Siivestä vähän asiaa

kukaan huomannut?

Lentokoneen siipeä on aikojen kuluessa kehitelty monenlaiseksi, mutta onko helikopterin siipi jäänyt vähemmälle huomiolle vaikka se vaatisi enemmän? Helikopterin siipi kulkee ulommasta päästä moninkertaisella ilmanopeudella siiven juuriosaan verattuna. Lisäksi mitä nopeammin helikopteri kulkee eteenpäin sitä suuremmaksi muodostuu vasemmalla ja oikealla puolella ero siiven ilmanopeudessa. Tämä seikka asettaa rajan helikopterin suurimmalle mahdolliselle nopeudelle.

16

290

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Luulisin ..

      Roottorin lavat ja niiden teoria on sama kuin muillakin potkureilla ja kehitys ja tutkimus varmuudella samaa tasoa kuin siipiprofiililla.
      Kopterin nopeutta ei rajoita lavan kohtausnopeus eri puolilla, työntövoima on suunnattava lähes vaakaan, kun vastus kasvaa massaa suuremmaksi, vaan sama ongelma kuin potkurilla yleensä eli äänen nopeuden ylitys lavoissa

      • materiaali väsyy

        Toisella puolella lapa menee taaksepäin ja toisella puolella eteenpäin. Paikallaan leijuttaessa roottorin lavoilla on molemmilla puolilla sama ilmanopeus. Kopterin kiihdyttäessä yhä kovempaa vauhtia eteenpäin pyörivän roottorin lapojen ilmanopeuden ero kasvaa jatkuvasti vastakkaisilla puolilla aiheuttaen suuren rasituksen ja lopulta lavat murtuvat.

      • No Huh huh
        materiaali väsyy kirjoitti:

        Toisella puolella lapa menee taaksepäin ja toisella puolella eteenpäin. Paikallaan leijuttaessa roottorin lavoilla on molemmilla puolilla sama ilmanopeus. Kopterin kiihdyttäessä yhä kovempaa vauhtia eteenpäin pyörivän roottorin lapojen ilmanopeuden ero kasvaa jatkuvasti vastakkaisilla puolilla aiheuttaen suuren rasituksen ja lopulta lavat murtuvat.

        Kopterin liike eteen tai taakse saadaan aikaan kallistamalla koko laitetta niin että roottori puhaltaa vaakanopeutta ja mitä enemmän kallistuu, sitä pienempi nopeusero.
        Toisaalta nopeuserosta huolimatta lapakulmat muuttuu ja nostovoima on sama molemmilla puolilla,, se on juuri se tapa jolla koko laitetta ohjataan.

      • Viuh-viuh
        No Huh huh kirjoitti:

        Kopterin liike eteen tai taakse saadaan aikaan kallistamalla koko laitetta niin että roottori puhaltaa vaakanopeutta ja mitä enemmän kallistuu, sitä pienempi nopeusero.
        Toisaalta nopeuserosta huolimatta lapakulmat muuttuu ja nostovoima on sama molemmilla puolilla,, se on juuri se tapa jolla koko laitetta ohjataan.

        Kannattaa katsoa animaatio täältä:

        http://en.wikipedia.org/wiki/Swashplate_(aeronautics)

      • Juu niin
      • huhha
        No Huh huh kirjoitti:

        Kopterin liike eteen tai taakse saadaan aikaan kallistamalla koko laitetta niin että roottori puhaltaa vaakanopeutta ja mitä enemmän kallistuu, sitä pienempi nopeusero.
        Toisaalta nopeuserosta huolimatta lapakulmat muuttuu ja nostovoima on sama molemmilla puolilla,, se on juuri se tapa jolla koko laitetta ohjataan.

        Roottorin lapojen kulmat muuttuvat jatkuvasti tarpeen mukaan sen jokaisen kierroksen aikana, ja myös mitä kovempaa kopteri liikkuu eteenpäin sitä enemmän lapakulma joutuu muuttumaan roottorin joka kierroksella kompensodakseen vauhdin mukana lisääntyvää eroa nostovoimassa vasemman ja oikean puolen välillä. Kopterin kiihdyttäessä vauhtiaan lapa menee toisella puolella yhä kovempaa ilmanopeutta kun toisella puolella lavan ilmanopeus laskee. Lapa rasittuu.

      • Miten lienee?
        huhha kirjoitti:

        Roottorin lapojen kulmat muuttuvat jatkuvasti tarpeen mukaan sen jokaisen kierroksen aikana, ja myös mitä kovempaa kopteri liikkuu eteenpäin sitä enemmän lapakulma joutuu muuttumaan roottorin joka kierroksella kompensodakseen vauhdin mukana lisääntyvää eroa nostovoimassa vasemman ja oikean puolen välillä. Kopterin kiihdyttäessä vauhtiaan lapa menee toisella puolella yhä kovempaa ilmanopeutta kun toisella puolella lavan ilmanopeus laskee. Lapa rasittuu.

        Veikkaisin, että lavat tarkistetaan aina tiettyjen lentotuntien jälkeen ja vaihdetaan lopulta tuntien tullessa täyteen, oli siivissä virheitä tai ei. Jotkut koijarit sitten kauppaavat halvalla näitä vaihdettuja roottorin siipiä joillekin epämääräisille kopterifirmoille.

        Roottorin kuntoa voisi kai nykyisin valvoakin esimerkiksi jollakin anturilla, joka toteaisi säröjen syntymisen esimerkiksi venymää tai värähtelyjä mittaamalla.

      • usiuigauyufstufs
        Miten lienee? kirjoitti:

        Veikkaisin, että lavat tarkistetaan aina tiettyjen lentotuntien jälkeen ja vaihdetaan lopulta tuntien tullessa täyteen, oli siivissä virheitä tai ei. Jotkut koijarit sitten kauppaavat halvalla näitä vaihdettuja roottorin siipiä joillekin epämääräisille kopterifirmoille.

        Roottorin kuntoa voisi kai nykyisin valvoakin esimerkiksi jollakin anturilla, joka toteaisi säröjen syntymisen esimerkiksi venymää tai värähtelyjä mittaamalla.

        Joissakin lavoissa oli ja on typpitäyte, ja jos lavassa on murtuma paine karkaa ja siinä lavan juuressä olevan indikaattori kertoo asian.

        Helikopterissa on paljon tuntiimäärään sidottuja osia ja sitten ne menee vaihtoon.
        Ei niitä myydä mihinkään epämääräisille kopterifirmoille, kun ne on jätettä.. Joka osassa on laite kortti ja tietysti sen vääräntämällä, lapa olisi uusi tai vähän käytetty. Mutta se on petos. Ihan kuin rukkaisit kilometrejä autossa.

        Tuntimäärä on laskennallinen kestävyys varmuus kertoimet. Mutta todellinen kestävyys muuttaa tuntimäärä. Jos osat kestävät ongelmitta, tuntimäärä venyy käyttökokemusten kautta. myös toisinkin päin käy, jos tulee onnettumuus osan pettäessä ilman syytä alkaa tuntimäärät kyllä tippumaan tai tarkistuksia lisätään.

        Esimerkkinä Puolalainen Blanic purjekone. Yksi kone putosi siiven katkettua, kaikki koneet olivat maadotettuja, kunnes keksittiin menetelmä tutkia siiven sen hetkinen kestävyys rakennetta rikkomatta.

      • ksgauigakghajghaj
        usiuigauyufstufs kirjoitti:

        Joissakin lavoissa oli ja on typpitäyte, ja jos lavassa on murtuma paine karkaa ja siinä lavan juuressä olevan indikaattori kertoo asian.

        Helikopterissa on paljon tuntiimäärään sidottuja osia ja sitten ne menee vaihtoon.
        Ei niitä myydä mihinkään epämääräisille kopterifirmoille, kun ne on jätettä.. Joka osassa on laite kortti ja tietysti sen vääräntämällä, lapa olisi uusi tai vähän käytetty. Mutta se on petos. Ihan kuin rukkaisit kilometrejä autossa.

        Tuntimäärä on laskennallinen kestävyys varmuus kertoimet. Mutta todellinen kestävyys muuttaa tuntimäärä. Jos osat kestävät ongelmitta, tuntimäärä venyy käyttökokemusten kautta. myös toisinkin päin käy, jos tulee onnettumuus osan pettäessä ilman syytä alkaa tuntimäärät kyllä tippumaan tai tarkistuksia lisätään.

        Esimerkkinä Puolalainen Blanic purjekone. Yksi kone putosi siiven katkettua, kaikki koneet olivat maadotettuja, kunnes keksittiin menetelmä tutkia siiven sen hetkinen kestävyys rakennetta rikkomatta.

        http://www.aeronautics.hut.fi/edu/theses/full_thesis/Tiitinen_Seppo_2007.pdf

        Siinä aika paljon asiaa helikopterin roottorista ..

      • Miten lienee?
        usiuigauyufstufs kirjoitti:

        Joissakin lavoissa oli ja on typpitäyte, ja jos lavassa on murtuma paine karkaa ja siinä lavan juuressä olevan indikaattori kertoo asian.

        Helikopterissa on paljon tuntiimäärään sidottuja osia ja sitten ne menee vaihtoon.
        Ei niitä myydä mihinkään epämääräisille kopterifirmoille, kun ne on jätettä.. Joka osassa on laite kortti ja tietysti sen vääräntämällä, lapa olisi uusi tai vähän käytetty. Mutta se on petos. Ihan kuin rukkaisit kilometrejä autossa.

        Tuntimäärä on laskennallinen kestävyys varmuus kertoimet. Mutta todellinen kestävyys muuttaa tuntimäärä. Jos osat kestävät ongelmitta, tuntimäärä venyy käyttökokemusten kautta. myös toisinkin päin käy, jos tulee onnettumuus osan pettäessä ilman syytä alkaa tuntimäärät kyllä tippumaan tai tarkistuksia lisätään.

        Esimerkkinä Puolalainen Blanic purjekone. Yksi kone putosi siiven katkettua, kaikki koneet olivat maadotettuja, kunnes keksittiin menetelmä tutkia siiven sen hetkinen kestävyys rakennetta rikkomatta.

        Ei myydä ei, mutta joka tapauksessa maailmassa on valtava määrä väärennettyjä ilmailuosia kaupan. Raha ratkaisee, ja kun lisäksi osien myyjä itse tietää, mitä yhtiöitä välttää matkoillaan.

      • No huhhuhille
        No Huh huh kirjoitti:

        Kopterin liike eteen tai taakse saadaan aikaan kallistamalla koko laitetta niin että roottori puhaltaa vaakanopeutta ja mitä enemmän kallistuu, sitä pienempi nopeusero.
        Toisaalta nopeuserosta huolimatta lapakulmat muuttuu ja nostovoima on sama molemmilla puolilla,, se on juuri se tapa jolla koko laitetta ohjataan.

        >>> Kopterin liike eteen tai taakse saadaan aikaan kallistamalla koko laitetta niin että roottori puhaltaa vaakanopeutta ja mitä enemmän kallistuu, sitä pienempi nopeusero.

      • Korjaus edelliseeni
        No huhhuhille kirjoitti:

        >>> Kopterin liike eteen tai taakse saadaan aikaan kallistamalla koko laitetta niin että roottori puhaltaa vaakanopeutta ja mitä enemmän kallistuu, sitä pienempi nopeusero.

        Korjaan, siis juuri lepatusnivelellä eliminoidaan eteenpäinlennossa syntyvä kallistusmomentti, ei heilahdusnivelellä. Heilahdusnivelen tehtäväna on vähentää napaan kohdistuvia mekaanisia rasituksia. Sulkanivelillä sitten taas säädetään lapakulmia roottorin jokaisen kierroksen aikana.

      • Korjaa vielä kerran
        Korjaus edelliseeni kirjoitti:

        Korjaan, siis juuri lepatusnivelellä eliminoidaan eteenpäinlennossa syntyvä kallistusmomentti, ei heilahdusnivelellä. Heilahdusnivelen tehtäväna on vähentää napaan kohdistuvia mekaanisia rasituksia. Sulkanivelillä sitten taas säädetään lapakulmia roottorin jokaisen kierroksen aikana.

        Lepatusnivelet sallivat lapakehän kallistumaa vain sen verran että se riittää liikehdinnän hallintaan.
        Aina kun nopeutta kiihdytetään, jarrutetaan tai pyritään suureen nopeuteen, koko kopteri kallistuu, pelkkä kehän kallistuma ei riitä synnyttämään riittävää vaakavoimaa.

