Surullinen laulu ystävän kuolemasta sieltä herätyksen pohjoisista kolkista koskettaa ruotsalaisia
http://sfglobe.com/?id=16456&src=share_fb_new_16456
http://sfglobe.com/?id=16456&src=share_fb_new_16456
Laestadiuksen äiti oli saamelainen
.ePaimen
6119
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Juu,, 15 mukulaa sai saamelaismuija L Lestadiukselta. Me suomalaiset oltiin ruotsalaisia v 1800, silloin syntyi L Lestadius.. Heja lebbu.
NIIN KÄYDÄÄNPÄ TUTKIMAAN ,,
Olen tälläistä saanut selville LARS LEVIN ÄITI ,ANNA MAGDALEENA JUUHANIN-
TYTÄR s.1759. k.1824 oli ,UUMAJAN LAPIN SORSELEEN SEURAKUNNASTA ,ÖRNÄSIN KYLASTÄ .
jotta ei aivan saametar sentään ,koska hänen isänsä JOHAN HANSSIN POIKA 10.3.-1731. , OLI UUDIS ASUKAS ÖRN'ISISTÄ . ei porolappalainen
""jörgen finisberget ""
Joo 8-9 vuotta vielä suomijoutui 1809 venäjän haltuun
Kuopiossa oli piispa joka halusi rajan toimivaksi tornion joki laaksossa n. 1867.
paikkeilla eikä halunut LLL:poppoota itärajan tuntumaan. , mutta länsisuomi vallattiin
kokkolaan tuli LLL:n miehet 1867. kuten p-jollekin .
Niihin aikoihin oli Hedberg, tulosssa Kemiöön hän sai Rvastin arvonjh n.1869.
Tammelaan tuli .1867 vaan ei ole es,koisii enää ollut .
,Turku , n. 1873.
Tampere n,1887. seurojenpito alkoi Andres Grandalin talossa
............................itäisen puistokadun ,nyk. satakunnan kadun kulmatalo ,
Tämä oli säännöllisiä seuroja vuoratalossa . Ristillisyys oli tullut jo
1876. ja kristittyjä oli v.1899 jo n.200 ,
Luopioinen .1885,
Kankasaala. 1890 .
Lempäälä ,,,,1891 .
Pälkäne ...... 1889 .
Pirkkala .......1897.
Vesilahti ......1899.
Seuroja on pidetty 1860 vain tornion etälä puolella asti ,johtuen osittain LLL:n
vielä eläessä Hänellä oli omat ajatukset vielä ,silloin hän sairastui jolloinkin
Loka /marraskuussa 1860 ,ja kuoli 1861. helmikuussa , Sen jälkeen Uskoleviset
nopesti lisääntyi kuten paikkakunnatkin koska välimatkat oli pyörä tai hevospeli
Helsinki sai n.1880, alun ,virallisesti 1888 jolloin seuraavana vuonna oli 457 jäsentä, Myös Teuvaa oli vanha paikka , ?
""teu""
Tosi tietoa , Hedberg, tuli Ke3miöön 1862 .. sitä ennen hän oli Kaarinan kirkkoherra
vuodesta 1854-62. sitä ennen , Hän Toimitti Evankeelistä -lehteä Ruotsiin .
Roseniksen kanssa , 1849-1851. sinä aikana lehden levikki oli isompikuin TIDNING -
NYHETTÄR +10-15% ISONPI Samaan aikaan hän kirjoitti Ruotsin Udelleen kastajille VASTAAN;tutkimuksen "Raptienmansus vederleggning"(1855.).
Hänen : Jumaluus opillinen testamenttinsa on " Johdantro seurakuntamme
tunnustuskirjoihin " ( 1878)
Ja hänm sepitti suuren määräön hengellisiä lauluja , näitä syntyi ,
1930 -1890 saakka ,ja saattoi joitakin vuosi olla lisää .
Hän oli syntynyt samana vuonna kuin J.Raattama 1811. ja kuoli 1893.
kun Raattama porskutti vielä 6 vuotta kuoli 1899.
Hän oli 1836. liittinyt Pohjalaiseen Heräänäisliikkeesen , jonka johtomiehiä
hänestä tuili ..se oli Paavo Ruiotsalaisen liike .Hänet siirrettiin 1840 ulun
vankilasaarnaajaksi suhteet kiristyivät P.Ruotsalaiseen ja rikkoutuivat vähitellen n.1842-1844. Lähinnä annettiin ymmärtää ,että Hedberg SYVENTYY, LUTHERIIN
Ajkoi mielipiteitään monissa kirjallisissa Julkaisuissa kuten .: "Uskon oppi autuuteen "
(1844) ,sekä "Pietism och kristen dom" (1845) . "Verkläras vederleggining och
evangelii forsvar" (1847-1851) "Allmän evangelisk tidning 1845-1848 Jonka kirjoituksia on koottuna kirjoissa, "Den enda salighetens väg". Suomennos . Kreislisiä
sanomia (1855-68. ilmestyi joka viikko ), Kirjoituksia koottuna Hartauskirjassa "ELÄMÄN SANOJA ",
EHDBERG:IN PERUSTAMA : EVANKEELINEN LIIKE LEVISI LOUNAISSUOMEEN
1870 ALKAEN JA MYÖS POHJAN MAALLE . Myös ruotsiin uskonnollisiin liikkeisiin
Hän kirjoitti Tukholmassa , Julkaisemansa Evangelistisen lehden välityksellä .
Alannder .O kirjoitti Hedberg jäänneistä aikaisemmin julkaisematonta ,,Myöhäisemmän herännäisyyen ja Hedberg pelastus oppi (1927)
Suomen evankeelisen liikkeen historiaa , . (3 nidettä 1929-1948. ).
todellakin, 1809 tsaarin valtaan. En ole kuullut ennen väitettä, että äitinsä olisi puoli-saamelainen?
suomalaisen wikipedian artikkelissa saamelaisista
Lestadiolaisuuden perustaja Lars Levi Laestadius oli itse äitinsä puolelta saamelainen, ja on myös tallentanut saamelaisten uskomuksia ja mytologiaa (Lappalaisten mytologian katkelmia)."
artikkelissa on aika väkevä väite, joka ei taida pitää paikkaansa, vaikka nostaa saamelaisten itsetuntoa:
"Monien saamelaisten uskonelämään on vaikuttanut lestadiolaisuus, joka syntyi Tornionlaaksossa nimenomaan paikallisen saamelaisvähemmistön vastalauseeksi valtakirkon papeille."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Saamelaiset#Lestadiolaisuus