niin mietin tässä vaan että paljonko ulkonäkö olikeesti merkkaa? Siis ainhan ulkonäköö kattoo ensin..
Paljonko ulkonäkö merkkaa?
kupla
62142
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
> niin mietin tässä vaan että paljonko ulkonäkö > olikeesti merkkaa?
Noin 23% koko kakusta.
Ei paljoa mutta kyllä siinä pitää olla jotain mikä kiehtoo. Esim. en rakastuisi varmaankaan lihavaan mieheen sillä fyysinen vetovoimakin on tärkeää. Olen kyllä sitä mieltä että sitä viehättävämmäksi ihminen muuttuu mitä enemmän häneen kiintyy.
..siitä miten ihmiseen tutustuu. Tottakai ulkonäköä katsoo jos täysin tuntematon ihminen tulee tekemään tuttavuutta tms., mutta kun kaikissa on jotain hyvää. :) Eikä ole kasvoja joita aito hymy ei pukisi. :)
Loppupeleissä nätillä naamalla ja hyvällä kropalla ei pitkälle pötkitä jos korvien välissä ei ole toimintaa.
Ja ulkonäöllä on paha taipumus muuttua jatkuvasti iän myötä... ;) Persoona pysyy. :)
pitkälti siitä, millainen oma käsitys on ulkonäöstä ja mitä mieltä on itsestään. Myös minkä tyylisistä ihmisistä tykkää. itse en pidä itseäni kovinkaan erikoisena, ihan tavallisena vaan. Yleisolemukseni on aina siisti ja puhdas, meikkaan myös kohtuudella. Raskaassa meikissä tulee hassu olo. Mitä tarkoitan tällä, niin olen huomannut että perin viehättävät miehet iskevät minuun yleensä silmänsä. Siis sellaiset, joita monikin nainen yrittää iskeä esim. baarissa. En tiedä miksi, koska itseäni en näe laisinkaan sopivaksi heidän rinnalleen. Mutta olisiko se sitä, että moni tykkää luonnollisuudesta ja aitoudesta. Toki luonnekin ratkaisee, itse olen melko valoista luonne, puhelias ja huumorintajuinen. Itse en niinkään kiinnitä ulkonäköseikkoihin huomiota. ns. komeat pojat pyrin kiertämään kaukaa, mutta aina törmätään jotakin kautta. Mistä lie johtuu. Yleensä kun pääsee jutteluasteelle, niin he sanovat sitä, kuinka erilainen olen kuin muut. Että mun kanssa voi oikeesti puhua, eikä tule sellainen olo, että heti ollaan pokaamassa.
Nykyinen poikaystävä on mielestäni komea, sellainen hyvin maskuliininen ja olen huomannut, että vetoaa myös muihin naisiin. Ei hän ole täydellinen, mutta minun silmissäni maailman kaunein ihminen. Ehkä siinä on se tunnepuoli sitten samassa:)Alussa kiinnitin hänessä huomiota siihen, että hän on pitkä ja tyylikäs. Hän sanoi huomanneensa minut myös kokonaisuutena, eli ei katsonut nyt niin tarkkaan sitä rintavarustusta tai peppua. Silmät ja hymy oli jäänyt mieleen ja se kuinka höpötin kokoajan.
Että ehkäpä se kokonaisuus on se mikä iskee ja miten itseään kantaa. Jos on epävarma, se näkyy myös ulospäin. Jos on pintaliitoinen tai jotenkin ilkeämielinen, sekin kyllä näkyy. Niin moni kakku päältä kaunis sanotaan, mutta sitten suunsa avattuaan paljastuu töykeä itseään täynnä oleva ihminen. Toisaalta kauniista ihmisistä on paljon ennakkokäsityksiä, eli ajatellaan että tuo nyt on valikoiva tai varattu jne. vaikka se ei välttämättä pidä lainkaan paikkaansa. Kauneus on kuitenkin katsojan silmissä;)
Minulle on useasti käynyt niin että esim. baarissa kavereitani pommitetaan kokoajan vaikka olemme suht samanlaisia peroonia.. Molemmat iloisia ja huumorintajuisia. Ainoana havaittavana erona on että mulla on punaruskeet hiukset kun taas kaverillani on blondit.. Välilla tuntuu että tämä vaikuttaa asiaan?!
Toisinaan alkaa tympiä, ja itsetunto laskea, ku vaan kavereiden ymparillä pyörii miehiä...
En usko että se merkkaa juuri mitään, sillä eihän ulkonäkö ole muuta kuin erilaisia muotoja vartalolla. Miksi sitten jokin miellyttää enemmän kuin toiset? Uskoisin että tekemistä on paljon sillä minkälaiseksi kauneusihanteet ovat muodostuneet. Esim. sanotaan että omaa äitiä hieman muistuttavat kasvot ovat kauniimpia. Esim. jos on hieman pullukka mami, niin ei näe niin pahaksi jos toisella on pullaposket mitä hellästi läpsytellä. Oma äitini kun on vieläkin kaunis kasvoiltaan ja aina ollut solakka, niin kai sen takia preferoin vastaavanlaisia naisia. Ja kiltimpää ihmistä tuskin on. Sekin perittyä kaiketi ja sitä arvostan myös toisessa todella paljon.
Itse olen huomannut olevani hyvin erilainen kauneusihanteiltani. Jotenkin vain näen kaukaa minkälainen sielunelo jollakin naisella, ihan vaan ilmeen perusteella. Toki voin olla väärässäkin, mutta uskallan silti väittää että lähes aina olen oikeassa. Kun on joskus katsonut jotain esim. cityn peilikuvan top 10 listaa niin yleensä siellä on kyllä ollut ihan muuta kuin top 10 "kamaa". Kertoohan se jo luonteesta jos sinne itseään tyrkyttää. Rumaa sellainen. Enemmän ne vähän vähemmän pisteitä saaneet yleensä miellyttävät.
Uskon vahvasti että genetiikka määrää myös aika paljon parinvalinnassa, jotkut eivät vaan sytytä yhtään. Kyse lienee keskinäisestä sopivuudesta. Siksi kai kuvittelenkin että ihastukseni täytyy voisi pitää minusta jonkin verran.
Enemmän uskon kuitenkin siihen, että jotkut on vain tarkoitettu olemaan yhdessä. Sitä sitten ei tiedäkään että ketkä..???
Uskon siis että ulkonäkö on vain jotain joka ilmentää valintaamme, eikä ole se primaarinen kriteeri vaikka niin saatamme luullakin.