      • flapping hinge
        Korjaa vielä kerran kirjoitti:

        Lepatusnivelet sallivat lapakehän kallistumaa vain sen verran että se riittää liikehdinnän hallintaan.
        Aina kun nopeutta kiihdytetään, jarrutetaan tai pyritään suureen nopeuteen, koko kopteri kallistuu, pelkkä kehän kallistuma ei riitä synnyttämään riittävää vaakavoimaa.

        Lepatusnivel sallii lapojen taittua ylös- ja alaspäin lavan juuresta. Kopterin kulkiessa lievässä etukenossaan eteenpäin vauhdin mukana koveneva ilmavirta kulkee roottorin kehän läpi. Eteenpäin mennessään lavan on taituttava ylöspäin ja taaksepäin mennessään lavan on taituttava alaspäin, se parantaa lapojen kohtauskulmaa vastakkaisten puolten ilmavirroissa ja tasoittaa vatakkaisten puolten nosteessa olevaa vauhdissa kasvavaa eroa.
        http://www.aerospaceweb.org/design/helicopter/figures/fig09.jpg

    • 18+16

      Kopterin nopeutta nostettaessa toisen puolen taaksepäin menevä lapa lopulta sakkaa koska sen ilmanopeus hidastuu sitä mukaa kuin kopterin nopeus lisääntyy. Maailman nopein experimental kopteri n. 450 km/h.

    • nivelhelvettiä

      Sulkanivelien toiminta näkyy hyvin animaatiossa, mutta ovatko lepatusnivelet ja heilahdusnivelet ylempänä siellä niiden vihreiden "vetoakselikumien" sisässä?
      http://youtu.be/83h6QK-oJ4M

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maksetaanko Vornaselle palkkaa 2 viikon sairaslomasta

      Eli torstain kännistä 2 viikon palkallinen sairasloma? Saako muut duunarit myös rännätä 2 viikkoa työnantajan laskuun?
      Perussuomalaiset
      249
      2246

    2. Miksi tunnet vetoa..

      Miksi tunnet vetoa juuri häntä kohtaan? Mikä sen saa aikaan?
      Ikävä
      82
      1866

    3. Mitä te palstan ihanat naiset

      Ajattelette hyvin viisaista miehistä, jotka ovat koko ajan jotenkin oudosti väärässä? Vaikka älykkyysosamääräsi olisi 21
      Sinkut
      75
      1555

    4. Tapaus Vornanen

      Se oli torstai-ilta ja kansanedustaja Vornanen oli juhlimassa seurueensa kanssa pitkän edustusviikon jälkeen. Baarissa o
      Maailman menoa
      131
      1320

    5. Nainen, kohtelin sua kuin paskaa

      Ja silti odotin että annat kaiken anteeksi. Yllätyin kun niin ei käynytkään. Olethan kaikin puolin alle mun tason ja sun
      Ikävä
      64
      1180

    6. Nainen, seuraan sun uutta elämää

      Hieman naurattaa tuo sun uusi rooli 🤭. Kun et sovi siihen mitenkään. Mutta pakkohan sulla jokin paikka olla missä hämme
      Ikävä
      53
      1145

    7. Olet kaikki mitä ikinä tahdonkaan

      Voi sinä ihana Jarno olet just se ihminen keneen menin täysin ihastumaan. Kuin salama kirkkaalta taivaalta meidän koht
      Suhteet
      19
      1066

    8. Voi hitto Rinsessa säikähdin

      Että olitkin silloin joku huijari. Huh, sano ettet ole.
      Ikävä
      11
      1064

    9. Ilona Siekkinen

      Onko Ilona Siekkinen todellinen henkilö vai tekoälyllä luotu henkilö? Koostettu monesta eri kuvasta ja liitetty yhteen m
      Yhteiskunta
      1
      980

    10. AVARN Security ja julkisen toimeksiannon laiton henkilörekisteri

      Kyseessä ei ole VR:än ylläpitämä, vaan Avarnin laiton henkilörekisteri. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000482739.htm
      Turvallisuuspalvelut
      13
      891
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt