Keskusta kasvattaa

Käsitykseni mukaan vasemmistolais; perheet ei ole mukana partiotoiminnassa.
Heillä ne omat poliittiset systeeminsä.
Samoin vihreillä "aivonpesu" toimintansa.

Itse en anna rahaa kuin harkiten näihin toimintoihin.
Partiolaiset saa aina keräykseensä. Nuoria jo opetaan käytännön taitoihin.
Jossa ei politikoida.
mm yöpyvät laavuilla ym, se opettaa muuhunkin.
Kaikkia kädentaitoja tehdään ja opetellaan.

vasemmisto/vihreä tulee keräämänn rahaa , sehän menee ainakin osa Hamasin raketteihin tavalla ja toisella.

Onhan se noinkin.
Mutta mistäpä kohta löytyy noihin partiolaisiin vetäjiä?
Olen ollut siinä luulossa, että tuota partiolaisuutta ollan poliittisten päättäjienkin taholta lopettamasa, ja että poliittiset päättäjät mieluummin ohjaavat rahoja poliittisille järjestöille, eli ikäänkuin lokeroittavat kansaamme entisestäänkin, vaikka muka valinnan vapauksista ja tasa-arvosta puhumatkin.
Tuollainen poliittinen nuorisotoiminta noin suurin yhteiskunnalisin tuin olisi lopetettava tyystin, sillä nythän näyttää siltä, kuin kasvatettais joitain politiikkoja joihinkin puoluisiin, eli sidottaisiin jo pentuna jonkun poliittisen ajattelun malliin.
Onhan tuo jo nähty, ettei ne sitten oikeasta elämästä ja oikeasta työnteosta mitään tiedäkkään, ja siksikipä onkin alkanut näyttää, että poliitiikot ovat täysin eriytymässä omaksi ryhmäkseen kansanp parista. Siltä näyttää kuin että manit mulle ja heti, ja ilman mitään omaa panostusta veronmaksajan tuottavana työntekijänä..
Sellaista kauniiden ja rohkeiden kaltaisesta elämästä haaveilevien hommeleita....

Partiolaistenkin pitäis saada yhteiskunnallista tukea, jos sitä kerran jaetaan poliittisten broilereidenkin kasvattomoille.

näkisin partiotoiminnassa paljonkin hyvää, kädentaitojen ja luonnossa selviämisen ynnä muiden elämisen perusedellytyksienkin opettajana, eli jonkinlaisena peruskoulutuksen täydentäjänä.

vieläpä hiukan.
Ja sitten noita poliittisia nuorisojärjestöjä on jonkinlaisella nimikkeellä, jotka kaikki saavat jostain syystä yhteiskunnallista apua.

Piilopuolutuet ovat aivan samaa luokkaa, tai ehkä suurempiakin kuin normaali virallinen puoluetuki.
Lehdistötuki mm. Niin ja yleverokin on osin siksi luokiteltavissa, vaikka silläkin verolla elätetään kyllä muitakin loisia, kuin pelkästään poliittisia. Eli joitakin julkuja, joille on toinenkin nimitys olemassa, jos tietää mitä niihinkin liittyy.
En nyt kuitenkaan sitä nimitystä tässä käytä, sillä se on sellainen jota nyt jostain herrojen punaisten lyhtyjen kadusta puhuttaessa käytettäisiin.

Onko tuo jääkiekko nyt joku sellainen asia, että siitä pitää vouhkata puolet lehtien sisällöstä, ja mitähän noihinkin rahoituksiin liittyy?
Näkyy olevan jotain politiikkaa sekin. ainakin niissä piireissä pitää näköjään olla politiikko, ennenkuin pääsee yläpiirikeimeihin mukaan.
eli urheilukin on jotensakin pilattu politiiikalla. Jokin on alkanut vistottaa noissakin urheilukisoissa.
Jotenkin vaikuttaa, että se on joiden "raharosvojen bisnestä", eikä vaikuta kovinkaan rehelliseltä kaikilta osin.

Vesaisten touhu tosiaankin on varmaan ehkä lähinnä tuotakin partiotouhuilua.

En tunne tarkemmin poliittisten varhaisnuorisojärjestöjen toimintaa, mutta sen perusteella mitä olen sitä mediassa vilkaissut, vaikuttaa että kysymys on me-hengen luomisesta, eikä ideologisesta kasvatuksesta. Politiikan puhumista ei yhteishengen luomiseen tarvita, pari keskeistä termiä tulevaisuutta varten riittää. Voi olla, että vasta murrosiän jälkeen tajutaan, että kappas vain, takavuosien mukava järjestö olikin poliittinen. Siitä on sitten luonnollista siirtyä varsinaiseen poliittiseen nuorisojärjestöön, jolla on sama kehys.

Enemmän partiojärjestö on liitetty Hitler-jugendiin uniformuineen ja marsseineen. Uniformujen käyttö liittyy kaiketi järjestön brittiläiseen alkuperään. Yhtenäisellä pukeutumisella tähdättiin ilmeisesti siihen, ettei sikäläinen luokkayhteiskunta näkyisi liikkeen sisällä niin että osa partiolaisista on ryysyissä, osa merkkivaatteissa (kuten kalliimpi pukeutuminen nykyään ilmaistaan).

