prosessori

Millä mittarilla se on laadukkaampi?

Voihan se olla käytännössä kestävämpi, kun sitä käytetään alemmilla kellotaajuuksilla ja pienemmillä lämmöillä, mutta teknisesti kyse on todennäköisesti lähes täysin samasta vehkeestä.

Ero näyttää olevan se, että 4460: peruskellotaajuus on 3,2 GHz ja S mallin 2,9 GHz.

hmm... kirjoitti:

Millä mittarilla se on laadukkaampi?

Voihan se olla käytännössä kestävämpi, kun sitä käytetään alemmilla kellotaajuuksilla ja pienemmillä lämmöillä, mutta teknisesti kyse on todennäköisesti lähes täysin samasta vehkeestä.

Ero näyttää olevan se, että 4460: peruskellotaajuus on 3,2 GHz ja S mallin 2,9 GHz.

Lue lisää

Kummalla saa paremmat fps:ät peleissä?

hmm... kirjoitti:

Millä mittarilla se on laadukkaampi?

Voihan se olla käytännössä kestävämpi, kun sitä käytetään alemmilla kellotaajuuksilla ja pienemmillä lämmöillä, mutta teknisesti kyse on todennäköisesti lähes täysin samasta vehkeestä.

Ero näyttää olevan se, että 4460: peruskellotaajuus on 3,2 GHz ja S mallin 2,9 GHz.

Lue lisää

"Voihan se olla käytännössä kestävämpi, kun sitä käytetään alemmilla kellotaajuuksilla ja pienemmillä lämmöillä, mutta teknisesti kyse on todennäköisesti lähes täysin samasta vehkeestä."

En nyt tarkastanut tätä vaan perustan siihen miten homma on aikaisemmin tehty:

Käytännössä se s tarkoittaa sitä, että "sama" piiri on valmistettu paremmalla valmistusprosessilla. Voi näkyä siellä pienempi viivanleveys kun tutkii prosessorin speksejä. Samat ominaisuudet mutta s malli tekee saman vähemmällä sähkön kulutuksella, vähemmällä lämmöntuotolla jne. ja sitä myötä on myös laadukkaampi ja kestävämpi, kun ei tarvitse niin järeää virransyöttöä ja tunnetusti lämpöhän se niitä sähkölaitteita tuhoaa.

Ne s mallit sitten tuleekin tyyliin 1.5v-2v myöhemmin kun on uusi tehdas otettu käyttöön mikä tekee paremmalla valmistusmenetelmällä "samoja" prosessoreita.

ekaa pelikonetta kirjoitti:

Kummalla saa paremmat fps:ät peleissä?

Ei mitään eroa vauhdissa. Toinen vaan tekee pienemmän sähkölaskun, tietokone metelöi vähemmän, kerää vähemmän pölyä sisuksiin, lämpimänä kesäpäivänä huone ei mene niin helposti saunaksi, ei tarvitse niin järeätä virtalähdettä ja kestää paremmin käyttöä.

M-Kar kirjoitti:

Ei mitään eroa vauhdissa. Toinen vaan tekee pienemmän sähkölaskun, tietokone metelöi vähemmän, kerää vähemmän pölyä sisuksiin, lämpimänä kesäpäivänä huone ei mene niin helposti saunaksi, ei tarvitse niin järeätä virtalähdettä ja kestää paremmin käyttöä.

Lue lisää

Hehheh. Tottakai sillä kellonopeudella on vaikutusta ainakin jonkin verran, toisissa peleissä enemmän ja toisissa vähemmän. Pelikoneeseen ei mitään S prossua laiteta jo pelkästään periaatesyistä. :D Näytönohjaimella kuitenkin prossua suurempi merkitys peleissä.

huehuehue666 kirjoitti:

Hehheh. Tottakai sillä kellonopeudella on vaikutusta ainakin jonkin verran, toisissa peleissä enemmän ja toisissa vähemmän. Pelikoneeseen ei mitään S prossua laiteta jo pelkästään periaatesyistä. :D Näytönohjaimella kuitenkin prossua suurempi merkitys peleissä.

Lue lisää

"Hehheh. Tottakai sillä kellonopeudella on vaikutusta ainakin jonkin verran, toisissa peleissä enemmän ja toisissa vähemmän"

Oletko ihan varma?

Katsos kun on sellainen juttu kuin "valon nopeus", tai se vauhti mitä signaali etenee siellä piirin johtimissa. Paremmalla valmistusprosessilla tehty piiri on pienempi ja signaalilla on lyhyempi matka kuljettavana.

