avohakkuut

Eli karkeasti sanottuna jos naapurisi tekee avohakkuun sinun rajallesi saakka, niin pitkässä jouksussa hyödyt siitä itse taloudellisesti.

jv.ks kirjoitti:

Eli karkeasti sanottuna jos naapurisi tekee avohakkuun sinun rajallesi saakka, niin pitkässä jouksussa hyödyt siitä itse taloudellisesti.

En ole kaupunkilainen ja tiedän ehkä metsätöitä tehneenä, sekä metsätalouskurssin käyneenä jotain.

Ajatuksena oli, että rajalle jätettäisiin suojakaistale esimerkiksi harvennushakkuuna suoritettuna, jolloin ei aiheutettaisi vahinkoa naapurille.Tietenkin vanha täysi-käinen metsä pitää hakata, että saadaan turvattua jatkumo, koska usein vanhan metsän alla ei ole uutta taimikkoa, mutta sitä en ymmärrä, että terve ja eri-ikäinen metsä hakataan aukoksi, vaikka nykyisin sitä vältelläänkin.

En tiedä miksi vähättelet vahinkoja,sillä mailtani on vuosien mittaan kaatunut tuulenkaatamia puita paljon ja syynä on ollut isoaukea vieressä ja kaikki ei ole olleet täysi-ikäisiäkään.

Mielestäni olisi hyvä neuvotella naapuri metsänomistajan kanssa avohakkuuseen ryhtymisestä, jolloin saattaisi olla hyötyä naapurillekin, että poistaisi täysi-ikäisen metsän samaan aikaan.

Nykyisin suositaan sekametsää kasvatuksessa, eli antaa kasvaa sen puun mikä parhaiten viihtyy, tietenkin huomioon ottaen maaperä kasvatuksessa. ja suojauskin toimii.
Kiertoa pitää tapahtua ja ensiharvennus, sekä harvennushakkuut on oiva keino tuottavuuden parantamiseen ja ei synny helposti tuulenkaatamia puitakaan.

Siinä olen samaa mieltä, että metsä tarvii ravinteita lahoamisesta ja avohakkuut on välillä oikeutettua ja saattavat valostaa ja antaa voimaa naapuripuustollekin, mutta kohtuutonta vahinkoa pitäisi välttää neuvottelemalla ja sopimalla rajanaapurin kanssa aikeistaan.

T.50v harrastelija metsuri.

seuraaja kirjoitti:

En ole kaupunkilainen ja tiedän ehkä metsätöitä tehneenä, sekä metsätalouskurssin käyneenä jotain.

Ajatuksena oli, että rajalle jätettäisiin suojakaistale esimerkiksi harvennushakkuuna suoritettuna, jolloin ei aiheutettaisi vahinkoa naapurille.Tietenkin vanha täysi-käinen metsä pitää hakata, että saadaan turvattua jatkumo, koska usein vanhan metsän alla ei ole uutta taimikkoa, mutta sitä en ymmärrä, että terve ja eri-ikäinen metsä hakataan aukoksi, vaikka nykyisin sitä vältelläänkin.

En tiedä miksi vähättelet vahinkoja,sillä mailtani on vuosien mittaan kaatunut tuulenkaatamia puita paljon ja syynä on ollut isoaukea vieressä ja kaikki ei ole olleet täysi-ikäisiäkään.

Mielestäni olisi hyvä neuvotella naapuri metsänomistajan kanssa avohakkuuseen ryhtymisestä, jolloin saattaisi olla hyötyä naapurillekin, että poistaisi täysi-ikäisen metsän samaan aikaan.

Nykyisin suositaan sekametsää kasvatuksessa, eli antaa kasvaa sen puun mikä parhaiten viihtyy, tietenkin huomioon ottaen maaperä kasvatuksessa. ja suojauskin toimii.
Kiertoa pitää tapahtua ja ensiharvennus, sekä harvennushakkuut on oiva keino tuottavuuden parantamiseen ja ei synny helposti tuulenkaatamia puitakaan.

Siinä olen samaa mieltä, että metsä tarvii ravinteita lahoamisesta ja avohakkuut on välillä oikeutettua ja saattavat valostaa ja antaa voimaa naapuripuustollekin, mutta kohtuutonta vahinkoa pitäisi välttää neuvottelemalla ja sopimalla rajanaapurin kanssa aikeistaan.

