Kone Volvo-Penta 2002 tilalle ?

Helpoin vaihto on tarkistaa löytyykö käytetty 2002. Joku voi olla vaihtanut isomman tilalle. Käytetyillä on pienessä Suomessakin markkinoita. Dieselfirman tarkistuksen jälkeen vain nosto paikalle. Ammattimieheltä meni pari tuntia kytkentöihin ja asennus oli valmis ja kone käynnissä.
Tarkista kuitenkin vuotava pakkasproppu ensin, ettet turhaa vaihda koko konetta.

seppomartti kirjoitti:

Helpoin vaihto on tarkistaa löytyykö käytetty 2002. Joku voi olla vaihtanut isomman tilalle. Käytetyillä on pienessä Suomessakin markkinoita. Dieselfirman tarkistuksen jälkeen vain nosto paikalle. Ammattimieheltä meni pari tuntia kytkentöihin ja asennus oli valmis ja kone käynnissä.
Tarkista kuitenkin vuotava pakkasproppu ensin, ettet turhaa vaihda koko konetta.

Lue lisää

Paras vaihtoehto tietysti olisi jo vanhan saisi vielä korjattua. Ilmeisesti propun reiän reuna on ruostunut ja ei pidä. Ehkä vuodon saisi jollain kemiallisella metallilla tiivistettyä. Siis sellaisella kunnollisella teollisuuden käyttämällä aineella.
Käytetty voisi myös olla vaihtoehto edellyttäen että sellaisen saisi ammattilaisen
tarkistamana niin ettei joudu ojasta allikoon.

hmmmm kirjoitti:

Paras vaihtoehto tietysti olisi jo vanhan saisi vielä korjattua. Ilmeisesti propun reiän reuna on ruostunut ja ei pidä. Ehkä vuodon saisi jollain kemiallisella metallilla tiivistettyä. Siis sellaisella kunnollisella teollisuuden käyttämällä aineella.
Käytetty voisi myös olla vaihtoehto edellyttäen että sellaisen saisi ammattilaisen
tarkistamana niin ettei joudu ojasta allikoon.

Lue lisää

Jos se vuotaa jenkauksesta, niin voisi kokeilla teflon teippiä jota käytetään putki töissä. Ei maksa montaa euroa, löytyy rautakaupoista ja helppo asentaa eli max kaksi kierrosta jenkalle niin päin, että proppua paikalle kiertäessä ei ole vastakarvalla.

Alkuperäisellä kysyjällä on ilmeisesti merivesijäähdytteinen moottori tai pakkasnestettä ei ole vaihdettu tarpeeksi usein, jolloin vesitila on ruostunut pakkaspropun ja lohkon välistä. Kannattaa irroittaa vuotava proppu, puhdistaa reiän reunat ja lyödä uusi proppu paikalleen. Väliin esim. Hylomar tiivistemassaa. Mikään tiiviste ei pidä, jos sitä leipoo paikallaan olevan vanhan propun päälle. Vanha proppu lähtee pois helpoiten lyömällä piikillä reikä reunaan ja kampeamalla siitä. Ensin kannattaa varmistaa uuden propun saatavuus ja erityisesti Volvon kohdalla hintakin.

105 kirjoitti:

Alkuperäisellä kysyjällä on ilmeisesti merivesijäähdytteinen moottori tai pakkasnestettä ei ole vaihdettu tarpeeksi usein, jolloin vesitila on ruostunut pakkaspropun ja lohkon välistä. Kannattaa irroittaa vuotava proppu, puhdistaa reiän reunat ja lyödä uusi proppu paikalleen. Väliin esim. Hylomar tiivistemassaa. Mikään tiiviste ei pidä, jos sitä leipoo paikallaan olevan vanhan propun päälle. Vanha proppu lähtee pois helpoiten lyömällä piikillä reikä reunaan ja kampeamalla siitä. Ensin kannattaa varmistaa uuden propun saatavuus ja erityisesti Volvon kohdalla hintakin.

Lue lisää

Hyvä vinkki. Kuitenkin jos merivesijäähdytteinen kone alkaa olla pahasti syöpynyt, koneen vaihto voi olla pitkällä tähtäimellä hyvä ratkaisu. Vanha 2-syl MD7 korvattiin 2002-sarjalla vuonna 1983, joten ihan tuoreesta Volvo-Pentan koneesta ei tässä taida ole kysymys.

