään... vielä pahempaa on se, että minulla ei ole edes kavereita.
Muutamaan kertaan olen luullut että nyt sain uuden kaverin esim. intissä, mutta väärin meni... eivät he ole oikeasti olleet kavereitani...
Lisäksi elämässäni on yksi muukin huoli jonka olen itse kaiken lisäksi aiheuttanut ja joka saa minut sekaisin... siitä asiasta voi tulla jopa rangaistus ja pelkään että jospa hän ilmoittaa siitä eteenpäin kun tyhmä menin kertomaan siitä hänelle tosin hän ymmärsi ainenkin silloin... ihmisen mielihän voi muuttua... harkitsen päivittäin jopa itsaria niin olisi yksi tälläinen luuseri vähemmän, mutta en saa vain tehtyä sitä.
Jos jumala olisi olemassa niin hän tappaisi minut sillä ei minusta ole mihinkään.
Anteeksi jos tämä viesti loukkasi jotakin, ei ollut tarkoitus :(
Itse olen 27-v mies ja täysin kokematon. Tämä maailma antaa sen kuvan, että pitäs saada naista ja mahdollisimman monta. Itse olen sitä mieltä että seksin paikka on avioliitossa tai ainakin miehen ja naisen välillä jotka rakastavat toisiaan oikeasti ja ovat sitoutuneet toisiinsa. Olen kuitenkin myös hyvin heikkoitsetuntoinen enkä ikinä kulje missään. Ei viitsi lähteä mihinkään. Muutama mailikaveri on mutta ei sen enempää. Välillä tuntuu pahalta tämä yksinäisyys mutta kyllä siihen lopulta tottuu. Silti kai se itsestä pitäs se rohkeus löytää ja mennä vaan ihmisten ilmoille.
Mä en ole sitä vielä löytänyt. Ehkä chattien tai vastaavien nettikeskustelujen kautta voisi löytää jonkun kivan naisen jonka kanssa jutella. Siten voisi saada ehkä jotain kuvaa miten naiset suhtautuvat. Koita jaksaa! Kuka sanoo että elämässä pitää olla kumppani ja saada seksiä? Onko se mitään muuta kuin ihmismielen harha ja illuusio. Elämä voi olla hyvää ja mielekästä ilmankin! Itse olen kyllästynyt kokemaan paineita siitä, että elän yksin ja olen kokematon. Mitä sitten! Taidanpa ihan piruuttani shokkeerata maailmaa ja elää koko elämäni täysin yksin!
Make27
Minäkin olen yrittänyt löytää näiden chattien avulla jotakin, mutta noissa chateissa kaikki vaan valehdellaan päin naamaa ja en luota enää kehenkään.
Muutenkin niin paha olo että ihan harmittaa että oon ees syntyny...
Olen 26 vuotias nainen, ja täysin sama tilanne. Enkä ole ruma, kukaan ei ole vaan koskaan ehdottanut ja minä olen sen verran ujo.