Talvisodan puolustusministeri

En tiedä, missä muodossa tarkalleen kirjassa asia mainitaan.
Mutta jos olisi ollut sodan lopussa, silloinhan Kekkosen ja kumppaneiden vaatimus sodan jatkamisesta olisi ollut perusteltua.

Jäämeren kautta kirjoitti:

En tiedä, missä muodossa tarkalleen kirjassa asia mainitaan.
Mutta jos olisi ollut sodan lopussa, silloinhan Kekkosen ja kumppaneiden vaatimus sodan jatkamisesta olisi ollut perusteltua.

Lue lisää

Viimeistään helmikuussa 1940 Saksa liikkui jo Norja aluevesillä ja vartioi niitä. Oma lukunsa on sekin, miten ammukset olisi saatu vaikkapa Narvikista Suomeen. Varsinaisia teitä ei Suomen pohjoisosissa ollut ja Ruotsi ei halunnut sekaantua suurvaltojen väliseen kiistaan.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Viimeistään helmikuussa 1940 Saksa liikkui jo Norja aluevesillä ja vartioi niitä. Oma lukunsa on sekin, miten ammukset olisi saatu vaikkapa Narvikista Suomeen. Varsinaisia teitä ei Suomen pohjoisosissa ollut ja Ruotsi ei halunnut sekaantua suurvaltojen väliseen kiistaan.

Lue lisää

Mitä kautta niitä sitten tuotiin, jos Niukkasen kertoma olisikin totta?
Eli lähdemmekö suosiolla siitä olettamuksesta, että Niukkanen höpisee jostain kumman syystä omiaan?

hurripuolueettomuus? kirjoitti:

Mitä kautta niitä sitten tuotiin, jos Niukkasen kertoma olisikin totta?
Eli lähdemmekö suosiolla siitä olettamuksesta, että Niukkanen höpisee jostain kumman syystä omiaan?

Lue lisää

Ruotsihan niitä kyllä myi ja täälläkin oli aloitettu valmistus.

Ajankohdan ohella tuossa avausviestissä herättää huomiota puhuminen varastoista. J-lauta, tykkiryhmillä niiden ammusten pitää olla, eikä missään varastoissa kaukana rintamalta. Kuljetuksiin voi mennä päiväkausia.

Vastasivatko ammukset tykkien kaliipereita? Ainakin jossakin vaiheessa sotaa ammuksia tuli tykeille, mutta väärällä kaliiperilla, kun suomalaisten tykit olivat sekalaista varastoa 1800-luvulta asti.

Mahdollista on sekin, että ammuksia käytettiin sodan aikana liiankin säästeliäästi, kun ei tietenkään osattu ennustaa, minä päivänä rauha tulee.

Eikä tuo Suomen armeijan varastokirjanpitokaan aina niin vakuuttavaa ollut, kuten jatkosodan loppuvaiheista tiedetään. Niukkanen ei tietenkään sitä kirjanpitoa tehnyt, vaan sai tiedot armeijalta.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Ruotsihan niitä kyllä myi ja täälläkin oli aloitettu valmistus.

Ajankohdan ohella tuossa avausviestissä herättää huomiota puhuminen varastoista. J-lauta, tykkiryhmillä niiden ammusten pitää olla, eikä missään varastoissa kaukana rintamalta. Kuljetuksiin voi mennä päiväkausia.

Vastasivatko ammukset tykkien kaliipereita? Ainakin jossakin vaiheessa sotaa ammuksia tuli tykeille, mutta väärällä kaliiperilla, kun suomalaisten tykit olivat sekalaista varastoa 1800-luvulta asti.

Mahdollista on sekin, että ammuksia käytettiin sodan aikana liiankin säästeliäästi, kun ei tietenkään osattu ennustaa, minä päivänä rauha tulee.

Eikä tuo Suomen armeijan varastokirjanpitokaan aina niin vakuuttavaa ollut, kuten jatkosodan loppuvaiheista tiedetään. Niukkanen ei tietenkään sitä kirjanpitoa tehnyt, vaan sai tiedot armeijalta.

Lue lisää

Niukkanen ei puhune mistään Ruotsista lähtöisin olevista väärän kaliberin tykinkuulista enempää kuin, että sodan aikana ammuksia olisi käytetty niin säästeliäästi, että lopulta niitä olisi ollut enemmän kuin sodan alussa.