Volvon saildriveen sopii aikaisemmin jo kerrottujen lisäksi myös Vetus-mitsubishi. Vetuksen marinointiosia pidetään laadukkaina.

Muistatko kuinka korkeat korotus palat ?

Moi mihin veeseen vaihdoit koneen , itsellä harkinnassa koneen vaihto .Veneemme on Sunwind 311 ja kone volvo 2002 ,oliko pakoputki samaa kokoa? Ja saiko tapimerilta korotuspalat.

Miksi ihmeessä vanhan Volvon tilalle pitäisi vaihtaa toisen merkkinen kone?

4+2 kirjoitti:

Miksi ihmeessä vanhan Volvon tilalle pitäisi vaihtaa toisen merkkinen kone?

Tee hintavertailu! Objektiivinen laatuvertailu on vaikeampi toteuttaa. Jostain syystä nykyisistä vihreistä koneista on kuultu kritiikkiä. Jotain elektroniikkamurheita lienee ollut...

ja miksi V-P? kirjoitti:

Tee hintavertailu! Objektiivinen laatuvertailu on vaikeampi toteuttaa. Jostain syystä nykyisistä vihreistä koneista on kuultu kritiikkiä. Jotain elektroniikkamurheita lienee ollut...

Lue lisää

Ja sitten vertaile asennushintoja! Oman vertailun mukaan vaihtelivat Etelä-suomen alueella 7000-700 euron välillä. Voitte arvata kummasta päästä valitsin.

Vp män kirjoitti:

Ja sitten vertaile asennushintoja! Oman vertailun mukaan vaihtelivat Etelä-suomen alueella 7000-700 euron välillä. Voitte arvata kummasta päästä valitsin.

Itse tein -09 moottorin vaihdon veneeseeni ja en harkinnus edes merkin vaihtoa. Siis tein fyysisen työn ja ihan ensimmäistä kertaa moisessa työssä! Ei ollut mitään tähtitiedettä näin tietoliikenneinsinöörin silmin. Mikä luulette veneen vaihtoarvon olevan Volvon moottorilla varustettuna versus esim Sole? Jos koneen hankintahinnassa eroa pari tonnia ja koneen elinikä n 20 vuotta, laskekaa tästä lisäkustannus per kausi. Muutaman kaljakeissin verran ehkä... siis miksi ihmeessä muun merkkinen moottori? Sinällään en ole mitenkään Volvon ihastunut, päin vastoin. Kun katsoi ja huolti vanhaa 2003:sta ei voinut olla ihmettelemättä sen surkeaa suunnittelua ja toteutusta monessa kohtaa.

4+2 kirjoitti:

Itse tein -09 moottorin vaihdon veneeseeni ja en harkinnus edes merkin vaihtoa. Siis tein fyysisen työn ja ihan ensimmäistä kertaa moisessa työssä! Ei ollut mitään tähtitiedettä näin tietoliikenneinsinöörin silmin. Mikä luulette veneen vaihtoarvon olevan Volvon moottorilla varustettuna versus esim Sole? Jos koneen hankintahinnassa eroa pari tonnia ja koneen elinikä n 20 vuotta, laskekaa tästä lisäkustannus per kausi. Muutaman kaljakeissin verran ehkä... siis miksi ihmeessä muun merkkinen moottori? Sinällään en ole mitenkään Volvon ihastunut, päin vastoin. Kun katsoi ja huolti vanhaa 2003:sta ei voinut olla ihmettelemättä sen surkeaa suunnittelua ja toteutusta monessa kohtaa.

Lue lisää

2003 toimi liki 7000 tuntia kunnes asensin öljynpainenippelin väärin päin ja hajosi tuottamuksellisesti. Ei kuitenkaan sitä ennen jättänyt toimimatta koskaan. Seuraava 2003 on toiminut edelleen lähes 15 v.
D1-30/2006 on ollut toimimaton jo useamman 1500h aikana kerran ja korjauskustannukset ylittävät tänä vuonna koneen arvon. Kehitys ei ole kehittynyt.