Partiolaisten toiminta-ajatus on fiksu, mutta toteutuksessa on puutteita, kun lapsuus sudenpentuina on jäänyt taakse ja varhaisnuorina siirrytään vartiovaiheeseen. Moni jättää siinä vaiheessa partion kokonaan, koska vartion sisällä yhteispeli ei toimi. Saattaa olla myös niin, ettei vartionjohtaja hoida hommaansa innolla tai vaihtoehtoisesti on liian innokas.

Tarvitaanko aina tutkimusta? Minulle oma pää ja vilkaisu ympärille riittävät useimmiten.

JOHTAJA J:LLÄ kirjoitti:

Tarvitaanko aina tutkimusta? Minulle oma pää ja vilkaisu ympärille riittävät useimmiten.

Sehän on hyvä, jos sinulle riittää oma pää useimmiten.. Mistä näitä väyrysläisiä oikein sikiää, alkiosta?

Huru-ukko kepusta kirjoitti:

Sehän on hyvä, jos sinulle riittää oma pää useimmiten.. Mistä näitä väyrysläisiä oikein sikiää, alkiosta?

Mistä näitä väyrysläisiä oikein sikiää, alkiosta?
Syvältä, hyvin syvältä.

JOHTAJA J:LLÄ kirjoitti:

Tarvitaanko aina tutkimusta? Minulle oma pää ja vilkaisu ympärille riittävät useimmiten.

Toteamuksen / väitteen ("maan monipuolisimmin nuorisoa kasvattava järjestö") tueksi kaivattaisiin edes hitunen näyttöä, koska siinä kuitenkin on suurista asioista kyse. Ei sillä etteikö keskustakin osaisi toimia nuorten kanssa ja vieläpä sivistävästi, mutta jotain konkreettista olisi mukava nähdä.

Omassa lapsuudessa ja nuoruudessa ei nuorten kasvatuksessa keskustalla tai muillakaan puolueilla ollut näkyvää tai voimakasta sijaa. Siihen aikaan politiikka ei näytellyt kaupunkilaisperheiden parissa oikeastaan mitään roolia, vaikka ehkä useimmat vanhemmat oman kantansa olivatkin valinneet. Nuorten keskuudessa politiikasta ja sen lieveilmiöistä ei välitetty, eikä myöskään muuten puhuttu kuin naureskelevaan sävyyn.

Vanhemmat pitivät puoluekantansa omana tietonaan ja jälkikasvulle ei politiikkaa tai edes mitään siihen viittaavaa vilautettu saati tuputettu. Hyvä niin, sillä lasten ja nuorten piti saada leikkiä, harrastaa ja kasvaa normaalisti. Olisi jäänyt paljon hauskaa, kuten musatouhut, monet urheilulajit ja -kilpailut, kokematta, jos elämä jo tuolloin olisi mennyt vituralleen eli päin politiikkaa.

Parille teiniaikaiselle luokkakaverille ei käynyt yhtä hyvin, sillä he löysivät politiikasta "jotain suurta ja ihmeellistä". He olivatkin erilaisia nuoria.

Kotinurkilla oli tuolloin kyllä jotain poliittista aktiviteettia, sellaista jota vanhempamme kehoittivat välttämään: pioneerit eli vasemmistolaiset eli kommarit.

Komukat vetivät lapsille ja nuorille suunnattua kerhoa, jonne osallistujia haalittiin kaikenlaisen tekemisen ja elokuvien varjolla. Kaikkea kivaa siellä yleensä askarreltiin, mutta elokuvat olivat DDR:n ja Neuvostoliiton aikaisia mustavalkoisia propagandafilmejä. Nykyaikana!

Tekemisen ja katselun jälkeen alkoi se varsinainen aivopesu, jolla paikalle kerääntynyt väki yritettiin käännyttää "punaiselle teille". Muistaakseni ketään ei siihen ansaan langennut. Meille riitti se askartelu ja hieman se jurppi niitä kerhon vetäjiä. Kun oli askartelut tehty ja mahdolliset leffat katsottu, lähdimme sieltä omiin puuhiimme.

Karmeeta ja jotenkin eksynyttä porukkaahan se oli, kun näin jälkeenpäin ajattelee. Nuorehkoja aikuisia, joiden elämä näytti pyhittyvän pelkästään punaiselle aatteelle ja entisille neuvostojohtajille. Siitä vetäjäporukasta ei ole sen kummempaa tietoa kun erään naisen kohdalta. Tuli kuulemma myöhemmin järkiinsä ja jätti punaisen haihattelun muiden tehtäväksi.

Tänä päivänä ja itse aikuisena on vaikeaa ajatella lapsia ja nuoria jonkin poliittisen klikin jäseninä. Vaikka touhu usein näyttää ja kuulostaa harmittomalta, on siinä kuitenkin kaikua menneisyydestä. Fanaatikkoja löytyy joka genreen, joten pitäkää skideistänne hyvää huolta.