Ja kuka tukee puolustusministeri Niukkasen väitteitä? Ei kukaanko?

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Ruotsihan niitä kyllä myi ja täälläkin oli aloitettu valmistus.

Ajankohdan ohella tuossa avausviestissä herättää huomiota puhuminen varastoista. J-lauta, tykkiryhmillä niiden ammusten pitää olla, eikä missään varastoissa kaukana rintamalta. Kuljetuksiin voi mennä päiväkausia.

Vastasivatko ammukset tykkien kaliipereita? Ainakin jossakin vaiheessa sotaa ammuksia tuli tykeille, mutta väärällä kaliiperilla, kun suomalaisten tykit olivat sekalaista varastoa 1800-luvulta asti.

Mahdollista on sekin, että ammuksia käytettiin sodan aikana liiankin säästeliäästi, kun ei tietenkään osattu ennustaa, minä päivänä rauha tulee.

Eikä tuo Suomen armeijan varastokirjanpitokaan aina niin vakuuttavaa ollut, kuten jatkosodan loppuvaiheista tiedetään. Niukkanen ei tietenkään sitä kirjanpitoa tehnyt, vaan sai tiedot armeijalta.

Lue lisää

"Oma ammustuotanto oli saatu jonkinlaiseen vauhtiin ja tykinammuksia riitti JOPA varastojen täydentämiseenkin! "


Eli jopa varastojen täydentämiseenkin riitti sen lisäksi, että niitä rintamalle saatiin, jos Niukkasen jutut on totta.


Taitaa Niukkanen puhua keputotta?

Frenchman kirjoitti:

"Oma ammustuotanto oli saatu jonkinlaiseen vauhtiin ja tykinammuksia riitti JOPA varastojen täydentämiseenkin! "


Eli jopa varastojen täydentämiseenkin riitti sen lisäksi, että niitä rintamalle saatiin, jos Niukkasen jutut on totta.


Taitaa Niukkanen puhua keputotta?

Lue lisää

Jospa niitä ei rintamalle saatukaan.

Vaikea tuota asiaa on näin perästä päin selvittää. Kommentointikin oli helpompaa niillä aikalaisilla, jotka lukivat Juho Niukkasen muistelmat tuoreeltaan vuonna 1951. Kannattaisi varmaan lukea myös ne.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Ruotsihan niitä kyllä myi ja täälläkin oli aloitettu valmistus.

Ajankohdan ohella tuossa avausviestissä herättää huomiota puhuminen varastoista. J-lauta, tykkiryhmillä niiden ammusten pitää olla, eikä missään varastoissa kaukana rintamalta. Kuljetuksiin voi mennä päiväkausia.

Vastasivatko ammukset tykkien kaliipereita? Ainakin jossakin vaiheessa sotaa ammuksia tuli tykeille, mutta väärällä kaliiperilla, kun suomalaisten tykit olivat sekalaista varastoa 1800-luvulta asti.

Mahdollista on sekin, että ammuksia käytettiin sodan aikana liiankin säästeliäästi, kun ei tietenkään osattu ennustaa, minä päivänä rauha tulee.

Eikä tuo Suomen armeijan varastokirjanpitokaan aina niin vakuuttavaa ollut, kuten jatkosodan loppuvaiheista tiedetään. Niukkanen ei tietenkään sitä kirjanpitoa tehnyt, vaan sai tiedot armeijalta.

Lue lisää

>Omin voiminkin olisimme vielä kestäneet, mutta meillehän tarjottiin sotilaallista apua. Länsivallat alkoivat tyrkyttää sitä jo helmikuun alusta lähtien ja tätä "apua oli tulla väkisin", sanoo Niukkanen. Ranskalaisia joukkoja oli 26.2. lähtövalmiina 50000 miestä, Englannista olisi tullut saman verran. Norja ja Ruotsi kylläkin kielsivät joukkojen läpikulun, mutta nämä kiellot olisivat jääneet pelkiksi muodollisuuksiksi; Norjassa jopa toivottiin englantilaisten tuloa. Saksakin toivoi meidän auttamistamme, osoittaa Niukkanen.<



Urho Kekkonen kirjoittaa noin lainaten Niukkasta.
Ei oikein Urhokaan innostu Niukkasen kirjasta, kun lukee hänen koko kirhoituksensa, joka on linkitetty tähän ketjuun.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Jospa niitä ei rintamalle saatukaan.

Vaikea tuota asiaa on näin perästä päin selvittää. Kommentointikin oli helpompaa niillä aikalaisilla, jotka lukivat Juho Niukkasen muistelmat tuoreeltaan vuonna 1951. Kannattaisi varmaan lukea myös ne.

Lue lisää

Kekunen on näköjään lukenut ja kommentoinut.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Viimeistään helmikuussa 1940 Saksa liikkui jo Norja aluevesillä ja vartioi niitä. Oma lukunsa on sekin, miten ammukset olisi saatu vaikkapa Narvikista Suomeen. Varsinaisia teitä ei Suomen pohjoisosissa ollut ja Ruotsi ei halunnut sekaantua suurvaltojen väliseen kiistaan.

Lue lisää

Sieltähän oli miehiäkin tulossa miltei sadoin tuhansin, mikäli Juho Niukkasen kertomuksiin on uskominen.

:D

Takinkäännön jälkeen kirjoitti:

>Omin voiminkin olisimme vielä kestäneet, mutta meillehän tarjottiin sotilaallista apua. Länsivallat alkoivat tyrkyttää sitä jo helmikuun alusta lähtien ja tätä "apua oli tulla väkisin", sanoo Niukkanen. Ranskalaisia joukkoja oli 26.2. lähtövalmiina 50000 miestä, Englannista olisi tullut saman verran. Norja ja Ruotsi kylläkin kielsivät joukkojen läpikulun, mutta nämä kiellot olisivat jääneet pelkiksi muodollisuuksiksi; Norjassa jopa toivottiin englantilaisten tuloa. Saksakin toivoi meidän auttamistamme, osoittaa Niukkanen.<



Urho Kekkonen kirjoittaa noin lainaten Niukkasta.
Ei oikein Urhokaan innostu Niukkasen kirjasta, kun lukee hänen koko kirhoituksensa, joka on linkitetty tähän ketjuun.

Lue lisää

Tärkeä on tämä Kekkosen huomio:

"Ensinnäkin avunpyyntö länsivalloille ei olisi meitä hyödyttänyt, koska tuo apu tuskin olisi päässyt perille. Eihän Moskovan rauhasta ollut kulunut kuukauttakaan, kun Saksa jo miehitti Norjan; mikäli Ranskasta ja Englannista olisi lähtenyt joukkoja Suomeen, olisi miehitys tapahtunut aikaisemmin."

Heikki Ylikankaan mukaan Herman Göring olisi pyytänyt talvisodan loppuvaiheessa suurlähettiläs T.M. Kivimäkeä lähettämään Rytille ja Tannerille viestin, että Suomen on viisasta tehdä raskakin rauha Neuvostoliiton kanssa, sillä tulevassa välienselvittelyssä Saksan ja Neuvostoliiton välillä Suomi saisi menettämänsä alueet korkojen kera takaisin.

Tämäkin viesti vaikutti osaltaan Suomen ratkaisuun, mutta ei yksin. Oli ammuksia tai ei, tilanne rintamalla oli varmasti heikko samalla kun epäiltiin, ettei apua saada ollenkaan tai ettei se ehdi ajoissa.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Tärkeä on tämä Kekkosen huomio:

"Ensinnäkin avunpyyntö länsivalloille ei olisi meitä hyödyttänyt, koska tuo apu tuskin olisi päässyt perille. Eihän Moskovan rauhasta ollut kulunut kuukauttakaan, kun Saksa jo miehitti Norjan; mikäli Ranskasta ja Englannista olisi lähtenyt joukkoja Suomeen, olisi miehitys tapahtunut aikaisemmin."

Heikki Ylikankaan mukaan Herman Göring olisi pyytänyt talvisodan loppuvaiheessa suurlähettiläs T.M. Kivimäkeä lähettämään Rytille ja Tannerille viestin, että Suomen on viisasta tehdä raskakin rauha Neuvostoliiton kanssa, sillä tulevassa välienselvittelyssä Saksan ja Neuvostoliiton välillä Suomi saisi menettämänsä alueet korkojen kera takaisin.

Tämäkin viesti vaikutti osaltaan Suomen ratkaisuun, mutta ei yksin. Oli ammuksia tai ei, tilanne rintamalla oli varmasti heikko samalla kun epäiltiin, ettei apua saada ollenkaan tai ettei se ehdi ajoissa.