4+2 kirjoitti:

Itse tein -09 moottorin vaihdon veneeseeni ja en harkinnus edes merkin vaihtoa. Siis tein fyysisen työn ja ihan ensimmäistä kertaa moisessa työssä! Ei ollut mitään tähtitiedettä näin tietoliikenneinsinöörin silmin. Mikä luulette veneen vaihtoarvon olevan Volvon moottorilla varustettuna versus esim Sole? Jos koneen hankintahinnassa eroa pari tonnia ja koneen elinikä n 20 vuotta, laskekaa tästä lisäkustannus per kausi. Muutaman kaljakeissin verran ehkä... siis miksi ihmeessä muun merkkinen moottori? Sinällään en ole mitenkään Volvon ihastunut, päin vastoin. Kun katsoi ja huolti vanhaa 2003:sta ei voinut olla ihmettelemättä sen surkeaa suunnittelua ja toteutusta monessa kohtaa.

Lue lisää

Siis ainoa kriteerisi oli oletettu vaihtoarvon nousu. Olen tänä syksynä hakenut
sopivaa venettä ensi kaudelle ja pitäisin kyllä Solen moottoreilla varustettuja vähintään Volvon veroisina. En siitä juuri mitään negatiivista ole kuullut. Lähinnä
Volvosta tulee mieleen kalliit varaosahinnat, joista säästyuneillä rahoilla vosi
ostaa vaikka niitä kaljakeissejä.

seppomartti kirjoitti:

2003 toimi liki 7000 tuntia kunnes asensin öljynpainenippelin väärin päin ja hajosi tuottamuksellisesti. Ei kuitenkaan sitä ennen jättänyt toimimatta koskaan. Seuraava 2003 on toiminut edelleen lähes 15 v.
D1-30/2006 on ollut toimimaton jo useamman 1500h aikana kerran ja korjauskustannukset ylittävät tänä vuonna koneen arvon. Kehitys ei ole kehittynyt.

Lue lisää

Mitäs vikoja siinä on sitten ollut?

4+2 kirjoitti:

Miksi ihmeessä vanhan Volvon tilalle pitäisi vaihtaa toisen merkkinen kone?

Yksi erittäin pätevä syy muun merkin valinnalle on VP:n tuotteistuspolitiikka: Vanhan, vahvan ja ehjän S120 vetolaitteen voi edelleenkäyttää ja säästää sekä hankintahinnassa, että työmäärässä/kustannuksessa. Uutta Volvo Pentan moottoria VP S120 vetolaitteeseen ei saa asennettua, mutta Kubotan ja Mitsubishin saa. Parhaimmillaan säästää myös potkurin hinnan.

Kubotaa löytyy marinoituna ainakin merkeillä Nanni ja Beta.
Mitsubishiä useammalla: Vetus, Sole, Westerbeke, jne.

Erittäin vahvoja teollisuusmoottoreita molemmat. Jos noiden perusmoottoreiden välillä tekee valintaa niin kiinnittäisin huomiota huoltokohteiden sijaintiin ja tavoitettavuuteen nimenomaan kohdeveneessä.

spkoo kirjoitti:

Yksi erittäin pätevä syy muun merkin valinnalle on VP:n tuotteistuspolitiikka: Vanhan, vahvan ja ehjän S120 vetolaitteen voi edelleenkäyttää ja säästää sekä hankintahinnassa, että työmäärässä/kustannuksessa. Uutta Volvo Pentan moottoria VP S120 vetolaitteeseen ei saa asennettua, mutta Kubotan ja Mitsubishin saa. Parhaimmillaan säästää myös potkurin hinnan.

Kubotaa löytyy marinoituna ainakin merkeillä Nanni ja Beta.
Mitsubishiä useammalla: Vetus, Sole, Westerbeke, jne.

Erittäin vahvoja teollisuusmoottoreita molemmat. Jos noiden perusmoottoreiden välillä tekee valintaa niin kiinnittäisin huomiota huoltokohteiden sijaintiin ja tavoitettavuuteen nimenomaan kohdeveneessä.

Lue lisää

Komppaan myös huoltokohteiden sijaintia moottoria vaihdettaessa. Merkistä tai väristä en niinkään perusta.

Kesän kokemukset Nanni 3-cyl 21hp pannusta on ihan hyvät, joskin pois otettiin Yanmar 15hp eikä VP.

