Harrastatteko manausta seuroissanne maallikkosaarnamiehen johdolla?
Ainakin hevosmiehen puheet panee sen epäilemään. Lestadiolaisuus on oma joukkonsa, joka on säätänyt omat käsityksensä omasta hyvyydestä ja ulkopuolisten pahuudesta. He eivät huomaa millaisten pahojen voimien kanssa he ovat liikkeellä. Se on soluttautunut heidän uskoansa kantaa, kauna, viha, itsekkyys, lähimmäisen tuomitseminen ja väärä arviointi mikä on hyvä ja mikä on paha.
Ainakin hevosmiehen puheet panee sen epäilemään. Lestadiolaisuus on oma joukkonsa, joka on säätänyt omat käsityksensä omasta hyvyydestä ja ulkopuolisten pahuudesta. He eivät huomaa millaisten pahojen voimien kanssa he ovat liikkeellä. Se on soluttautunut heidän uskoansa kantaa, kauna, viha, itsekkyys, lähimmäisen tuomitseminen ja väärä arviointi mikä on hyvä ja mikä on paha.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Älä tyhjiä jauha. Seuroihin vaan tutustumaan, jos olet kiinnostunut esikoislestadiolaisista. Fiksua ja ystävällistä porukkaa. Ja
Kristuksen oppia julistetaan. Parannusta saarnataan ja syntien
anteeksiantamusta.
En ole enää lestadiolainen enkä tiedä ketä hevosmiehellä tarkoitat, mutta taustani vuoksi tunnen vl-liikkeen erittäin hyvin. Vl-saarnaajiakin tunnen, sillä ovathan sekä minun isä, äitini isä, eno ja äitini eno kaikki vl-maallikkosaarnaajia. Lisäksi äitini suvusta löytyy jo ajat sitten kuolleita vl-saarnaajia pitkälle vl-liikkeen alkuajoille saakka. Mitään manausta seuroissa tai muussakaan vl-toiminnassa ei harjoiteta.
Vl-liikkeessä nämä julkisuudessa huomiota saaneet hoitokokoukset ovat ehkä se mitkä vaikuttavat ulkopuolisista epäilyttäviltä, mutta niissäkään ei mitään manata, vaan koetetaan saada uskovaisten välit ja mahdolliset väärät valvomiset korjattua. Ihmiset ovat ihmisiä ja siksi näissä hoitokokouksissakin on ollut huomattavaa taitamattomuutta, jopa henkistä ja hengellistä väkivaltaa. Hoitokokous on yleensä pieni eli siihen ei osallistu kuin asianosaiset ja ehkä joku saarnaaja. Joskus nämä kokoukset ovat olleet isompia ja koko seurakunta ollut paikalla. Taitamattomuus on kai suurin syy yksittäisten hoitokokousten ylilyönteihin. Ihmiset kun kiivastuvat, niin rakkaus unohtuu. Minun mummunikin väitti, että pilkkaan Pyhää Henkeä erään tämmöisen hoitotilaisuuden yhteydessä. Katkeruus siitä jäi ja vielä niin paha, että vaikea uskoa mummun Taivaaseen päässeen, vaikka ns. hyvä todistus hänestä seurakunnalle jäi. Nämä synteihin sitomiset ja Saatanan haltuun jättämiset eivät mielestäni lähde Kristillisestä rakkaudesta eivätkä ole Galatailaiskirje 5 tarkoittamia hyviä hengen hedelmiä. Siksi minun on vaikea uskoa, että vl-liikkeessä olisi mitään hyvää kun tuommoiset toimet ovat olleet mahdollisia.
Maltillinen asiallinen x-vl:kin tänne sopii. Heillä on kuitenkin oma palsta toisaalla,
toki se on sontaa täynnä tiedän sen.
Vanhoillisten ja esikoisten tiet erosivat virallisesti vuonna 1902, silloinen
yhteinen nimi Rauhanyhdistys jäi heille.
Liike ei kuitenkaan ole mikään originaali lestadiolaisuus, se nimittäin hajosi kolmeen osaan vuosisatojen 1800/1900 taitteen tienoilla. Oma sukuni
lestadiolaisuus ulottuu 1800 luvun puolelle. Hajaannusten riehuessa
isovanhempani menivät ruotsinlappiin avunhakumatkalle, he työskentelivät
malmikaivoksilla työkseen.
Eli peräti risainen on lestadiolaisuuden historia. Silloin hajaantuneet ovat jälkeenkin päin useampaan kertaan hajaantuneet eri joukkueisiin. Yhteistä
kaikille ryhmille on toisten tuomitseminen eriseuraisiksi ja kadotukseen.
Hyvin jumalaton meininki siis, ja vastaan Kristuksen oppia joka kokoaa kaikki kristityt yhdeksi, ei suinkaan hajoita toinen toisiaan vastaan sotiviksi ryhmiksi.
Monesti on tullut mieleeni, että miksi ei etsitä yhteyttä yli rajojen, kun tiedän että meitä Jeesukseen uskovia on muissakin ryhmissä, myös vanhoillislestadiolaisissa?
"Kristillisyyteen" ja "jumalanvanltakuntaan" uskovat ovat menettyjä, ei näitä perinnejääriä Jeesuksen käskyt kiinnosta, eikä käännä heitä pahoilta teiltään.
Hajaannuksethan ovat valtataistelun seurauksia. Kuka meistä on suurin ja isäntä talossa joka määrää mitä muiden on tehtävä ja ketä on palvottava..
pahan perintö:
Pidin kirjoituksesi rakentavasta hengestä. Tällä palstalla on mukavampi kirjoitella kuin vl-palstalla. Vaikka täälläkin on huutelijoita, niin aika paljon löytyy vielä niitä, jotka viitsivät ihan oikeasti uskomisen ajatuksistaan kirjoittaa. Olen kirjoitellut jonkin verran myös eri x-vl palstoille, mutta rakentavan keskustelun sijaan niissä meni homma usein niin typeräksi henkilökohtaisuuksiin meneväksi riitelyksi, että lopulta kaikki kirjoittajat kaikkosivat. Tällä palstalla minua viehättää, kun täällä monet koettavat perustella uskonkäsityksiään Raamatulla. Raamattu on koko Kristillistä maailmaa yhdistävä kirja ja siihen perustuvia keskustelu pystyy käymään vaikka ihan eri taustan omaavien kanssa.
Syystä tai toisesta lapsuudenkodissani suhtautuminen toisiin Lestadiolaisiin liikkeisiin kuin vl oli äärimmäisen tuomitsevaa. Ehkä sen vuoksi tunnen tiettyä uteliaisuutta ja myötätuntoa vl-liikkeen ulkopuolista Lestadiolaisuutta kohtaan. Väistämättä mieleeni on myös tullut ajatus, että jospa vl-haara olikin se joka meni harhaan. Varsinkin 70-80-luvun lakihenkinen touhu oli kovin kaukana Kristillisestä rakkaudesta, kun ihmisiä 'sidottiin synteihinsä' syyttäen jostain kummallisesta väärästä hengestä. Ilmeisesti minuakin on kasvatettu ns. väärässä hengessä, kun vanhempanikin kuulemma tekivät paranusta jostain 'kososlaisesta hengestä'. Isäni saarnoista joskus seurakunta pahentui (ei kuulunut Hyvän Paimenen ääni, vaan lakihenkinen opetus), mutta asia hoidettiin ja isäni sai jatkaa vl-saarnaajana.