Lue lisää

Alammeko lähestyä toisiamme mielipiteissäimme?

Maalaisliiton kannattama Talvisodan jatkaminen olisi ollut typerää ja Niukkanen puhuu pehmoisia kirjassaan.
Kekkonenkin sen antaa ymmärtää siinä vaiheessa, kun on tullut toisiin ajatuksiin kuin hän oli talvisodan lopettamisvaiheessa. Silloinhan hän itsekin oli sitä jatkamassa.
Niukkanen vielä 1951 kertoo tuollaisia satuja, joihin Kekkonenkaan ei enää uskonut.

Tämä oli tässä.

Täällä oikea Osmium 76, "joku" kirjoittaa törkeyksiä tällä nimimerkillä.

Minun on kiitettävä sinua muutamasta viimepäivien kirjoituksista tällä saitilla, ne ovat olleet asiallisia.

Juho Niukkanen oli ehkä vaikutusvaltaisin puolustusasioista päättänyt poliitikko itsenäisyytemme aikana Talvisotaan asti.
Olen tietysti lukenut hänen kirjansa ja nyt muutama vuosi sitten erään työni johdosta vielä kerran.

En oikein usko, että hän vastusti Mäntsälän kapinaa, koska uhkasi maalaisliittolaisia valitsijamiehiä sisällissodalla ellei P.E. Svinhufvudia valita laillisuusmies K.J Ståhlberg sijasta presidentiksi.
P.E Svinhufvudia ei totisesti voi sanoa kansallisen sovun rakentajaksi, vaan päin vastoin, hän ymmärsi hyvin Lapuan liikkeen terroria, jopa oli sille suopea. Vasta Mäntsälän kapinan aikaan hänelle selvisi, että Lapuan liike ei ehkä tyydy siihen mitä vaatii, vaan menee hieman pitemmälle ja hänen paikkansa on vaarassa...

Muutama vuosin sitten Keskustan puoluetoimistosta lähti laaja "tiedotustoiminta" jonka tarkoituksena oli tehdä Juho Niukkasesta jonkin asteinen sankari, muun muassa väittämällä, että Suomi ei varustautunut tarpeiksi, eli rahaa eivät sosiaalidemokraatit antaneet tarpeiksi armeijalle.

Tämä väite on sekä perusteiltaan että rahamääriltään täysin väärä. Ensinnäkin sosialidemokraatit olivat oppositiossa lukuun ottamatta Tannerin vähemmistöhallitusta 1926-27.

Toiseksi: Suomi ei ollut huonosti, vaan VÄÄRIN varustautunut sotaa varten. Meillä oli kaksi äärettömän kallista panssarilaivaa, Väinämöinen ja Ilmarinen ja lisäksi 5 sukellusvenettä, mutta ei yhtään kunnollista panssarintorjunta asetta, panssarilaivoissa oli ilmatorjuntatykit ja niihin ammuksia, vain sytyttimet puuttuivat!

Suomen kivääritehdas aloitti "vallankumouksellisen" kiväärin malli 1936 valmistuksen, se oli kopio 1891 kolmen linjan kivääristä. Itselataavia kiväärejä oli käytössä jo pilvin pimein, mutta Juho Niukkanen jyräsi tämän eritäin vanhan ja vielä kalliimman mallin valmistuksen ja se sai uuden nimen ja vähän lyhyemmän piipun.

Tampellalla oli erittäin hyvä kranaatinheitin ja sille oli rahat valmistukseen, mutta Juho Niukkanen esti joko suorasti tai epäsuorasti sen valmistuksen aloittamisen. Kirjassaan hän häveliäästi väittään "jostakin syystä valmistusta ei aloitettu vaikka .."

Kirjassaan hän, siis Juho Niukkanen, vierittää kaiken syyn sotasyyllisenä tuomitun Väino Tannerin niskaan.

Nyt tekisi mieleni kirjoittaa: Näin toimii Maalaisliitto, mutta en kirjoita koska sinä olet ollut viime aikoina kovin asiallinen.

osmium1 kirjoitti:

Täällä oikea Osmium 76, "joku" kirjoittaa törkeyksiä tällä nimimerkillä.