Olisi järkeenkäypää, että kun on pienempi piiri missä informaatiolla on lyhyempi matka kuljettavana niin olisi mahdollista saada samaa suorituskykyä vaikka vähän pudottaisi kellotaajuutta. Kellotaajuuden lasku taas entisestään pudottaa energian kulutusta.

En nyt tosiaankaan tarkistanut mitään speksejä tästä että nyt vapustelen ja mutuilen, ja rehellisesti sanoen en tiedä näistä nimenomaisista piireistä sitä eroa mutta samalla tavalla se tarvitsisi myös jotain faktaa jos toinen näistä on oikeasti tehokkaampi.

M-Kar kirjoitti:

"Hehheh. Tottakai sillä kellonopeudella on vaikutusta ainakin jonkin verran, toisissa peleissä enemmän ja toisissa vähemmän"

Oletko ihan varma?

Katsos kun on sellainen juttu kuin "valon nopeus", tai se vauhti mitä signaali etenee siellä piirin johtimissa. Paremmalla valmistusprosessilla tehty piiri on pienempi ja signaalilla on lyhyempi matka kuljettavana.

Olisi järkeenkäypää, että kun on pienempi piiri missä informaatiolla on lyhyempi matka kuljettavana niin olisi mahdollista saada samaa suorituskykyä vaikka vähän pudottaisi kellotaajuutta. Kellotaajuuden lasku taas entisestään pudottaa energian kulutusta.

En nyt tosiaankaan tarkistanut mitään speksejä tästä että nyt vapustelen ja mutuilen, ja rehellisesti sanoen en tiedä näistä nimenomaisista piireistä sitä eroa mutta samalla tavalla se tarvitsisi myös jotain faktaa jos toinen näistä on oikeasti tehokkaampi.

Lue lisää

Tarkistin asioita:

Näköjään on merkinnät vähän muuttuneet jossain välissä. Se S versio tässä tapauksessa tarkoittaa matalampaa kellotaajuutta ja energiantuottoa mutta valmistusprosessissa ei ole eroa. Se tarkoittaisi tässä tapauksessa heikompaa suorituskykyä S -versiolle.

M-Kar kirjoitti:

"Voihan se olla käytännössä kestävämpi, kun sitä käytetään alemmilla kellotaajuuksilla ja pienemmillä lämmöillä, mutta teknisesti kyse on todennäköisesti lähes täysin samasta vehkeestä."

En nyt tarkastanut tätä vaan perustan siihen miten homma on aikaisemmin tehty:

Käytännössä se s tarkoittaa sitä, että "sama" piiri on valmistettu paremmalla valmistusprosessilla. Voi näkyä siellä pienempi viivanleveys kun tutkii prosessorin speksejä. Samat ominaisuudet mutta s malli tekee saman vähemmällä sähkön kulutuksella, vähemmällä lämmöntuotolla jne. ja sitä myötä on myös laadukkaampi ja kestävämpi, kun ei tarvitse niin järeää virransyöttöä ja tunnetusti lämpöhän se niitä sähkölaitteita tuhoaa.

Ne s mallit sitten tuleekin tyyliin 1.5v-2v myöhemmin kun on uusi tehdas otettu käyttöön mikä tekee paremmalla valmistusmenetelmällä "samoja" prosessoreita.

Lue lisää

S-mallit on tasan samoja mitä normit. Ne "ehkä" on testattu hyviks yksilöiks, isketty vähemmän kelloja ja vähemmän voltteja.

digest-hardware kirjoitti:

S-mallit on tasan samoja mitä normit. Ne "ehkä" on testattu hyviks yksilöiks, isketty vähemmän kelloja ja vähemmän voltteja.

Tosta voi verrata http://ark.intel.com/compare/80818,80817

Ne S mallit tulee ihan samaan aikaan ja valmistustekniikka on tasan sama.

S hitaampi.

M-Kar kirjoitti:

"Hehheh. Tottakai sillä kellonopeudella on vaikutusta ainakin jonkin verran, toisissa peleissä enemmän ja toisissa vähemmän"

Oletko ihan varma?

Katsos kun on sellainen juttu kuin "valon nopeus", tai se vauhti mitä signaali etenee siellä piirin johtimissa. Paremmalla valmistusprosessilla tehty piiri on pienempi ja signaalilla on lyhyempi matka kuljettavana.

Olisi järkeenkäypää, että kun on pienempi piiri missä informaatiolla on lyhyempi matka kuljettavana niin olisi mahdollista saada samaa suorituskykyä vaikka vähän pudottaisi kellotaajuutta. Kellotaajuuden lasku taas entisestään pudottaa energian kulutusta.

En nyt tosiaankaan tarkistanut mitään speksejä tästä että nyt vapustelen ja mutuilen, ja rehellisesti sanoen en tiedä näistä nimenomaisista piireistä sitä eroa mutta samalla tavalla se tarvitsisi myös jotain faktaa jos toinen näistä on oikeasti tehokkaampi.

Lue lisää

"Olisi järkeenkäypää, että kun on pienempi piiri missä informaatiolla on lyhyempi matka kuljettavana niin olisi mahdollista saada samaa suorituskykyä vaikka vähän pudottaisi kellotaajuutta. Kellotaajuuden lasku taas entisestään pudottaa energian kulutusta."

Ei se nyt ihan noin mene. Mulla on 140 wattinen sauna ja noita prossuja saa isommilla kellotaajuuksilla ja pienemmillä lämmöillä (energian kulutus) kaupasta.

Sillon kun mulla oli sähkölämmitys (prossua ostaessa) niin ei haitannut yhtään että vähän kämppäkin lämpiää samalla .. Nyt kun on keskuslämmitys, niin miettinyt että pienemmälläkin saunalla pärjäis ..

Algerian amper kirjoitti:

"Olisi järkeenkäypää, että kun on pienempi piiri missä informaatiolla on lyhyempi matka kuljettavana niin olisi mahdollista saada samaa suorituskykyä vaikka vähän pudottaisi kellotaajuutta. Kellotaajuuden lasku taas entisestään pudottaa energian kulutusta."

Ei se nyt ihan noin mene. Mulla on 140 wattinen sauna ja noita prossuja saa isommilla kellotaajuuksilla ja pienemmillä lämmöillä (energian kulutus) kaupasta.

Sillon kun mulla oli sähkölämmitys (prossua ostaessa) niin ei haitannut yhtään että vähän kämppäkin lämpiää samalla .. Nyt kun on keskuslämmitys, niin miettinyt että pienemmälläkin saunalla pärjäis ..

Lue lisää

Sauna parilla hehkulampulla? Kylmähän siinä tulee..... ;)

M-Kar kirjoitti:

"Hehheh. Tottakai sillä kellonopeudella on vaikutusta ainakin jonkin verran, toisissa peleissä enemmän ja toisissa vähemmän"

Oletko ihan varma?

Katsos kun on sellainen juttu kuin "valon nopeus", tai se vauhti mitä signaali etenee siellä piirin johtimissa. Paremmalla valmistusprosessilla tehty piiri on pienempi ja signaalilla on lyhyempi matka kuljettavana.

Olisi järkeenkäypää, että kun on pienempi piiri missä informaatiolla on lyhyempi matka kuljettavana niin olisi mahdollista saada samaa suorituskykyä vaikka vähän pudottaisi kellotaajuutta. Kellotaajuuden lasku taas entisestään pudottaa energian kulutusta.

En nyt tosiaankaan tarkistanut mitään speksejä tästä että nyt vapustelen ja mutuilen, ja rehellisesti sanoen en tiedä näistä nimenomaisista piireistä sitä eroa mutta samalla tavalla se tarvitsisi myös jotain faktaa jos toinen näistä on oikeasti tehokkaampi.

Lue lisää

Oletko aivan varma.

Kellotaajuus määrittää, montako kertaa piiri vaihtaa tilaansa tietyssä ajassa, josta tulee suoraan suorituskyky samanlaisella piirillä.

Vaikka johtojen pituus olisi kilometri, jos piiri on laitettu toimimaan 1 Hz:n taajuudella ja se fysiikan lakien salliessa näin voi tehdä, eihän siihen suorituskykyyn vaikuta mitenkään se johtimien pituus ?

Jos sähkön kulun nopeuden kannalta ajattelee, virran kulkunopeus lähinnä määrittää kellotaajuuden ylärajan. Mitä nopeampaa sähkö kulkee johtimessa, sitä suurempi kellotaajuus voi olla ja piiri vielä toimii. Jos kellotaajuus on nopeampi kuin mitä fysikaaliset ilmiöt tietynlaisella piirillä sallii, eli sähkö ei kerkeä kulkea joka paikkaan kellojakson aikana, jossakin menee bitti poikittain ja piiri ei toimi.

M-Kar elää taas jossain vaihtoehtotodellisuudessaan, eikä ensimmäistä kertaa.

