Kuinka suuri Suomen julkinen sektori oikeastaan on?

Suomen julkisyhteisöjen menojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan 56,7 prosenttiin vuonna 2012.

Mikä sitten kuvaisi julkisen sektorin kokoa tätä lukua paremmin? Tilastoviisaat tarjoavat kahta vaihtoehtoa, joista ensimmäinen on julkisyhteisöjen tuottaman arvonlisäyksen suhde koko talouden arvonlisäykseen. Julkisyhteisöistä puhuttaessa arvonlisäys tarkoittaa käytännössä palkkakuluja. Suhdeluku kertoo, kuinka suuren osan Suomen BKT:sta julkinen sektori tuottaa.

http://img.yle.fi/uutiset/kotimaa/article7062250.ece/ALTERNATES/w580h326/julkisyhteisö menot bkt työnteijöitä arvonlisäys 1975 2012

Julkisyhteisöjen menot suhteessa BKT:hen, julkisyhteisöjen työntekijöiden osuus kaikista työllisistä ja julkisyhteisöjen arvonlisäys koko talouden arvonlisäyksestä 1975–2012.
Lähde: Tilastokeskus. Grafiikka: Juha Rissanen / Yle uutisgrafiikka.
Vuonna 2012 julkisyhteisöt tuottivat noin 20 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Jäljelle jäävä noin 80 prosentin potti muodostui yksityisen sektorin tuottamien tavaroiden ja palveluiden arvosta.

Myös tässä muuttujassa näkyvät yleiset taloussuhdanteet. Laman aikana valtio ja kunnat pitävät työntekijöistä yksityistä sektoria tiukemmin kiinni, jolloin niiden suhteellinen merkitys kasvaa. Julkisen sektorin osuus BKT:sta onkin ollut nykyistä suurempi vuosina 1991–1997.
http://img.yle.fi/uutiset/kotimaa/article7062252.ece/ALTERNATES/w580h326/julkisyhteisö arvonlisäys talous prosenttia 2012

Julkisyhteisöjen arvonlisäys koko talouden arvonlisäyksestä, prosenttia, vuosi 2012. Grafiikka: Juha Rissanen / Yle uutisgrafiikka. Lähde: Eurostat.
11361
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Noista luvuistahan kirjoitettiin jo tammikuussa, että ovat vääristeleviä.

http://susannakaukinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158898-niiniston-erottava-vale-emavale-saulin-tilasto

"Paljon on puhuttu siitä, että Suomessa on liian suuri julkinen sektori, ja että sitä tulisi karsia. Tilastojen perusteella väite ei pidä paikkaansa. Julkisen sektorin menoja ovat kasvattaneet kuntien osalta ostopalveluiden lisääntynyt osuus - palkkamenot ovat laskeneet - ja valtion osalta EU:lle menevien rahamäärien kasvu."

http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/156946-eu28n-luottoluokitus-putosi-aan

Myös kasvava työttömyys on aiheuttanut julkisen sektorin kallistumisen, lisöksi Suomi on saanut uusia maksuja maksettavakseen esim EU määräyksellä.

"Julkisen sektorin (valtio, kunnat, kirkko) tarjoamien työpaikkojen määrä on vähentynyt. Julkisella sektorilla työskenteli vuonna 2010 vähemmän ihmisiä kuin 20 vuotta aiemmin, huomauttaa Antti Kaihovaara. Kunnilla on suhteessa vähemmän työntekijöitä kuin aiemmin vaikka palveluiden tarvitsijoiden (yli 64-vuotiaat) on kasvanut. Kuntatyöntekijöiden palkat ovat nousseet muita ryhmiä hitaammin.

Valtion menot sen sijaan (sosiaalimenot) nousivat bkt:n romahduksen takia, mutta myös EU:lle menevien maksujen nousun takia. Kunnilla menokasvu johtuu ostopalveluiden lisääntyneestä käytöstä.

Julkisen sektorin henkilötyövuosien vähentäminen ei ole tuonut kustannussäästöjä. Julkisen sektorin "kasvu" johtuu bkt:n alenemasta, ei työpaikkojen määrän lisääntymisestä tai huikeista palkoista."

http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/157253-eu28-kehittymassa-kehitysmaaksi

Äänestä

Kehitysapukin 1,2 miljardia pitäisi kuulua tuohon momenttiin.
Ja moni..moni muu, joka nyt ei siinä näy.

Kotimaahan pitää raha saada kiertämään. Jotka vastaavia kuin kehitysapu.

Kannattako kitara vasuria ottaa edes vertailuun asiantuntijana.

Kyllä Niinistö ja Sipilä tietävät asian meitä paremmin.

Äänestä
  • kehitysapu, sillä ohjaillaan poliittisesti kehitysmaita ja pidetään huoli, että kehittyneet maat ja niiden ylikansalliset yhtiöt saavat halpoja raaka-aineita. EU pyörittää aika isoa kehitysapuatoimintaa.

    Äänestä

60% taisi mennä juuri rikki. Ekonomistit ja virkamiehet huutaa lisää kilpailukykyä jotta saavat jatkossakin isot palkkansa. Lomarahojen poistolla tähän maahan työpaikkoja ei tule lisää. Niitä ei myöskään tullut kun yhteisöveroa laskettiin.
Tälläinen kansantalous voi toimia koska työssäkäyvällekään ei jää kuin luu käteen pakollisten kulujen jälkeen. Ostovoimamme on jo nyt heikoin pohjoismaista.
Missä on virkamiesten vastuu kulujen hallinnasta, typerillä päätöksillä viety pohja pois Suomen tulevaisuudelta. Terveydenhoito on tärkeää mutta sitä ei voi pyörittää tyyliin " hinnalla millä hyvänsä ". Sen osuus kunnallisveroprosentista noin 11. Siitä voi jokainen laskea miten järjettömiä summia on maksanut muutamasta hammaslääkärikäynnistä joista kuitenkin maksettu myös omavastuuosuudet. Jostain syystä Suomeen halutakaan parempaa tulevaisuutta, juuri ketään puhu ylisuuresta julkisesta sektorista - poliittinen itsemurhako? Syy löytyy aina sieltä ketä niitä vientiteollisuuden tuotteita oikeasti tekee.