Minun on kiitettävä sinua muutamasta viimepäivien kirjoituksista tällä saitilla, ne ovat olleet asiallisia.

Juho Niukkanen oli ehkä vaikutusvaltaisin puolustusasioista päättänyt poliitikko itsenäisyytemme aikana Talvisotaan asti.
Olen tietysti lukenut hänen kirjansa ja nyt muutama vuosi sitten erään työni johdosta vielä kerran.

En oikein usko, että hän vastusti Mäntsälän kapinaa, koska uhkasi maalaisliittolaisia valitsijamiehiä sisällissodalla ellei P.E. Svinhufvudia valita laillisuusmies K.J Ståhlberg sijasta presidentiksi.
P.E Svinhufvudia ei totisesti voi sanoa kansallisen sovun rakentajaksi, vaan päin vastoin, hän ymmärsi hyvin Lapuan liikkeen terroria, jopa oli sille suopea. Vasta Mäntsälän kapinan aikaan hänelle selvisi, että Lapuan liike ei ehkä tyydy siihen mitä vaatii, vaan menee hieman pitemmälle ja hänen paikkansa on vaarassa...

Muutama vuosin sitten Keskustan puoluetoimistosta lähti laaja "tiedotustoiminta" jonka tarkoituksena oli tehdä Juho Niukkasesta jonkin asteinen sankari, muun muassa väittämällä, että Suomi ei varustautunut tarpeiksi, eli rahaa eivät sosiaalidemokraatit antaneet tarpeiksi armeijalle.

Tämä väite on sekä perusteiltaan että rahamääriltään täysin väärä. Ensinnäkin sosialidemokraatit olivat oppositiossa lukuun ottamatta Tannerin vähemmistöhallitusta 1926-27.

Toiseksi: Suomi ei ollut huonosti, vaan VÄÄRIN varustautunut sotaa varten. Meillä oli kaksi äärettömän kallista panssarilaivaa, Väinämöinen ja Ilmarinen ja lisäksi 5 sukellusvenettä, mutta ei yhtään kunnollista panssarintorjunta asetta, panssarilaivoissa oli ilmatorjuntatykit ja niihin ammuksia, vain sytyttimet puuttuivat!

Suomen kivääritehdas aloitti "vallankumouksellisen" kiväärin malli 1936 valmistuksen, se oli kopio 1891 kolmen linjan kivääristä. Itselataavia kiväärejä oli käytössä jo pilvin pimein, mutta Juho Niukkanen jyräsi tämän eritäin vanhan ja vielä kalliimman mallin valmistuksen ja se sai uuden nimen ja vähän lyhyemmän piipun.

Tampellalla oli erittäin hyvä kranaatinheitin ja sille oli rahat valmistukseen, mutta Juho Niukkanen esti joko suorasti tai epäsuorasti sen valmistuksen aloittamisen. Kirjassaan hän häveliäästi väittään "jostakin syystä valmistusta ei aloitettu vaikka .."

Kirjassaan hän, siis Juho Niukkanen, vierittää kaiken syyn sotasyyllisenä tuomitun Väino Tannerin niskaan.

Nyt tekisi mieleni kirjoittaa: Näin toimii Maalaisliitto, mutta en kirjoita koska sinä olet ollut viime aikoina kovin asiallinen.

Lue lisää

Tuohon aikaan - muistaakseni peräti 1990-luvun alkuun asti - budjettiasioihin liittyi tiettyjä määräenemmistösäädöksiä, joiden avulla oppositiopuolueetkin pääsivät ohjailemaan suuresti muun muassa puolustusmäärärahoja ja samalla -politiikkaa. Joten kyllä sosialidemokraatit olivat suurelta osin niiden määrärahojen niukkuudesta vastuussa.

Sitä paitsi Suomen varustautuminen oli ja on yhä paljon laajempi kokonaisuus kuin vain hallitus ja puolustusministeriö. Esitykset valmisteltiin tietenkin puolustusvoimien sisällä, jossa oli melkoisia erimielisyyksiä upseerien kesken. Erilaisia näkemyksiä oli myös puolustusneuvostossa. Sen puheenjohtaja Mannerheim ja presidentti Svinhufvud olivat henkilötasolla olleet erittäin etäällä toisistaan Suomen itsenäistymisestä lähtien. Seuraavan presidentin Kyösti Kallion kanssa Mannerheim tuli erittäin hyvin toimeen, minkä ansiosta puolustusvoimien kehittäminen lähti käyntiin.