Vähävirtaisemmat prosessorit ovat hitaampia, jos puhutaan saman valmistajan saman laitesukupolven prosessoreista. Kellotaajuus vaikuttaa tietenkin nopeuteen, jolloin jos arkkitehtuuri muuten sama, vähävirtainen ja kellotaajuudeltaan alempi prosessori on hitaampi. Usein näissä vähävirtaisissa voi olla muitakin pieniä muutoksia, kuten esimerkiksi pienempi välimuisti tai vähemmän ytimiä.

4460 ja 4460s mallit näyttävät olevan muuten samanlaisia, mutta kellotaajuus on 4460s mallissa alhaisempi. Koska hetkittäinen yhden ytimen kellotaajuus on sama, en usko että näillä on suorituskyvyssä mitään eroa netti/työpöytäkäytössä, mutta pelikäytössä ja muussa sen tyyppisessä käytössä, jossa useat prosessoriytimet jauhavat kovalla rasituksella pidemmän aikaa, 4460 "vääntää" paremmin. Jonkin tiedon mukaan 4460 mallin muistikanava olisi puolet nopeampi, toisen sivuston mukaan taas ei. Itse en usko tällaista eroa olevan.

fdsafdsa kirjoitti:

M-Kar elää taas jossain vaihtoehtotodellisuudessaan, eikä ensimmäistä kertaa.

Vähävirtaisemmat prosessorit ovat hitaampia, jos puhutaan saman valmistajan saman laitesukupolven prosessoreista. Kellotaajuus vaikuttaa tietenkin nopeuteen, jolloin jos arkkitehtuuri muuten sama, vähävirtainen ja kellotaajuudeltaan alempi prosessori on hitaampi. Usein näissä vähävirtaisissa voi olla muitakin pieniä muutoksia, kuten esimerkiksi pienempi välimuisti tai vähemmän ytimiä.

4460 ja 4460s mallit näyttävät olevan muuten samanlaisia, mutta kellotaajuus on 4460s mallissa alhaisempi. Koska hetkittäinen yhden ytimen kellotaajuus on sama, en usko että näillä on suorituskyvyssä mitään eroa netti/työpöytäkäytössä, mutta pelikäytössä ja muussa sen tyyppisessä käytössä, jossa useat prosessoriytimet jauhavat kovalla rasituksella pidemmän aikaa, 4460 "vääntää" paremmin. Jonkin tiedon mukaan 4460 mallin muistikanava olisi puolet nopeampi, toisen sivuston mukaan taas ei. Itse en usko tällaista eroa olevan.

Lue lisää

"Jonkin tiedon mukaan 4460 mallin muistikanava olisi puolet nopeampi, toisen sivuston mukaan taas ei. Itse en usko tällaista eroa olevan."

Oikeessa oot, toi ei pidä paikkaansa.

hmm... kirjoitti:

Oletko aivan varma.

Kellotaajuus määrittää, montako kertaa piiri vaihtaa tilaansa tietyssä ajassa, josta tulee suoraan suorituskyky samanlaisella piirillä.

Vaikka johtojen pituus olisi kilometri, jos piiri on laitettu toimimaan 1 Hz:n taajuudella ja se fysiikan lakien salliessa näin voi tehdä, eihän siihen suorituskykyyn vaikuta mitenkään se johtimien pituus ?

Jos sähkön kulun nopeuden kannalta ajattelee, virran kulkunopeus lähinnä määrittää kellotaajuuden ylärajan. Mitä nopeampaa sähkö kulkee johtimessa, sitä suurempi kellotaajuus voi olla ja piiri vielä toimii. Jos kellotaajuus on nopeampi kuin mitä fysikaaliset ilmiöt tietynlaisella piirillä sallii, eli sähkö ei kerkeä kulkea joka paikkaan kellojakson aikana, jossakin menee bitti poikittain ja piiri ei toimi.

Lue lisää

"Kellotaajuus määrittää, montako kertaa piiri vaihtaa tilaansa tietyssä ajassa, josta tulee suoraan suorituskyky samanlaisella piirillä."

Minun pointti oli se, että kun se sähköpulssi kulkee vain jotain parisataa tuhatta kilometriä sekunnissa siellä piirissä ja kellotaajuus on gigahertzejä, niin piirisuunnittelussa voi ehkä joutua jo nykyään huomioimaan sellaisia juttuja että missä ajassa se pulssi on ehtinyt piirin toiselta puolelta toiselle. Valonnopeus ei ole "heti" (sanooko suhteellisuusteoria mitään?) ja kannattaa myös huomioida se, että piirin eri osat toimivat eri kellotaajuuksilla nimelliskellotaajuuteen nähden ja ovat kokoajan enemmän asynkronisia.