Nyt käyn henkistä taistoa potkurin kanssa, joka on laskelmien mukaan liian iso eikä täytä nyrkkisääntöä, jotta suurin kierrosluku tulisi saavuttaa. En vain ole löytänyt perustetta suurimman kierrosluvun saavuttamiselle, kun runkonopeus tulee kuitenkin vastaan ennen maksimitehoja.

Marssivauhdilla Yanmar antaa maksimissaan 9-10hp ja Nanni 13-14hp. Maahantuoja arvioi, jotta liian iso potkuri on kuin ajaisi autoa liian isolla vaihteella. Itse en vertausta ihan suoraan niele, onhan kierrokset suurimman vääntömomentin paikkeilla.

Pannu on siksi turhan tehokas, kun halusin 3-cyl eikä nykydieselit hirmusia paina. Käyhän tuo kuin ompelukone.

MitaanTietamaton kirjoitti:

Komppaan myös huoltokohteiden sijaintia moottoria vaihdettaessa. Merkistä tai väristä en niinkään perusta.

Kesän kokemukset Nanni 3-cyl 21hp pannusta on ihan hyvät, joskin pois otettiin Yanmar 15hp eikä VP.

Nyt käyn henkistä taistoa potkurin kanssa, joka on laskelmien mukaan liian iso eikä täytä nyrkkisääntöä, jotta suurin kierrosluku tulisi saavuttaa. En vain ole löytänyt perustetta suurimman kierrosluvun saavuttamiselle, kun runkonopeus tulee kuitenkin vastaan ennen maksimitehoja.

Marssivauhdilla Yanmar antaa maksimissaan 9-10hp ja Nanni 13-14hp. Maahantuoja arvioi, jotta liian iso potkuri on kuin ajaisi autoa liian isolla vaihteella. Itse en vertausta ihan suoraan niele, onhan kierrokset suurimman vääntömomentin paikkeilla.

Pannu on siksi turhan tehokas, kun halusin 3-cyl eikä nykydieselit hirmusia paina. Käyhän tuo kuin ompelukone.

Lue lisää

Anteeksi aiheesta poikkeaminen, mutta minua jäi vaivaamaan miksi Seppomartin kone oli hajonnut? Minkä öljynippelin olit asentanut väärinpäin? Tarkoititko öljynpaineventtiiliä?

MitaanTietamaton kirjoitti:

Komppaan myös huoltokohteiden sijaintia moottoria vaihdettaessa. Merkistä tai väristä en niinkään perusta.

Kesän kokemukset Nanni 3-cyl 21hp pannusta on ihan hyvät, joskin pois otettiin Yanmar 15hp eikä VP.

Nyt käyn henkistä taistoa potkurin kanssa, joka on laskelmien mukaan liian iso eikä täytä nyrkkisääntöä, jotta suurin kierrosluku tulisi saavuttaa. En vain ole löytänyt perustetta suurimman kierrosluvun saavuttamiselle, kun runkonopeus tulee kuitenkin vastaan ennen maksimitehoja.

Marssivauhdilla Yanmar antaa maksimissaan 9-10hp ja Nanni 13-14hp. Maahantuoja arvioi, jotta liian iso potkuri on kuin ajaisi autoa liian isolla vaihteella. Itse en vertausta ihan suoraan niele, onhan kierrokset suurimman vääntömomentin paikkeilla.

Pannu on siksi turhan tehokas, kun halusin 3-cyl eikä nykydieselit hirmusia paina. Käyhän tuo kuin ompelukone.

Lue lisää

Jos marssivauhdin kierrosluku on suurimman vääntömomentin paikkeilla niin potkuri on sopiva. Toki maahantuoja/kauppias mielellään sinulle uuden potkurin myy.

Miksi Kone hajosi? kirjoitti:

Anteeksi aiheesta poikkeaminen, mutta minua jäi vaivaamaan miksi Seppomartin kone oli hajonnut? Minkä öljynippelin olit asentanut väärinpäin? Tarkoititko öljynpaineventtiiliä?