Äänestä

Kepun paisuttama etuoikeutettujen etuisuuksista nauttiva satojen tuhansien julkishallinnon "erikoistutkijoiden" ryhmä on tullut tiensä päähän. Kepu itse joutuu nyt purkamaan sen.

Äänestä

Julkishallinnon ylisuuret palkat, automaattiset palkankorotukset, alhaiset eläkeiät, korkeat eläkekertymät, veronmaksajien maksamat eläkkeellesiirtymiskurssit, lyhyet kesäajan työpäivät, pitkät lomat, vuorotteluvapaat, sapattivuodet, virkavapaat, ym, ym, ym...... Normityöntekijä ei voisi yhdestäkään näistä edes unelmoida.

Äänestä
  • Maatalouden ylisuuret tukiaiset, automaattiset tukikorotukset, alhaiset eläkeiät, korkeat eläkekertymät, veronmaksajien maksamat eläkkeellesiirtymiskurssit, lyhyet talviajan työpäivät, pitkät lomat, vuorotteluvapaat, sapattivuodet, lomitusvapaat, ym, ym, ym...... Normityöntekijä ei voisi yhdestäkään näistä edes unelmoida.

    Äänestä

Suurempi ongelma, kuin julkisen sektorin työntekijöiden määrä on sen tehottomuus ja muuta yhteiskuntaa jarruttava byrokratia.
Toinen ongelma on julkisen sektorin palkkataso ja suuret edut. Valtio maassa palkkajohtajana on aina huono asia ja kun vielä säästöt näiden etujen säilyttämiseksi Vihervasurit ottivat yksityiseltä sektorilta. Korottivat asumiskustannuksia ja veroja, levittivät juttuja että Suomessa on pula työntekijöistä jne....
Lomarahojen leikkaus julkiselta sektorilta, pudottaa verotuksen tarvetta, samoin arkipyhäkorvaukset ja ylitöiden kustannusten pienentäminen. Veroihinhan tämä maa hukkuu ja työhaluttomuus lisääntyy.
Sipilä jatka vaan samaan malliin, mielummin nopeamminkin. Päätökset pöytään ja Suomi nousuun. Toista poliitikkoa ei Suomesta nyt hevin löydy, joka tähän hermoja raastavaan pakolliseen duuniin pystyisi.
Populismiin ja jakopolitiikkaan, ei nyt ole varaa, eikä Syskovitsin poliittiseen peliin ja äänien kalasteluun.

Äänestä

Tuohon summaan sisältyvät myös maataloustukiaiset, julkise sektorin karsinta olisikin hyvä aloittaa maataloustukiaisten lopettamisesta.

Äänestä
  • pitäisi työttömyyskorvauksista, 6 miljardia tyhjään, maataloustuelle tulee ruokaa joka sentillä..

    Äänestä

saa palkkansa liki miljoona suomalaista..

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Supistuksia tulossa kirjoitti:

Suomen julkisyhteisöjen menojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan 56,7 prosenttiin vuonna 2012.

Mikä sitten kuvaisi julkisen sektorin kokoa tätä lukua paremmin? Tilastoviisaat tarjoavat kahta vaihtoehtoa, joista ensimmäinen on julkisyhteisöjen tuottaman arvonlisäyksen suhde koko talouden arvonlisäykseen. Julkisyhteisöistä puhuttaessa arvonlisäys tarkoittaa käytännössä palkkakuluja. Suhdeluku kertoo, kuinka suuren osan Suomen BKT:sta julkinen sektori tuottaa.

http://img.yle.fi/uutiset/kotimaa/article7062250.ece/ALTERNATES/w580h326/julkisyhteisö menot bkt työnteijöitä arvonlisäys 1975 2012

Julkisyhteisöjen menot suhteessa BKT:hen, julkisyhteisöjen työntekijöiden osuus kaikista työllisistä ja julkisyhteisöjen arvonlisäys koko talouden arvonlisäyksestä 1975–2012.
Lähde: Tilastokeskus. Grafiikka: Juha Rissanen / Yle uutisgrafiikka.
Vuonna 2012 julkisyhteisöt tuottivat noin 20 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Jäljelle jäävä noin 80 prosentin potti muodostui yksityisen sektorin tuottamien tavaroiden ja palveluiden arvosta.

Myös tässä muuttujassa näkyvät yleiset taloussuhdanteet. Laman aikana valtio ja kunnat pitävät työntekijöistä yksityistä sektoria tiukemmin kiinni, jolloin niiden suhteellinen merkitys kasvaa. Julkisen sektorin osuus BKT:sta onkin ollut nykyistä suurempi vuosina 1991–1997.
http://img.yle.fi/uutiset/kotimaa/article7062252.ece/ALTERNATES/w580h326/julkisyhteisö arvonlisäys talous prosenttia 2012

Julkisyhteisöjen arvonlisäys koko talouden arvonlisäyksestä, prosenttia, vuosi 2012. Grafiikka: Juha Rissanen / Yle uutisgrafiikka. Lähde: Eurostat.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu