Lentokoneen siipeä on aikojen kuluessa kehitelty monenlaiseksi, mutta onko helikopterin siipi jäänyt vähemmälle huomiolle vaikka se vaatisi enemmän? Helikopterin siipi kulkee ulommasta päästä moninkertaisella ilmanopeudella siiven juuriosaan verattuna. Lisäksi mitä nopeammin helikopteri kulkee eteenpäin sitä suuremmaksi muodostuu vasemmalla ja oikealla puolella ero siiven ilmanopeudessa. Tämä seikka asettaa rajan helikopterin suurimmalle mahdolliselle nopeudelle.
Siivestä vähän asiaa
kukaan huomannut?
16
432
Vastaukset
- Luulisin ..
Roottorin lavat ja niiden teoria on sama kuin muillakin potkureilla ja kehitys ja tutkimus varmuudella samaa tasoa kuin siipiprofiililla.
Kopterin nopeutta ei rajoita lavan kohtausnopeus eri puolilla, työntövoima on suunnattava lähes vaakaan, kun vastus kasvaa massaa suuremmaksi, vaan sama ongelma kuin potkurilla yleensä eli äänen nopeuden ylitys lavoissa- materiaali väsyy
Toisella puolella lapa menee taaksepäin ja toisella puolella eteenpäin. Paikallaan leijuttaessa roottorin lavoilla on molemmilla puolilla sama ilmanopeus. Kopterin kiihdyttäessä yhä kovempaa vauhtia eteenpäin pyörivän roottorin lapojen ilmanopeuden ero kasvaa jatkuvasti vastakkaisilla puolilla aiheuttaen suuren rasituksen ja lopulta lavat murtuvat.
- No Huh huh
materiaali väsyy kirjoitti:
Toisella puolella lapa menee taaksepäin ja toisella puolella eteenpäin. Paikallaan leijuttaessa roottorin lavoilla on molemmilla puolilla sama ilmanopeus. Kopterin kiihdyttäessä yhä kovempaa vauhtia eteenpäin pyörivän roottorin lapojen ilmanopeuden ero kasvaa jatkuvasti vastakkaisilla puolilla aiheuttaen suuren rasituksen ja lopulta lavat murtuvat.
Kopterin liike eteen tai taakse saadaan aikaan kallistamalla koko laitetta niin että roottori puhaltaa vaakanopeutta ja mitä enemmän kallistuu, sitä pienempi nopeusero.
Toisaalta nopeuserosta huolimatta lapakulmat muuttuu ja nostovoima on sama molemmilla puolilla,, se on juuri se tapa jolla koko laitetta ohjataan. - Viuh-viuh
No Huh huh kirjoitti:
Kopterin liike eteen tai taakse saadaan aikaan kallistamalla koko laitetta niin että roottori puhaltaa vaakanopeutta ja mitä enemmän kallistuu, sitä pienempi nopeusero.
Toisaalta nopeuserosta huolimatta lapakulmat muuttuu ja nostovoima on sama molemmilla puolilla,, se on juuri se tapa jolla koko laitetta ohjataan.Kannattaa katsoa animaatio täältä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Swashplate_(aeronautics) - Juu niin
Viuh-viuh kirjoitti:
Kannattaa katsoa animaatio täältä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Swashplate_(aeronautics)Jos eri puolilla olisi erilainen nostovoima niin eihän se pysyis vaaterissa.
- huhha
No Huh huh kirjoitti:
Kopterin liike eteen tai taakse saadaan aikaan kallistamalla koko laitetta niin että roottori puhaltaa vaakanopeutta ja mitä enemmän kallistuu, sitä pienempi nopeusero.
Toisaalta nopeuserosta huolimatta lapakulmat muuttuu ja nostovoima on sama molemmilla puolilla,, se on juuri se tapa jolla koko laitetta ohjataan.Roottorin lapojen kulmat muuttuvat jatkuvasti tarpeen mukaan sen jokaisen kierroksen aikana, ja myös mitä kovempaa kopteri liikkuu eteenpäin sitä enemmän lapakulma joutuu muuttumaan roottorin joka kierroksella kompensodakseen vauhdin mukana lisääntyvää eroa nostovoimassa vasemman ja oikean puolen välillä. Kopterin kiihdyttäessä vauhtiaan lapa menee toisella puolella yhä kovempaa ilmanopeutta kun toisella puolella lavan ilmanopeus laskee. Lapa rasittuu.