Aivan turhaan aikoinaan irvailtiin malli Cajanderista. Cajanderin hallitus oli ensimmäinen hallitus pitkiin aikoihin, joka lisäsi puolustusmäärärahoja. Valitettavasti se vain tapahtui vuoden verran liian myöhään yksin toimitussyistäkin.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Tuohon aikaan - muistaakseni peräti 1990-luvun alkuun asti - budjettiasioihin liittyi tiettyjä määräenemmistösäädöksiä, joiden avulla oppositiopuolueetkin pääsivät ohjailemaan suuresti muun muassa puolustusmäärärahoja ja samalla -politiikkaa. Joten kyllä sosialidemokraatit olivat suurelta osin niiden määrärahojen niukkuudesta vastuussa.

Sitä paitsi Suomen varustautuminen oli ja on yhä paljon laajempi kokonaisuus kuin vain hallitus ja puolustusministeriö. Esitykset valmisteltiin tietenkin puolustusvoimien sisällä, jossa oli melkoisia erimielisyyksiä upseerien kesken. Erilaisia näkemyksiä oli myös puolustusneuvostossa. Sen puheenjohtaja Mannerheim ja presidentti Svinhufvud olivat henkilötasolla olleet erittäin etäällä toisistaan Suomen itsenäistymisestä lähtien. Seuraavan presidentin Kyösti Kallion kanssa Mannerheim tuli erittäin hyvin toimeen, minkä ansiosta puolustusvoimien kehittäminen lähti käyntiin.

Aivan turhaan aikoinaan irvailtiin malli Cajanderista. Cajanderin hallitus oli ensimmäinen hallitus pitkiin aikoihin, joka lisäsi puolustusmäärärahoja. Valitettavasti se vain tapahtui vuoden verran liian myöhään yksin toimitussyistäkin.

Lue lisää

Olen samaa mieltä, sehän on tosi mitä sanoit malli Cajanderista.

Määrävähemmistöt olivat voimassa, sekin on totta, mutta Suojeluskuntien aseita ja jopa aseita Suomen Armeijan varastoista antoivat vastuulliset henkilöt Lapuan liikkeen miehille Mäntsälän kapinaan ja sen aikoina.

Mäntsälän kapinan ja Lapuan liikkeen tavoite oli kaataa Laillinen Hallitus ja Valtiosääntö, siis Perustuslaki. On aivan käsittämätön ajatus, että sosialidemokraatit hurraa huudoin antaisivat rahaa Suojeluskunnille jotka taistelevat, vieläkin heitä ja demokraattista järjestelmää vastaan.

Olen useasti sanonut täällä, että OSA maalaisliittolaisista sanoutui irti Lapuan liikkeen terrorista presidentti K. J. Ståhlbergin kyydityksen jälkeen, osa elää vielä Lapuan liikkeen terrorismin lumoissa kuten tällä palstalla ....muutama m....hu..Törnävän kadettikoulusta.

Varustautumiseen tarvitaan tietoa, taitoa rahaa jne.
Metalliteollisuus on välttämätön, Rupla - Urhon totuus oli se, jota Reporadio painoin täysillä: "Sotakorvaukset loivat Suomeen metalliteollisuuden."

Mikä on nyt "virallinen totuus" ml/kepun sisällä? Onko sinne tullut edes ripausta oikeaa tietoa, no niin jaa ei ainakaan rehellisyyttä...

Tuota toimittajaako tarkoitat?

Neljän lauseen jutusta ei selviä käytännössä mitään. Liekö toimittaja saanut toimituspäälliköltä käskyn kirjoittaa kirjasta juttu vasta varttitunti ennen työpäivän päättymistä? Siksi vain avasi kirjan ja silmäili väliotsikot, mutta ei tekstiä laisinkaan. Päivä oli pulkassa ja lähti kotiinsa.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Tuota toimittajaako tarkoitat?

Neljän lauseen jutusta ei selviä käytännössä mitään. Liekö toimittaja saanut toimituspäälliköltä käskyn kirjoittaa kirjasta juttu vasta varttitunti ennen työpäivän päättymistä? Siksi vain avasi kirjan ja silmäili väliotsikot, mutta ei tekstiä laisinkaan. Päivä oli pulkassa ja lähti kotiinsa.