"Vaikka johtojen pituus olisi kilometri, jos piiri on laitettu toimimaan 1 Hz:n taajuudella ja se fysiikan lakien salliessa näin voi tehdä, eihän siihen suorituskykyyn vaikuta mitenkään se johtimien pituus ?"

Kilometrin piuhassa menee tuhansia nanosekunteja että pulssi on edennyt toiseen päähän. Kyllä näillä asioilla on merkitystä siellä tietokoneessa, etkö ole huomannut kuinka muistipalikat on hinattu kokoajan lähemmäksi CPU:ta? Ihan vaan siksi kun valonnopeus on noilla kellotaajuuksilla kovin hidas. En nyt ole Intelilla töissä mutta tuolla asialla voi myös olla merkitystä piirien sisällä, että joutuvat huomioimaan että pulssit etenee tietyllä vauhdilla.

"Jos kellotaajuus on nopeampi kuin mitä fysikaaliset ilmiöt tietynlaisella piirillä sallii, eli sähkö ei kerkeä kulkea joka paikkaan kellojakson aikana, jossakin menee bitti poikittain ja piiri ei toimi."

Laskennan kannalta, informaation ei tarvitse kulkea joka paikkaan kellopulssin aikana jos se viive huomioidaan.

Tässä tapauksessa näin ei kuitenkaan ole sillä piiri on tehty täysin samalla valmistusprosessilla ja se S merkintä tosiaankin on vain matalempi kellotaajuus, ja se tarkoittaa hitaampaa laskentaa kun piiri on muuten sama.

fdsafdsa kirjoitti:

M-Kar elää taas jossain vaihtoehtotodellisuudessaan, eikä ensimmäistä kertaa.

Vähävirtaisemmat prosessorit ovat hitaampia, jos puhutaan saman valmistajan saman laitesukupolven prosessoreista. Kellotaajuus vaikuttaa tietenkin nopeuteen, jolloin jos arkkitehtuuri muuten sama, vähävirtainen ja kellotaajuudeltaan alempi prosessori on hitaampi. Usein näissä vähävirtaisissa voi olla muitakin pieniä muutoksia, kuten esimerkiksi pienempi välimuisti tai vähemmän ytimiä.

4460 ja 4460s mallit näyttävät olevan muuten samanlaisia, mutta kellotaajuus on 4460s mallissa alhaisempi. Koska hetkittäinen yhden ytimen kellotaajuus on sama, en usko että näillä on suorituskyvyssä mitään eroa netti/työpöytäkäytössä, mutta pelikäytössä ja muussa sen tyyppisessä käytössä, jossa useat prosessoriytimet jauhavat kovalla rasituksella pidemmän aikaa, 4460 "vääntää" paremmin. Jonkin tiedon mukaan 4460 mallin muistikanava olisi puolet nopeampi, toisen sivuston mukaan taas ei. Itse en usko tällaista eroa olevan.

Lue lisää

"Vähävirtaisemmat prosessorit ovat hitaampia, jos puhutaan saman valmistajan saman laitesukupolven prosessoreista. "

Niin, minun pointti nyt olikin se että jossain vaiheessa oli niin, että lanseerasivat esim. mallin "2000" ja sitten myöhemmin "2000 lowpower" ja se ero nimenomaan oli siinä, että se lowpower oli sama piiri mutta paremmalla valmistusprosessilla.

Tarkistin asian ja tässä tapauksessa ei päde. Ero näyttäisi olevan vain kellotaajuudessa, eli se S:tön malli olisi vähän ylikellotettu S-malliin verrattuna. Suorituskyvyssä se ero näkyy sarjallisessa laskennassa. Jos homma laskettavassa jutussa homma on siitä kiinni, miten paljon muistista saa työnnettyä tavaraa prossulle niin ei sitten ole eroa. Looppi jauhaa nopeammin S:ttömällä jos ei tarvitse muistia lukea/kirjoittaa pahemmin.

"Jonkin tiedon mukaan 4460 mallin muistikanava olisi puolet nopeampi, toisen sivuston mukaan taas ei. Itse en usko tällaista eroa olevan."

Ei varmasti. Se ero on suoraan verrannollinen kellotaajuuteen jokaisella säikeellä niin kauan kun ei muistihakuja ole jarruttamassa. Käytännön sovelluksilla ero jää siis vähäisemmäksi kun ne käyttävät sitä muistia eikä laske loputtomista Piin desimaaleja.