- Miten lienee?
huhha kirjoitti:
Roottorin lapojen kulmat muuttuvat jatkuvasti tarpeen mukaan sen jokaisen kierroksen aikana, ja myös mitä kovempaa kopteri liikkuu eteenpäin sitä enemmän lapakulma joutuu muuttumaan roottorin joka kierroksella kompensodakseen vauhdin mukana lisääntyvää eroa nostovoimassa vasemman ja oikean puolen välillä. Kopterin kiihdyttäessä vauhtiaan lapa menee toisella puolella yhä kovempaa ilmanopeutta kun toisella puolella lavan ilmanopeus laskee. Lapa rasittuu.
Veikkaisin, että lavat tarkistetaan aina tiettyjen lentotuntien jälkeen ja vaihdetaan lopulta tuntien tullessa täyteen, oli siivissä virheitä tai ei. Jotkut koijarit sitten kauppaavat halvalla näitä vaihdettuja roottorin siipiä joillekin epämääräisille kopterifirmoille.
Roottorin kuntoa voisi kai nykyisin valvoakin esimerkiksi jollakin anturilla, joka toteaisi säröjen syntymisen esimerkiksi venymää tai värähtelyjä mittaamalla. - usiuigauyufstufs
Miten lienee? kirjoitti:
Veikkaisin, että lavat tarkistetaan aina tiettyjen lentotuntien jälkeen ja vaihdetaan lopulta tuntien tullessa täyteen, oli siivissä virheitä tai ei. Jotkut koijarit sitten kauppaavat halvalla näitä vaihdettuja roottorin siipiä joillekin epämääräisille kopterifirmoille.
Roottorin kuntoa voisi kai nykyisin valvoakin esimerkiksi jollakin anturilla, joka toteaisi säröjen syntymisen esimerkiksi venymää tai värähtelyjä mittaamalla.Joissakin lavoissa oli ja on typpitäyte, ja jos lavassa on murtuma paine karkaa ja siinä lavan juuressä olevan indikaattori kertoo asian.
Helikopterissa on paljon tuntiimäärään sidottuja osia ja sitten ne menee vaihtoon.
Ei niitä myydä mihinkään epämääräisille kopterifirmoille, kun ne on jätettä.. Joka osassa on laite kortti ja tietysti sen vääräntämällä, lapa olisi uusi tai vähän käytetty. Mutta se on petos. Ihan kuin rukkaisit kilometrejä autossa.
Tuntimäärä on laskennallinen kestävyys varmuus kertoimet. Mutta todellinen kestävyys muuttaa tuntimäärä. Jos osat kestävät ongelmitta, tuntimäärä venyy käyttökokemusten kautta. myös toisinkin päin käy, jos tulee onnettumuus osan pettäessä ilman syytä alkaa tuntimäärät kyllä tippumaan tai tarkistuksia lisätään.
Esimerkkinä Puolalainen Blanic purjekone. Yksi kone putosi siiven katkettua, kaikki koneet olivat maadotettuja, kunnes keksittiin menetelmä tutkia siiven sen hetkinen kestävyys rakennetta rikkomatta. - ksgauigakghajghaj
usiuigauyufstufs kirjoitti:
Joissakin lavoissa oli ja on typpitäyte, ja jos lavassa on murtuma paine karkaa ja siinä lavan juuressä olevan indikaattori kertoo asian.
Helikopterissa on paljon tuntiimäärään sidottuja osia ja sitten ne menee vaihtoon.
Ei niitä myydä mihinkään epämääräisille kopterifirmoille, kun ne on jätettä.. Joka osassa on laite kortti ja tietysti sen vääräntämällä, lapa olisi uusi tai vähän käytetty. Mutta se on petos. Ihan kuin rukkaisit kilometrejä autossa.