Olisiko vain mutua? kirjoitti:

Toteamuksen / väitteen ("maan monipuolisimmin nuorisoa kasvattava järjestö") tueksi kaivattaisiin edes hitunen näyttöä, koska siinä kuitenkin on suurista asioista kyse. Ei sillä etteikö keskustakin osaisi toimia nuorten kanssa ja vieläpä sivistävästi, mutta jotain konkreettista olisi mukava nähdä.

Omassa lapsuudessa ja nuoruudessa ei nuorten kasvatuksessa keskustalla tai muillakaan puolueilla ollut näkyvää tai voimakasta sijaa. Siihen aikaan politiikka ei näytellyt kaupunkilaisperheiden parissa oikeastaan mitään roolia, vaikka ehkä useimmat vanhemmat oman kantansa olivatkin valinneet. Nuorten keskuudessa politiikasta ja sen lieveilmiöistä ei välitetty, eikä myöskään muuten puhuttu kuin naureskelevaan sävyyn.

Vanhemmat pitivät puoluekantansa omana tietonaan ja jälkikasvulle ei politiikkaa tai edes mitään siihen viittaavaa vilautettu saati tuputettu. Hyvä niin, sillä lasten ja nuorten piti saada leikkiä, harrastaa ja kasvaa normaalisti. Olisi jäänyt paljon hauskaa, kuten musatouhut, monet urheilulajit ja -kilpailut, kokematta, jos elämä jo tuolloin olisi mennyt vituralleen eli päin politiikkaa.

Parille teiniaikaiselle luokkakaverille ei käynyt yhtä hyvin, sillä he löysivät politiikasta "jotain suurta ja ihmeellistä". He olivatkin erilaisia nuoria.

Kotinurkilla oli tuolloin kyllä jotain poliittista aktiviteettia, sellaista jota vanhempamme kehoittivat välttämään: pioneerit eli vasemmistolaiset eli kommarit.

Komukat vetivät lapsille ja nuorille suunnattua kerhoa, jonne osallistujia haalittiin kaikenlaisen tekemisen ja elokuvien varjolla. Kaikkea kivaa siellä yleensä askarreltiin, mutta elokuvat olivat DDR:n ja Neuvostoliiton aikaisia mustavalkoisia propagandafilmejä. Nykyaikana!

Tekemisen ja katselun jälkeen alkoi se varsinainen aivopesu, jolla paikalle kerääntynyt väki yritettiin käännyttää "punaiselle teille". Muistaakseni ketään ei siihen ansaan langennut. Meille riitti se askartelu ja hieman se jurppi niitä kerhon vetäjiä. Kun oli askartelut tehty ja mahdolliset leffat katsottu, lähdimme sieltä omiin puuhiimme.

Karmeeta ja jotenkin eksynyttä porukkaahan se oli, kun näin jälkeenpäin ajattelee. Nuorehkoja aikuisia, joiden elämä näytti pyhittyvän pelkästään punaiselle aatteelle ja entisille neuvostojohtajille. Siitä vetäjäporukasta ei ole sen kummempaa tietoa kun erään naisen kohdalta. Tuli kuulemma myöhemmin järkiinsä ja jätti punaisen haihattelun muiden tehtäväksi.

Tänä päivänä ja itse aikuisena on vaikeaa ajatella lapsia ja nuoria jonkin poliittisen klikin jäseninä. Vaikka touhu usein näyttää ja kuulostaa harmittomalta, on siinä kuitenkin kaikua menneisyydestä. Fanaatikkoja löytyy joka genreen, joten pitäkää skideistänne hyvää huolta.

Lue lisää

Kyllä niitä fanaatikkoja Keskustassakin on. Sitä ei voi kieltää, mutta valtaosa elää jalat maassa ja muista syvästikin välittäen.

Et kai sinä vain ole mennyt joutsenia ampumaan?
Nehän ovat rauhoitettuja lintuja.

Lapissakin poliisi oli eräs ukko kehunut, että na kyllä se jouttenen liha on parepaa ko kurijen, mutta kun poliisi tulikin kyselemään että oletko sinä tappanut rauhoitettuja lintuja, niin oli vain sanonut, ettenhän minä nyt sellaiseen ole syyllistynyt, kuulopuheiden perustella vain noin jutustelin...ja en sitäpaitsi ole koskaan kurkea maistanutkaan.......

mites lie... kirjoitti:

Et kai sinä vain ole mennyt joutsenia ampumaan?
Nehän ovat rauhoitettuja lintuja.

Lapissakin poliisi oli eräs ukko kehunut, että na kyllä se jouttenen liha on parepaa ko kurijen, mutta kun poliisi tulikin kyselemään että oletko sinä tappanut rauhoitettuja lintuja, niin oli vain sanonut, ettenhän minä nyt sellaiseen ole syyllistynyt, kuulopuheiden perustella vain noin jutustelin...ja en sitäpaitsi ole koskaan kurkea maistanutkaan.......

Lue lisää

En ole ampunut, mutta olen lukenut joutsenten metsästämisestä ihmisravinnoksi.
Kyllä niitä nytkin voisi samaan tarkoitukseen metsästää, joskin rajallisesti.