Lue lisää

Dokumenttien mukaan entinen puolustusministeri Juho Niukkanen oli ilmoittanut Neuvostoliiton agentille saksalaisten siirtävän Pohjois-Norjasta Suomeen divisioonan.

lyhyestävirsikaunis kirjoitti:

Dokumenttien mukaan entinen puolustusministeri Juho Niukkanen oli ilmoittanut Neuvostoliiton agentille saksalaisten siirtävän Pohjois-Norjasta Suomeen divisioonan.

Tietojen lähteinä olivat valtiovarainministeri Mauno Pekkala (sd) ja talvisodan aikainen puolustusministeri Juho Niukkanen (maalaisliitto). Pekkala vuoti tietoja ilmeisesti tieten tahtoen. Niukkanen teki niin tahtomattaan jutustellessaan Neuvostoliiton agentin, kirjailijalegenda Hella Wuolijoen kanssa.
-Wuolijoella oli läheiset suhteet Neuvostoliiton lähetystöön.

Neuvostoliiton tiedustelun asiakirjassa Wuolijoesta käytetään koodinimeä
Poet.

Agentille kertoi kirjoitti:

Tietojen lähteinä olivat valtiovarainministeri Mauno Pekkala (sd) ja talvisodan aikainen puolustusministeri Juho Niukkanen (maalaisliitto). Pekkala vuoti tietoja ilmeisesti tieten tahtoen. Niukkanen teki niin tahtomattaan jutustellessaan Neuvostoliiton agentin, kirjailijalegenda Hella Wuolijoen kanssa.
-Wuolijoella oli läheiset suhteet Neuvostoliiton lähetystöön.

Neuvostoliiton tiedustelun asiakirjassa Wuolijoesta käytetään koodinimeä
Poet.

Lue lisää

Laittaisit joskus lähteen osalainauksiisi, kepulainen pankkoagentti.

Agentille kertoi kirjoitti:

Tietojen lähteinä olivat valtiovarainministeri Mauno Pekkala (sd) ja talvisodan aikainen puolustusministeri Juho Niukkanen (maalaisliitto). Pekkala vuoti tietoja ilmeisesti tieten tahtoen. Niukkanen teki niin tahtomattaan jutustellessaan Neuvostoliiton agentin, kirjailijalegenda Hella Wuolijoen kanssa.
-Wuolijoella oli läheiset suhteet Neuvostoliiton lähetystöön.

Neuvostoliiton tiedustelun asiakirjassa Wuolijoesta käytetään koodinimeä
Poet.

Lue lisää

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288755156072.html


Tuoltako kopiot?

Agentille kertoi kirjoitti:

Tietojen lähteinä olivat valtiovarainministeri Mauno Pekkala (sd) ja talvisodan aikainen puolustusministeri Juho Niukkanen (maalaisliitto). Pekkala vuoti tietoja ilmeisesti tieten tahtoen. Niukkanen teki niin tahtomattaan jutustellessaan Neuvostoliiton agentin, kirjailijalegenda Hella Wuolijoen kanssa.
-Wuolijoella oli läheiset suhteet Neuvostoliiton lähetystöön.

Neuvostoliiton tiedustelun asiakirjassa Wuolijoesta käytetään koodinimeä
Poet.

Lue lisää

Niukkanen (Maalaisliitto) kertoi Wuolijoelle (Neuvostoliiton agentti) divisioonasta, jota saksalaiset olivat siirtämässä Pohjois-Norjasta Suomeen ja jota aiottiin käyttää hyökkäyksessä Neuvostoliittoon. Hän sanoi, että saksalaiset aikoivat hyökätä lähipäivinä ja Suomella oli tässä suuri merkitys.-

Lainaus Ilta-Sanomista.


Tahtomattaanko Niukkanen (Maalaisliitto) kertoi, kuten laajemmassa tekstissä kerrotaan? Sanoisinpa, että tyhmyyttään. Tai petturuuttaan, sillä olihan hän kepulainen ja kepu pettää aina. Wuolijoki puolestaan oli kommunisti, joka piti kiinni aatteestaan eikä pettänyt ketään. Kenellekään ei ollut epäselvää Wuolijoen status. Ellei sitten Niukkaselle, joka itseasiassa ja todellakin vaikuttaa olleen aika tyhmä henkilö.