T.50v harrastelija metsuri.

Lue lisää

Usein tuulenkaatojen aiheuttama taloudellinen vahinko ko. tapauksissa voi olla huomattava.

Hyvä toimintamalli näihin tilanteisiin on neuvotella rajanaapurin kanssa suojavyöhykkeen jättämisestä. Tiedän tapauksia joissa tällaisia suojavyöhykkeitä on saatu aikaaan naapurien yhteistyöllä.

Ja oikeastaan tärkein ohjeeni on se, että sopii/etsii tuulenkaatamille puille ostajan/korjaajan etukäteen. Usein on jo etukäteen arvattavissa, millä kohteilla tuulenkaatoja syntyy. Monesti esim. rajanaapurin metsään päätehakkuun hakanneen organisaation edustajan kanssa voi yrittää sopia tuulenkaatamien puiden kohtalosta.

Metsätalousinsinööri kirjoitti:

Usein tuulenkaatojen aiheuttama taloudellinen vahinko ko. tapauksissa voi olla huomattava.

Hyvä toimintamalli näihin tilanteisiin on neuvotella rajanaapurin kanssa suojavyöhykkeen jättämisestä. Tiedän tapauksia joissa tällaisia suojavyöhykkeitä on saatu aikaaan naapurien yhteistyöllä.

Ja oikeastaan tärkein ohjeeni on se, että sopii/etsii tuulenkaatamille puille ostajan/korjaajan etukäteen. Usein on jo etukäteen arvattavissa, millä kohteilla tuulenkaatoja syntyy. Monesti esim. rajanaapurin metsään päätehakkuun hakanneen organisaation edustajan kanssa voi yrittää sopia tuulenkaatamien puiden kohtalosta.

Lue lisää

Kiitoksia asiallisesta palautteesta insinöörille
T. nim.merk seuraaja

Aukkojen muokkaamisesta käytetty nimitys äestäminen ei oikeen ole sopiva ku kattoo miltä ne näyttää kyntämiminen on lähempänä jälki on kuin ydinsodan jäljiltä.Kun katsoo metsää joka on kasvanut ilman ihmisen apua ni ei maata tartte kääntää joka neliösenttiä 50cm halkasialtaan oleva mätäs riittää ni voi käydä esim.mustikassa hakkuusta huolimatta.Monta aukoo kasvaa horsmaa ja heinää ja koivupuskaa mistä iso osa taimista on tukehtunu ja kuollu. kiinnostus metsän hoitoon on loppunu ku rahat on tilillä.

ja mihinkähän kirjaviisauteen nuo väitteet perustuvat.Kyllähän nykyisellä metsänhoidolla on Suomen metsävarat moninkertaistettu.Tuo mainitsemasi tyyli johtaa vajaatuottoisten metsien syntyyn.On se myös kumma kun noita tuulenkaatoja on ruvettu niin rutosti pelkäämään.Ne ovat kyllä koko metsänhoitokentässä pikku juttu.Yleensä tuulenkaatama metsä on uudistuskypsää onhan vierestäkin kerran metsä hakattu pois.

Löpön kirjoitti:

ja mihinkähän kirjaviisauteen nuo väitteet perustuvat.Kyllähän nykyisellä metsänhoidolla on Suomen metsävarat moninkertaistettu.Tuo mainitsemasi tyyli johtaa vajaatuottoisten metsien syntyyn.On se myös kumma kun noita tuulenkaatoja on ruvettu niin rutosti pelkäämään.Ne ovat kyllä koko metsänhoitokentässä pikku juttu.Yleensä tuulenkaatama metsä on uudistuskypsää onhan vierestäkin kerran metsä hakattu pois.

Lue lisää

En ymmärrä kantaasi ja mitä tarkoitat vajaatuotannolla.

Nykyinen metsänhoito suositus on mielestäni hyvä, että saadaan kiertoa ja myyntiin tulevan puun odotusaika lyhenee.

Oikea aikainen harvennus ja harvennushakuut on mielestäni tuottavuuden kannalta parempi ratkaisu, kuin odottaa päätehakkuita ja laittaa kerralla nurin kaikki.

Meillä on tehty uudistusta siten että etelänpuoleista reunasta poistetaan muutaman vuoden välein kaistale ja väljennetään reunametsä,taimettuu hyvin ja uutta taimea tulee jo sinne väljennettyyn osaankin.
Tota jatkuvaa kasvatusta pystynee hyödyntämään parhaiten rehevillä mailla jossa heinittyminen on ongelma.Sinne metsän keskelle ei nouse niin paha horsmikko tai vattupusikko.
Sellaisen toteamuksen tein tänäkeväänä että naveromätästys on kosteilla mailla ehdoton muokkauskeino,keväällä istutetut kuusentaimet tuuppas 20-25cm kasvua heti istutusvuonna,viereiseen palstaan laikkuistutetut jäi heti juromaan...
Ensikesänä teen yhdelle huonosti taimettuneelle taimikolle omalla kaivurilla tuon saman operaation,riittävän jyrkällä ja kapealla kauhalla kun tekee naveroojan niin se routii umpeen 10:n vuoden aikana eikä haittaa kulkua.

Löpön kirjoitti:

ja mihinkähän kirjaviisauteen nuo väitteet perustuvat.Kyllähän nykyisellä metsänhoidolla on Suomen metsävarat moninkertaistettu.Tuo mainitsemasi tyyli johtaa vajaatuottoisten metsien syntyyn.On se myös kumma kun noita tuulenkaatoja on ruvettu niin rutosti pelkäämään.Ne ovat kyllä koko metsänhoitokentässä pikku juttu.Yleensä tuulenkaatama metsä on uudistuskypsää onhan vierestäkin kerran metsä hakattu pois.

Lue lisää

Tuolla menetelmällä pitäisi hakata aukko ympäri maapallon. Leimaajasta se on tietenkin kiinni pysyykö jätetyt puut pystyssä. Luuletko, että tuuli kaataa ainoastaan täysikasvuisia?

seuraaja kirjoitti:

En ymmärrä kantaasi ja mitä tarkoitat vajaatuotannolla.

Nykyinen metsänhoito suositus on mielestäni hyvä, että saadaan kiertoa ja myyntiin tulevan puun odotusaika lyhenee.

Oikea aikainen harvennus ja harvennushakuut on mielestäni tuottavuuden kannalta parempi ratkaisu, kuin odottaa päätehakkuita ja laittaa kerralla nurin kaikki.

Lue lisää

Tuo mainitsemasi tapa on kyllä mielestäni väärää metsänhoitoa.
Ylä-harvennus sopii kyllä sellaisiin metsiin joissa lisävaltapuut ovat tarpeeksi kehityskelpoisia että niistä kasvaa kunnon tukkipuuta. Harvassa vain on metsät joissa noin kannattaa tehdä.
Jos haluaa tasaisesti rahaa ja metsää on vähän, kannattaa mieluummin tehdä useammin pieniä aukkoja kuin hakata harsimalla.
Harsimalla on suomessa pilattu niin suuria määriä metsiä että oikein harmittaa, täälläkin päin keski-suomea missä asun on lähes jokaisen pienen metsätilan metsät saatu tuolla tyylillä surkeaan kuntoon.

Ns. jatkuva kasvatus ei ole kotimaisten puulajien biologisista ominaisuuksista johtuen taloudellisesti kestävä metsänhoitomenetelmä missään osassa Suomea. Muutamiin viime vuosiin kukaan ei ole tällaista enää vakavissaan yrittänyt väittääkään. Sitä voisi harkita käytettäväksi lähinnä vain joissakin poikkeuskohteissa (esim. pienialainen kaupunkimainen virkistysmetsä, tai muusta syystä puustoisena säilytettävä kohde), joissa plusmerkkisen taloudellisen tuoton saaminen ei ole metsänhoidon tavoitteena.

Keski-Euroopassa, jossa voidaan kasvattaa mm. erittäin varjoakestävää saksanpihtaa (Abies alba), jatkuva kasvatuksessa on jo hieman enemmän järkeä. Taloudellisesti kilpailukykyinen metsänhoitovaihtoehto se ei ole silti sielläkään.