Lue lisää

2003:n pohjassa on proppu, mikä tiputti öljyä. Avatessani putosivat sisuskalut kouraan. Arvelin mekaaniseksi öljynpaineen säätöventtiiliksi. Silikonigasket tiivisti hyvin eikä tiputtanut. Osat sopivat kuitenkin takaisin myös väärinpäin. Kiertokanki tuli moottorin kyljestä ulos kun seuraavana päivänä ajelimme Kreikan pläkässä. Ei lasketa liki 7000h tuntisen Volvon viaksi. Vaihdoin samanlaisen tilalle ja kolkuttelee hyvin edelleen n 15v jälkeen.
MD1-30/2006 sairauskertomus on murheellisempi. Moottorin sähkötaulu on asennettu nykymuodin mukaan laidalle. Vesitiiviys on yritetty hoitaa nappien päällisillä kondomeilla. 2010 isohko aalto täytti istuinkaukalon ja leessä sähkötaulu ui ja kastui. Uusi aikanaan maksoi n. 1000€, mikä on aivan sikahinta muutamasta katkaisimesta. Ongelma oli kuitenkin moottorin käynnistys keskellä Välimerta. Ei käynnisty enää ruuvarilla oikosulkemalla vaan on erittäin ahtaat paikat. PC:n kuitukameran avulla kytkentä onnistui. Kahdesti polttoaineen syötön sulkeva magneettivelttiili moottorilohkon stb kyljessä (n.200E /kpl) on hajonnut. Ensi kerralla ei vikaa osannut keksiä kun moottori pyöritti hyvin muttei startannut. Jälleen maista kauko-ohjattuja ohjeita keskelle Välimerta. Venttiilin poistamisen jälkeen kävi hyvin mutta pysäyttäminen vaatii käsivivun, mitä ei taida kaikissa MD:ssä enää olla. Pakosarjan mutka on älyttömän ahdas. Katkenneet impellerin siivet palavat kiinni ahtaaseen reikään, joka kyllä ruostuu lähes kiinni muutenkin. Lämpöongelmien sattuessa kannattaa huuhtelun lisäksi rassata auki. Myös vesiletkun mutka pakosarjaan on ahtaudessaan käsittämätön. Makeavesipumpulta lämmönvaihtajaan menevä letku puhkesi uutena asennusvirheen vuoksi. Mutkikas letku nojasi vauhtipyörään. Hinta-arvaus n.120€ kumiletkun pätkästä. Sinänsä tehokas laturi on asennettu jäähdytyksen paisuntasäiliön alle. Koneen keittämisen seurauksena ruostuu ja alkaa nyt olla vaihtokunnossa. Makea- ja meriveden tyhjennyksen muoviosat ovat myös omituisen ahtaassa paikassa ja muoto ei käy mihinkään työkaluun. Öljyfiltteri samoin vaikeasti väännettävissä. Toisessa yhteydessä jo kerroin, että lämmönvaihtajastani katosi noin sentin verran alumiinia, kunnes pakokaasu pääsi makeavesipuolelle puhjenneesta reiästä. Ongelmaan toi lisää väriä, kun moottorin pimeneminen sattui Bahamalta lähdön jälkeen. Viikkoon ei tuulta eikä moottoria. Samaan aikaan 2014 Floridaan saapui pyörremyrsky Arthur. Ei olisi päässyt pakoon. Koetin modifioida moottorin merivesijäähdytteiseksi vajaalla menestyksellä. Bahamalle osien toimittaminen Ruotsi>USA>Bahama vaati n. 2 viikkoa ja n.3000€. Nyt tänään aloitan Portugalissa purkutyöt uudelleen. Ilmeisesti myös sylinterikansi menee vaihtoon. Alumiiniin syöyneestä reiästä vesi on ainakin venttiileihin päässyt- ellei pitemmälle. Kone on jälleen pimeänä.
Eli ei ole kehitys kehittynyt 2003>D1-30. On kuitenkin moottoritekniikkaa opiskeltu purjehduksen lomassa. Ehkä jollekulle on tarinasta muutakin oppia kuin vältettävä moottorin väri. Aika pitkä vuodatus- Sorry!

seppomartti kirjoitti:

2003:n pohjassa on proppu, mikä tiputti öljyä. Avatessani putosivat sisuskalut kouraan. Arvelin mekaaniseksi öljynpaineen säätöventtiiliksi. Silikonigasket tiivisti hyvin eikä tiputtanut. Osat sopivat kuitenkin takaisin myös väärinpäin. Kiertokanki tuli moottorin kyljestä ulos kun seuraavana päivänä ajelimme Kreikan pläkässä. Ei lasketa liki 7000h tuntisen Volvon viaksi. Vaihdoin samanlaisen tilalle ja kolkuttelee hyvin edelleen n 15v jälkeen.
MD1-30/2006 sairauskertomus on murheellisempi. Moottorin sähkötaulu on asennettu nykymuodin mukaan laidalle. Vesitiiviys on yritetty hoitaa nappien päällisillä kondomeilla. 2010 isohko aalto täytti istuinkaukalon ja leessä sähkötaulu ui ja kastui. Uusi aikanaan maksoi n. 1000€, mikä on aivan sikahinta muutamasta katkaisimesta. Ongelma oli kuitenkin moottorin käynnistys keskellä Välimerta. Ei käynnisty enää ruuvarilla oikosulkemalla vaan on erittäin ahtaat paikat. PC:n kuitukameran avulla kytkentä onnistui. Kahdesti polttoaineen syötön sulkeva magneettivelttiili moottorilohkon stb kyljessä (n.200E /kpl) on hajonnut. Ensi kerralla ei vikaa osannut keksiä kun moottori pyöritti hyvin muttei startannut. Jälleen maista kauko-ohjattuja ohjeita keskelle Välimerta. Venttiilin poistamisen jälkeen kävi hyvin mutta pysäyttäminen vaatii käsivivun, mitä ei taida kaikissa MD:ssä enää olla. Pakosarjan mutka on älyttömän ahdas. Katkenneet impellerin siivet palavat kiinni ahtaaseen reikään, joka kyllä ruostuu lähes kiinni muutenkin. Lämpöongelmien sattuessa kannattaa huuhtelun lisäksi rassata auki. Myös vesiletkun mutka pakosarjaan on ahtaudessaan käsittämätön. Makeavesipumpulta lämmönvaihtajaan menevä letku puhkesi uutena asennusvirheen vuoksi. Mutkikas letku nojasi vauhtipyörään. Hinta-arvaus n.120€ kumiletkun pätkästä. Sinänsä tehokas laturi on asennettu jäähdytyksen paisuntasäiliön alle. Koneen keittämisen seurauksena ruostuu ja alkaa nyt olla vaihtokunnossa. Makea- ja meriveden tyhjennyksen muoviosat ovat myös omituisen ahtaassa paikassa ja muoto ei käy mihinkään työkaluun. Öljyfiltteri samoin vaikeasti väännettävissä. Toisessa yhteydessä jo kerroin, että lämmönvaihtajastani katosi noin sentin verran alumiinia, kunnes pakokaasu pääsi makeavesipuolelle puhjenneesta reiästä. Ongelmaan toi lisää väriä, kun moottorin pimeneminen sattui Bahamalta lähdön jälkeen. Viikkoon ei tuulta eikä moottoria. Samaan aikaan 2014 Floridaan saapui pyörremyrsky Arthur. Ei olisi päässyt pakoon. Koetin modifioida moottorin merivesijäähdytteiseksi vajaalla menestyksellä. Bahamalle osien toimittaminen Ruotsi>USA>Bahama vaati n. 2 viikkoa ja n.3000€. Nyt tänään aloitan Portugalissa purkutyöt uudelleen. Ilmeisesti myös sylinterikansi menee vaihtoon. Alumiiniin syöyneestä reiästä vesi on ainakin venttiileihin päässyt- ellei pitemmälle. Kone on jälleen pimeänä.
Eli ei ole kehitys kehittynyt 2003>D1-30. On kuitenkin moottoritekniikkaa opiskeltu purjehduksen lomassa. Ehkä jollekulle on tarinasta muutakin oppia kuin vältettävä moottorin väri. Aika pitkä vuodatus- Sorry!

Lue lisää

Jatkoa edelliseen. Kansi on irti. Venttiileihin päässyt vesi tietenkin tuohosi ne kuin myös suuttimet ja kaiakki uusitaan. Parin kk:n ikäinen ja 25 tuntia ajettu alumiininen pakosarja/ lämmönvaihtajablokki oli mielenkiintoinen avattava. Pakokaasut olivat oksidoineet alumiinipinnan jo nyt 2-3 mm paksuiseksi valkoiseksi jauhoksi. Perin outoa. Harva joutuu kurkistelemaan moottorinsa sisäkaluja. Tämä osuus harjoituksesta maksanee n 2000€. Opetus on, että jos vettä on ollut hakoteillä niin kannattaa avata vaikka moottori kävisi hyvin. Myöhemmin käynti himmeni kun ruosteprosessi eteni.

seppomartti kirjoitti:

Jatkoa edelliseen. Kansi on irti. Venttiileihin päässyt vesi tietenkin tuohosi ne kuin myös suuttimet ja kaiakki uusitaan. Parin kk:n ikäinen ja 25 tuntia ajettu alumiininen pakosarja/ lämmönvaihtajablokki oli mielenkiintoinen avattava. Pakokaasut olivat oksidoineet alumiinipinnan jo nyt 2-3 mm paksuiseksi valkoiseksi jauhoksi. Perin outoa. Harva joutuu kurkistelemaan moottorinsa sisäkaluja. Tämä osuus harjoituksesta maksanee n 2000€. Opetus on, että jos vettä on ollut hakoteillä niin kannattaa avata vaikka moottori kävisi hyvin. Myöhemmin käynti himmeni kun ruosteprosessi eteni.

Lue lisää

Perusmoottorina tuo Sibauran kone on erinomainen ja taloudellinen, mutta marinointiosien kanssa Volvo Penta ei ole onnistunut D1-30 kohdalla parhaalla mahdollisella tavalla.

Over proping on koneen turma ja surma...

Anonyymi kirjoitti:

Over proping on koneen turma ja surma...

Se on, jos sitä isoa ropellia yrittää väkisin pyörittää kovaa. Jos vetelee leppoisasti selvästi alle runkonopeuden, kuten purkkareilla on tapana tehdä, niin eihän sillä koneella kuormaa juuri ole.

Esim sulla on kaksi samanpainoista purkkaria. Toinen on 25-jalkainen ja toinen 35-jalkainen. Sama kone ja sama potkuri. Mitoitus sellainen, että 35-jalkaisessa kone saavuttaa speksien mukaisen maksimikierrosluvun. 25-jalkaisella runkonopeus on selvästi pienempi, eikä kone siinä siis saavuta samaa maksimikierroslukua ja ylikuormittuu, jos täydellä kaasulla kuitenkin ajellaan. Paattien kulkuvastus selvästi alle pienemmän veneen runkonopeuden on kuitenkin kutakuinkin sama, joten jos vekotin ei ylikuormitu siinä isommassa veneessä, niin miksi ylikuormittuisi pienemmässä? Eihän se kone tiedä, että kovempaa ajaessa tulisi seinä vastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Se on, jos sitä isoa ropellia yrittää väkisin pyörittää kovaa. Jos vetelee leppoisasti selvästi alle runkonopeuden, kuten purkkareilla on tapana tehdä, niin eihän sillä koneella kuormaa juuri ole.

Esim sulla on kaksi samanpainoista purkkaria. Toinen on 25-jalkainen ja toinen 35-jalkainen. Sama kone ja sama potkuri. Mitoitus sellainen, että 35-jalkaisessa kone saavuttaa speksien mukaisen maksimikierrosluvun. 25-jalkaisella runkonopeus on selvästi pienempi, eikä kone siinä siis saavuta samaa maksimikierroslukua ja ylikuormittuu, jos täydellä kaasulla kuitenkin ajellaan. Paattien kulkuvastus selvästi alle pienemmän veneen runkonopeuden on kuitenkin kutakuinkin sama, joten jos vekotin ei ylikuormitu siinä isommassa veneessä, niin miksi ylikuormittuisi pienemmässä? Eihän se kone tiedä, että kovempaa ajaessa tulisi seinä vastaan.

Lue lisää

Ongelmaa ei toki ole jos konetta ei ylikuormita, mutta miten on jos on esim kova vastatuuli tai vastavirtaan pitää puskea? Pitää varautua myös haastavampiin oloihin, ei kannata mitoittaa laitteita vain leppoisaan keliin optimaalisiksi. Vähemmällä kuormalla (pienemmällä potkurin nousulla) toki polttoainetta kuluu hitusen enemmän, mutta kone on pitkäikäisempi