M-Kar kirjoitti:

"Vähävirtaisemmat prosessorit ovat hitaampia, jos puhutaan saman valmistajan saman laitesukupolven prosessoreista. "

Niin, minun pointti nyt olikin se että jossain vaiheessa oli niin, että lanseerasivat esim. mallin "2000" ja sitten myöhemmin "2000 lowpower" ja se ero nimenomaan oli siinä, että se lowpower oli sama piiri mutta paremmalla valmistusprosessilla.

Tarkistin asian ja tässä tapauksessa ei päde. Ero näyttäisi olevan vain kellotaajuudessa, eli se S:tön malli olisi vähän ylikellotettu S-malliin verrattuna. Suorituskyvyssä se ero näkyy sarjallisessa laskennassa. Jos homma laskettavassa jutussa homma on siitä kiinni, miten paljon muistista saa työnnettyä tavaraa prossulle niin ei sitten ole eroa. Looppi jauhaa nopeammin S:ttömällä jos ei tarvitse muistia lukea/kirjoittaa pahemmin.

"Jonkin tiedon mukaan 4460 mallin muistikanava olisi puolet nopeampi, toisen sivuston mukaan taas ei. Itse en usko tällaista eroa olevan."

Ei varmasti. Se ero on suoraan verrannollinen kellotaajuuteen jokaisella säikeellä niin kauan kun ei muistihakuja ole jarruttamassa. Käytännön sovelluksilla ero jää siis vähäisemmäksi kun ne käyttävät sitä muistia eikä laske loputtomista Piin desimaaleja.

Lue lisää

Ylikellottaminen tarkoittaa tilannetta jossa prosessorin kellotaajuus nostetaan yli valmistajan lupaamien taajuuksien, 4460 ei täten ole ylikellotettu 4460S.

M-Kar kirjoitti:

"Kellotaajuus määrittää, montako kertaa piiri vaihtaa tilaansa tietyssä ajassa, josta tulee suoraan suorituskyky samanlaisella piirillä."

Minun pointti oli se, että kun se sähköpulssi kulkee vain jotain parisataa tuhatta kilometriä sekunnissa siellä piirissä ja kellotaajuus on gigahertzejä, niin piirisuunnittelussa voi ehkä joutua jo nykyään huomioimaan sellaisia juttuja että missä ajassa se pulssi on ehtinyt piirin toiselta puolelta toiselle. Valonnopeus ei ole "heti" (sanooko suhteellisuusteoria mitään?) ja kannattaa myös huomioida se, että piirin eri osat toimivat eri kellotaajuuksilla nimelliskellotaajuuteen nähden ja ovat kokoajan enemmän asynkronisia.

"Vaikka johtojen pituus olisi kilometri, jos piiri on laitettu toimimaan 1 Hz:n taajuudella ja se fysiikan lakien salliessa näin voi tehdä, eihän siihen suorituskykyyn vaikuta mitenkään se johtimien pituus ?"

Kilometrin piuhassa menee tuhansia nanosekunteja että pulssi on edennyt toiseen päähän. Kyllä näillä asioilla on merkitystä siellä tietokoneessa, etkö ole huomannut kuinka muistipalikat on hinattu kokoajan lähemmäksi CPU:ta? Ihan vaan siksi kun valonnopeus on noilla kellotaajuuksilla kovin hidas. En nyt ole Intelilla töissä mutta tuolla asialla voi myös olla merkitystä piirien sisällä, että joutuvat huomioimaan että pulssit etenee tietyllä vauhdilla.

"Jos kellotaajuus on nopeampi kuin mitä fysikaaliset ilmiöt tietynlaisella piirillä sallii, eli sähkö ei kerkeä kulkea joka paikkaan kellojakson aikana, jossakin menee bitti poikittain ja piiri ei toimi."

Laskennan kannalta, informaation ei tarvitse kulkea joka paikkaan kellopulssin aikana jos se viive huomioidaan.

Tässä tapauksessa näin ei kuitenkaan ole sillä piiri on tehty täysin samalla valmistusprosessilla ja se S merkintä tosiaankin on vain matalempi kellotaajuus, ja se tarkoittaa hitaampaa laskentaa kun piiri on muuten sama.

Lue lisää

"Minun pointti oli se, että kun se sähköpulssi kulkee vain jotain parisataa tuhatta kilometriä sekunnissa siellä piirissä ja kellotaajuus on gigahertzejä, niin piirisuunnittelussa voi ehkä joutua jo nykyään huomioimaan sellaisia juttuja että missä ajassa se pulssi on ehtinyt piirin toiselta puolelta toiselle. Valonnopeus ei ole "heti" (sanooko suhteellisuusteoria mitään?) ja kannattaa myös huomioida se, että piirin eri osat toimivat eri kellotaajuuksilla nimelliskellotaajuuteen nähden ja ovat kokoajan enemmän asynkronisia."

Joo, sitä en kiistänyt etteikö niitä jouduta huomioimaan, mutta kyseenalaistin johtopäätöksesi siitä, että miten se vaikuttaa.

Kerro tarkemmin, miten pienempi hitaasti käyvä piiri on nopeampi, kuin vähän suurempi nopeasti käyvä? Tai jos piirit käyvät samalla kellotaajudella, miten pienempi on nopeampi?

Kellotaajuushan on suoraan ajan käänteisluku. Ihminen arvioi tietokoneen suorituskykyä siinä, paljonko saadaan laskettua/suoritettua tiettyä aikayksikköä kohden. Missä tässä yhtälössä on se kaapelin pituus huomioitu?

Tottakai se välillisesti vaikuttaa, nimenomaan asettamalla kellotaajuudelle ylärajan. Mutta jos fysiikka ei aseta rajoituksia signaalin kululle, ja sinulla on kaksi eri kokoista täysin identtistä samalla taajuudella käyvää piiriä, ne tekevät työtä tasan yhtä nopeasti ihmisen näkökulmasta. Lyhempi kulkumatka sähköllä ei tee pienemmästä nopeampaa, koska kello on se joka määrää tahdin ja kello käy niin hitaasti, että piiri toimii.

"Kilometrin piuhassa menee tuhansia nanosekunteja että pulssi on edennyt toiseen päähän. Kyllä näillä asioilla on merkitystä siellä tietokoneessa, etkö ole huomannut kuinka muistipalikat on hinattu kokoajan lähemmäksi CPU:ta?"

Niin meneekin, siksi sanoinkin, että jos taajuus olisi 1 Hz. Silloin toimii varmasti kilometrin kaapeleillakin, jos vain jännitehäviöt pysyy kurissa, eikä muita lieveilmiöitä oteta huomioon. Aika ei sitä kuitenkaan rajoita. Se kyllä kulkee kilometrin, jos sekunti on kellojakson pituus.

"Laskennan kannalta, informaation ei tarvitse kulkea joka paikkaan kellopulssin aikana jos se viive huomioidaan."

No tämä on hyvä ja oleellinen pointti asian kannalta, tosin ei siltikkään vielä yksiselitteisesti tee pienemmästä piirstä nopeampaa, koska kyllä sen kellotaajuuden tahdissa kuitenkin suuriiman osan ajasta mennään . . .

hmm... kirjoitti:

"Minun pointti oli se, että kun se sähköpulssi kulkee vain jotain parisataa tuhatta kilometriä sekunnissa siellä piirissä ja kellotaajuus on gigahertzejä, niin piirisuunnittelussa voi ehkä joutua jo nykyään huomioimaan sellaisia juttuja että missä ajassa se pulssi on ehtinyt piirin toiselta puolelta toiselle. Valonnopeus ei ole "heti" (sanooko suhteellisuusteoria mitään?) ja kannattaa myös huomioida se, että piirin eri osat toimivat eri kellotaajuuksilla nimelliskellotaajuuteen nähden ja ovat kokoajan enemmän asynkronisia."

Joo, sitä en kiistänyt etteikö niitä jouduta huomioimaan, mutta kyseenalaistin johtopäätöksesi siitä, että miten se vaikuttaa.

Kerro tarkemmin, miten pienempi hitaasti käyvä piiri on nopeampi, kuin vähän suurempi nopeasti käyvä? Tai jos piirit käyvät samalla kellotaajudella, miten pienempi on nopeampi?

Kellotaajuushan on suoraan ajan käänteisluku. Ihminen arvioi tietokoneen suorituskykyä siinä, paljonko saadaan laskettua/suoritettua tiettyä aikayksikköä kohden. Missä tässä yhtälössä on se kaapelin pituus huomioitu?

Tottakai se välillisesti vaikuttaa, nimenomaan asettamalla kellotaajuudelle ylärajan. Mutta jos fysiikka ei aseta rajoituksia signaalin kululle, ja sinulla on kaksi eri kokoista täysin identtistä samalla taajuudella käyvää piiriä, ne tekevät työtä tasan yhtä nopeasti ihmisen näkökulmasta. Lyhempi kulkumatka sähköllä ei tee pienemmästä nopeampaa, koska kello on se joka määrää tahdin ja kello käy niin hitaasti, että piiri toimii.

"Kilometrin piuhassa menee tuhansia nanosekunteja että pulssi on edennyt toiseen päähän. Kyllä näillä asioilla on merkitystä siellä tietokoneessa, etkö ole huomannut kuinka muistipalikat on hinattu kokoajan lähemmäksi CPU:ta?"

Niin meneekin, siksi sanoinkin, että jos taajuus olisi 1 Hz. Silloin toimii varmasti kilometrin kaapeleillakin, jos vain jännitehäviöt pysyy kurissa, eikä muita lieveilmiöitä oteta huomioon. Aika ei sitä kuitenkaan rajoita. Se kyllä kulkee kilometrin, jos sekunti on kellojakson pituus.

"Laskennan kannalta, informaation ei tarvitse kulkea joka paikkaan kellopulssin aikana jos se viive huomioidaan."

No tämä on hyvä ja oleellinen pointti asian kannalta, tosin ei siltikkään vielä yksiselitteisesti tee pienemmästä piirstä nopeampaa, koska kyllä sen kellotaajuuden tahdissa kuitenkin suuriiman osan ajasta mennään . . .

Lue lisää

" Mutta jos fysiikka ei aseta rajoituksia signaalin kululle,"

Ja tällä tarkoitan nimenomaan sitä, että jos kellotaajuus on niin matala ettei fysiikka aseta rajoituksia signaalin kululle . . .

Näin on, ja kummassakaan prossussa ei järkee koska i5-4690K.

Noita muisteista oikein tiedä. Pitää olla aikamoinen ero kellotaajuudessa,että suorituskyky käytännöntasolla muuttuu oikein miksikään ja tässäkin on eroja ohjelmien välillä. Lisäksi muistin ja prosessorin väliseen liikennöintinopeuteen tuntuisi vaikuttavan sekin, osuuko niissä taajuudet ja kellosyklit hyvin yhteen. Muistelisin jossain testissä käyneen niin, että Intelin joku prosessori selvitti useimmat testit nopeimmin muistilla, jonka kellotaajuus oli vain maltilliset 1600MHz, mutta CL oli matala 8? (verrattuna johonkin selvästi yli 2000MHz muistiin CL 11 tms). Muistin nopeudella lienee suurempi vaikutus integroituun näytönohjaimeen, kuin muuhun. Itse valitsin yhteen pelipakettiin taannoin 1600MHz CL8 muistit. Testeissä saivat nuo toimimaan 1800 jotain MHz CL8 ja uskoisin että suorituskyky on ihan kohdillaan tuolta osin jopa tuolla 1600MHz nopeudella. Kyseistä paketti ei ole tarkoitus kellottaa, eikä prosessorikaan siihen sovellu. Muistin valitsin osittain myös hinnan ja sopivan volttimäärän mukaan.

Sanoisin että näytönohjain ja prosessorin välimuistin koko ja ytimien määrä merkitsevät.

M-Kar kirjoitti:

Sanoisin että näytönohjain ja prosessorin välimuistin koko ja ytimien määrä merkitsevät.

Peleissä suorituskyly / ydin korostuu, AMD:llähän tilanne oli ainakin jokin aika sitten se että kun kaikki ytimet olivat käytössä niin ihan ok (joskaan ei kärkipäätä) mutta sitten kun yhden ytimen suorituskykyä vertasi niin tilanne oli erittäin huono. Pelit eivät usein osaa rasittaa kaikkia ytimiä hyvin, esimerkiksi Starcraft II pelissä AMD:n Phenomit ovat aivan p*skoja vaikka ytimiä olisi 6 vs. Intelin 4.

Xeon 1231v3 maksaa saman kuin 4690 ja kellotaajuus on vain 100MHz alhaisempi, mutta virrankulutus ilman integroitua näytönohjainta on Xeonissa pienempi ja lisäksi mukaan tulee HT, kuten i7 prosessoreissa.

fdsafdsa kirjoitti:

Xeon 1231v3 maksaa saman kuin 4690 ja kellotaajuus on vain 100MHz alhaisempi, mutta virrankulutus ilman integroitua näytönohjainta on Xeonissa pienempi ja lisäksi mukaan tulee HT, kuten i7 prosessoreissa.

Lue lisää

Minulla ei ole mitään ylikellottamista vastaan ja onhan noita kellotettuja koneita toisinaan itselläkin ollut, mutta tällä hetkellä en vain näe mitään tarvetta kellottaa i5 / i7 prosessoreita koti/pelikäytössä. Näytönohjain on aina ylivoimaisesti pullonkaula. Voi olla että laajemmissa nettipeleissä tarvitaan enemmän vääntöä, jolloin tilanne on toinen, mutta eiköhän noissakin lisäytimistä olisi enemmän hyötyä, _jos_ pelit on säikeistetty hyvin.