Islam on Euroopassa samanaikaisesti hyvin vanha ja aivan uusi asia. Islamilaisuus on vaikuttanut eurooppalaiseen kulttuuriin satoja vuosia. Uutta on eurooppalaisen väestön "islamilaistuminen": Eurooppaan on muuttanut ja muuttaa yhä enemmän islaminuskoisia ihmisiä, joiden on yritettävä sovittaa uskontonsa, kulttuurinsa ja tapansa isäntämaan elämään. Kristinuskoon kasvatetun eurooppalaisen kääntyminen islamiin ei sekään ole aivan harvinaista.
Tällä hetkellä reilut neljä prosenttia länsieurooppalaisista on muslimeja. Erot eri maiden ja kaupunkien välillä ovat suuret: Suomessa muslimeja on vain kymmenisen tuhatta, kun taas Britannian toiseksi suurimmassa kaupungissa Birminghamissa muslimeja on liki kymmenesosa väestöstä.
Peruskysymyksiä on kaksi. Ensimmäinen on se, kuinka islam uskontona ja kulttuurina niveltyy Euroopan uskontoihin ja kulttuureihin. Toinen on islam poliittisena voimana: monet länsieurooppalaiset pelkäävät, että ääri-islamilaiset liikkeet pyrkivät valtaan Euroopassa joko väkivaltaisin keinoin tai demokraattisesti, vaalien kautta.
Islamissa itsessään ei ole mitään pelättävää: se on rauhaa rakastava yksijumalainen uskonto, joka muun muassa kieltää hyökkäyssodat. Kokonaan toinen asia on islamin yhdistyminen politiikkaan: uskonnosta voidaan tehdä myös poliittinen ase.
----------------------------------------
Lähteet: Encyclopedia Britannica; Ingmar Karlsson: Islam och Europa; Fadhlalla Haeri: Islam; Netiran-verkkopalvelu; teologian tohtori Seppo Rissasen haastattelu.
Toimitus Johanna Korhonen, ulkoasu Saku Heinänen, valokuvat Christel Rönns. Avattu Koulutiellä 19.2.1997.
Tällä hetkellä reilut neljä prosenttia länsieurooppalaisista on muslimeja. Erot eri maiden ja kaupunkien välillä ovat suuret: Suomessa muslimeja on vain kymmenisen tuhatta, kun taas Britannian toiseksi suurimmassa kaupungissa Birminghamissa muslimeja on liki kymmenesosa väestöstä.
Peruskysymyksiä on kaksi. Ensimmäinen on se, kuinka islam uskontona ja kulttuurina niveltyy Euroopan uskontoihin ja kulttuureihin. Toinen on islam poliittisena voimana: monet länsieurooppalaiset pelkäävät, että ääri-islamilaiset liikkeet pyrkivät valtaan Euroopassa joko väkivaltaisin keinoin tai demokraattisesti, vaalien kautta.
Islamissa itsessään ei ole mitään pelättävää: se on rauhaa rakastava yksijumalainen uskonto, joka muun muassa kieltää hyökkäyssodat. Kokonaan toinen asia on islamin yhdistyminen politiikkaan: uskonnosta voidaan tehdä myös poliittinen ase.
----------------------------------------
Lähteet: Encyclopedia Britannica; Ingmar Karlsson: Islam och Europa; Fadhlalla Haeri: Islam; Netiran-verkkopalvelu; teologian tohtori Seppo Rissasen haastattelu.
Toimitus Johanna Korhonen, ulkoasu Saku Heinänen, valokuvat Christel Rönns. Avattu Koulutiellä 19.2.1997.
Vastaukset 25
Vanhimmat
kukaan haluaisi tehdä uskonnosta poliittisen aseen. Jos uskonto väittää olevansa rauhan omainen, niin miksi siitä on poliittiseksi aseeksi. Kristin uskosta et saa poliittista asetta tekemälläkään, kuin myös monesa muusta uskonnosta.
Tällä palstalla monet väittävät, että islam on poliittinen liike, vaikka se on uskonto. Ehkä sinä ymmärrät, että islam ei ole poliittinen liike, mutta monet sanovat, että tätä islam sallii ja vaatii eli tekemään terroreja, tappamaan uskottomia jne. vaikka islamin säännöt kieltävät tämän. Mutta tietyt kriteerit tietenkin täytyy täyttää nämä ehdot esim. jos uskovaisia uhataan hengellä, niin emme me anna uskottoman tappaa meitä ilman syytä.
-------------------
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1000000000000010&posting=22000000005087875
(tästä pääotsikosta oli keskusteltu ennen tällä linkillä)
>>Tällä palstalla monet väittävät, että islam on poliittinen liike, vaikka se on uskonto.
>>Ehkä sinä ymmärrät, että islam ei ole poliittinen liike
Yhteiskunnallisten asioiden hoitamista sanotaan politiikaksi. Tällaista on islam niissä maissa, missä on muslimienemmistö. Suomessa muslimeja on niin vähän, ettei islamilaista politiikkaa voida harjoittaa, kun muut vastustavat.
Islam on siis väärin uskonnoksi nimitetty. Muslimit itsekin tietävät sen. Uskonto ei ole koko islam. Islam pyrkii valvomaan kaikkea, mitä yhteiskunnassa voi tapahtua.
Vähän sinä olet selvillä islamin opista.
on saatu tehtyä poliittinen ase sen varhaisesta historiasta lähtien. Sitä käytetään yhä poliittisena aseena. Kuten kaikkia muitakin uskontoja. Tästä ei ole pienintäkään epäselvyyttä.
>>>>Suomessa muslimeja on niin vähän, ettei islamilaista politiikkaa voida harjoittaa>Islam on siis väärin uskonnoksi nimitetty. Muslimit itsekin tietävät sen.>Islam pyrkii valvomaan kaikkea, mitä yhteiskunnassa voi tapahtua.
islamiakin on käytetty poliittisena aseena ja liikkeenä, mutta pitää ottaa huomioon, että islam uskontona se ei ole pelkästään poliittinen liike, vaan se käsittää suurempaa käsitystä
minä olen tyytyväinen Suomen ja Euroopankin kristinuskon vaikutuksen vähäisyyteen. Eipä ollut vaikeaa oma kirkosta eroamisenikaan. Toivon samanlaista tulevaisuutta islamilaisiinkin maihin. Tuo USA:n yllättävän huonosti täälläpäin tunnettu kiihkokristillisyys on kieltämättä aika huolestuttavaa.
"se ei ole pelkästään poliittinen liike"
Mutta on kuitenkin aika paljon vai? Haluatko sharia-lain käytäntöön? Haluatko koraanin ja Muhammedin säännöt ylimmäksi auktoriteetiksi?
en kovin hyvin näe sitä vaikutelmaa että islamin uskon määräys olisi poliittisessa päätöksessä missään uskona vaikuttamassa, vaan näen asiaa niin että islamin oppi on muslimi-enemmistöisissä maissa tätä nykyä, poliittisena joko näennäis-esteinä tai keinoina väestöön vaikuttamisessa.
Hyvä esmerkkinä pidän tuota maininita joka on peräisin erään (korkea-arvoisen) amerikkalais-diplomaatilta:
Ennen Irakin hyökkäys USA:ssa monet poliitikot olivat huolissaan että hyökkäyksen perustelu olikin melkein olematonta. Huolelle siitä, 'jollei löydykään joukkotuhoaseita Irakissa mitä sitten?' tokaisi joku entinen jordanialainen pääministeri huolestuneelle diplomaatille näin, 'sitten keksikää niitä'
silmissäni ja sano ettet ole syntyperäinen suomen puhuja.
syntiperäinen supisuomalainen, mutta uskon jo omaksuvani paljon syvemmältä SUOMALAISUUTTA järjessäni.
Ja erikoista Suomen kieltäkin opin koko ajan.
Ole vaikka hyvä opettaja mulle, ellet pahastu!?
että kerroit. Sinua on nyt helpompi ymmärtää.
missä tilanteessa on oikeasti haluttu nimenomaan uskonnolla(kristin uskolla) perustella politiikkaa ilman mitään taka ajatuksia?
Mitä nyt näemme: islam on yhtä aikaa sekä poliittinen liike sekä uskonto. Islman sisältää molemmat.
>>Mutta tietyt kriteerit tietenkin täytyy täyttää nämä ehdot esim. jos uskovaisia uhataan hengellä, niin emme me anna uskottoman tappaa meitä ilman syytä.
Emme mekään anna kenenkaan tappaa meitä. Mielummin tapamme ne jotka meitä yrittivät tappaa: "Hei, se oli joko mitä tai hän" Mutta tuota ei voi perustella kristin uskolla.
Islamissa vastaavan voi perustella uskonnolla.
kunnolla kysymystäsi. Mutta yritän kuitenkin vastata.
>>missä tilanteessa on oikeasti haluttu nimenomaan uskonnolla(kristin uskolla) perustella politiikkaa ilman mitään taka ajatuksia?>>
Jos politiikka määritellään yhteisten asioiden hoidoksi, tietysti jo Jeesuskin sanoi sanasensa vuorisaarnassaan ja muissa opetuksissaan siitä, minkä periaatteiden mukaan yhteisiä asioita tulisi hoitaa. Myöhemmät apostolit ja sittemmin kirkkoisät puhuivat asiasta vielä monisanaisemmin ja yksityiskohtaisemmin. Puhumattakaan papistosta ja kristityistä kristillisyyden alkuajoista nykypäivään saakka.
Kaikki uskonnot ovat tässä mielessä poliittisia. Muhammedin kohdalla voidaan sanoa, että hän teki jo eläissään huomattavan osan siitä työstä, minkä kristinuskon kohdalla tekivät vasta myöhemmät sukupolvet. Tämä taas liittyy siihen, että Muhammed oli paitsi uskonnon perustaja myös uuden valtion luoja, aluperäinen organisaattori ja sotapäällikkö. Kristinuskon kohdallahan näihin jälkimmäisiin liittyvät kysymykset jouduttiin ratkaisemaan vasta Jeesuksen kuoleman jälkeen. Kun alkuaikojen kristityillä ei ollut juurikaan poliittista valtaa eikä sen mukanaan tuomaa poliittista vastuuta, nämä kysymykset tulivat vasta vähitellen enemmän ja yksityiskohtaisemmin tapeetille, kristittyjen poliittisen vallan ja poliittisen vastuun lisääntyessä.
Huomattavin osa kristillistä "poliittista teoriaa" syntyi siis varsin myöhään. Näin varsinkin verrattuna islamilaiseen "poliittiseen teoriaan" tai vaikkapa verrattuna hindulaiseen "poliittiseen teoriaan".
Asiaan vaikutti myös se, että kristillinen "poliittinen teoria" ei suinkaan kehittynyt kypsäksi kristinuskon alkuperäisessä syntymaassa eli juutalaisten keskellä. Se kehittyi laajemmassa, roomalais-hellenistisessä kulttuurissa, supervallan alueella. Islamin "poliittinen teoria" puolestaan kehittyi varsin kypsäksi syntysijoillaan ja levisi ja muotoutui edelleen islamin levitessä valloitusten myötä. Tämä myös näkyi pitkään näiden kahden uskonnon poliittisen puolen ja niihin liittyvien käytäntöjen tietyissä erilaisuuksissa. Mutta en puutu tähän erilaisuuteen sen enempää; se vaatisi oman tarkastelunsa, joka ei ole aivan helppo.
Toinen poliittinen ulottuvuus on uskonnon käyttäminen ja miksei väärinkäyttäminenkin. Tällä tarkoitann yksinkertaisesti sitä, että politiikan tavoitteet - siis yhteisten asioiden tavoitteet - asetetaan enemmän tai vähemmän riippumatta asianomaisen "aidon poliittisen teorian" eettisistä ja uskonnollisista periaatteista. Tämän jälkeen ne pyritään perustelemaan valitsemalla uskonnosta jotain ja jättämällä jotain pois. Itse asiassa tällöin saatetaan toimia uskonnon "aitojen" periaatteiden vastaisesti ja samalla pyrkiä puolustamaan ja oikeuttamaan tätä toimintaa näillä periaatteilla. Myös tätä on aina esiintynyt ja esiintyy yhä kaikkien uskontojen piirissä. Silloin nämä post factum -perustelut vaikuttavat kovin helposti tekopyhiltä tai, kuten rumasti sanotaan, jeesustelulta.
Mutta tulipa tästä jo varsinainen tutkielma näin myöhään yöllä.
islam aloitti uransa väkivallalla ja sortajana.
Ensimmäisenä kansalliskiihkoisena poliitiisena ajatuksena historiassa.
Varasti kaiken ympäristönsä kulttureilta aina pyhiä kirjoituksia myöten (Raamattu).
Plagioi keksinnöt ja esitti ne ominaan.
On todellisuudessa hyvin ahdasmielinen vaikka muuta koittaa esittää. Mutta niinhän nämä uususkonnot aina esittävät.
On syytä huomata että moni uskontonsa vastaisesti islmilaisista maista paennut on myös vaihtanut uskontoaan.... mutta ei uskalla sanoa sitä julkisesti, kuolemantuomion uhatessa.
Lukaise Moos kirjoja ja fundeeraa tuo ensimmäinen lauseesi uudestaan!
>islam aloitti uransa väkivallalla ja sortajana.
Ensimmäisenä kansalliskiihkoisena poliitiisena ajatuksena historiassa. Varasti kaiken ympäristönsä kulttureilta aina pyhiä kirjoituksia myöten (Raamattu).
Plagioi keksinnöt ja esitti ne ominaan.On todellisuudessa hyvin ahdasmielinen vaikka muuta koittaa esittää. Mutta niinhän nämä uususkonnot aina esittävät. On syytä huomata että moni uskontonsa vastaisesti islmilaisista maista paennut on myös vaihtanut uskontoaan.... mutta ei uskalla sanoa sitä julkisesti, kuolemantuomion uhatessa.
"Kokonaan toinen asia on islamin yhdistyminen politiikkaan: uskonnosta voidaan tehdä myös poliittinen ase."
Usmizeed, pitäisikö islam ja politiikka pitää erillään? Haluaisitko sharia-lain voimaan?
mahdollisimman paljon kun on mahdollista.
Noudattavat on oltavaa lain alaisuudessa jossa muslimi elää.
Usko on enemmän henkinen kuin fyysinen, siis sydäntään seuraava yksilön hartaus johon kukaan muu ei voi tunkeutua.
Sinä alat tehdä täällä kiihotusta Suomen lakeja vastaan. Suomalaiset lait ja tavat ei sinulle kelpaa.
Lain alaisuudessa harrastava hyvyys, siis mielestäsi ei kelpa?
Asetatko itseäsi Suomen eduskunnan yläpuolelle?
Se vastahan on vakavaa rikos kansalaiselle.
Olen jo kauan ollut Suomessa myös veronmaksajana.
Osallistuin maan puolustukseen, yhteikunnan ylläpitämiseen.
Mainostan edelleen Suomea esimerkilliseksi maaksi, josta voi oppia paljon.
Suomi on hyväksynyt minut asukkakseen ennen tuloani tänne.
Höpötät?
tätä nykyä että Suomea islamilaisempi maa ei ole missään?
mitä tarkoitit >tätä nykyä että Suomea islamilaisempi maa ei ole missään? < ?
että Suomi kunnioittaa ja noudattaa ihmisoikeuksia sekä huolehtii heikkoja.
että Suomen laki suojaa sen alla kaikkea oikeudenmukaisesti.
Näitä, jotka ovat oleellisia yhteiskunnalle, ei kaikessa valtioissa niin hyvin näy kuin Suomessa.
Ja niitä islam kehottaa toteuttamaan keskenämme. Siis sopua ja heikkoja auttamista.
Islamin määrän pää silti ei ole maallinen vaan palaaminen Jumalan luokse.