Tuntimäärä on laskennallinen kestävyys varmuus kertoimet. Mutta todellinen kestävyys muuttaa tuntimäärä. Jos osat kestävät ongelmitta, tuntimäärä venyy käyttökokemusten kautta. myös toisinkin päin käy, jos tulee onnettumuus osan pettäessä ilman syytä alkaa tuntimäärät kyllä tippumaan tai tarkistuksia lisätään.
Esimerkkinä Puolalainen Blanic purjekone. Yksi kone putosi siiven katkettua, kaikki koneet olivat maadotettuja, kunnes keksittiin menetelmä tutkia siiven sen hetkinen kestävyys rakennetta rikkomatta.http://www.aeronautics.hut.fi/edu/theses/full_thesis/Tiitinen_Seppo_2007.pdf
Siinä aika paljon asiaa helikopterin roottorista .. - Miten lienee?
usiuigauyufstufs kirjoitti:
Joissakin lavoissa oli ja on typpitäyte, ja jos lavassa on murtuma paine karkaa ja siinä lavan juuressä olevan indikaattori kertoo asian.
Helikopterissa on paljon tuntiimäärään sidottuja osia ja sitten ne menee vaihtoon.
Ei niitä myydä mihinkään epämääräisille kopterifirmoille, kun ne on jätettä.. Joka osassa on laite kortti ja tietysti sen vääräntämällä, lapa olisi uusi tai vähän käytetty. Mutta se on petos. Ihan kuin rukkaisit kilometrejä autossa.
Tuntimäärä on laskennallinen kestävyys varmuus kertoimet. Mutta todellinen kestävyys muuttaa tuntimäärä. Jos osat kestävät ongelmitta, tuntimäärä venyy käyttökokemusten kautta. myös toisinkin päin käy, jos tulee onnettumuus osan pettäessä ilman syytä alkaa tuntimäärät kyllä tippumaan tai tarkistuksia lisätään.
Esimerkkinä Puolalainen Blanic purjekone. Yksi kone putosi siiven katkettua, kaikki koneet olivat maadotettuja, kunnes keksittiin menetelmä tutkia siiven sen hetkinen kestävyys rakennetta rikkomatta.Ei myydä ei, mutta joka tapauksessa maailmassa on valtava määrä väärennettyjä ilmailuosia kaupan. Raha ratkaisee, ja kun lisäksi osien myyjä itse tietää, mitä yhtiöitä välttää matkoillaan.
- No huhhuhille
No Huh huh kirjoitti:
Kopterin liike eteen tai taakse saadaan aikaan kallistamalla koko laitetta niin että roottori puhaltaa vaakanopeutta ja mitä enemmän kallistuu, sitä pienempi nopeusero.
Toisaalta nopeuserosta huolimatta lapakulmat muuttuu ja nostovoima on sama molemmilla puolilla,, se on juuri se tapa jolla koko laitetta ohjataan.>>> Kopterin liike eteen tai taakse saadaan aikaan kallistamalla koko laitetta niin että roottori puhaltaa vaakanopeutta ja mitä enemmän kallistuu, sitä pienempi nopeusero.
- Korjaus edelliseeni
No huhhuhille kirjoitti:
>>> Kopterin liike eteen tai taakse saadaan aikaan kallistamalla koko laitetta niin että roottori puhaltaa vaakanopeutta ja mitä enemmän kallistuu, sitä pienempi nopeusero.
Korjaan, siis juuri lepatusnivelellä eliminoidaan eteenpäinlennossa syntyvä kallistusmomentti, ei heilahdusnivelellä. Heilahdusnivelen tehtäväna on vähentää napaan kohdistuvia mekaanisia rasituksia. Sulkanivelillä sitten taas säädetään lapakulmia roottorin jokaisen kierroksen aikana.
- Korjaa vielä kerran
Korjaus edelliseeni kirjoitti:
Korjaan, siis juuri lepatusnivelellä eliminoidaan eteenpäinlennossa syntyvä kallistusmomentti, ei heilahdusnivelellä. Heilahdusnivelen tehtäväna on vähentää napaan kohdistuvia mekaanisia rasituksia. Sulkanivelillä sitten taas säädetään lapakulmia roottorin jokaisen kierroksen aikana.
Lepatusnivelet sallivat lapakehän kallistumaa vain sen verran että se riittää liikehdinnän hallintaan.
Aina kun nopeutta kiihdytetään, jarrutetaan tai pyritään suureen nopeuteen, koko kopteri kallistuu, pelkkä kehän kallistuma ei riitä synnyttämään riittävää vaakavoimaa. - flapping hinge
Korjaa vielä kerran kirjoitti:
Lepatusnivelet sallivat lapakehän kallistumaa vain sen verran että se riittää liikehdinnän hallintaan.
Aina kun nopeutta kiihdytetään, jarrutetaan tai pyritään suureen nopeuteen, koko kopteri kallistuu, pelkkä kehän kallistuma ei riitä synnyttämään riittävää vaakavoimaa.Lepatusnivel sallii lapojen taittua ylös- ja alaspäin lavan juuresta. Kopterin kulkiessa lievässä etukenossaan eteenpäin vauhdin mukana koveneva ilmavirta kulkee roottorin kehän läpi. Eteenpäin mennessään lavan on taituttava ylöspäin ja taaksepäin mennessään lavan on taituttava alaspäin, se parantaa lapojen kohtauskulmaa vastakkaisten puolten ilmavirroissa ja tasoittaa vatakkaisten puolten nosteessa olevaa vauhdissa kasvavaa eroa.
http://www.aerospaceweb.org/design/helicopter/figures/fig09.jpg
- 18+16
Kopterin nopeutta nostettaessa toisen puolen taaksepäin menevä lapa lopulta sakkaa koska sen ilmanopeus hidastuu sitä mukaa kuin kopterin nopeus lisääntyy. Maailman nopein experimental kopteri n. 450 km/h.
- nivelhelvettiä
Sulkanivelien toiminta näkyy hyvin animaatiossa, mutta ovatko lepatusnivelet ja heilahdusnivelet ylempänä siellä niiden vihreiden "vetoakselikumien" sisässä?
http://youtu.be/83h6QK-oJ4M
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Koko familia taas lehdissä jauhamassa vanhoja asioitaan
Nyt menee familialla lujaa. Martina ja äiti MeNaisissa (taas) ja Esko IS:ssa. Kuinkakohan monta kymmentä kertaa nuo sam3551436- 741405
Teemu Keskisarja (ps) loisti- ja hurmasi MTV:n tentissä.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kommentti-keskisarja-sekoitti-pakan-suomiareenan-puheenjohtajatentissa/9180380 Kuten3111184Taas syytöntä ja rehellisintä rangaistiin
Ja vielä 13 000 euroa kaupungin oikeudenkäyntikuluja maksuun. Lisää tällaisia päätöksiä.😀461097Aika pieni se on
Joku sanoo että matala on suihku. Säätöä tarviaa nyt ruisku, että se ruiskuaa korkeudelle valopylvään Näin saamme näht33925Heh, Irvi-Riikka vie duunareilta nyt arkipyhätkin
Voihan saksilla näköjään leikellä kalenteriakin. Irvi-Riikalla ne osuivat arkipyhiin. Että sellainen duunaripuolue 😆231904vinkki miehille
Jos on ollut erimielisyyksiä ja sun käytös on satuttanut naisya, et voi palata takaisin kevyesti niin kuin mitään ei oli163878Kiitos siitä
Kiitos siitä hahmosta jonka loit, ja jonka sain tuntea, ja kutsua ystäväksi. Se oli hyvä tyyppi ja siihen oli helppo rak40845Ilouutinen: Teini-ikään ehtinyt Osmo Peltola TV:ssä! Tätä tiedossa Peltsi-isän kanssa tällä kertaa
Mikä upea parivaljakko: Peltsi-isä ja Osmo-poika. Peltsin toisen luonto starttaa televisiossa ja mukana muutamassa jakso20817Pelekäätkönä mua?
Älä turhaan. 😘 Unohdetaan säät ja ilmat ja muut turhat lätinät tai jos välttämättä haluat niistä keskustella, niin te42804